LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Blog

  • Kauhua, aakkosia ja ilkeitä lohikäärmeitä – nuorten suunnittelemat pelit lanseerataan

    Kauhua, aakkosia ja ilkeitä lohikäärmeitä – nuorten suunnittelemat pelit lanseerataan

    Neljä pohjoiskarjalalaisten nuorten suunnittelemaa ja toteuttamaa peliä lanseerataan joulukuussa Liperissä, Nurmeksessa ja Joensuussa. Toiminnan taustalla on osallistavan pelisuunnittelun Livohka -hanke, jossa yli 15-vuotiaat nuoret ovat saaneet ideoida oman näköisensä pelin alusta loppuun.

    Liperin Honkalammen peliryhmä koostuu erityisnuorista, jotka ovat suunnitelleet liikunnallisen ja hoksottimia herättävän pallopelin Aakkoset ruudussa. Peliä pääsee kokeilemaan ensimmäistä kertaa 5.12. klo 15 Honkalampi-keskuksen U-talon liikuntahallissa. Lanseeraus juhlistaa Kehitysvammaisten ihmisten teemaviikkoa.

    Liperin Ylämyllyn nuorten lautapeli Savukylässä taistellaan sen sijaan ilkeää lohikäärmettä vastaan, joka pyrkii savullaan tuhoamaan lähialueiden asukkaita ja anastamaan heidän aarteita. Yhteistyötä vaativassa pelissä seikkaillaan kylässä ja luolastossa etsimässä tarvikkeita, joilla tuhota lohikäärme ja selvitä vaarallisesta, koko ajan leviävästä savusta. Onko ryhmä valmis ottamaan riskejä ja vaarantamaan henkensä yhteisen päämäärän hyväksi? Tervetuloa ottamaan selvää 12.12. klo 17.30 Ylämyllyn Nuokkarille pelin lanseeraustilaisuuteen.

    Nurmeksessa nuoret ovat kehittäneet kauhuteemaisen (K12) pakohuonepelin Pyhän Sepon Orpokodin. Kahteen erilliseen tilaan sijoittuva pakohuonepeli vaatii terävän päättelykyvyn lisäksi erityisen paljon pelaajien välistä yhteistyötä, sillä aikaa on vain puoli tuntia päästä pakoon. Peli aukeaa rohkeille yrittäjille 16.12. klo 17 Hyvärilän nuorisokeskuksen navetan vintillä.

    Lisäksi Livohkan työntekijöiden ja yhden nuoren pelisuunnitteluprosessia avaava lautapeli Matka Livohkaan valmistuu Elämän polulla eteenpäin -seminaarin yhteyteen 10.12. Seminaari on pohjoiskarjalalaisten ESR-hankkeiden päätöstilaisuus, joka järjestetään Joensuussa Pielisjoen linnassa, maakuntaliiton tiloissa 10.12 klo 12.30-15.45.

    ”Ihan ite tehty”

    Livohka –hanke lisää pohjoiskarjalaisten nuorten osallisuuden toteutumista paikallisesti. Pelien kautta luodaan uutta toimintaa omalle paikkakunnalle. Toiminta on suunnattu 15-20-vuotiaille heikommassa asemassa oleville nuorille.

    Toteuttaja: Suomen Nuorisoseurat ry / Joensuun aluetoimisto
    Toteutusaika: 1.9.2023 – 31.1.2025
    Rahoittaja: Etelä-Savon ELY-keskus (ESR+), Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (tulevaisuusrahasto)

    Lisätiedot

    Katri Mäkisalo, projektipäällikkö
    katri.mäkisalo@nuorisoseurat.fi, puh. 050 439 8833

    Jenni Hyttinen, projektityöntekijä
    jenni.hyttinen@nuorisoseurat.fi, puh./wa 044 3413604

    Tero Sarkkinen, projektityöntekijä
    tero.sarkkinen@nuorisoseurat.fi, puh. 044 339 8693

  • Löytyyko Vuoden vastuullisuusteko teidän seurastanne? Ehdota palkittavaa!

    Löytyyko Vuoden vastuullisuusteko teidän seurastanne? Ehdota palkittavaa!

    Onko seurassanne panostettu tänä vuonna kierrätykseen tai tarjottu entistä enemmän lähiruokaa? Etsimme ehdotuksia Vuoden 2024 vastuullisuusteosta!

    Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden vastuullisuusteko -tunnuksen, jolla juhlistetaan ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan liittyviä tekoja. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura, yksittäinen harrastusryhmä tai vaikka vapaaehtoisporukka. 

    Vuoden 2023 tunnustus myönnettiin Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelmalle.

