Blog

  • Millaisia hetkiä olet viettänyt seurantalolla? Kotiseutuliitto etsii tarinoita!

    Millaisia hetkiä olet viettänyt seurantalolla? Kotiseutuliitto etsii tarinoita!

    Millaisia hetkiä sinä olet viettänyt seurantalolla? Mitä talolla tapahtuu juuri nyt?

    Suomessa on yli 2000 eri aikakausina rakennettua työväen- ja seurantaloa. Ne ovat täynnä tarinoita, ja niitä Suomen Kotiseutuliitto haluaa kuulla!

    Kokoontuuko talolla sirkuskoulu tai jokin muu erikoinen harrastusryhmä? Tapasitko iskelmätähden tai tasavallan presidentin? Vai sattuiko talolla jotain aivan kummallista? Ehkä haluat kertoa jostakin talolla järjestettävästä tapahtumasta. Kerro lyhyesti tai pitkästi, me kiitämme kaikista tarinoista ja vinkeistä!

    Keräämme tarinoita seurantalojen historiasta ja nykypäivästä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi tehtävää valokuvakirjaa ja nettisivustoa varten. Kirjaan kuvat ottaa valokuvaaja ja arkkitehti Tuomas Uusheimo. Tuomas on arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kuvaamiseen erikoistunut valokuvaaja, joka on valokuvannut suomalaisia seurantaloja vuodesta 2010.

    Tarinat voivat liittyä toimintaan, henkilöihin, itse rakennukseen tai mihin vain mielestäsi kertomisen arvoiseen. Jaa tarinasi kanssamme!

    Ohjeet

    Kerro tarina tai juttuvinkki täyttämällä nettilomake Kotiseutuliiton verkkosivuilla. Tarinat ja vinkit voi lähettää myös sähköpostilla seurantalot@kotiseutuliitto.fi tai kirjeitse Suomen Kotiseutuliitto, Kalevankatu 13 A, 00100 HELSINKI. Kerro silloin nimesi ja yhteystietosi, mitä taloa tarina koskee ja missä talo sijaitsee. Tarinoita voidaan käyttää kirjan ja nettisivun lisäksi Kotiseutuliiton viestinnässä sekä tutkimustarkoituksissa. Tarinan kertojan henkilöllisyys pysyy vain Kotiseutuliiton tietona, ellei muuta sovita.

    Lisätietoja tarinakeräyksestä: 

    Oulaisten nuorisoseuran talo Soihtula, Oulainen. Kuvaaja Tuomas Uusheimo.

    Hankesihteeri-tiedottaja Sanna Käyhkö
    Suomen Kotiseutuliitto
    sanna.kayhko@kotiseutuliitto.fi
    09 – 612 63223

    Lisätietoja valokuvaprojektista:

    Tuomas Uusheimo
    tuomas@uusheimo.com
    044 5893600

  • Löytyykö nuorisoseurantaloltanne pokestop? 5 vinkkiä kuinka toimia!

    Löytyykö nuorisoseurantaloltanne pokestop? 5 vinkkiä kuinka toimia!

    Uusi Pokémon GO -mobiilipeli on iskenyt Suomeen pyörremyrskyn lailla. Turut ja torit ovat täyttyneet älypuhelimen ruutuja tuijottavista lapsista, nuorista ja aikuisista. Sohvaperunat ovat lähteneet massoittain kävelemään omia kotikulmiaan ristiin rastiin löytääkseen erikoisia mönniäisiä. Jotkin otukset vaativat jopa 10 kilometrin kävelylenkkejä syntyäkseen!

    Virallisesti Pokémon GO julkaistiin Suomessa vasta 5 päivää sitten, mutta sitä pystyi pienellä vippaskonstilla pelaamaan jo sitä ennen. Joka tapauksessa viikossa Pokémon GO on noussut kaikkien huulille. Pokémon GO on ns. augmented reality eli lisätty todellisuus-peli. AR-pelissä tietokoneella tuotettua mediaa (tässä tapauksessa esim. pokemoneja) lisätään näkymään todellisessa ympäristössä.

    Älä aikaile hypätä tämän junan kyytiin, sillä vauhti on kova ja kiihtyy koko ajan!

