Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kokous pidettiin Mikkelissä hybridikokouksena Suomen Nuoriso-opistolla 23.-24.11.2024. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja tehtiin luottamushenkilövalintoja. Syyskokous oli uuden valtuuston ensimmäinen valtuuston puheenjohtaja Hannu Harmaalan ja varapuheenjohtaja Sanni Antinniemen johdolla.
Liiton hallituksen puheenjohtajana kaudella 2025-2026 jatkaa Elina Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta Uudeltamaalta.
”Järjestö on perustettu yhteiskunnallisesti kriittisinä aikoina – ajat ovat muuttuneet, mutta kriittisiä ne ovat nytkin. Suomalainen yhteiskunta ja nuorisotyö tarvitsee meitä. Yhdessä rakennamme tulevaisuuden!”, kannustaa Weckström.
Hallituksen jäsenien valinnasta kokous pääsi äänestämään. Hallituksen jäseniksi valittiin:
Joonas Autio, Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura, Etelä-Pohjanmaa (jatkava, hallituksessa 23-24) Riikka Kumpula, Jutarinki, Lappi (alle 29 v., jatkava, hallituksessa 23-24) Elli Myöhänen, Siepakat, Lappi (jatkava, hallituksessa 23-24) Ira Korkala, Kaustisen NS, Keski-Pohjanmaa (uusi) Varajäseneksi Sohvi Vanhatalo, Mikkelin seudun NS, Saimaa (uusi, alle 29 v.)
Hallituksessa jatkavat Maaria Koivula-Talkkari (Kauhava), Jyri Siimes (Tampere), Elsa Weckström (Nurmijärvi) ja Taneli Arosara (Joensuu) sekä varajäsen Arto Liekola (Pudasjärvi).
Valtuusto päätti liiton jäsenmaksuiksi vuodelle 2025 keskusseuroille 7 €/ jäsenseurojen henkilöjäsen ja suoraan liiton jäsenenä oleville seuroille 14 €/ jäsenseuran henkilöjäsen.
Kahdeksan nuorta eri nuorisoseuroista on perjantaina 15.11.2024 palkittu DofE -ohjelman (=Duke of Edinburgh Awards) suorittamisesta pronssisilla tunnustuksilla valtioneuvoston juhlahuoneistossa! Pronssisen tunnustuksen saivat Etelä-Suomen alueen Knoppi-koulutuksen käyneet 7 nuorta sekä yksi nuori Etelä-Pohjanmaan Knoppi-koulutuksesta. Tunnustukset jakoi liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.
DofE on maailmanlaajuinen ohjelma, joka innostaa 14–24-vuotiaita nuoria löytämään omat vahvuutensa ja suunnan tulevaan. DofE -ohjelma tukee nuorten kasvua kehittävän ja mielekkään harrastustoiminnan kautta.
Nuorisoseurat onnittelee palkinnon saaneita nuoria!
DofE-ohjelman pronssitason tehnyt Suvi Halonen piti puheen vuoden 2024 DofE-juhlassa 2024
“Hyvä ministeri Sandra Bergqvist, kutsuvieraat ja DofE-ohjelman osallistujat! Olen Suvi Halonen, 15 vuotta, ja olen saanut kunnian pitää puheen meille kaikille tärkeänä päivänä. Olemme kokoontuneet tänään tänne juhlistamaan kaikkia meitä nuoria, jotka ovat osaltaan päässeet mukaan DofE-ohjelmaan ja saaneet sen suoritettua.
Lähdin mukaan tälle DofE-matkalle alunperin Knoppi-ohjaajakoulutuksen kautta. Aluksi olin hieman hämmentynyt ja varuillani DofE:n suhteen. En ollut koskaan aiemmin kuullut DofE:sta tätä ennen. Alussa esimerkiksi ohjelman täyttäminen tuntui todella vieraalta. En ollut aiemmin kirjoittanut harrastuskertojeni jälkeen ylös, mitä olimme tehneet. Ajan myötä sekin muuttui tutuksi ja oli yllättävän kivaa. Matkan varrella ajatukseni selkiytyivät ja aloin ymmärtää enemmän DofE:n tarkoitusta. Se antoi minulle paljon itsevarmuutta ja innostusta uusiin harrastuksiin.
