Kesäkuu on nyt alkanut, siitä riemusta tässä selattavaksenne, ensi viikolla käyntiin pärähtävän
Pispalan Sottiisin uusi Juhlakäsiohjelma:
http://view.24mags.com/…/a…/8ef508f50274ecc9e700990cb6818802
Kuvissa tunnelmia Sottiisin avajaisista vuodelta 2016.
Kuvat Petri Kivinen.
Avainsana: kansantanssi
-
Sottiisin Juhlakäsiohjelma on ilmestynyt!
-
DÄÄNS -tanssileirille ilmoittautuminen alkaa maanantaina 4.6.2018
DÄÄNS-tanssileiri on syksyn kohokohta nuorille kansantanssijoille. Vuosittain järjestettävä leiri on tarkoitettu 12-17 -vuotiaille. Tulevana syksynä leiri järjestetään 28.-30.9.2018 Joensuussa.
Leirillä nuoret pääsevät tanssimaan ammattiopettajien johdolla. Tänä vuonna sukelletaan muun muassa karjalaisen kansantanssin ja nykytanssin maailmoihin. Koulutusta annetaan koko leirijoukolle sekä yhdessä että erikseen. Tanssiharjoittelun lisäksi luvassa on muun muassa yhteinen illanvietto ja esiintyminen Nuorisoseura-kokouksen väelle.
Osallistumismaksu DÄÄNS-leirille on yhteensä 80 euroa/ henkilö (myös huoltajat), joka sisältää opetuksen, koulumajoituksen ja ruokailut.
Ilmoittautuminen DÄÄNS -leirille alkaa maanantaina 4.6. ja päättyy torstaina 21.6. Sen jälkeen vapaita paikkoja voi tiedustella elokuussa. Tässä vaiheessa ilmoitetaan osallistujien ja huoltajien lukumäärä, ryhmän yhteyshenkilö sekä laskutusosoite. Jokaisella ryhmällä tulee olla vähintään yksi täysi-ikäinen huoltaja, joka yöpyy yhdessä ryhmän kanssa. Leiriläisten tarkemmat tiedot toimitetaan elokuussa. Osallistumismaksu (80 €/hlö) laskutetaan elokuussa, jonka jälkeen osallistumismaksu palautetaan ainoastaan lääkärintodistusta vastaan.
Leiripaikkoja DÄÄNS -leirille on 150 ja paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella, joka löytyy DÄÄNS:n sivulta.
Lisätietoja DÄÄNS:n sivulta tai Riialta riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939.
-
Vuoden nuorisoseura haastattelussa: ”Pitkäjänteisesti tehty perustyö toi palkinnon Lahteen”
Suomen Nuorisoseurat nimesi Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat maaliskuussa. Kunnianosoitus on korkein, jonka yksittäinen seura voi nuorisoseuraliikkeessä saada. Tänä vuonna 80-vuotisjuhlia viettävä Tanhuujat kulkee etunenässä erityisesti lasten kansantanssiryhmien toiminnassa.
Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti nuorisoseurajärjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii keskisuuressa kaupungissa ja se on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana.
Lahtelaiset ovat panostaneet lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti. Harrastajista 75 prosenttia on lapsia ja nuoria. Tanssijoista kasvaa ja kasvatetaan määrätietoisesti myös uusia ohjaajia. Viimeisimmältä kansantanssiohjaajakurssilta valmistui useita uusia apuohjaajia seuraan.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus perusteli Vuoden Nuorisoseuranvalintaansa seuraavin sanoin. Lahden Tanhuujat perustettiin 80 vuotta sitten ja perustamisestaan lähtien seura on ollut esimerkki monelle seuralle ympäri maan. Seura on yksi ensimmäisistä, joka aloitti lasten kansantanssitoiminnan nuorisoseurajärjestössä. Tämä Helvi Jukaraisen perinne elää seurassa edelleen vahvana.
Kansantanssin lisäksi palkitussa nuorisoseurassa harrastetaan myös sählyä ja pelataan mölkkyä.
Yllättävän vireää toimintaa
”Lahdessa on ollut suhteellisen paljon harrastajia eri ikäryhmissä jatkuvasti. Varsinkin lasten kansantanssiryhmät ovat olleet suosittuja”, kansantanssiopettaja Lotta Terävä kertoo.
Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneen kansantanssiopettajan mielestä Lahdessa ja sen lähialueilla kansantanssitoiminta on yllättävän vireää. Hän katsoo tilannetta objektiivisesti, koska on opiskellut pitkään Oulussa.
”Ouluun on syntynyt viime vuosina uusia ryhmiä ja harrastajamäärät ovat lisääntyneet kansantanssigenressä. Täällä toiminta on ollut taas pitkään aktiivista ja laajaa. Lahdessa on tehty hyvää pohjatyötä, koska täällä on isoja lastenryhmiä. Se takaa vanhempiin kansantanssiryhmiin suuremman määrän harrastajia.”
Lotta Terävä Säpinä-ryhmänsä kanssa Lahden Tanhuujien treenipaikalla Hannunsalilla. Monipuolinen harrastus
”Kansantanssi on monipuolinen harrastus. Voit kehittyä siinä yksilönä ja joudut myös aina tekemään yhteistyötä parisi kanssa”, kansantanssiopettaja Terävä toteaa.