    1. Onko seurantalon pihalla pokestop? Kerro siitä!

    Pokestop on paikka, jossa pelaaja voi kerätä erilaisia esineitä (”itemejä”), joita tarvitsevat pokemoniensa hoitamiseen ja kehittämiseen. Niinpä pokestopit usein vetävät pelaajia puoleensa. Pokestoppien paikat määrää peliyhtiö, mutta niiden pohjana on käytetty Google Mapsista löytyviä maamerkkejä, kuten kirkkoja, kirjastoja, puistoja – tai vaikka seurantaloja.

    Jos seurantalosi pihalta löytyy pokestop, kannattaa siitä kertoa mahdollisimman laajalle ja houkutella paikalle pelaajia. Ehkä heistä saisi uusia jäseniä seuraan!

    Esimerkiksi Muuramen nuorisoseurantalo Tasankolan pihalta löytyi pokestop:

    Muuramen Nuorisoseurantalo Tasankola #pokemongo #Tasankola #muuramen_nuorisoseura #pokestop #mikkolantie6 #Muurame #40950 #Finland

    Kuva, jonka Muuramen Nuorisoseura (@muuramen_nuorisoseura) julkaisi

    Eikö kuva näy? Katso se täältä >

    2. Lureta uutta yleisöä!

    Pokestopin ympärille voi houkutella enemmän ja erikoisempia otuksia (ja näin myös pelaajia) pystyttämällä luren. Lure toimii 30 minuuttia ja sen voi pystyttää joko kokenut pelaaja tai sellaisen voi ostaa noin eurolla. Luren voi hyvin pystyttää vaikkapa tapahtuman yhteyteen, esim. markkinapäivänä tai puoli tuntia ennen kesäteatteriesityksen alkua.

    Muista levittää tietoa, kuten esimerkiksi Kallion kirjasto teki:

    Eikö kuva näy? Katso se täältä >

    3. Tarjoa mehua ja keksejä!

    ”Seurantalon aulassa tarjolla mehua ja keksejä Huntereille klo 12-14”. Pokemonien jahtaajat tarvitsevat joskus lepoakin. Kun pelaajalla on suu täynnä keksiä, on hyvä hetki kertoa, mitä kaikkea talolla tapahtuu.

    Näin on tehnyt esimerkiksi Olarin seurakunta:

    Eikö kuva näy? Katso se täältä >

    4. Tarjoa virtaa – sinusta tulee sankari

    Akun kesto on pokemonien jahtaajille erittäin tärkeää. Pokémon GO:n pelaaminen saattaa pienentää akun keston kahteen tuntiin. Jos pystyt tarjoamaan pelaajalle pistorasian, voit saada hänen silmissään pelastavan sankarin aseman. Kun älypuhelin on kiinni seinässä, voit tarjota odotellessa lukemiseksi vaikka Nuorisoseuralehteä.

    Taas, Kallion kirjasto on pelin edellä:

    Sisältä löytyy myös latauspiste! #PogemonGo #PogemonGoFinland #KirjastoLurettaa #Kallio #kirjasto #kallionkirjasto

    Kuva, jonka Kallion Kirjasto (@kallionkirjasto) julkaisi

    Eikö kuva näy? Katso se täältä >

    5. Eikö seurantalon pihalla ole pokestoppia? Toimi näin:

    Etsi lähin pokestop. Voit kiinnittää sinne ilmoituksia tai jakaa flyereita. Muista laittaa kaikkiin materiaaleihin Nuorisoseuran ja Pokémon GO:n logot.

    ”Älä missaa yhtään otusta – lataa puhelimesi seurantalolla. 100 m. –>”

    ”Huntereille mehua ja keksiä seurantalolla klo 12-14. 100 m –>”

    Onko nuorisoseurantalosi pihalla pokestop? Kerro siitä meille!

  • Teatterilaivan ensimmäinen työpaja varmistunut: näyttelijäntyötä Eric Barcon johdolla

    Teatterilaivan ensimmäinen työpaja varmistunut: näyttelijäntyötä Eric Barcon johdolla

    Teatterilaivan kysellyistä työpajoista ensimmäinen julkaistaan nyt.

    Työpaja numero yksi keskittyy näyttelijäntyöhön. Vetäjäksi tulee Teatterikorkeakoulussa kolmatta vuotta näyttelijäntyön linjalla opiskeleva Eric Barco.

    Työpajassa tutustutaan erilaisiin näyttelijäntyön harjoitteisiin ja samalla saadaan hyviä vinkkejä ja oppia myös ryhmäytymisestä.

