Elämän alkutaipale
Reetta Vappu Perä, o.s. Ouni syntyi 1.5.1938 Kuhmoisissa. Elsa ja Ilmari Ounin maanviljelijäperheessä oli viisi lasta: kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Reetta oli vuoden vanha, kun perheen isä lähti viideksi vuodeksi sotaan. Reetta on kertonut, että isän poissaolo on vaikuttanut heihin lapsiin paljon.
Reetta oli innostunut opiskelemaan: ensin kansakoulua seitsemän luokkaa Kuhmoisten Puukkoisten koulussa, sitten keskikoulun Jämsän yhteiskoulussa. Kunnallistutkinnon Reetta suoritti Tampereen Yliopistossa ja valmistui sosionomiksi vuonna 1962. Vuotta myöhemmin Reetta avioitui jämsäläisen maanviljelijän, Nytkymen isännän, Eino Perän kanssa.
Työuransa aikana Reetta toimi mm. sosiaalitarkkaaja-lastenvalvojana Kuhmoisten ja Kuoreveden kunnissa, nuorisosihteerinä, urheiluohjaajana, kulttuurisihteerinä ja vapaa-ajanohjaajana Kuoreveden kunnassa, josta vuonna 2001 tuli osa Jämsää.
Kova harrastamaan
Reetan harrastusten kirjo hengästyttää kovimpaakin harrastajaa: 4h-kerhoilu sen kaikissa ulottuvuuksissa, Puukkoisissa hän toimi kyläkerhon päällikkönä ja toimitti omaa seuralehteä Puukkoa. Kilpahiihto nousi lapsena urheilun ykköseksi ja jatkui 21-vuotiaaksi saakka. Hän suunnisti, koulutti suunnistajia ja harrasti autosuunnistusta kartanlukijana Kuhmoisissa ja Kuorevedellä. Kuvataide oli myös lähellä sydäntä kouluajoista alkaen. Reetta valokuvasi, teki videodokumenttien ja -elokuvien käsikirjoituksia ja videokuvasi. Harrastajateatterissa hän hääri käsikirjoittajana, lavastajana, edellytysten luojana ja tuottajana – ja joskus rooleissakin. Hän kirjoitti kronikoita, lehtiartikkeleita, näyttämötekstejä ja historiankirjoituksia Kuoreveden pitäjäkirjaan. Lisäksi Reetta kävi ahkerasti tansseissa seniori-ikäiseksi asti.
Yhdistystoiminta-aktiivi
Yhdistystoiminta oli Reetan mukaan arvo sinänsä. Hän piti sitä erinomaisena paikkana kouluttautua yhteisten asioiden hoitamiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen ja oppia toiminnan sisällöstä. Reetta oli aktiivinen 4H-toimija jo lapsena ja nuorena ja oli mukana perustamassa 4H-yhdistystä Kuorevedelle. Hän urheili Kuhmoisten Kumun riveissä ja toimi sen sihteerinä. Hän oli mukana rakentamassa tanssilava Honkahovia seuran liikuntapaikaksi ja tulonlähteeksi. Kuhmoisten Nuorisoseuran jäseneksi Reetta liittyi 1963.
Nysä Vuoden nuorisoseuraksi Reetan johdolla
Vuonna 1967 Reetta siirtyi Kuoreveden Nuorisoseura Nysän jäseneksi ja urheiluseura Kuoreveden Kärjen johtokuntaan ja nuorisojaoston jäseneksi. Nysän puheenjohtajana hän nosti toiminnan lamasta kymmenessä vuodessa kukoistukseen monimuotoisten harrastusmahdollisuuksien, kuten Mahtihäiden avulla. Nysä valittiin ensimmäiseksi Vuoden Nuorisoseuraksi vuonna 1978 nuorisoseurajärjestössä.
Nuorisoseuralaisena Reetta oli valmis tekemään kaikkia töitä seurassa. Hän näki paljon vaivaa nuorison saamiseksi seuran toiminnan pariin, ja nuorisoa tulikin mukaan runsaasti. Seurantaloa uudistettiin nykyaikaisten vaatimusten mukaiseksi. Hän kannatti Santeri Alkion itsekasvatusideaa ”Kelpo ihmisestä ja kunnon kansalaisesta” ja että nuorisoseura on mahdollisuus. Hän kannusti ja opasti nuoria ja etsi kullekin omaa itsensä toteuttamisen kanavaa, jossa sai kasvaa tehtäviensä tasolle. Jo aikuistuneet entiset nuoret arvostavat ja kiittävät Reettaa siitä tuesta ja opista, jonka he nuorisoseurassa saivat tulevaan elämäänsä.
Reetta toimi Hämeen Nuorisoseurain Liiton puheenjohtajana ja johtokunnan jäsenenä, Suomen Nuorison Liiton valtuustossa sekä Kalevan Nuorten Liiton johtokunnassa useita vuosia 1970-luvulla. Hänelle on myönnetty Kalevan Nuorten mitali kiitokseksi uurastuksestaan. Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki Reetalle ojennettiin tämän 50-vuotisjuhlissa, joita vietettiin Nysällä päivänsankarin esiintyessä näytelmän ”Laahus” pääosassa. Oma seura palkitsi Reetta ja Eino Perää Hermanska- ja Hermanni-arvonimillä. Kuoreveden Nuorisoseura Nysä myönsi Reetalle Kunniapuheenjohtajan arvon seuran 95-vuotisjuhlassa vuonna 2014.
Muita edesottamuksia
Poliittisesti Reetta oli Alkion aatteiden kannattaja. Hän toimi Keskustan Jämsän Seppolan paikallisyhdistyksen puheenjohtajana, kunnallisjärjestön johtokunnassa ja Jämsän kaupunginvaltuuston jäsenenä. Reetalle myönnettiin Suomen Keskustan kultainen ansiomerkki tänä vuonna. Hän sai tietää merkin saannista eläessään, mutta se julkistettiin vasta hänen omassa muistotilaisuusessaan Kuhmoisten seurakuntatalolla 2.7.2016.
Kulttuurihenkilönä Reetta huolehti, että kuorevesiläisen runoilijan ja opettajan Immi Hellénin muisto ei himmene. Reetta oli perustamassa Immille omaa nimikkoseuraa vaalimaan tämän tuotantoa, sen esilläoloa sekä hänen persoonansa muistoa.
Järjestöväki muistaa kiitollisuudella Reettaa, aktiivista toimijaa!
Inkeri Ojanen,
Reetan ystävä
Kuoreveden Nuorisoseura Nysän
puheenjohtaja