Ryhmät muovautuvat monesti tässä harrastuksessa yhteisöllisiksi, koska harrastuksen mukana ryhmä kasvaa yhdessä useamman vuoden ajan.
”On totta, että murrosiässä karsiutuu paljon harrastajia pois. Sen vuoksi olisi keksittävä keinoja, joilla teini-ikäiset harrastajat saataisiin pysymään pidempään harrastuksen parissa.”
Terävä haluaisi alueellisia yhteistuotantoja lisää.
”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että alueellisia yhteisproggiksia olisi hyvä lisätä saman ikäisten harrastajien kanssa. Isommissa tuotannoissa on ideaa, koska niissä monesti saadaan houkuteltua myös lasten ja nuorten luovuus hienovaraisesti esiin.”
Terävä rohkaisee yli seurarajojen tapahtuvaan lasten ja nuorten ryhmien yhteistyöhön, koska sitä kautta on mahdollista saada uusia alkuja esimerkiksi uusien tapahtumien muodossa.
”Hyvät ideat kannattaa jalostaa siinä yhteisössä, jossa itse toimii.”
”Yhteisö, jossa vuorovaikutus on aitoa”
”Ensimmäinen vuosi opetustyössä on sujunut todella mukavasti Lahden seudulla. On mukavaa kasvaa lasten ja nuorten kanssa yhdessä eteenpäin,” Terävä sanoo.
Lahtelaista työnantajaansa uusi kansantanssiopettaja vuorovaikutukselliseksi yhteisöksi, jossa saa ja tulee antaa palautetta.
”Tällä on avoin ilmapiiri. Kyllä tällaisessa paikassa viihtyy. Ehkä kansainvälisyyskasvatuksen roolia voisi nostaa Lahdessa. Se innostaa ja motivoi myös lapsiryhmiä, kun pääsee esiintymään kansainvälisille festivaaleille ympäri maailmaa.”
Kavereita harrastuksen kautta
Lahtelainen Viivi Elomaa aloitti kansantanssiharrastuksen kolmevuotiaana. Nyt jo 9 -vuotias tyttö tanssii Säpinä -ryhmässä. Viivi on löytänyt harrastuksensa myötä paljon uusia kavereita.
”Olen aina rakastanut tanssimista ja meillä on tosi hauskaa Säpinässä. Tässä ryhmässä on vaan tyttöjä. Lotta ohjaa meitä ja sillä on aina hyviä ideoita. Sen lisäksi hän on tosi reilu.”
Täti houkutteli Roosa Kuisman mukaan kansantanssiharrastukseen kuusi vuotta sitten. Enää ei esiintyminen jännitä häntä ollenkaan.
”Tämä on ollut mukava harrastus ja olemme tanssineet yhdessä jo monta vuotta, vaikka minä olen 9 -vuotias. Viime vuonna olimme luokittelussa kultasarjassa. Se oli todella hieno juttu.”
Äiti vei ensimmäiselle tanssitunnille
”Olin 4- vuotias, kun äiti vei minut ensimmäiselle tanssitunnille. Poikapari löytyi heti ja tanssimme yhdessä seuraavat 11 vuotta. Kun poika lopetti kansantanssin, niin minä jatkoin aikuisryhmässä”, toiminnanohjaaja Päivi Semeri kertoo.
Semerin molemmat vanhemmat harrastivat kansantanssia ja sen vuoksi harrastus löytyi niin sanotusti luonnollisesti. Aviomies, parhaat ystävät sekä lasten kummit Semeri on löytänyt tämän yhteisön kautta
”Lapsuuden harrastuksesta on tullut minulle elämäntapa. Olen ollut seurassa toiminnanohjaajana yli 20 vuotta. Sen lisäksi olen ohjannut lasten ja nuorten ryhmiä sekä istunut johtokunnassa vuosia. Olen siis saanut aika paljon harrastukseni myötä. Enemppää ei voi oikein toivoa.”
Lahdessa oli 1980 -luvulla kansantanssibuumi ja Lahden Tanhuujissa oli parhaimmillaan 1000 harrastajaa.
”Tänä päivänä Lahdessa voi harrastaa erilaisia tanssilajeja ja kilpailu on kovaa. On hienoa, että meillä on vielä yli 200 kansantanssijaa harrastustoiminnassa mukana. Hiphopit ja houset ovat ajan ilmiöitä, mutta kansantanssi on osa suomalaista perinteen siirtämistä jälkipolville.”
Lahden Tanhuujien toiminnanohjaaja Päivi Semeri ja tanssija Mikko Semeri. Ujosta puupökkelöstä parkettien parhaimmistoon
”Isäni, joka on yksi Lahden Tanhuujien perustajajäseniä, innostui ohjaamaan lapsillensa laulu- ja tonttuleikkejä kotina. Ei hän liioin kysellyt lastensa innostusta asiaan. Tätä kautta olen itse löytänyt kansantanssiharrastuksen”, lahtelainen Mikko Semeri kertoo.
Tästä ryhmästä muodostui hieman myöhemmin Semerin kuutoset, ensimmäinen lapsiryhmä Suomeen.
”Nuorisoseurayhteisö on ollut hieno kasvuympäristö minulle. Harrastus on tuottanut minulle aina iloa. Olen löytänyt tässä yhteisössä paljon kavereita ja ystäviä.”