    Mikä on vastuullisuusteko?

    Vuoden vastuullisuusteoksi voi ehdottaa monenlaisia tekoja, jotka jollain tavalla edistävät vastuullisempaa ja kestävämpää nuorisoseuratoimintaa. Teko voi liittyä esimerkiksi ympäristöön, esteettömyyteen, saavutettavuuteen, turvallisuuteen tai ekologisuuteen.

    Vastuullisuusteko voi olla esimerkiksi:

    • Energiatehokkuuden huomioiminen nuorisoseurantalon remontissa.
    • Kierrätysmateriaalien käyttö harrastusryhmän esiintymisasuissa.
    • Lähi- tai kasvisruoan tarjoaminen nuorisoseuran tapahtumassa.
    • Kimppakyytien järjestäminen harrastusryhmän esityksiin tai harjoituksiin.
    • Turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotto nuorisoseuran toiminnassa tai harrastusryhmässä.
    • Kulttuuriperinnön säilyttäminen esimerksi perinnetaitoihin liittyvän tapahtuman muodossa.
    • Nuorisoseurantalon esteettömyyden parantaminen pyörätuolirampin, invavessan tai ohjeistuksen muodossa.
    • Alueen tai nuorisoseurantalon kierrätysmahdollisuuksien parantaminen.
    • Harrastusryhmän tarjoaminen erityisryhmille.
    • Paperitulosteista luopuminen tai niiden vähentäminen.
    • Vanhojen materiaalien uudellenkäyttö uuden ostamisen sijaan.

    Esimerkkejä erilaisista vastuullisuusteoista voi katsoa Nuorisoseurojen kestävän kehityksen materiaaleista. Monessa nuorisoseurassa tehdään jo paljon vastuullisia valintoja, mutta niitä ei aina tule ajatelleeksi. Kestävän kehityksen materiaalit auttavat hoksaamaan erilaisia tekoja.

    Jätä ehdotus 31.12.2024 mennessä

    Ehdotuksia vuoden 2024 aikana toteutetuista vastuullisuusteoista voi jättää verkkolomakkeen kautta: Vuoden 2024 vastuullisuusteko

    Viimeinen ehdotuspäivä on 31.12.2024. Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavasta teosta ja tunnustus jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa maaliskuussa 2025.

  • Kalenat 2025 kutsuu lapset ja nuoret tanssin riemuun 

    Kalenat 2025 kutsuu lapset ja nuoret tanssin riemuun 

    Kalenat – lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma kokoaa jälleen kansantanssiryhmät ympäri Suomen Saimaan rannalle Lappeenrantaan 12.-15.6.2025. Neljän päivän ajan tanssin ilo ja yhteisöllisyys täyttävät kesäkuisen viikonvaihteen, kun lapset ja nuoret pääsevät kohtaamaan, tanssimaan ja nauttimaan yhdessäolosta.  

    Kalenoiden keskiössä on yhdessä tekeminen ja kokeminen, joka näkyy parhaiten tapahtuman pääjuhlassa. Kansantanssiryhmät ovat jo aloittaneet yhteisohjelmien harjoittelut, joiden lopputulos nähdään Lappeenrannan urheilutalolla sunnuntaina 15.6. klo 14.  

    “Kalenat on monelle nuorelle kansantanssin harrastajalle ikimuistoinen tapahtuma, jossa pääsee ensimmäistä kertaa kokemaan yhteisohjelman erityisen tunnelman. Odotamme tapahtumaan yli viittäsataa osallistujaa, joten tiedossa on ison joukon yhteen tuleminen”, Saimaan Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino kommentoi. 

    Tanssinopettajien Susanna Kivisen ja Maiju Laurilan koreografioimissa yhteisohjelmissa seikkaillaan tänä vuonna Saimaalla. Matkalla kohdataan neljä venekuntaa: Sumuisten vesien retkikunta, Kesäisen auringon kalastelijat, viileän veden veneilijät ja Järvirosvot. Pääjuhlassa selviää, millaisia kohtaamisia venekuntien välillä tapahtuu. 

    Yhteisohjelmiin voi tutustua osoitteessa tanssinriemu.fi. Tarjolla on niin energisiä ja vauhdikkaita tansseja vanhemmille tanssijoille, kuin iloisia ja leikkisiä koreografioita nuoremmille. 

    Pääjuhlan lisäksi tiedossa on työpajoja, joissa lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan taiteen eri lajeihin sekä kaikille avoimia kansantanssin konsertteja.  

    Tapahtuman toteuttamisesta vastaa Saimaan Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa.  

