Blog

Euroopan suurin kansanperinnetapahtuma Europeade Turkuun 2017

24.7.2016

Europeade on Euroopan suurin kansanperinnetapahtuma, joka vuonna 2017 saadaan ensimmäistä kertaa Suomeen. Isäntäkaupunkina toimii Turku, joka vastaanottaa 26.–30.7.2017 lähes 5000 kansanmusiikin ja kansantanssin harrastajaa sekä kymmeniä tuhansia katsojia.

Europeade on taiteen ja kulttuurin kohtauspaikka, jossa juhlitaan avointa ja monikulttuurista Eurooppaa. Tapahtuman aikana kansallispukuiset musiikki- ja tanssiryhmät kymmenistä eri maista tekevät tunnetuksi osaamistaan. Näytöksiä, konsertteja ja paraateja on luvassa niin esiintymislavoilla kuin kaduilla ja toreillakin.

Kansanperinne näkyy ja kuuluu ympäri kaupunkia ennen tapahtumaa, sen aikana ja vielä sen jälkeenkin. Mistään marginaaliryhmästä ei ole kyse, sillä Suomessa on arvioitu olevan 25 000 kansantanssin harrastajaa ja kansanmusiikin harrastajia samoin kymmeniä tuhansia.

Kansanperinnejuhlaa on järjestetty vuodesta 1964 lähtien. Europeaden Suomen koordinaattorina toimii pitkän linjan kansanperinneaktiivi Hilu Toivonen-Alastalo, jolla on onnistuneelle tapahtumalle vain yksi kriteeri:

”Me aiomme tehdä Turussa parhaan Europeaden ikinä! Suomalainen kansanperinne on väkevää ja elinvoimaista, Turussa on mahtavat puitteet todelliselle kansanjuhlalle ja itsenäisen Suomen satavuotisjuhlinta antaa luonnollisesti tapahtumalle arvokkaan lisäsäväyksen.”

Tapahtuma on mukana Suomi 100 -ohjelmassa, joten Turkuun saapuvat kansanperinteen harrastajat sekä esitysten katsojat pääsevät omalta osaltaan myös juhlistamaan Suomen itsenäisyyden satavuotista taivalta.

”Turun Europeadessa tähdätään myös Guinnesin ennätystenkirjaan tutulla perisuomalaisella ”kansantanssillamme”. Tavoitteena on saada yhden illan aikana enemmän ihmisiä humppaamaan yhtä aikaa kuin koskaan missään aikaisemmin”, Hilu visioi.

Ennätystavoite liittyy Suomi 100 -ohjelman Koko Suomi tanssii 2017 -kampanjaan, jota koordinoi Tanssin Tiedotuskeskus. Humppaa opetetaan tapahtuman alla verkossa, tietoiskuissa ja paikallistapahtumissa.

Kuuntele Turjakkeen säveltämä Europeade 2017 tunnusbiisi!

Lisätietoja: Hilu Toivonen-Alastalo
puhelin: 050 563 6907
hilu.toivonen-alastalo@europeade2017.fi

info@europeade2017.fi

Suomen Europeade www.turku.fi/europeade2017
Taustaorganisaatio www.europeade.eu

Kuva: Europeade website / Europeade 2015 / Fred Scholliers
Millaisia hetkiä olet viettänyt seurantalolla? Kotiseutuliitto etsii tarinoita!

22.7.2016

Millaisia hetkiä sinä olet viettänyt seurantalolla? Mitä talolla tapahtuu juuri nyt?

Suomessa on yli 2000 eri aikakausina rakennettua työväen- ja seurantaloa. Ne ovat täynnä tarinoita, ja niitä Suomen Kotiseutuliitto haluaa kuulla!

Kokoontuuko talolla sirkuskoulu tai jokin muu erikoinen harrastusryhmä? Tapasitko iskelmätähden tai tasavallan presidentin? Vai sattuiko talolla jotain aivan kummallista? Ehkä haluat kertoa jostakin talolla järjestettävästä tapahtumasta. Kerro lyhyesti tai pitkästi, me kiitämme kaikista tarinoista ja vinkeistä!

Keräämme tarinoita seurantalojen historiasta ja nykypäivästä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi tehtävää valokuvakirjaa ja nettisivustoa varten. Kirjaan kuvat ottaa valokuvaaja ja arkkitehti Tuomas Uusheimo. Tuomas on arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kuvaamiseen erikoistunut valokuvaaja, joka on valokuvannut suomalaisia seurantaloja vuodesta 2010.

Tarinat voivat liittyä toimintaan, henkilöihin, itse rakennukseen tai mihin vain mielestäsi kertomisen arvoiseen. Jaa tarinasi kanssamme!