Semeri on kiitollinen siitä, että ujosta puupökkelöstä on tullut vuosikymmenten saatossa parkettien parhaimmistoa hyvän harrastuksen myötä.
”Ensimmäiset 20 vuotta harrastin kansantanssi Möysän Nuorisoseurassa ja Harjulan kansanopistolla. Parikymppisenä löysin Lahden Tanhuujat ja sen jälkeen se on ollut kotipesäni. Voin rehellisesti sanoa, että aikuisiällä kansantanssi on ollut hyvä kuntoilumuoto. Myös koordinaatiokyvyn ylläpito on tärkeä asia tällaiselle seniorille.”
Aktiivisena ja luovana urheilumiehenä Semeri oli pitkään mukana myös seuran urheilutoiminnassa.
”Aloitimme tämän yhteisön kanssa MM -Mölkyn Lahdessa. Näitä kilpailuja oli hauska olla järjestämässä.”
-
Pohjoisen Tanssirallissa näkyi ilo ja ajankuva
Vuoden 2018 valtakunnallinen kansantanssikatselmus Tanssiralli pyörähti käyntiin lauantaina 21.4. Pohjankartanossa Oulussa. Tanssiralli jatkuu ensi viikonloppuna 28.-29.4. Felix Krohn -salissa Lahdessa. Makupaloja Tanssirallin tunnelmista saadaan nauttia vielä Pispalan Sottiisin yhteydessä sunnuntaina 17.6. PriimaTiima-konsertissa
Oulun Tanssirallissa nähtiin yhteensä 15 ryhmää, joista yksi ryhmä osallistui Kultahippu-sarjaan, kuusi 10-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan, viisi 13-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan ja kolme 16-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan. Esiintymisen lisäksi ryhmät saivat suullisen palautteen arviointiraadilta ja osallistuivat vertaisarviointituokioon, jossa ryhmät arvioivat ja tsemppasivat toinen toisiaan. Kaikki ryhmät, jotka etukäteen ilmoittivat haluavansa taitosarjanimeämisen, nimettiin rauta -, pronssi -, hopea -tai kultasarjaan. Tunnelma tiivistyi päätöstilaisuudessa, kun raadit jakoivat sarjanimeämiset ja kunniamaininnat. Jokainen ryhmä sai osallistumisesta kunniakirjan.
Arviointiraadit
Arviointityö toteutettiin tänä vuonna yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Kussakin raadissa
oli vastaava opettaja ja kaksi opiskelijajäsentä, sekä sihteerit. Raati 1 arvioi 10-vuotiaat ja nuoremmat sekä Kultahippu-sarjan ja Raati 2 16-vuotiaat ja nuoremmat ja 13-vuotiaat ja nuoremmat. Lisäksi elävän musiikin arvioinnista vastasi Siina Toimela.Raati 1:n jäseninä olivat Niina Vahtola, Elias Martikainen, Siina Toimela, Timo Salonen (sihteeri) ja Raati 2:n muodostivat Petri Kauppinen, Eetu Laitinen, Anni Koponen, Elena Vuoksiola (sihteeri).
Kirjallisen palautteen työstämisessä olivat mukana lisäksi tanssinopettajaopiskelijat Anita Valkama ja Samu Kotilainen.
Arviointiraati luonnehti päätöstilaisuudessa Pohjoisen Tanssirallissa koettua:
”Suomi on selkeästi kansantanssin onnellisin maa. Ainakin Oulu on tänään ollut kansantanssin Solsidan ja Onnela. Slaavilainen kaiho ja surumielisyys ovat painuneet taka-alalle ja mollivoittoisuus on kääntynyt duuriin ja iloon. Lapset saavat todellakin olla näyttämöllä lapsia.
Ryhmät ovat selkeästi hyvässä huomassa – ohjaajat pitävät ryhmistään ja lapsistaan hyvää huolta. Ohjaajien arvokas työ lasten ja nuorten tanssiharrastuksen parissa ansaitsee ison yhteisen kiitoksen! Suuri kiitos myös siitä, miten rohkeasti ohjaajat ovat viime vuosina lähteneet katsomaan asioita lasten kautta ja lasten kanssa.
Nähdyissä esityksissä sisällöllinen kirjo oli mahtavan laaja. Kansantanssi on selkeästi ajankuva eikä mikään pölyttynyt museo. Olemme nähneet päivän aikana teoksia mm. teknologiasta, sosiaalisesta mediasta, urahaaveista ja kaveruudesta. Erityisesti tänään nähdyt luomupelit, jotka olivat juurevasti kiinni juuri tässä hetkessä, olivat riemastuttava vastine nykypäivän digitaalisuudelle.
Raatia ilahdutti suuresti se, että kuviot ovat jälleen in. Askelkirjo on lavea ja lapsille niin luontainen hyppy on läsnä esityksissä. Useat ryhmät ja esityskokonaisuudet uskalsivat luottaa vahvoihin kansantanssin perusasioihin.
Jatkossa raati kannustaa ohjaajia ja ryhmiä pohtimaan yleisösuhdetta. Mikä tai kuka yleisö esityksessä on? Yleisön personoimalla konkreettiseksi asiaksi, henkilöksi tai vaikkapa eläimeksi yleisösuhteen harjoitteleminen mahdollistuu jopa leikinomaisesti myös pienimmillä lapsilla.”