    Lisätiedot 

    Toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino 
    Saimaan Nuorisoseurat 
    p. 040 537 2363, tuija-liisa.leino@nuorisoseurat.fi 

    Järjestötyöntekijä Suvi Rautsiala 
    Saimaan Nuorisoseurat 
    p. 040 163 3799, suvi.rautsiala@nuorisoseurat.fi 

    www.kalenat.fi 

  • Elina Weckström jatkaa hallituksen puheenjohtajana, valtuuston syyskokous pidettiin Mikkelissä

    Elina Weckström jatkaa hallituksen puheenjohtajana, valtuuston syyskokous pidettiin Mikkelissä

    Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kokous pidettiin Mikkelissä hybridikokouksena Suomen Nuoriso-opistolla 23.-24.11.2024. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja tehtiin luottamushenkilövalintoja. Syyskokous oli uuden valtuuston ensimmäinen valtuuston puheenjohtaja Hannu Harmaalan ja varapuheenjohtaja Sanni Antinniemen johdolla.

    Liiton hallituksen puheenjohtajana kaudella 2025-2026 jatkaa Elina Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta Uudeltamaalta.

    ”Järjestö on perustettu yhteiskunnallisesti kriittisinä aikoina – ajat ovat muuttuneet, mutta kriittisiä ne ovat nytkin. Suomalainen yhteiskunta ja nuorisotyö tarvitsee meitä. Yhdessä rakennamme tulevaisuuden!”, kannustaa Weckström.

    Hallituksen jäsenien valinnasta kokous pääsi äänestämään. Hallituksen jäseniksi valittiin:

    Joonas Autio, Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura, Etelä-Pohjanmaa (jatkava, hallituksessa 23-24)
    Riikka Kumpula, Jutarinki, Lappi (alle 29 v., jatkava, hallituksessa 23-24)
    Elli Myöhänen, Siepakat, Lappi (jatkava, hallituksessa 23-24)
    Ira Korkala, Kaustisen NS, Keski-Pohjanmaa (uusi)
    Varajäseneksi Sohvi Vanhatalo, Mikkelin seudun NS, Saimaa (uusi, alle 29 v.)

    Hallituksessa jatkavat Maaria Koivula-Talkkari (Kauhava), Jyri Siimes (Tampere), Elsa Weckström (Nurmijärvi) ja Taneli Arosara (Joensuu) sekä varajäsen Arto Liekola (Pudasjärvi).

    Valtuusto päätti liiton jäsenmaksuiksi vuodelle 2025 keskusseuroille 7 €/ jäsenseurojen henkilöjäsen ja suoraan liiton jäsenenä oleville seuroille 14 €/ jäsenseuran henkilöjäsen.

    Lisätietoja:

    pääsihteeri Sanna Airaksinen (040 350 8913 / sanna.airaksinen@nuorisoseurat.fi)

  • Nuorisoseuroissa toimivia nuoria palkittavina DofE-ohjelman suorittamisesta

    Nuorisoseuroissa toimivia nuoria palkittavina DofE-ohjelman suorittamisesta

    Kahdeksan nuorta eri nuorisoseuroista on perjantaina 15.11.2024 palkittu DofE -ohjelman (=Duke of Edinburgh Awards) suorittamisesta pronssisilla tunnustuksilla valtioneuvoston juhlahuoneistossa! Pronssisen tunnustuksen saivat Etelä-Suomen alueen Knoppi-koulutuksen käyneet 7 nuorta sekä yksi nuori Etelä-Pohjanmaan Knoppi-koulutuksesta. Tunnustukset jakoi liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

    DofE on maailmanlaajuinen ohjelma, joka innostaa 14–24-vuotiaita nuoria löytämään omat vahvuutensa ja suunnan tulevaan. DofE -ohjelma tukee nuorten kasvua kehittävän ja mielekkään harrastustoiminnan kautta.

    Nuorisoseurat onnittelee palkinnon saaneita nuoria!

    DofE-ohjelman pronssitason tehnyt Suvi Halonen piti puheen vuoden 2024 DofE-juhlassa 2024

    “Hyvä ministeri Sandra Bergqvist, kutsuvieraat ja DofE-ohjelman osallistujat! Olen Suvi Halonen, 15 vuotta, ja olen saanut kunnian pitää puheen meille kaikille tärkeänä päivänä. Olemme kokoontuneet tänään tänne juhlistamaan kaikkia meitä nuoria, jotka ovat osaltaan päässeet mukaan DofE-ohjelmaan ja saaneet sen suoritettua.