Ohjeet

Kerro tarina tai juttuvinkki täyttämällä nettilomake Kotiseutuliiton verkkosivuilla. Tarinat ja vinkit voi lähettää myös sähköpostilla seurantalot@kotiseutuliitto.fi tai kirjeitse Suomen Kotiseutuliitto, Kalevankatu 13 A, 00100 HELSINKI. Kerro silloin nimesi ja yhteystietosi, mitä taloa tarina koskee ja missä talo sijaitsee. Tarinoita voidaan käyttää kirjan ja nettisivun lisäksi Kotiseutuliiton viestinnässä sekä tutkimustarkoituksissa. Tarinan kertojan henkilöllisyys pysyy vain Kotiseutuliiton tietona, ellei muuta sovita.

Lisätietoja tarinakeräyksestä:

Oulaisten nuorisoseuran talo Soihtula, Oulainen. Kuvaaja Tuomas Uusheimo.

Hankesihteeri-tiedottaja Sanna Käyhkö
Suomen Kotiseutuliitto
sanna.kayhko@kotiseutuliitto.fi
09 – 612 63223

Lisätietoja valokuvaprojektista:

Tuomas Uusheimo
tuomas@uusheimo.com
044 5893600
Löytyykö nuorisoseurantaloltanne pokestop? 5 vinkkiä kuinka toimia!

21.7.2016

Uusi Pokémon GO -mobiilipeli on iskenyt Suomeen pyörremyrskyn lailla. Turut ja torit ovat täyttyneet älypuhelimen ruutuja tuijottavista lapsista, nuorista ja aikuisista. Sohvaperunat ovat lähteneet massoittain kävelemään omia kotikulmiaan ristiin rastiin löytääkseen erikoisia mönniäisiä. Jotkin otukset vaativat jopa 10 kilometrin kävelylenkkejä syntyäkseen!

Virallisesti Pokémon GO julkaistiin Suomessa vasta 5 päivää sitten, mutta sitä pystyi pienellä vippaskonstilla pelaamaan jo sitä ennen. Joka tapauksessa viikossa Pokémon GO on noussut kaikkien huulille. Pokémon GO on ns. augmented reality eli lisätty todellisuus-peli. AR-pelissä tietokoneella tuotettua mediaa (tässä tapauksessa esim. pokemoneja) lisätään näkymään todellisessa ympäristössä.

Älä aikaile hypätä tämän junan kyytiin, sillä vauhti on kova ja kiihtyy koko ajan!

1. Onko seurantalon pihalla pokestop? Kerro siitä!

Pokestop on paikka, jossa pelaaja voi kerätä erilaisia esineitä (”itemejä”), joita tarvitsevat pokemoniensa hoitamiseen ja kehittämiseen. Niinpä pokestopit usein vetävät pelaajia puoleensa. Pokestoppien paikat määrää peliyhtiö, mutta niiden pohjana on käytetty Google Mapsista löytyviä maamerkkejä, kuten kirkkoja, kirjastoja, puistoja – tai vaikka seurantaloja.

Jos seurantalosi pihalta löytyy pokestop, kannattaa siitä kertoa mahdollisimman laajalle ja houkutella paikalle pelaajia. Ehkä heistä saisi uusia jäseniä seuraan!

Esimerkiksi Muuramen nuorisoseurantalo Tasankolan pihalta löytyi pokestop:

Muuramen Nuorisoseurantalo Tasankola #pokemongo #Tasankola #muuramen_nuorisoseura #pokestop #mikkolantie6 #Muurame #40950 #Finland

Kuva, jonka Muuramen Nuorisoseura (@muuramen_nuorisoseura) julkaisi 19. 07ta 2016 klo 7.23 PDT

Eikö kuva näy? Katso se täältä >

2. Lureta uutta yleisöä!

Pokestopin ympärille voi houkutella enemmän ja erikoisempia otuksia (ja näin myös pelaajia) pystyttämällä luren. Lure toimii 30 minuuttia ja sen voi pystyttää joko kokenut pelaaja tai sellaisen voi ostaa noin eurolla. Luren voi hyvin pystyttää vaikkapa tapahtuman yhteyteen, esim. markkinapäivänä tai puoli tuntia ennen kesäteatteriesityksen alkua.