Tarkempi yleispalaute ja ryhmäkohtainen kirjallinen palaute julkistetaan kevään aikana.
OSALLISTUNEET RYHMÄT JA SARJANIMEÄMISET
Kultahippu -sarja (ei nimetä taitosarjoihin)
Ralli, Nuorisoseura Vilikas
10-vuotiaat ja nuoremmat
PikkuOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura
KULTASoihtulan Loiste, Oulaisten Nuorisoseura
RAUTAMonotokka II, Jutarinki
PRONSSIHippa, Nuorisoseura Vilikas
HOPEAKikatus, Oulunsalon Nuorisoseura
HOPEA13-vuotiaat ja nuoremmat
Kisurat, Siepakat
PRONSSIJunioriOttoset II, Kaustisen Nuorioseura
HOPEAPikkuOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura
PRONSSIJutatokka, Jutarinki
RAUTAHyrrä, Nuorisoseura Vilikas
HOPEA16-vuotiaat ja nuoremmat
Kipehnet, Siepakat
KULTAJunioriOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura
HOPEAKepposet, Oulunsalon Nuorisoseura
KULTAKunniamaininnat
Saikkurat ja Säpäkkäät / Siepakat
SuperrobotitOnni ja Veera / PikkuOttoset II
JenkantaitajatAnna-Emilia Perälä / Kepposet
Aurinkoisesta ja avoimesta näyttämöläsnäolosta ja innosta tanssia kohtaan.Siepakoiden bändi
Muuntautumiskyvystä ja tanssimuusikkouden jalosta taidostaMiia Timonen / Kaustinen
Folkloristikkaa hienosti näyttämölle tanssipuvustuksen muodossa tuovasta designista.Timanttiesitys:
PikkuOttoset II: HaaveammatissaPriimaTiiman esiintyjiksi valittiin:
JunioriOttoset I: Nuoruuden voima
Ralli: Pilpasuon seikkailijatKatso myös Etelän Tanssirallin sarjanimeämiset ja kunniamaininnat.
-
Tanssirallin arviointiraati esittäytyy
Tanssiralli pärähtää käyntiin lauantaina 21.4. Pohjankartanossa Oulussa ja jatkuu 28.-29.4. Felix Krohn -salissa Lahdessa. Nyt on aika esitellä Tanssirallin raadit. Tapahtumissa toimii kaksi raatia, joista raati 1 arvioi Kultahippu-sarjaan ja 10-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan osallistuvat ryhmät ja raati 2 13-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan ja 16-vuotiaat ja nuoremmat sarjaan osallistuvat ryhmät. Arviointityöstä vastaavat Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajalinjan opettajat ja opiskelijat yhdessä. Tutustu raatilaisiin ja lue heidän terveiset Tanssiralliin osallistuville ryhmille.
RAATI 1
Niina Susan Vahtola:
”Olen oululainen tanssin- ja pedagogiikan opettaja. Tanssissa ja elämässä minulle on tärkeintä vuorovaikutus, ihmettely ja oppiminen. Erilaisissa katselmuksissa olen saanut pitkään olla kehittämässä kansantanssia sekä arviointiraadeissa että taustavaikuttajana. Oamkin tanssinopettajakoulutuksessa saan seurata opettajan vinkkelistä upeiden tanssialan osaajien kehittymistä omanlaisikseen tanssialan monitoimijoiksi, joista olen emon lailla pakahduttavan ylpeä.
Tanssirallilta odotan upeita esityksiä, ihania persoonia, vahvaa eläytymistä ja yhdessä tekemisen riemua. Jos entiset merkit pitävät paikkansa, liikutuksen kyyneliltä tuskin selviän tänäkään vuonna. Ja se on hyvä se.”
(Kuva: Raija Ainasoja)
Siina Toimela:
”Hei! Olen Siina Toimela. Opetan tällä hetkellä kansantanssia Sodankylässä Jutaringissä. Lisäksi teen taiteellista työtä Kipuna
Kollektiivissa, jossa toimii kansantanssin ammattilaisia ja ammattiin opiskelevia ympäri Suomen. Olen myös musiikkipedagogi ammatiltani ja arvioin tanssin lisäksi elävää musiikkia Tanssirallissa.
Kiva nähdä kaikki Tanssirallissa! Pitäkää hauskaa lavalla ja nauttikaa esityksistä :)”
(Kuva: Essi Pulju)
Elias Martikainen:
”Hei. Olen 28 vuotias tanssinopettajaopiskelija kotoisin Rovaniemeltä. Nykyisin opetan kansantanssia Helsingissä Karjalan Nuorissa sekä Hollolassa Mateissa ja Maijoissa. Tanssiharrastuksen aloitin viisi vuotiaana baletissa, josta kilpatanssien kautta siirryin kansantanssin pariin yhdeksän vuotiaana. Oppini olen saanut Rovaniemellä Rimpparemmissä ja myöhemmin Siepakoissa Tommi Semerin opetuksessa.
Kansantanssissa pidän yhteisöstä ja yhdessä tekemisestä. Haluankin muistuttaa kaikkia ryhmiä, että tärkeintä on pitää hauskaa ja nauttia yhdessä tanssimisesta! Jokaiselle ryhmälle toivotankin menestystä Tanssiralli-tapahtumiin ja odotan innolla näkeväni kaikkien ryhmien esitykset!”