DofE:n myötä aloitin kaksi aivan uutta harrastusta, juoksemisen ja pianonsoiton, josta olen useamman vuoden ajan haaveillut. Olen jatkanut kumpaakin harrastusta sen jälkeen, kun sain DofE:en vaadittavat tunnit suoritettua. Kumpikin näistä uusista harrastuksistani on tuonut aivan uusia puolia esiin minusta. Olen esimerkiksi löytänyt itsestäni yllättävää sitkeyttä ja päämäärätietoisuutta.
Minulle itselle ehdottomasti vaikeinta oli neljäs osio, Seikkailu. En ollut koskaan ennen retkeillyt tai nukkunut teltassa. Jännitin todella paljon sitä viikonloppua, kun suorittaisimme sen. Tässä vaiheessa onneksi ohjaajani ja muut DofE:n suorittajat kannustivat minua yrittämään parhaani, se riittäisi. Seikkailun edetessä huomasin kuitenkin, kuinka ympäröivät ihmiset ja luonnon läheisyys toi minusta esille aivan uusia piirteitä. Huomasin nauttivani luonnosta ja ylimääräinen jännitys ja huolehtiminen katosivat täysin. Ryhmämme oli tosi kannustavaa tyyppiä ja ajatus siitä, että en ole yksin tässäkään asiassa, sai minut rohkaistumaan. Loppujen lopuksi tämä kokemus oli todella hauska ja mieleenpainuva. Se sai minut rohkaistumaan siinä, että haastavimmissakin asioissa voi onnistua, kunhan vaan yrittää kaikkensa ja jaksaa uskoa itseensä.
Haluan ehdottomasti kiittää erityisesti ohjaajiani Johanna Lindstamia ja Pirita Laihoa. Te olette kummatkin tukeneet minua tämän matkan aikana ja puskeneet minua kohti tavoitteitani, vaikka se ei ole aina ollut minulle kaikkein helpointa. Suuri kiitos myös Knoppi-koulutusryhmälleni, kun olitte kanssani suorittamassa tätä matkaa. Teistä oli hurjasti apua ja meillä oli todella hauskaa yhdessä.
DofE on saanut minua rohkaistumaan uusien asioiden kohtaamisessa. Ennen olin usein hyvin varautunut uusissa haasteissa ja niiden kohtaaminen oli vaikeaa. Nyt kuitenkin olen rohkeampi ja uskallan lähteä uusiin asioihin innostuneena. Aion tulevaisuudessa käyttää tätä myös omana motivaattorinani. Jos eteeni sattuu jokin uusi este tai haaste, aion muistella tätä DofE-matkaani ja saada siitä inspiraatiota ja motivaatiota.
Toivon, että tämä matka on ollut teille kaikille yhtä antoisa ja rohkaiseva kuin minullekin. Toivon, että jatkossa me kaikki osaamme hyödyntää uusia oppimiamme taitoja tulevaisuuden haasteissamme. KIITOS!”
Kulttuuriharrastukset tuovat kavereita, opettavat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa sekä toimimaan ryhmässä. Niissä koetaan arvostusta sekä opitaan tunnistamaan ja käsittelemään tunteita. Tanssi-, teatteri, sirkus-, musiikki-, sana- tai kuvataideharrastus myös haastaa sopivasti ja opettaa kestämään pettymyksiä. Kulttuuriharrastuksen myötä nuori oppii useiden taitojen lisäksi ymmärtämään itseään sekä omaa ja muiden toimintaa. Nämä kaikki tukevat nuoren identiteetin rakentumista ja antavat merkittäviä työkaluja myös opiskelu- ja työelämää ajatellen.