Muista levittää tietoa, kuten esimerkiksi Kallion kirjasto teki:

Huomenna #KirjastoLurettaa!!! #PogemonGo #lure #Kallio #kirjasto #AR Elis, keskiviikkona 20.7. klo 15-16 Kallion kirjasto asettaa lureja pokestopilleen. 🙂 Ota kuva pokemonista kirjastossa ja jaa eteenpäin kera #kirjastolurettaa. Me sitten arvomme palkintoja kuvia jakaneiden kesken! #kallionkirjasto

Kuva, jonka Kallion Kirjasto (@kallionkirjasto) julkaisi 19. 07ta 2016 klo 10.43 PDT

Eikö kuva näy? Katso se täältä >

3. Tarjoa mehua ja keksejä!

”Seurantalon aulassa tarjolla mehua ja keksejä Huntereille klo 12-14”. Pokemonien jahtaajat tarvitsevat joskus lepoakin. Kun pelaajalla on suu täynnä keksiä, on hyvä hetki kertoa, mitä kaikkea talolla tapahtuu.

Näin on tehnyt esimerkiksi Olarin seurakunta:

Eikö kuva näy? Katso se täältä >

4. Tarjoa virtaa – sinusta tulee sankari

Akun kesto on pokemonien jahtaajille erittäin tärkeää. Pokémon GO:n pelaaminen saattaa pienentää akun keston kahteen tuntiin. Jos pystyt tarjoamaan pelaajalle pistorasian, voit saada hänen silmissään pelastavan sankarin aseman. Kun älypuhelin on kiinni seinässä, voit tarjota odotellessa lukemiseksi vaikka Nuorisoseuralehteä.

Taas, Kallion kirjasto on pelin edellä:

Sisältä löytyy myös latauspiste! #PogemonGo #PogemonGoFinland #KirjastoLurettaa #Kallio #kirjasto #kallionkirjasto

Kuva, jonka Kallion Kirjasto (@kallionkirjasto) julkaisi 20. 07ta 2016 klo 5.07 PDT

Eikö kuva näy? Katso se täältä >

5. Eikö seurantalon pihalla ole pokestoppia? Toimi näin:

Etsi lähin pokestop. Voit kiinnittää sinne ilmoituksia tai jakaa flyereita. Muista laittaa kaikkiin materiaaleihin Nuorisoseuran ja Pokémon GO:n logot.

”Älä missaa yhtään otusta – lataa puhelimesi seurantalolla. 100 m. –>”

”Huntereille mehua ja keksiä seurantalolla klo 12-14. 100 m –>”

Onko nuorisoseurantalosi pihalla pokestop? Kerro siitä meille!
Teatterilaivan ensimmäinen työpaja varmistunut: näyttelijäntyötä Eric Barcon johdolla

19.7.2016

Teatterilaivan kysellyistä työpajoista ensimmäinen julkaistaan nyt.

Työpaja numero yksi keskittyy näyttelijäntyöhön. Vetäjäksi tulee Teatterikorkeakoulussa kolmatta vuotta näyttelijäntyön linjalla opiskeleva Eric Barco.

Työpajassa tutustutaan erilaisiin näyttelijäntyön harjoitteisiin ja samalla saadaan hyviä vinkkejä ja oppia myös ryhmäytymisestä.

Työpajan tuottaa Suomen ylioppilasteattereiden liitto SYTY.

Ericistä ja hänen tekemisistään voi käydä lukemassa enemmän Kellariteatterin jäsengalleriasta.

Työpajaan ilmoittaudutaan paikan päällä.
Hannu Nipulille Mestarikansantanssijan titteli

11.7.2016

Hannu Nipuli on toinen Kaustisen kansanmusiikkijuhlien nimittämä Mestarikansantanssija.

Hannu on toiminut Lahdessa Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 1989. Lisäksi hän on työskennellyt mm. tanssijana, ohjaajana ja koreografina sekä lukuisissa alan luottamustehtävissä. Hannu painottaa perinteen merkitystä ja vannoo samalla taiteellisen vapauden sekä iloisen tunnelman nimeen.

<p”>Hannu on kansantanssija sydämestään. Harrastus alkoi, kun äiti vei viisivuotiaan Hannun Helvi Jukaraisen vastaperustettuun kansantanssiryhmään. Jukaraisen monipuolinen, moderni ja avarakatseinen ote koreografioiden tekemiseen ja tanssimiseen on toiminut aina Hannun innoittajana. Esikuvakseen äidin ja Helvin lisäksi Hannu nostaa Antti Savilammen.

Kuva: Hannu Nipuli tanssimassa Riijareissa Tanssimyllyssä 2015. Kuvaaja: Petri Kivinen
Hollolan Nuorisoseuran Ellit ja Eemelit sekä Iidastiinat Taiwaniin

8.7.2016

Hollolan Nuorisoseuran Ellit ja Eemelit sekä Iidastiinat osallistuvat Yilanin kansainvälisille folklorefestivaaleille Taiwanissa heinä-elokuun vaihteessa. Hollolan Nuorisoseura osallistuu Itä-Taiwainissa järjestettäville festivaaleille nyt kolmatta kertaa.