(Kuva: Maritta Laesmaa)
Timo Salonen (sihteeri, Oulun Tanssiralli):
”Mie oon Timo, 22-vuotias tanssinopettajaopiskelija. Tanssin aloitin täyttäessäni 11, Nuorisoseura Motoran Pelmakoissa, jossa tanssin edelleenkin. Olen siis Joensuun kasvatti ja henkisesti ikuinen pohjois-karjalainen, vaikka Oulussa nyt asustelenkin. Luokitteluihin ja katselmuksiin on tullut osallistuttua niin useaan otteeseen, etten pysy itsekään enää laskuissa mukana.”
Terveiset ryhmille:
Pistäkää puhelimet syrjään, vetäkää tanhutossut jalkaan ja nauttikaa täysillä Tanssirallista! Kannustakaa toisianne ja vetäkää huippukeikka. Kaikista tärkeimpänä kuitenkin – muistakaa pitää hauskaa!”
(Kuva: Timo Salonen)
Maiju Laurila (sihteeri, Lahden Tanssiralli):
”Olen musiikkipedagogi (amk) ja filosofian maisteri (musiikkikasvatus) ja opiskelen kansantanssin opettajaksi. Tanssirallissa toivon näkeväni aitoa musiikin ja tanssin yhteyttä sekä erityisesti tanssin riemua! Odotan innolla esityksiä ja toivon kaikille yhteisöllistä ja riemukasta viikonloppua hyvässä seurassa!”
(Kuva: Maiju Laurila)
RAATI 2
Petri Kauppinen (Oulun Tanssiralli):
”Olen tanssinopettaja Petri Kauppinen ja opetan päätyönäni tanssinopettajia Oulun ammattikorkeakoulussa. Opetustyön lisäksi valmistan tansseja ympäri ämpäri eli toimin koreografina erilaisille ryhmille. Tykkään kirjoittaa tanssista ja laatia käsikirjoituksia sekä haluan edistää kaikkia sellaisia toimia, jotka tekevät tanssin ilon kokemukset mahdolliseksi mahdollisimman monelle ihmiselle maailmassa. Tykkään hypystä ja polkka on taas pitkästä aikaa suosikkitanssini.
Olen ollut aiemminkin Tanssirallin raadissa ja nautin tästä roolista erityisen paljon. Minusta on tärkeää nähdä reippaita ja iloisia lapsia, jotka esiintyvät sydän sykkyrällä ja sukat rullalla.”
(Kuva: Petri Kauppinen)
Petri Hoppu (Lahden Tanssiralli):
”Toimin kulttuurialan yliopettajana Oulun ammattikorkeakoulussa ja tanssintutkimuksen dosenttina Tampereen yliopistossa. Kansantanssi on ollut kiinteä osa elämääni lähes neljänkymmenen vuoden ajan. Kaikille Tanssirallin osallistujille haluan toivottaa hurjasti tsemppiä ja iloista mieltä. ”Ei meitä surulla ruokita, vaan se on ilo, joka elättelee!”
(Kuva: Marika Raitanen)
Anni Koponen:
”Olen alunperin Haapavedeltä kotoisin oleva nykytanssija ja olen täysillä tanhuun hurahtanut tanssijan opinnoistani lähtien. Opiskelen nyt neljättä vuotta tanssinopettajaksi Oulussa.
Terveiset tanssijoille: Hymyile ja koko maailma hymyilee kanssasi!”
(Kuva: Anni Koponen)
Eetu Laitinen:
”Meikä on Eetu Laitinen ja olen neljännen vuoden tanssinopettajaopiskelija Oulun ammattikorkeakoulussa. Tällä hetkellä vaikutan tanssinopettajana Jyväskylän suunnalla. Meikä innolla odottaa kaikkea mitä olette katselmuksiin tuomassa! Kovan harjoittelunne tulokset pääsevät viimein tositoimiin ja uskon näkeväni kaikkea mahtavaa tulevien päivien aikana! Ralleissa tavataan!”
(Kuva: Paula Kettu)
Elena Vuoksiola (sihteeri):
”Olen oululainen tanssinopettaja Elena Vuoksiola ja työskentelen freelancerina monipuolisesti tanssin ja teatterin parissa. Tänä keväänä olen muun muassa valmistautunut käsikirjoittamani ja ohjaamani kansantanssin suurproduktion, Owla ja kadonnut walkia, ensi-iltaan yhdessä 90 oululaisen kansantanssin harrastajan ja ammattilaisen kanssa.
Tanssirallissa työskentelen raadin 2 sihteerinä. Toivon, että Tanssirallissa pääsisimme kaikki niin näyttämöllä kuin yleisössä nauttimaan yhdessä omista ja toistemme onnistumisista!”
(Kuva: Jarmo Ollila)
-
Tanssiralli Oulussa 21.4. ja Lahdessa 28.-29.4. kutsuu nauttimaan tanssista!
Kansantanssin harrastajien kevään yhteinen kohokohta Tanssiralli starttaa viikon päästä Pohjankartanossa Oulussa ja meno siitä vain kiihtyy 28.-29.4. Lahdessa. Koko tapahtuman aikana nähdään yhteensä 49 lasten ja nuorten kansantanssiryhmää.