Toisen kerran toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset 2024 -selvityksen tulokset tuovat myönteistä ja ennen selvittämätöntä tietoa kulttuuriharrastusten vaikutuksista erityisesti harrastajien omasta näkökulmasta. Reilusta 1 300 eri-ikäisen vastauksesta, joista kolmannes on alle 29 vuotiaita, käy ilmi, kuinka merkityksellistä nuorena aloitettu kulttuuriharrastus on.
Kiinnostavaa tuloksissa on, että osallistujat ovat hämmästyttävän yksimielisiä harrastusalasta riippumatta. Jopa 97,7 prosenttia vastaajista kokee, että on saanut uusia kavereita harrastuksen myötä ja peräti 98,4 prosenttia ajattelee harrastuksen tarjoavan sopivia haasteita, joiden selvittämisestä tulee hyvä mieli.
Tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastuksella voidaan taistella myös kiusaamista ja syrjintää vastaan. Jopa 97,6 prosenttia vastaajista ei ollut kokenut harrastuksessa kiusaamista tai syrjintää. Myös kokemus siitä, että voi vaikuttaa harrastusyhteisössään oli korkea (93,6 %).
Selvityksen tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastaminen tuo jatkuvuutta elämään ja osa vastaajista kuvasi omaa harrastusta elämäntavaksi. Tulokset tiivistyvät hyvin yhden nuorisoseurassa harrastavan vastaukseen: ”Turvallisessa ja hyväksyvässä joukossa harrastaminen on lisännyt itsevarmuuttani, tuonut taitoja sekä kykyjä, joita olen voinut hyödyntää pitkin elämääni töissä, harrastaessa kuin siviilissä. Olen oppinut toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, hyväksymään kaikki sellaisena kuin kukakin on.”
Kyselyn tuloksista nähdään selkeästi, että panostaminen kulttuuriharrastamiseen kannattaa ja sen positiivisia vaikutuksia tulee selvittää edelleen. Siinä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.
Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään 10.–11.1.2025 Baltic Princess -laivalla. Turusta Tukholmaan ja takaisin risteilee ennätyssuuri 113 artistin / ryhmän esiintyjäkattaus.
Folklandia avaa kansanmusiikin ja kansantanssin Me yhdessä -teemavuoden 2025, joka tuo esiin yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Laiva on lastattu kotimaamme ja lähimaidemme folkin kiinnostavimmilla nimillä, ja ohjelmistossa ovat tärkeällä sijalla myös ruohonjuuritason folkin harrastajat. Parille tuhannelle risteilyvieraalle on luvassa unohtumaton ja koko vuorokauden sykkivä elämys.
Esiintymässä eturivin folk-artisteja
Harmonikkataiteilija ja säveltäjä Kimmo Pohjonen on mullistanut harmonikkamusiikin ja visuaaliset esitykset omintakeisella tyylillään. Hän on kiertänyt maailmaa jo kolmenkymmenen vuoden ajan luoden oman musiikkigenrensä ja esiintyen laajasti eri festivaaleilla ja tapahtumissa. Folklandialle Pohjonen tuo 60-vuotisjuhlateoksensa 60zonen.
Vuosisatoja vanhoja tarinoita musiikkiin yhdistävä Vilma Jää tuo kansanmusiikin valtavirtaan uusia elementtejä yhdistämällä perinteisiä soittimia ja elektronisia saundeja feministisesti kantaa ottavassa musiikissaan. Hänen kappaleensa käsittelevät ajankohtaisia aiheita historiaa peilaten. Ne Lintuizet on vuonna 2024 perustettu superyhtye, jossa neljä lauluntekijää Pekko Käppi, Kielo Kärkkäinen, Laura Moisio, Lauri Myllymäki päivittävät moniäänisen folkin tälle vuosikymmenelle. Yhtyeen yhteissoinnissa yhdistyvät amerikkalaisen folkin, suomalaisen kansanlaulun ja nueva canciónin vaikutteet.
Kansainvälisyyttä Folklandialle tuovat laulu- ja tanssiyhtye RADOST Tšekin Pardubicesta, Martin Seebergin tanskalaissuomalainen Heart Connection -kvartetti, Tornionjokilaaksosta saapuva Gränslösa spelmän sekä Alda-yhteen kanssa yhteistyötä tekevä ruotsalainen tanssinopettaja Jan-Olof Johansson.