”Tämä festivaali on yksi suurimmista lapsille ja nuorille suunnatuista folklorefestivaaleista maailmalla”, ohjaaja Jenni Kuoppala kertoo.

Kuoppalan mukaan heidän lisäkseen festivaaleilla on tänä vuonna mukana seitsemän eri kansallisuutta.

”Voin sanoa, että matkakuume molemmilla ryhmillä on jo erittäin kova, vaikka matkalle lähdetään vasta muutaman viikon päästä 26.7.”

Ellit ja Eemelit esittävät Taiwanin matkaohjelmistoaan Tennilän Suojapirtillä 7.7. klo 18 alkaen.

”Ohjelmistomme koostuu perinteisistä ja suomalaiseen perinteeseen pohjautuvista kansantansseista.”

Lisätietoja: Petri Görman, tiedottaja/Hollolan Nuorisoseura, 0505147795
Pispalan Sottiisi päättyi huikeaan Janne ja Aino -tanssiteokseen

13.6.2016

Vaihteleva sää rytmitti sunnuntaina 12.6. päättynyttä festivaalia, mutta toivottu kävijämäärä 20 000 saavutettiin.

Täysi salillinen osoitti seisaaltaan suosiota Tampere-talossa Sottiisin päätöskonsertissa tanssiteokselle: ”Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä”.

Kansantanssin Riemuvuotta juhliva kansainvälinen kansantanssiin ja -musiikkiin keskittyvä Pispalan Sottiisi levittäytyi tänä vuonna Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen, jonne rakennettiin Euroopan suurin sisäleirintäalue 700 tanssijalle. Sottiisin monipuoliseen ohjelmaan kuului konsertteja, työpajoja ja tanssitupia.

Sottiisi juhlisti Riemuvuotta pääjuhlassaan, jossa nähtiin ainutlaatuinen 1000 tanssin, 100 soittajan ja 10 näyttelijän yhteinen voimanponnistus ja huikea spektaakkeli ”Riemua! – Hyppyä ja hypetystä 150 vuotta!”.

Sottiisin kansainväliset kansantanssivieraat tulivat tänä vuonna Liettuasta, Slovakiasta, Virosta, Venäjältä ja Unkarista. Yleisö sai nauttia ryhmien vauhdikkaista esityksistä ja upeista puvuista pitkin festivaaliviikkoa Tampereen Laikun lavalla, Pirkka-hallissa ja Koskikeskuksessa.

Yksi riemukkaimmista konserteista oli Béla Gazdágin juhlakonsertti – Tanssimestarin jalanjäljillä, jossa unkarilaisen tanssimestarin, Béla Gazdágin entiset oppilaat esittävät tansseja mm. Székelyföldin ja Mezöségisin alueilta. Mukana myös Bélan oma ryhmä Alba Regia Unkarista.

Kansantanssin monimuotoinen kirjo näkyi myös lasten Priimatiimakonsertissa. Lasten kansantanssikatselmuksista – Tanssiralleista – valitut vauhdikkaat ja herkät tanssit vaihtelivat perinteisistä koreografioista, teemallisiin, juonellisiin, kantaaottaviin esityksiin. Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Polokkarit tarjosi tunnin konsertin tanssin riemun ilotusta.

Pispalan Sottiisissa myös Kansantanssikiltaan saatiin uusia jäseniä, kun Suomen Nuorisoseurojan hallitus nimesi kansantanssimestareiksi Jussi Malisen Teuvalta, Väinö Krekon Kauhajoelta, Marja Viitasen Lahdesta ja Anja Mikkolan Jokioisista. Killassa on tällä hetkellä 16 jäsentä, ja siihen nimetään Nuorisoseurajärjestön kansantanssitoiminnassa erityisen ansioituneita henkilöitä.

Seuraavan kerran Sottiisia tanssitaan kesäkuussa 2018!

[thrive_text_block color=”blue” headline=”Sottiisi 2016 pähkinänkuoressa”]

20 000 Kävijää (arvio)
9 000 Minuuttia tapahtumia
1 300 Kotimaista tanssijaa
140 Kansainvälistä esiintyjää
150 Pelimannia
150 Talkoolaista
150 Kotimaista esiintyjäryhmää
74 Tilaisuutta
5 Kansainvälistä vierasta: Liettuasta, Slovakiasta, Venäjältä, Virosta, Unkarista
8 Tapahtumapaikkaa [/thrive_text_block]
1000 tanssijaa, 100 soittajaa, 10 nuorta näyttelijää, kylmiä väreitä ja ihastuksen kyyneleitä

13.6.2016

1000 tanssijaa, 100 soittajaa, 10 nuorta näyttelijää, kylmiä väreitä ja ihastuksen kyyneleitä. Siitä on mahtipontinen kansantanssin suurproduktio Riemua! tehty.