    Lähdin mukaan tälle DofE-matkalle alunperin Knoppi-ohjaajakoulutuksen kautta. Aluksi olin hieman hämmentynyt ja varuillani DofE:n suhteen. En ollut koskaan aiemmin kuullut DofE:sta tätä ennen. Alussa esimerkiksi ohjelman täyttäminen tuntui todella vieraalta. En ollut aiemmin kirjoittanut harrastuskertojeni jälkeen ylös, mitä olimme tehneet. Ajan myötä sekin muuttui tutuksi ja oli yllättävän kivaa. Matkan varrella ajatukseni selkiytyivät ja aloin ymmärtää enemmän DofE:n tarkoitusta. Se antoi minulle paljon itsevarmuutta ja innostusta uusiin harrastuksiin. 

    DofE:n myötä aloitin kaksi aivan uutta harrastusta, juoksemisen ja pianonsoiton, josta olen useamman vuoden ajan haaveillut. Olen jatkanut kumpaakin harrastusta sen jälkeen, kun sain DofE:en vaadittavat tunnit suoritettua. Kumpikin näistä uusista harrastuksistani on tuonut aivan uusia puolia esiin minusta. Olen esimerkiksi  löytänyt itsestäni yllättävää sitkeyttä ja päämäärätietoisuutta. 

    Minulle itselle ehdottomasti vaikeinta oli neljäs osio, Seikkailu. En ollut koskaan ennen retkeillyt tai nukkunut teltassa. Jännitin todella paljon sitä viikonloppua, kun suorittaisimme sen. Tässä vaiheessa onneksi ohjaajani ja muut DofE:n suorittajat kannustivat minua yrittämään parhaani, se riittäisi. Seikkailun edetessä huomasin kuitenkin, kuinka ympäröivät ihmiset ja luonnon läheisyys toi minusta esille aivan uusia piirteitä. Huomasin nauttivani luonnosta ja ylimääräinen jännitys ja huolehtiminen katosivat täysin. Ryhmämme oli tosi kannustavaa tyyppiä ja ajatus siitä, että en ole yksin tässäkään asiassa, sai minut rohkaistumaan. Loppujen lopuksi tämä kokemus oli todella hauska ja mieleenpainuva. Se sai minut rohkaistumaan siinä, että haastavimmissakin asioissa voi onnistua, kunhan vaan yrittää kaikkensa ja jaksaa uskoa itseensä.

    Haluan ehdottomasti kiittää erityisesti ohjaajiani Johanna Lindstamia ja Pirita Laihoa. Te olette kummatkin tukeneet minua tämän matkan aikana ja puskeneet minua kohti tavoitteitani, vaikka se ei ole aina ollut minulle kaikkein helpointa. Suuri kiitos myös Knoppi-koulutusryhmälleni, kun olitte kanssani suorittamassa tätä matkaa. Teistä oli hurjasti apua ja meillä oli todella hauskaa yhdessä.

    DofE on saanut minua rohkaistumaan uusien asioiden kohtaamisessa. Ennen olin usein hyvin varautunut uusissa haasteissa ja niiden kohtaaminen oli vaikeaa. Nyt kuitenkin olen rohkeampi ja uskallan lähteä uusiin asioihin innostuneena. Aion tulevaisuudessa käyttää tätä myös omana motivaattorinani. Jos eteeni sattuu jokin uusi este tai haaste, aion muistella tätä DofE-matkaani ja saada siitä inspiraatiota ja motivaatiota.

    Toivon, että tämä matka on ollut teille kaikille yhtä antoisa ja rohkaiseva kuin minullekin. Toivon, että jatkossa me kaikki osaamme hyödyntää uusia oppimiamme taitoja tulevaisuuden haasteissamme. KIITOS!”

  • Nuoren kulttuuriharrastus ehkäisee kiusaamista ja antaa korvaamattomia taitoja tulevaisuuteen

    Nuoren kulttuuriharrastus ehkäisee kiusaamista ja antaa korvaamattomia taitoja tulevaisuuteen

    Kulttuuriharrastukset tuovat kavereita, opettavat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa sekä toimimaan ryhmässä. Niissä koetaan arvostusta sekä opitaan tunnistamaan ja käsittelemään tunteita. Tanssi-, teatteri, sirkus-, musiikki-, sana- tai kuvataideharrastus myös haastaa sopivasti ja opettaa kestämään pettymyksiä. Kulttuuriharrastuksen myötä nuori oppii useiden taitojen lisäksi ymmärtämään itseään sekä omaa ja muiden toimintaa. Nämä kaikki tukevat nuoren identiteetin rakentumista ja antavat merkittäviä työkaluja myös opiskelu- ja työelämää ajatellen.