    Työpajan tuottaa Suomen ylioppilasteattereiden liitto SYTY.

    Ericistä ja hänen tekemisistään voi käydä lukemassa enemmän Kellariteatterin jäsengalleriasta.

    Työpajaan ilmoittaudutaan paikan päällä.

  • Hannu Nipulille Mestarikansantanssijan titteli

    Hannu Nipulille Mestarikansantanssijan titteli

    Hannu Nipuli on toinen Kaustisen kansanmusiikkijuhlien nimittämä Mestarikansantanssija.

    Hannu on toiminut Lahdessa Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 1989. Lisäksi hän on työskennellyt mm. tanssijana, ohjaajana ja koreografina sekä lukuisissa alan luottamustehtävissä. Hannu painottaa perinteen merkitystä ja vannoo samalla taiteellisen vapauden sekä iloisen tunnelman nimeen.

    <p”>Hannu on kansantanssija sydämestään. Harrastus alkoi, kun äiti vei viisivuotiaan Hannun Helvi Jukaraisen vastaperustettuun kansantanssiryhmään. Jukaraisen monipuolinen, moderni ja avarakatseinen ote koreografioiden tekemiseen ja tanssimiseen on toiminut aina Hannun innoittajana. Esikuvakseen äidin ja Helvin lisäksi Hannu nostaa Antti Savilammen.

    Kuva: Hannu Nipuli tanssimassa Riijareissa Tanssimyllyssä 2015. Kuvaaja: Petri Kivinen

  • Hollolan Nuorisoseuran Ellit ja Eemelit sekä Iidastiinat Taiwaniin

    Hollolan Nuorisoseuran Ellit ja Eemelit sekä Iidastiinat Taiwaniin

    Hollolan Nuorisoseuran Ellit ja Eemelit sekä Iidastiinat osallistuvat Yilanin kansainvälisille folklorefestivaaleille Taiwanissa heinä-elokuun vaihteessa. Hollolan Nuorisoseura osallistuu Itä-Taiwainissa järjestettäville festivaaleille nyt kolmatta kertaa.

    ”Tämä festivaali on yksi suurimmista lapsille ja nuorille suunnatuista folklorefestivaaleista maailmalla”, ohjaaja Jenni Kuoppala kertoo.

    Kuoppalan mukaan heidän lisäkseen festivaaleilla on tänä vuonna mukana seitsemän eri kansallisuutta.

    ”Voin sanoa, että matkakuume molemmilla ryhmillä on jo erittäin kova, vaikka matkalle lähdetään vasta muutaman viikon päästä 26.7.”

    Ellit ja Eemelit esittävät Taiwanin matkaohjelmistoaan Tennilän Suojapirtillä 7.7. klo 18 alkaen.

    ”Ohjelmistomme koostuu perinteisistä ja suomalaiseen perinteeseen pohjautuvista kansantansseista.”

    iidastiinat-instagram-hollolan-nuorisoseura

    Lisätietoja: Petri Görman, tiedottaja/Hollolan Nuorisoseura, 0505147795

  • Pispalan Sottiisi päättyi huikeaan Janne ja Aino -tanssiteokseen

    Pispalan Sottiisi päättyi huikeaan Janne ja Aino -tanssiteokseen

    Vaihteleva sää rytmitti sunnuntaina 12.6. päättynyttä festivaalia, mutta toivottu kävijämäärä 20 000 saavutettiin.

    Täysi salillinen osoitti seisaaltaan suosiota Tampere-talossa Sottiisin päätöskonsertissa tanssiteokselle: ”Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä”.

    Kansantanssin Riemuvuotta juhliva kansainvälinen kansantanssiin ja -musiikkiin keskittyvä Pispalan Sottiisi levittäytyi tänä vuonna Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen, jonne rakennettiin Euroopan suurin sisäleirintäalue 700 tanssijalle. Sottiisin monipuoliseen ohjelmaan kuului konsertteja, työpajoja ja tanssitupia.

    Sottiisi juhlisti Riemuvuotta pääjuhlassaan, jossa nähtiin ainutlaatuinen 1000 tanssin, 100 soittajan ja 10 näyttelijän yhteinen voimanponnistus ja huikea spektaakkeli ”Riemua! – Hyppyä ja hypetystä 150 vuotta!”.