Kylmät väreet kulkivat pitkin selkäpiitä, kun Tampereen Pirkkahalllin suuri messusali täyttyi kansanmusiikista ja kaiken ikäisistä tanssijoista Suomen joka kolkasta.

Itse Zacharius Topelius, tai useampi sellainen, johdatti yleisön Suomen kansantanssin evoluutioteorian äärelle, lähtien alkusuomalaisen tanssinomaisesta askelluksesta kansantanssin nykypäivään.
Polokkarit tarjosi täyslaidallisen tanssin riemua ja kietoi yleisön pikkusormensa ympärille – katso video!

11.6.2016

Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Polokkarit esiintyi perjantai-iltana Sottiisin juhlakonsertissa täydelle Tullikamarin Pakkahuoneelle. Tunnin mittaisen konsertin aikana energiset oululaiset voittivat puolelleen joka ikisen katsojan. Tykityksen ja encoren jälkeen yleisö osoitti innostustaan seisovin aplodein.

”Jos mietitte, mitä tarkoittaa tekemisen riemu. Se on tätä. Jos mietitte, mitä on tanssin riemu. Se on tätä,” ylisti Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa kukittaessaan ohjaaja Hanna Poikelan. ”Tätä on Vuoden kansantanssiyhtye.”

”Polokkareiden kehitys on ollut aivan huikeaa,” hehkutti puolestaan Pispalan Sottiisin toiminnanjohtaja Jukka Heinämäki. ”Muistan, kun vuosi sitten pohdimme Polokkareiden valintaa Vuoden kansantanssiyhtyeeksi. Polokkarit ei ollut aivan selvä valinta. Tarkoitus oli kuitenkin löytää ryhmä, jossa on potentiaalia ja jolle Vuoden kansantanssiyhtyeen tunnustus voi antaa buustia.” Ja Polokkarit totta vie on saanut – jos mahdollista – vielä enemmän virtaa tunnustuksen jälkeen.

Taustalla on kuitenkin, paitsi Vuoden kansantanssiyhtyeen titteli, myös paljon käytettyä aikaa ja työtä, osaava ohjaaja ja aimo annos Polokkareiden yhteisöllistä energiaa. Seuraavaksi tämän Oulunsuun nuorisoseuran ryhmän voi nähdä muun muassa Siilifolkissa 4.-9.7. ja Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla 11.-17.7.
Nuorisoseurojen kansantanssin Hall of Fameen neljä uutta tanssimestaria

11.6.2016

Suomen Nuorisoseurojen Kansantanssikiltaan on nimetty neljä merkittävää ja ansioitunutta järjestön kansantanssihenkilöä. Vuoden 2016 valitut ovat Marja Viitanen Lahdesta, Anja Mikkola Jokioisten Tahdittomista ja Jussi Malinen ja Väinö Kreko Etelä-Pohjanmaalta.

Nuorisoseurojen Kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kansantanssimestarit nimeää Suomen Nuorisoseurojen hallitus joka toinen vuosi. Killan jäseniä kutsutaan tanssimestareiksi.

Anja Mikkolalle (s. 1948) kansantanssi ja nuorisoseuratoiminta eivät ole vain harrastus, vaan kokonaisvaltainen, yhteisöllinen ja energinen elämäntapa, joka on leimannut omaa, perheen ja ystävien elämää vuosikymmenet. Vuonna 1984 hän oli mukana perustamassa Tahdittomat-kansantanssiyhtyettä, joka kolmenkymmenen vuoden aikana kasvoi neljän aikuisparin ryhmästä sadan aktiivisen jäsenen toimijaksi.

Jussi Malinen Teuvasta (s. 1948) on ansioitunut monitoimimiehenä nuorisoseurajärjestön ja kansantanssin saralla. Hänet valittiin vuonna 2002 Suomen Nuorisoseurojen Vuoden kansantanssiohjaajaksi.

Kauhajokelainen Väinö Kreko (s. 1952) on harrastanut kansantanssia vuodesta 1970 ja ohjaajaksi hän ryhtyi 1975.

Marja Viitanen Lahdesta (s.1949) aloitti tanhun 17-vuotiaana ja rupesi kaksi vuotta myöhemmin vetämään omaa tyttöryhmäänsä.