Tanssirallissa yleisö saa nauttia hienoista esityksistä ja kannustaa taitavia nuoria kansantanssin harrastajia! Esitysten teemoja ovat tänä vuonna muun muassa erilaiset satumaailman hahmot, pelimaailma ja ystävyys. Tanssiralli -konsertteja järjestetään yhteensä seitsemän. Lippuja konsertteihin myydään ovella.
Pohjoisen Tanssiralli:
LAUANTAI 21.4 POHJANKARTANO OULU
alle 12-vuotiaat 5 € / konsertti
aikuiset 10 € / konsertti
alle 4-vuotiaat ilmaiseksiAikataulu:
klo 10.30-12.15 Konsertti 1
Esiintyjät: Ralli, Hippa, Kikatus, Soihtulan Loiste, Kepposet, Hyrrä, JunioriOttoset II, PikkuOttoset I
klo 14.30-16.00 Konsertti 2
Esiintyjät: Saikkurat ja Säpäkkäät, PikkuOttoset II, Monotokka II, Jutatokka, Kisurat, JunioriOttoset I ja KipehnetEtelän Tanssiralli:
alle 12-vuotiaat 5 € / konsertti tai 10 € / kaikki konsertit
aikuiset 10 € / konsertti tai 25 € / kaikki konsertit
alle 4-vuotiaat ilmaiseksiAikataulu:
LAUANTAI 28.4.
FELIX KROHN-SALI LAHTI
klo 10-11.30 Konsertti 1
Esiintyjät: Himpulat, Nillat ja Nuutit, Hilpakat, Haipakat, Lindat ja Leevit, Samut ja Saarat, Melskeklo 14-15.30 Konsertti 2
Esiintyjät: Jekku, Kaiku, Motoran Säpäkät, Motoran Nopsakat, Motoran Liipukat, Motoran Vinhakat, Hilipakatklo 17.15-18.15 Konsertti 3
Esiintyjät: Karkelo, Keikaus, Kimara, Ellit ja Eemelit, JippoSUNNUNTAI 29.4.
FELIX KROHN-SALI LAHTIklo 10-11.30 Konsertti 1
Esiintyjät: Kärkky, Jatuli, Jarmankka, Säpinä, Karkelo, Viimaklo 14-15.30 Konsertti 2
Esiintyjät: Pisarat, Mattien ja Maijojen Midit, Näpsäkät, Pauha, Vipinät, Mattien ja Maijojen Minit, Prikka, RitinätLisätiedot: www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli
-
ISOn Tanhuujien Pauha lähtee Tanssiralliin neljättä kertaa
Jyväskyläläisen ISOn Tanhuujien Pauha-ryhmässä tanssii seitsemän 13-17 -vuotiasta nuorta. Nuorisoseurojen kansantanssikatselmukseen he ovat osallistuneet jo ennen kuin tapahtuma nimettiin Tanssiralliksi. Tänä vuonna he matkaavat katselmukseen neljättä kertaa.
Yhteinen Tanssiralli-matka
Pauhan kohdalla on toteutunut Tanssirallin yksi upeimpia tavoitteita: se on ryhmän yhteinen matka, joka kestää vuodesta ja Tanssirallista toiseen. Tämä porukka – Ilona, Matilda, Isa, Linnea, Meeri T., Hanna ja Meeri H. – on tanssinut yhdessä viitisen vuotta.
Sarjoihin sijoittuminen ei ole enää pauhalaisille olennaisinta, vaan se, että tekee parhaansa.
”Onhan se kiva nähdä, että miten pärjää viime kertaan verrattuna ja ollaanko edistytty. Ja kuulla tuomareiden mielipiteitä, että missä on parantamisen varaa. Palautteen saaminen on tärkeää.”
Vertaispalautteen ideaan tanssijat suhtautuvat varautuneella mielenkiinnolla.
”En tiedä käykö siinä niin, että yrittää väkisin keksiä äkkiä jotain kommenttia. Mutta on tosi kiva kuulla suurin piirtein omanikäisten mielipidettä.”
Yhdessä tekeminen tärkeintä
Matkan varrella olleiden eri tanssiensa nimiä tytöt eivät muista. Nimi ei ole heille tärkeä, vaan se, mitä ohjelmassa tehdään. Tämän vuoden ohjelman nimi liittyy keikkailemiseen, mutta oliko se nyt keikka, keikalle vai keikalla, ei ole ryhmälle kovin merkityksellinen.
Mutta ryhmä, se on merkityksellinen. Yhdessä tekeminen on Pauhassa kaikkein tärkein juttu.
Tanssiralliin on aikaa nelisen viikkoa. Treenaaminen sujuu tyttöjen mukaan vaihtelevasti ja kiireen tuntuakin rupeaa jo olemaan. Kuviot ovat jo muistissa ja parhaiten sujuu tanssijoiden yhteinen kontakti. Huolellisuutta ja yhdenaikaisuutta pitäisi vielä harjoitella.
”Ja heittäytymistä, että uskaltaa laittaa ittensä likoon.”
Yksi iso ongelma on ollut, että kaikkia ei olla aina saatu paikalle harjoituksiin, kun elämän muut kiireet menevät edelle.