    Sottiisin kansainväliset kansantanssivieraat tulivat tänä vuonna Liettuasta, Slovakiasta, Virosta, Venäjältä ja Unkarista. Yleisö sai nauttia ryhmien vauhdikkaista esityksistä ja upeista puvuista pitkin festivaaliviikkoa Tampereen Laikun lavalla, Pirkka-hallissa ja Koskikeskuksessa.

    Yksi riemukkaimmista konserteista oli Béla Gazdágin juhlakonsertti – Tanssimestarin jalanjäljillä, jossa unkarilaisen tanssimestarin, Béla Gazdágin entiset oppilaat esittävät tansseja mm. Székelyföldin ja Mezöségisin alueilta. Mukana myös Bélan oma ryhmä Alba Regia Unkarista.

    Kansantanssin monimuotoinen kirjo näkyi myös lasten Priimatiimakonsertissa. Lasten kansantanssikatselmuksista – Tanssiralleista – valitut vauhdikkaat ja herkät tanssit vaihtelivat perinteisistä koreografioista, teemallisiin, juonellisiin, kantaaottaviin esityksiin. Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Polokkarit tarjosi tunnin konsertin tanssin riemun ilotusta.

    Pispalan Sottiisissa myös Kansantanssikiltaan saatiin uusia jäseniä, kun Suomen Nuorisoseurojan hallitus nimesi kansantanssimestareiksi Jussi Malisen Teuvalta, Väinö Krekon Kauhajoelta, Marja Viitasen Lahdesta ja Anja Mikkolan Jokioisista. Killassa on tällä hetkellä 16 jäsentä, ja siihen nimetään Nuorisoseurajärjestön kansantanssitoiminnassa erityisen ansioituneita henkilöitä.

    Seuraavan kerran Sottiisia tanssitaan kesäkuussa 2018!

    [thrive_text_block color=”blue” headline=”Sottiisi 2016 pähkinänkuoressa”]

    20 000 Kävijää (arvio)
    9 000 Minuuttia tapahtumia
    1 300 Kotimaista tanssijaa
    140 Kansainvälistä esiintyjää
    150 Pelimannia
    150 Talkoolaista
    150 Kotimaista esiintyjäryhmää
    74 Tilaisuutta
    5 Kansainvälistä vierasta: Liettuasta, Slovakiasta, Venäjältä, Virosta, Unkarista
    8 Tapahtumapaikkaa [/thrive_text_block]

     

  • 1000 tanssijaa, 100 soittajaa, 10 nuorta näyttelijää, kylmiä väreitä ja ihastuksen kyyneleitä

    1000 tanssijaa, 100 soittajaa, 10 nuorta näyttelijää, kylmiä väreitä ja ihastuksen kyyneleitä

    1000 tanssijaa, 100 soittajaa, 10 nuorta näyttelijää, kylmiä väreitä ja ihastuksen kyyneleitä. Siitä on mahtipontinen kansantanssin suurproduktio Riemua! tehty.

    Kylmät väreet kulkivat pitkin selkäpiitä, kun Tampereen Pirkkahalllin suuri messusali täyttyi kansanmusiikista ja kaiken ikäisistä tanssijoista Suomen joka kolkasta.

    Itse Zacharius Topelius, tai useampi sellainen, johdatti yleisön Suomen kansantanssin evoluutioteorian äärelle, lähtien alkusuomalaisen tanssinomaisesta askelluksesta kansantanssin nykypäivään.

  • Polokkarit tarjosi täyslaidallisen tanssin riemua ja kietoi yleisön pikkusormensa ympärille – katso video!

    Polokkarit tarjosi täyslaidallisen tanssin riemua ja kietoi yleisön pikkusormensa ympärille – katso video!

    Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Polokkarit esiintyi perjantai-iltana Sottiisin juhlakonsertissa täydelle Tullikamarin Pakkahuoneelle. Tunnin mittaisen konsertin aikana energiset oululaiset voittivat puolelleen joka ikisen katsojan. Tykityksen ja encoren jälkeen yleisö osoitti innostustaan seisovin aplodein.
    ”Jos mietitte, mitä tarkoittaa tekemisen riemu. Se on tätä. Jos mietitte, mitä on tanssin riemu. Se on tätä,” ylisti Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa kukittaessaan ohjaaja Hanna Poikelan. ”Tätä on Vuoden kansantanssiyhtye.”