Suomalaisen kansanmusiikin eturiviä edustavat Folklandialla kansanmusiikin huippuduo Maria Kalaniemi ja Jouko Kyhälä, hämmentävä indiefolk combo Etelä-Pohjanmaalta BILL HOTA, elektro-folk duo Junna, Polenta, viihdyttämisen mestari Ilja Teppo, Kaustisen hääkuoro, Etno Emmalla palkittu BFP, herkkä ja hersyvä ENKEL sekä Suomen suurin ja kaunein skiffle-orkesteri Werner Bros. Kaj Chydeniuksen musiikilla tunnelmoiva Kyllä Kaj -konsertti tuo esiin edesmenneen säveltäjämestarin ikimuistoisia kappaleita. Maailman paras Lapland-Balkan-orkesteri Jaakko Laitinen& Väärä Raha saa Folklandian yleisön laittamaan tanssikengät jalkaan ja heittäytymään musiikin pyörteisiin!
Mukana lähes 50 tanssiryhmää
Folklandialla on myös laaja kattaus maamme kansantanssin eturivin esiintyjiä. Laivalla nähdään muun muassa liikkeellä leikittelevä ja kokeileva pienoiskansantanssiteos BRO, Raakaa Tradia -kollektiivi, Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye Motoran Vinhakat, Siepakat Rovaniemeltä, Kansantanssiyhtye PRO, Nuorisoseura Rajan Nuorten ryhmät, Nuorisoseura Karjalan Nuoret, Polokkarit ja Pähiät sekä Ottoset Kaustiselta. Kaikkiaan Folklandialla esiintyy lähes 50 tanssiryhmää.
Merkittävimmät alan tunnustukset jaetaan Folklandialla
Folklandialla järjestettävä Eläköön Folk! -gaala jakaa merkittävimmät alan tunnustukset ansioituneimmille tekijöille. Tunnustuksia myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ja Folklandian taustajärjestäjät. Gaalassa julkistetaan muun muassa Kaustisen Folk Music Festivalin vuoden yhtye ja Vuoden Wäinö. Folklandian järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä 42 alan kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa.
Median edustajien akkreditointi Folklandialle on alkanut ja se kestää 15.12. saakka: akkreditoitumislomake. Liput Folklandialle myy Ikaalisten matkatoimisto: www.imt.fi/folklandia
Lisätietoja
Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi , puh. 050 526 8957
Nuorisoseurat on mukana Agenda 2030 –ohjelman toteutuksessa, jonka myötä on luotu koko järjestön yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelman on tarkoitus toimia työkaluna kaikilla toiminnan tasoilla Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumiseksi. Toiminnan lähtökohtana ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat.
Agenda 2023 ohjaa maiden kestävää kehitystä
Agenda 2030 on kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaava globaali toimintaohjelma. Vuonna 2015 YK:ssa sovittu ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Vastuu Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla. Osana toimeenpano-ohjelmaa hallitukset ovat sitoutuneet laatimaan kansalliset suunnitelmat siitä, miten Agenda 2030:n tavoitteet saavutetaan, ja raportoimaan toimeenpanotyön edistymisestä YK:lle.
Miten Agenda2030 liittyy Nuorisoseuroihin?
Suomen hallituksen ohella myös yrityksillä, tutkimuksella ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa.
Nuorisoseurojen vision mukaisesti nuorisoseurayhteisö on vastuullinen ja mukaan ottava yhteisöjen tulevaisuuden rakentaja. Strategiassamme nostamme esiin, että kestävä kehitys on nuorisoseuratoiminnan keskiössä ja nuorisoseuratoiminnan lähtökohtina ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat. Haluamme tarkastella myös toimintamme hiilineutraaliuden edistämistä.