Pauhan tyypillisessä treenissä ensin lämmitellään ja tehdään pieni venyttely. Seuraavaksi harjoitellaan tekniikkaa ja ruvetaan käymään läpi tulevia tansseja. Seuraaviin treeneihin ryhmä saa harvinaista herkkua: live-bändin säestämään harjoituksia.
Live-bändi on pauhalaisten mielestä ”?????” ja ”fiilistä nostattava” juttu. Tytöt odottavat mielenkiinnolla, osaavatko yhtyeen jäsenet heittäytyä ”niinku se edellinen bändi”.
Kuvat: Pauha Tanssirallissa 2016 Kaustisella.
[thrive_text_block color=”teal” headline=”Lue myös”][one_half_first]
Ensikertalainen kansantanssiryhmän ohjaaja Tanssirallista: kokemus on lähtemisen arvoinen!
[/one_half_first][one_half_last]
[/one_half_last] [/thrive_text_block]
-
Jutajaiset siirtyy syyskuuhun – Vuoden kansantanssiyhtyeet pääesiintyjiksi
Arktisen alueen svengaavin folk-tapahtuma Jutajaisten ajankohta on tänä vuonna syyskuussa: 21.-23.9.2018. Perinteisesti kesä-heinäkuun vaihteessa järjestetty tapahtuma siirrettiin kävijöiden ja esiintyjien toiveesta. Festivaalin kattoteemana on tänä vuonna lappilainen kansanperinne. Jutajaiset järjestetään tänä vuonna 44. kertaa.
”Kokeilemme, miten tämä ajankohta toimii, koska olemme saaneet toiveita esiintyjiltä ja kävijöiltä, että syksyllä mukaan pääsevät helpommin myös opiskelijat, harrastajat ja muut innokkaat folkin ystävät”, kommentoi festivaalin johtaja Paula Kähkönen Suomen Nuorisoseurojen Lapin aluetoimistolta.
Kattoteemana lappilainen kansanperinne!
Jutajaiset tuo esille vanhaa ja uutta kansanperinteen osaamista ottamalla mukaan uutta sukupolvea, nuoria tekijöitä sekä vanhempia folkin taitajia. Tapahtuman pääyhteistyökumppanit ovat Rovaniemen kaupunki, Siepakat ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan vaatetusala. Festivaalien järjestäjänä toimii Suomen Nuorisoseurojen Lapin aluetoimisto.
Pääesityspaikkana toimii tuttu Korundi ja sunnuntaina perhepäivän paikkana nuorisokeskus Monde. Muut esityspaikat vahvistuvat myöhemmin.
Siepakat. Pääesiintyjiksi Vuoden kansantanssiyhtye 2018 Siepakat ja 2016 Polokkarit
Ohjelmaa kootaan kansantanssin, kansanmusiikin, pelimannien ja kansanperinteen pohjoisesta osaamisesta. Tänä vuonna saadaan tanssin perjantaihin 21.9. kaksi valtakunnallisesti palkittua, vahvaa osaajaa: Pispalan Sottiisin vuoden 2016 kansantanssiyhtye Polokkarit Oulusta ja vuoden 2018 kansantanssiyhtye Siepakat Rovaniemeltä.
Polokkarit. Lappilaiset kansallispuvut, käsityöosaaminen, pelimanniosaaminen sekä nuoret folkmuusikot täydentävät viikonlopusta folkin supertapahtuman. Jutajaiset huipentuu sunnuntain 23.9. jälleen yhteisölliseen Perhepäivään.
Ohjelmisto päivittyy huhti-toukokuussa.
Seuraa:
Instagram: @jutajaiset
Facebook
www.jutajaiset.fiLisätietoja:
Paula Kähkönen
Festivaalijohtaja
puh. 0400 530 598
paula.kahkonen@nuorisoseurat.fi -
Sinustako tulevaisuuden tanssikasvattaja? Hae Oamkiin yhteishaussa!
Ohjaatko tai tanssitko nuorisoseurojen ryhmässä ja haaveilet pääseväsi tekemään tanssin kanssa vielä enemmän? Hae Oamkin tanssin linjalle yhteishaussa!
Kevään 2018 yhteishaku on käsillä (14.-28.3.) ja sen kautta haetaan myös Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutukseen. Tanssinopettajan AMK -tutkinto on laajuudeltaan 240 op. ja keskimääräinen opintoaika 4-vuotta. Oamkin laadukas opintotarjonta on monipuolinen ja tanssia opiskellaan päivittäin käytännönläheisesti eri näkökulmista. Lajivalikoimaan kuuluu yksin, parin kanssa ja ryhmässä tanssittavia tanssin muotoja, kuten kansantanssi, paritanssi, showtanssi, baletti ja nykytanssi. Opintoihin sisältyvät 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
Taiteellis-pedagogisissa projektiopinnoissa toimitaan tanssijana, koreografina tai taiteellisten teosten tekemiseen liittyvissä muissa tehtävissä. Yrittäjyyteen ja työelämään liittyvät opinnot kehittävät työelämäosaamista alan ammattilaisena ja kehittäjänä. Tanssin ja hyvinvoinnin teemoja käsitellään opinnoissa sekä oppijan että opettajan näkökulmasta. Lisäksi opintoihin sisältyy vapaasti valittavia opintoja, työharjoittelua sekä opinnäytetyöhön tähtääviä opintoja.