    ”Polokkareiden kehitys on ollut aivan huikeaa,” hehkutti puolestaan Pispalan Sottiisin toiminnanjohtaja Jukka Heinämäki. ”Muistan, kun vuosi sitten pohdimme Polokkareiden valintaa Vuoden kansantanssiyhtyeeksi. Polokkarit ei ollut aivan selvä valinta. Tarkoitus oli kuitenkin löytää ryhmä, jossa on potentiaalia ja jolle Vuoden kansantanssiyhtyeen tunnustus voi antaa buustia.” Ja Polokkarit totta vie on saanut – jos mahdollista – vielä enemmän virtaa tunnustuksen jälkeen.

    Taustalla on kuitenkin, paitsi Vuoden kansantanssiyhtyeen titteli, myös paljon käytettyä aikaa ja työtä, osaava ohjaaja ja aimo annos Polokkareiden yhteisöllistä energiaa. Seuraavaksi tämän Oulunsuun nuorisoseuran ryhmän voi nähdä muun muassa Siilifolkissa 4.-9.7. ja Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla 11.-17.7.

  • Nuorisoseurojen kansantanssin Hall of Fameen neljä uutta tanssimestaria

    Nuorisoseurojen kansantanssin Hall of Fameen neljä uutta tanssimestaria

    Suomen Nuorisoseurojen Kansantanssikiltaan on nimetty neljä merkittävää ja ansioitunutta järjestön kansantanssihenkilöä. Vuoden 2016 valitut ovat Marja Viitanen Lahdesta, Anja Mikkola Jokioisten Tahdittomista ja Jussi Malinen ja Väinö Kreko Etelä-Pohjanmaalta.
    Nuorisoseurojen Kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kansantanssimestarit nimeää Suomen Nuorisoseurojen hallitus joka toinen vuosi. Killan jäseniä kutsutaan tanssimestareiksi.
    Anja Mikkolalle (s. 1948) kansantanssi ja nuorisoseuratoiminta eivät ole vain harrastus, vaan kokonaisvaltainen, yhteisöllinen ja energinen elämäntapa, joka on leimannut omaa, perheen ja ystävien elämää vuosikymmenet. Vuonna 1984 hän oli mukana perustamassa Tahdittomat-kansantanssiyhtyettä, joka kolmenkymmenen vuoden aikana kasvoi neljän aikuisparin ryhmästä sadan aktiivisen jäsenen toimijaksi.
    Jussi Malinen Teuvasta (s. 1948) on ansioitunut monitoimimiehenä nuorisoseurajärjestön ja kansantanssin saralla. Hänet valittiin vuonna 2002 Suomen Nuorisoseurojen Vuoden kansantanssiohjaajaksi.
    Kauhajokelainen Väinö Kreko (s. 1952) on harrastanut kansantanssia vuodesta 1970 ja ohjaajaksi hän ryhtyi 1975.
    Marja Viitanen Lahdesta (s.1949) aloitti tanhun 17-vuotiaana ja rupesi kaksi vuotta myöhemmin vetämään omaa tyttöryhmäänsä.
  • Vuoden nuorisoseura 2016: Sirkus Taika-Aika Rovaniemeltä!

    Vuoden nuorisoseura 2016: Sirkus Taika-Aika Rovaniemeltä!

    Sirkuksessa tekemistä riittää läpi elämän

    Jongleerausta, taikuutta, ilma- ja permantoakrobatiaa. Välittävät ohjaajat, hyvät tyypit ja rohkaisevat sanat. Hikeä, hymyä ja suuria onnistumisia. Näille palikoille rakentuu Sirkus Taika-Aika, joka on tänä vuonna saanut tittelin Vuoden nuorisoseura. Nuorisoseurat pääsi kurkkaamaan, millaista on tekemisen riemu Taika-Ajassa nuorten harrastajien ja heidän ohjaajiensa mielestä.

    Jokaiselle jotakin

    Olen kuullut, että sirkus on nosteessa oleva trendilaji, mutta itse en tiedä siitä mitään. Mieleeni nousee mielikuva maailmankuulusta Cirque du Soleil’sta, mutta eihän sellaisia temppuja voi tuosta vain harrastaa. Vai voiko?

    ”Taika-Ajassa osa harrastajista on vasta tutustumassa sirkusharrastukseen eikä ole koskaan kokeillut tehdä kärrynpyörää tai edes koskettanut jongleerauskeilaa”, kertoo Sirkus Taika-Ajan sirkusohjaaja Keijo Karvinen.