    Toisen kerran toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset 2024 -selvityksen tulokset tuovat myönteistä ja ennen selvittämätöntä tietoa kulttuuriharrastusten vaikutuksista erityisesti harrastajien omasta näkökulmasta. Reilusta 1 300 eri-ikäisen vastauksesta, joista kolmannes on alle 29 vuotiaita, käy ilmi, kuinka merkityksellistä nuorena aloitettu kulttuuriharrastus on.

    Kiinnostavaa tuloksissa on, että osallistujat ovat hämmästyttävän yksimielisiä harrastusalasta riippumatta. Jopa 97,7 prosenttia vastaajista kokee, että on saanut uusia kavereita harrastuksen myötä ja peräti 98,4 prosenttia ajattelee harrastuksen tarjoavan sopivia haasteita, joiden selvittämisestä tulee hyvä mieli.

    Tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastuksella voidaan taistella myös kiusaamista ja syrjintää vastaan. Jopa 97,6 prosenttia vastaajista ei ollut kokenut harrastuksessa kiusaamista tai syrjintää. Myös kokemus siitä, että voi vaikuttaa harrastusyhteisössään oli korkea (93,6 %). 

    Selvityksen tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastaminen tuo jatkuvuutta elämään ja osa vastaajista kuvasi omaa harrastusta elämäntavaksi. Tulokset tiivistyvät hyvin yhden nuorisoseurassa harrastavan vastaukseen: ”Turvallisessa ja hyväksyvässä joukossa harrastaminen on lisännyt itsevarmuuttani, tuonut taitoja sekä kykyjä, joita olen voinut hyödyntää pitkin elämääni töissä, harrastaessa kuin siviilissä. Olen oppinut toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, hyväksymään kaikki sellaisena kuin kukakin on.”

    Kyselyn tuloksista nähdään selkeästi, että panostaminen kulttuuriharrastamiseen kannattaa ja sen positiivisia vaikutuksia tulee selvittää edelleen. Siinä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

    Suomen Nuorisoseurat

    Elina Weckström
    puheenjohtaja

    Sanna Airaksinen
    pääsihteeri

  • Folklandialla 10.-11.1.2025 ennätyssuuri kattaus kansanmusiikin ja -tanssin eturivin tekijöitä 

    Folklandialla 10.-11.1.2025 ennätyssuuri kattaus kansanmusiikin ja -tanssin eturivin tekijöitä 

    Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään 10.–11.1.2025 Baltic Princess -laivalla. Turusta Tukholmaan ja takaisin risteilee ennätyssuuri 113 artistin / ryhmän esiintyjäkattaus.

    Folklandia avaa kansanmusiikin ja kansantanssin Me yhdessä -teemavuoden 2025, joka tuo esiin yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Laiva on lastattu kotimaamme ja lähimaidemme folkin kiinnostavimmilla nimillä, ja ohjelmistossa ovat tärkeällä sijalla myös ruohonjuuritason folkin harrastajat. Parille tuhannelle risteilyvieraalle on luvassa unohtumaton ja koko vuorokauden sykkivä elämys. 

    Esiintymässä eturivin folk-artisteja

    Harmonikkataiteilija ja säveltäjä Kimmo Pohjonen on mullistanut harmonikkamusiikin ja visuaaliset esitykset omintakeisella tyylillään. Hän on kiertänyt maailmaa jo kolmenkymmenen vuoden ajan luoden oman musiikkigenrensä ja esiintyen laajasti eri festivaaleilla ja tapahtumissa. Folklandialle Pohjonen tuo 60-vuotisjuhlateoksensa 60zonen. 

    Vuosisatoja vanhoja tarinoita musiikkiin yhdistävä Vilma Jää tuo kansanmusiikin valtavirtaan uusia elementtejä yhdistämällä perinteisiä soittimia ja elektronisia saundeja feministisesti kantaa ottavassa musiikissaan. Hänen kappaleensa käsittelevät ajankohtaisia aiheita historiaa peilaten. Ne Lintuizet on vuonna 2024 perustettu superyhtye, jossa neljä lauluntekijää Pekko Käppi, Kielo Kärkkäinen, Laura Moisio, Lauri Myllymäki päivittävät moniäänisen folkin tälle vuosikymmenelle. Yhtyeen yhteissoinnissa yhdistyvät amerikkalaisen folkin, suomalaisen kansanlaulun ja nueva canciónin vaikutteet. 

    Kansainvälisyyttä Folklandialle tuovat laulu- ja tanssiyhtye RADOST Tšekin Pardubicesta, Martin Seebergin tanskalaissuomalainen Heart Connection -kvartetti, Tornionjokilaaksosta saapuva Gränslösa spelmän sekä Alda-yhteen kanssa yhteistyötä tekevä ruotsalainen tanssinopettaja Jan-Olof Johansson.  