Opiskelijan ammatillista kasvua tuetaan vuosittain päivitettävän henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla. Tutustu hakumenettelyyn ja ajankohtiin osoitteessa: http://www.oamk.fi/fi/koulutus/amk-tutkintoon-johtava-koulutus/tanssinopettaja
Yhteys:
niina.vahtola@oamk.fi
tanssi@oamk.fi -
Ensikertalainen kansantanssiryhmän ohjaaja Tanssirallista: kokemus on lähtemisen arvoinen!
There’s a first time for everything. Meille kaikille tulee eteen tilanteita, jotka jännittävät, koska emme ole tehneet sitä koskaan aikaisemmin. Tämmöinen tilanne oli Jämsän Tanhuujien Marjo Örnillä kaksi vuotta sitten ennen lasten kansantanssikatselmus Tanssirallia. Ensikertalaista ohjaajaa mietitytti ryhmänsä kanssa osallistuminen. Pelkonsa voittanut Marjo suosittelee lähtemistä, sillä se on lapsille hieno kokemus.
Me Nuorisoseuroissa haluamme kehittää tapahtumaa niin, että se on aidosti avoin ja ystävällinen tapahtuma kaikille ryhmille. Oman jännityksen voittamisen jälkeen, onnistuminen tuntuu sitäkin suloisemmalta.
Marjo, mikä sai teidät lähtemään ensikertalaisina Tanssiralliin vuonna 2016?
Tarkoitus oli jo monena vuonna aikaisemminkin osallistua, mutta rohkeus ei sallinut, koska olen mielestäni vasta-alkaja alalla edelleenkin. Kansantanssin Kääntöpiiri avasi vasta silmät asialle, koska sain sieltä enemmän tietoa. Ja myös hoksasin, että on hienoa tanhuseurana antaa lapsille mahdollisuus tällaiseen kokemukseen!
Mitkä olivat esteet ennen vuotta 2016, että ette osallistuneet?
Pidin katselmusta pelottavana, koska vieras tuomaristo antaisi tuomionsa minun tekemälleni työlle. Ja miten lapset suhtautuisivat, jos annettu palaute ei miellytä? Myös pitkään tanssineiden aikuisten kertomukset omista kokemuksistaan ei auttanut yhtään asiaan. Homma lienee olleet tiukallaankin jossain vaiheessa…
Minkälaisia olivat ensikertalaisten kokemukset?
Kaikki onnistui hyvin, ainoa miinus meidän osalta oli kun sai laittaa tsemppiviestejä liimalapuilla, niin meidän porukka ei saanut yhtään ja se tuntui kurjalta. Olen edelleenkin sitä mieltä, että avoimuutta ja ystävällisyyttä ryhmien kesken pitäisi olla enemmän, koska harrastusala on kuitenkin sama. Kansantanssin koen olevan oiva porkkana tähän tapakasvatukseen.
Tanssin suunnittelija Riia vastaa: Tämä on erittäin hyvä huomio, ja sen vuoksi olemme kehittäneet toimintaamme tälle vuodelle. Vertaisarviointi toteutetaan kaikissa tapahtumissa kasvokkain ohjatusti ja tällä taataan, että kaikki saavat kannustavaa palautetta.
Toinen seikka, mikä nauratti, oli palautteen annossa. Saimme palautetta tekniikasta, askeleista, piirin muodosta – hipsheikkaa kun ei ohjaajakaan näitä tiennyt kun ei ole opettajakouluja käynyt! Raati voisi ottaa huomioon palautetta antaessaan ja arvioidessaan, että kaikki ohjaajat eivät ole ammattilaisia ja kaikkien koreografiat eivät ole ammattilaisten tekemiä. Se voisi auttaa myös meitä mattimeikäläisiä osallistumaan, jos tietäisimme, että raatia tiedostaa, miltä pohjalta ryhmä on lähtenyt liikkeelle.
Riia kommentoi: Tämä on tärkeä asia aina raatilaisten muistaa. Myös ennakkotietoihin voi laittaa toiveen, että asia huomioidaan palautteessa. Eri ohjaajilla on niin erilaiset toiveet: toiset toivovat tiukkaa palautetta, jossa keskitytään tanssitekniikkaan ja toiset ehkä toivovat palautetta enemmän ilmaisusta. On hyvä tuoda esiin, millaisesta palautteesta juuri sinulle olisi apua.
Mitä vielä voisimme tehdä madaltaaksemme osallistumisen kynnystä?
Mainontaa enemmän ja asiaa siitä, mitä tämä Tanssiralli tarkoittaa. Tanssirallin kiertävä ”opas/kertoja” voisi käydä seuroissa vierailuilla kertomassa ”hyväntuulen rallista”, jotta asia saataisiin konkreettisesti esille.
Mitä sanoisit ryhmän ohjaajalle, joka empii ryhmän kanssa lähtemistä?
Kokemus on lähtemisen arvoinen! Kannattaa ryhtyä asiaan avoimin silmin ja avoimin odotuksin myös ryhmän kanssa. Pääasia on osallistuminen ja ryhmän kanssa tehty hyvä työ. Jos raadin tulos ei miellytä, palautteen kanssa on hyvä lähteä työstämään seuraavan rallin tavoitteet. Tähän touhuun jää siis koukkuun!
Jos kaipaat rohkaisua lähtemiseen, niin voit vaikka pirauttaa Riialle: 044 7443939!