    ”Toisessa ääripäässä on nuoria aikuisia jotka ovat harrastaneet sirkuskoulussa leijonanosan elämästään ja harjoittelevat ja esiintyvät kuin ammattilaiset. He ovat hyvässä kunnossa, osaavat ja harjoittelevat erittäin vaikeita temppuja ja mahdollisesti valmistautuvat kouluttautumaan sirkusammattilaisiksi.”

    Sirkus onkin fyysinen laji, jonka tavoitteina on kehittää motorisia valmiuksia, liikkuvuutta, lihasvoimaa ja yleiskuntoa. Harrastaja oppii myös ylläpitämään ja kehittämään kehon tasapainoa: notkeutta, voimaa, kestävyyttä ja koordinaatiota.

    Fyysisten valmiuksien lisäksi sirkusharjoittelu kehittää harrastajien henkisiä ominaisuuksia. Lajien oppiminen nimittäin vaatii pitkäjänteistä työskentelyä. Sirkusopetuksessa lapsi tai nuori oppii vastuuntuntoa, auktoriteettien kunnioitusta, hyviä käytöstapoja, yhteistoimintataitoja, sosiaalisia valmiuksia kanssakäymiseen kaikenikäisten kanssa, suvaitsevaisuutta ja kärsivällisyyttä.

    Ikänsä puolesta kuka vain on tervetullut sirkuksen pariin – tavoitteet asetetaan kullekin ikäryhmälle ja yksittäiselle harrastajalle yksilöllisesti.

    ”Vauvasirkusryhmissä nuorimmat harrastajat ovat neljän kuukauden ikäisiä. Aikuisten ryhmissä on yli 50-vuotiaita harrastajia. Tähän väliin mahtuu kaiken ikäisiä lapsia, nuoria ja aikuisia”, kertoo Satu Koivu, seuran ohjaaja ja harrastajavastaava.

    ”Taika-Aika toivottaa toivottaa tervetulleeksi kaikki halukkaat vauvasta vaariin”, säestää Keijo Satua.

    Monipuolisuutta löytyy paitsi taitotasoissa ja harrastajien iässä myös sirkuslajeissa. Niitä nimittäin on tarjolla viittäkymmentä erilaista.

    ”Sirkusharrastuksessa parasta onkin juuri monipuolisuus ja vaihtelu, ja mahdollisuus juuri oman mieltymyksen ja omien kykyjen mukaiseen harjoitteluun”, sanoo Keijo.

     

    Ohjaaja heittäytyy mukaan

    Sirkus Taika-Ajassa on 560 harrastajaa,Taika-Aikan toiminnanjohtaja ja ohjaaja Lisäksi Taika-Ajassa käy viikottain päiväkotiryhmiä ja koululaisia.

    ”Liikutamme vuosittain tuhansia nuoria niin paikallisesti kuin muuallakin Lapin alueella”, arvioi Taika-Ajan toiminnanjohtaja ja ohjaaja Joni Koivu.

    Jotta harrastajille voidaan luoda turvallinen ja innostava tila harrastaa, tarvitaan taitavia ohjaajia. Ohjaajien määräkin on kasvanut neljästä työntekijästä 11:een. Lisäksi Taika-Ajassa on oppisopimusopiskelija ja apuohjaajia.

    Huolellista suunnitteluakin tarvitaan, mutta sen ammattitaitoiset ohjaajat osaavat.

    ”Sen lisäksi että ohjaan, etsin ja opettelen uusia sirkuslajeja, pelejä, leikkejä, taitoja ja
    temppuja internetistä, muilta sirkusohjaajilta ja sirkusleireiltä. Etsin ja kehittelen myös uusia sirkusvälineitä. Olemme teettäneet trapetseja, käsilläseisontapöytiä, tasapainotuoleja ja vaikka mitä muita erikoisvälineitä. Olemme koko ajan antennit pystyssä valmiina löytämään jotain
    uutta kivaa ja kiinnostavaa omaan toimintaamme”, Keijo kertoo omasta työstään.

    ”Lapset tykkäävät kaikenlaisesta leikin kautta tapahtuvasta hauskasta oppimisesta. Taidot tarttuvat paremmin, kun niiden harjoittelu on hauskaa ja motivoivaa. Olen myös huomannut, että kaikki jännittävä ja ”vaarallinen” temppuilu vetää lapsia puoleensa, ja sirkus onkin oivallinen ympäristö toteuttaa tällaista temppuilua turvallisessa ympäristössä”, kertoo ohjaajaVeera Kauppila vetämiensä ryhmien ohjaamisesta.