    Suomalaisen kansanmusiikin eturiviä edustavat Folklandialla kansanmusiikin huippuduo Maria Kalaniemi ja Jouko Kyhälä, hämmentävä indiefolk combo Etelä-Pohjanmaalta BILL HOTA, elektro-folk duo Junna, Polenta, viihdyttämisen mestari Ilja Teppo, Kaustisen hääkuoro, Etno Emmalla palkittu BFP, herkkä ja hersyvä ENKEL sekä Suomen suurin ja kaunein skiffle-orkesteri Werner Bros. Kaj Chydeniuksen musiikilla tunnelmoiva Kyllä Kaj -konsertti tuo esiin edesmenneen säveltäjämestarin ikimuistoisia kappaleita. Maailman paras Lapland-Balkan-orkesteri Jaakko Laitinen & Väärä Raha saa Folklandian yleisön laittamaan tanssikengät jalkaan ja heittäytymään musiikin pyörteisiin! 

    Mukana lähes 50 tanssiryhmää

    Folklandialla on myös laaja kattaus maamme kansantanssin eturivin esiintyjiä. Laivalla nähdään muun muassa liikkeellä leikittelevä ja kokeileva pienoiskansantanssiteos BRO, Raakaa Tradia -kollektiivi, Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye Motoran Vinhakat, Siepakat Rovaniemeltä, Kansantanssiyhtye PRO, Nuorisoseura Rajan Nuorten ryhmät, Nuorisoseura Karjalan Nuoret, Polokkarit ja Pähiät sekä Ottoset Kaustiselta. Kaikkiaan Folklandialla esiintyy lähes 50 tanssiryhmää. 

    Merkittävimmät alan tunnustukset jaetaan Folklandialla

    Folklandialla järjestettävä Eläköön Folk! -gaala jakaa merkittävimmät alan tunnustukset ansioituneimmille tekijöille. Tunnustuksia myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ja Folklandian taustajärjestäjät. Gaalassa julkistetaan muun muassa Kaustisen Folk Music Festivalin vuoden yhtye ja Vuoden Wäinö. Folklandian järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä 42 alan kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa.  

    Median edustajien akkreditointi Folklandialle on alkanut ja se kestää 15.12. saakka: akkreditoitumislomake.  Liput Folklandialle myy Ikaalisten matkatoimisto: www.imt.fi/folklandia 

    Lisätietoja 

    Jukka Heinämäki,  johtaja, tanssin tapahtumat 
    jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi , puh. 050 526 8957 

    www.folklandia.fi 

  • Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma on julkaistu

    Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma on julkaistu

    Nuorisoseurat on mukana Agenda 2030 –ohjelman toteutuksessa, jonka myötä on luotu koko järjestön yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelman on tarkoitus toimia työkaluna kaikilla toiminnan tasoilla Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumiseksi. Toiminnan lähtökohtana ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat.

    Agenda 2023 ohjaa maiden kestävää kehitystä

    Agenda 2030 on kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaava globaali toimintaohjelma. Vuonna 2015 YK:ssa sovittu ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

    Vastuu Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla. Osana toimeenpano-ohjelmaa hallitukset ovat sitoutuneet laatimaan kansalliset suunnitelmat siitä, miten Agenda 2030:n tavoitteet saavutetaan, ja raportoimaan toimeenpanotyön edistymisestä YK:lle.

    Miten Agenda2030 liittyy Nuorisoseuroihin?

    Suomen hallituksen ohella myös yrityksillä, tutkimuksella ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa.

    Nuorisoseurojen vision mukaisesti nuorisoseurayhteisö on vastuullinen ja mukaan ottava yhteisöjen tulevaisuuden rakentaja. Strategiassamme nostamme esiin, että kestävä kehitys on nuorisoseuratoiminnan keskiössä ja nuorisoseuratoiminnan lähtökohtina ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat. Haluamme tarkastella myös toimintamme hiilineutraaliuden edistämistä.

    Nuorisoseurojen yhteinen toimintaohjelma

    Nyt julkaistu kestävän kehityksen toimintaohjelma on suunnattu kaikille nuorisoseuroille. Tavoitteena on, että ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteutetaan niin liitto-, alue- kuin paikallistasolla.

    Ohjelmasta löytyy konkreettisia toimenpiteitä kaikkiin Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen, joilla voi helposti edistää nuorisoseurojen kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Kokonaisuus sisältää myös kestävän kehityksen toimintasuunnitelman, jonka avulla voi tarkistaa mitä omassa nuorisoseurassa jo tehdään ja mihin voisi vielä panostaa.

    Lataa materiaalit alta:

    Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma (pdf)

    Toiminnan suunnittelulomake (pdf)

    Materiaalit löytyvät myös työkalupakin vastuullisuus-osiosta.

  • Arvopohja yhdistää nuorisoseuralaisia ja vie järjestöä eteenpäin

    Arvopohja yhdistää nuorisoseuralaisia ja vie järjestöä eteenpäin

    Nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestettiin Kansallinen dialogi, jossa nuorisoseuralaiset eri puolilta Suomea kokoontuivat pohtimaan yhteenkuuluvuutta. Keskustelutilaisuuden tarkoituksena oli tutkia kokemuksia, paikkoja ja toimintatapoja, jotka tuovat ihmisiä yhteen – nyt ja tulevaisuudessa. Kansallisia dialogeja järjestetään ympäri Suomen ja niiden tavoitteena on koota yhteen erilaisten yhteisöiden näkemyksiä yhteenkuuluvuudesta.

    Monimuotoiset kokemukset ja henkilökohtaiset puheenvuorot keskiössä

    Tilaisuuden aikana osallistujat jaettiin viiteen pienryhmään, joissa keskustelua johdettiin henkilökohtaisista kokemuksista käsin. Fasilitaattorit ja kirjurit ohjasivat puheenvuoroja, ja keskustelijoita kannustettiin kertomaan avoimesti omista näkemyksistään. Vaikka jokaisella oli oma tarinansa ja näkemyksensä, kaikki painottivat yhteisen kokemuksen tärkeyttä ja toisten kunnioittamista.

    ”Keskustelun päämääränä ei ollut yksimielisyys, vaan erilaiset kokemukset ja näkemykset tuovat dialogiin rikkautta,” totesi yksi osallistujista. ”Tämä lähestymistapa mahdollisti turvallisen tilan jakaa omat ajatukset ja kuunnella muita.”

    Eri sukupolvien ja alueiden väliset kokemukset rikastuttivat keskustelua

    Keskusteluissa nousi esiin sukupolvien ja paikkakuntien väliset erot, mutta nämä nähtiin pikemminkin voimavarana kuin esteenä. Nuorisoseurojen pitkät perinteet ja yhteinen arvopohja toimivat yhdistävänä tekijänä, ja mukana oli sekä nuoria vaikuttajia että kokeneempia seuralaisia. Osallistujat pohtivat, miten nuoret sukupolvet elävät nykyisin yhä globaalimmassa maailmassa, mikä vähentää eroja alueellisten yhteisöjen välillä. Erilaiset tapahtumat ja yhteiset arvot luovat jatkumoa sukupolvesta toiseen.

    ”Yhteisöllisyyttä vahvistavat erityisesti Nuorisoseurojen festivaalit ja tapahtumat, joissa jäsenet pääsevät kokemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta”, kertoi toinen osallistuja. ”Erilaiset kulttuuri- ja taidetapahtumat tarjoavat kaikille tilaa ja mahdollisuuden tavata, vaikka kaikkia ei yhdistäisikään sama kiinnostuksen kohde.”

    Luottamukselliset keskustelut osana yhteenvedon koostamista

    Jokaisen ryhmän keskustelut kirjattiin ylös anonymiteetti säilyttäen. Näiden muistiinpanojen pohjalta laaditaan valtakunnallinen yhteenveto, joka julkaistaan Kansallisten dialogien verkkosivustolla. Yhteenveto kokoaa yhteen sekä yhteenkuuluvuutta tukevia että haastavia tekijöitä, joita toiminnassa voidaan tulevaisuudessa kehittää.

    Tilaisuuden lopussa ryhmäkeskustelut käytiin läpi ja osallistujat saivat mahdollisuuden jakaa oivalluksiaan ja oppimiaan asioita muiden kanssa. Vaikka dialogi ei tavoitellut ratkaisuja, nousi monia kehitysideoita ja toimintatapoja esiin.

    Nuorisoseuratoiminnan tulevaisuus: yhdistäminen ja jakolinjojen ylittäminen

    Dialogi osoitti, että Nuorisoseurat voivat toimia merkittävänä sillanrakentajana eri taustoista tulevien ihmisten välillä. Sukupolvien, harrastusalojen ja alueiden välisten jakolinjojen ylittäminen vaatii avoimuutta, erilaisuuden arvostamista ja yhteistä keskustelua. Näillä eväillä nuorisoseurat voivat jatkossakin tarjota kaikille turvallisen ja yhteisöllisen tilan, jossa jokainen voi kokea kuuluvansa joukkoon ja kasvaa omana itsenään.

    Alta voit katsoa dialogin livetallenteen.