    ”Harjoituksissa pitää myös olla selkeä tavoite ja harjoitusten on oltava omalle temperamentille ja ikäkaudelle sopivia. Ja hulluttelu on tärkeää!” lisää Joni.

    ”Kyllä, ohjaajan mukaan heittäytyminen on yksi valttikortti”, sanoo Satukin.

    Kaikki ohjaajat puhuvat ohjaamisesta ja ohjattavistaan lämpimästi. Sivulauseessa mainitaan ohjaajan työn raskaus, mutta yleensä sirkustelemaan tulevat lapset ja nuoret piristävät ohjaajiaan, ja työkavereita ylistetään.

    ”Sirkus Taika-Ajassa työskentelyssä parasta on mahtavat työkaverit sekä harrastajat. Ohjatessa on huikeaa nähdä lasten kehitys vuosien varrella. Lapset jaksavat aina piristää ja olla iloisia. Saan monesti sirkuksella hyvät naurut lasten kanssa erilaisissa kommelluksissa”, kertoo Veera nauraen.

    Muut ohjaajat myötäilevät Veeraa, mutta sitten Joni vähän vakavoituu.

    ”Mielestäni parasta on nähdä, kuinka nuoret saavat onnistumisen elämyksiä. Vuosia työtä tehneenä voi nähdä kuinka harrastus ja oma, monesti tiedostamaton toimintani voi jopa pelastaa jonkun elämän. Minulla on ohjaajana ja mentorina tärkeä rooli monen nuoren elämässä, vaikka välillä sitä ei itsekään osaa ajatella näin. Tämä tulee esille nuorten palautteena joko välittömästi tai vuosien päästä”, hän sanoo.

    Sirkus Taika-Aika ohjaajineen myös panostaa nuorten hyvään oloon. He tekevät töitä yhteisöllisyyden saavuttamiseksi harrastajien kesken.

    ”Pidämme vuosittain neljästä kuuteen kivaa viikonloppua, jossa sirkuslaiset viettävät yhteisharjoitukset, maskeeraavat ja yöpyvät sirkuksella”, kertoo Joni.

     

    Vuoden nuorisoseuraksi

    Ohjaajien ja harrastajien puheista kuuluu valtaisa riemu, joka on helppo nähdä heijastumaksi siitä oppimisen ja tekemisen onnesta, joka Sirkus Taika-Ajassa vallitsee. Sellaista riemua ei synny, jos ohjaaja näkee työpaikan vain työpaikkana.

    ”Tämä on rakkautta lajiin ja kaikkeen siihen, mitä se sisältää. Tämä on jokaiselle töissä olijallekin harrastus, elämäntapa, ystävä ja elämyksellinen itsensä toteuttamisen areena. Asiastaan innostuneet työntekijät ovat varmasti suuri syy siihen, miksi Sirkus Taika-Aika voitti Vuoden nuorisoseura-tunnustuksen”, Joni pohtii.

    ”Palkinnot ja tunnustukset eivät ole pääasiassa meidän toiminnassamme, mutta onhan se todella hienoa saada tunnustusta työstä, jota koko sydämestään on jo vuosien ajan tehnyt”, hän vielä lisää.

    Kun kuuntelen ohjaajien rakastavia kertomuksia työstään ja harrastajien mielipiteitä Taika-Ajasta, tiedän, että tärkeä tunnustus on mennyt juuri oikeaan osoitteeseen.

     

    Mikä Sirkus Taika-Ajassa on parasta?

    ”Esiintyminen, sirkusfestareilla käynti ja muut sirkustapahtumat, kuten leirit. Kaikkein parasta on meidän sirkuksen yhteishenki.”  Noora Rantahalvari, 16 vuotta

    ”Yhteisöllisyys.” Janette Kortelainen, 15 vuotta

    ”Se että saa tehdä sitä mistä tykkää.” Toivo Koivu, 14 vuotta

    ”Yhteishenki ja onnistuminen.”  Venla Luusua, 14 vuotta

    ”Paras ja monipuolinen harrastus. Ohjaajat läpi vuosien ovat minua rakkaudella kohdelleet.”  Antti Haavikko, 18 vuotta