  • Roolipeliharrastus kukoistaa Keski-Suomessa hanketyön avulla

    Roolipeliharrastus kukoistaa Keski-Suomessa hanketyön avulla

    Dungeons and Dragons, tuo harrastus vuosikymmenten takaa, on täällä jälleen. Keski-Suomessa on viime vuosina herätelty hanketoiminnan kautta uutta roolipeliharrastusta ympäri maakuntaa, ja nyt työ alkaa saavuttamaan sen pisteen, että harrastajista aletaan muovaamaan oman lajinsa ohjaajia.

    Pelinjohtaja keskeisessä roolissa

    Roolipelit etenevät tavallisesti siten, että pöydän äärelle kerääntyy noin 5 pelaajaa, joista yksi on vastuullinen pelinjohtaja. Pelinjohtaja, eli ”Dungeon Master” tai ”DM”, tai ”Game Master” eli ”GM”, toimii pelin kertojana sekä tuomarina. Yleensä DM:n vastuulle kasautuu sääntöjen tulkitseminen sekä paksujen kampanjakirjojen lukeminen. DM on myös vastuussa pelin kulusta ja pitää lukuisia naruja käsissään pelatessaan koko fantasiamaailmalla, missä muiden pelaajien pelaajahahmot seikkailevat.

    Tätä vastuullista tehtävää helpottamaan luotiin Seikkailun Mestarit -hanke, jolle Jyväsriihi ry on myöntänyt Leader -rahoituksen, joka koostuu EU:n maaseuturahastolta saadusta tuesta, valtionosuudesta ja toiminta-alueen kuntien tuesta.

    Pelinjohtajakoulutuksilla turvataan harrastuksen jatkuvuus

    Seikkailun Mestarien ydinkonsepti on kouluttaa pelaajista pelinjohtajia, jotta roolipeliharrastus voi jatkua Keski-Suomen kylillä itsenäisesti ja ilman ulkoista toimijaa. Tämän tavoitteen tueksi luotiin pelinjohtajakoulutus, jossa opitaan pelinjohtajan tehtävistä ja roolista sekä valmistetaan oma lyhytseikkailu ja vedetään se muille pelaajille.

    Koulutukset tuovat myös eri alueiden harrastajat kohtaamaan samassa paikassa yhteisen mielenkiinnonkohteen äärellä. On valtavan tärkeää nähdä, että oma kiinnostus ei ole outoa tai noloa, vaan on myös muita, joita kiinnostaa sama harrastus.

    Ensimmäinen pelinjohtajakoulutus oli suosittu

    Ensimmäinen täyteen tullut pelinjohtajakoulutus järjestettiin Keski-Suomen aluetoimistolla 26.10. Koulutukseen osallistui 10 eri ikäistä nuorta, jotka pääsivät kuulemaan hankkeen vetäjän Otto-Pekka Keramaan näkemyksiä pelinjohtajuudesta. Keramaa on ohjannut D&D-harrastusta pelinjohtajana viimeiset kolme vuotta Keski-Suomessa ja vapaa-ajalla sitäkin pidempään.

    Koulutuksessa kuultiin luennon lisäksi pelaajien hauskoja kokemuksia, fiiliksiä sekä kommelluksia. Jokaisella oli kerrottavanaan jokin hauska muisto tai tapahtuma omasta ryhmästään. Oli barbaareja, jotka nukkuivat olkikatolla ja söivät sahanpurua, velhoja, jotka yrittivät neuvotella lohikäärmeen kanssa (huonoin seurauksin) sekä sotureita, jotka nousivat kanveesista viime hetkellä, vaikka pelaaja itse oli jo puoliksi talosta ulkona.

    Otto-Pekka Keramaa kouluttaa uusia pelinjohtajia.

    Seuraavaksi koulutuksessa kokoonnutaan edellämainitun lyhytseikkailun ääreen. Lyhytseikkailu, eli ”One-shot” kestää tavallisesti yhden illan ja se on hyvä tapa kokeilla siipiään pelinjohtajuudessa. Aluetoimistolla koulutettavat pääsevät ohjaajan opastuksessa kirjoittamaan hahmoja ja maailmoja sekä valmistamaan karttoja ja pelinappuloita.

    Jos kaikki menee hyvin, Keski-Suomessa on pian 10 rautaista pelinjohtajaa!

    Lisätiedot

    Seikkailun Mestarit -hankkeen verkkosivut

    Seikkailun Mestarit vie nuoria roolipelien maailmaan

    Otto-Pekka Keramaa, projektityöntekijä
    otto.keramaa@nuorisoseurat.fi, puh. 044 493 7172