Nuorisoseurojen yhteinen toimintaohjelma
Nyt julkaistu kestävän kehityksen toimintaohjelma on suunnattu kaikille nuorisoseuroille. Tavoitteena on, että ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteutetaan niin liitto-, alue- kuin paikallistasolla.
Ohjelmasta löytyy konkreettisia toimenpiteitä kaikkiin Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen, joilla voi helposti edistää nuorisoseurojen kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Kokonaisuus sisältää myös kestävän kehityksen toimintasuunnitelman, jonka avulla voi tarkistaa mitä omassa nuorisoseurassa jo tehdään ja mihin voisi vielä panostaa.
Nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestettiin Kansallinen dialogi, jossa nuorisoseuralaiset eri puolilta Suomea kokoontuivat pohtimaan yhteenkuuluvuutta. Keskustelutilaisuuden tarkoituksena oli tutkia kokemuksia, paikkoja ja toimintatapoja, jotka tuovat ihmisiä yhteen – nyt ja tulevaisuudessa. Kansallisia dialogeja järjestetään ympäri Suomen ja niiden tavoitteena on koota yhteen erilaisten yhteisöiden näkemyksiä yhteenkuuluvuudesta.
Monimuotoiset kokemukset ja henkilökohtaiset puheenvuorot keskiössä
Tilaisuuden aikana osallistujat jaettiin viiteen pienryhmään, joissa keskustelua johdettiin henkilökohtaisista kokemuksista käsin. Fasilitaattorit ja kirjurit ohjasivat puheenvuoroja, ja keskustelijoita kannustettiin kertomaan avoimesti omista näkemyksistään. Vaikka jokaisella oli oma tarinansa ja näkemyksensä, kaikki painottivat yhteisen kokemuksen tärkeyttä ja toisten kunnioittamista.
”Keskustelun päämääränä ei ollut yksimielisyys, vaan erilaiset kokemukset ja näkemykset tuovat dialogiin rikkautta,” totesi yksi osallistujista. ”Tämä lähestymistapa mahdollisti turvallisen tilan jakaa omat ajatukset ja kuunnella muita.”
Eri sukupolvien ja alueiden väliset kokemukset rikastuttivat keskustelua
Keskusteluissa nousi esiin sukupolvien ja paikkakuntien väliset erot, mutta nämä nähtiin pikemminkin voimavarana kuin esteenä. Nuorisoseurojen pitkät perinteet ja yhteinen arvopohja toimivat yhdistävänä tekijänä, ja mukana oli sekä nuoria vaikuttajia että kokeneempia seuralaisia. Osallistujat pohtivat, miten nuoret sukupolvet elävät nykyisin yhä globaalimmassa maailmassa, mikä vähentää eroja alueellisten yhteisöjen välillä. Erilaiset tapahtumat ja yhteiset arvot luovat jatkumoa sukupolvesta toiseen.
”Yhteisöllisyyttä vahvistavat erityisesti Nuorisoseurojen festivaalit ja tapahtumat, joissa jäsenet pääsevät kokemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta”, kertoi toinen osallistuja. ”Erilaiset kulttuuri- ja taidetapahtumat tarjoavat kaikille tilaa ja mahdollisuuden tavata, vaikka kaikkia ei yhdistäisikään sama kiinnostuksen kohde.”
Luottamukselliset keskustelut osana yhteenvedon koostamista
Jokaisen ryhmän keskustelut kirjattiin ylös anonymiteetti säilyttäen. Näiden muistiinpanojen pohjalta laaditaan valtakunnallinen yhteenveto, joka julkaistaan Kansallisten dialogien verkkosivustolla. Yhteenveto kokoaa yhteen sekä yhteenkuuluvuutta tukevia että haastavia tekijöitä, joita toiminnassa voidaan tulevaisuudessa kehittää.
Tilaisuuden lopussa ryhmäkeskustelut käytiin läpi ja osallistujat saivat mahdollisuuden jakaa oivalluksiaan ja oppimiaan asioita muiden kanssa. Vaikka dialogi ei tavoitellut ratkaisuja, nousi monia kehitysideoita ja toimintatapoja esiin.
Nuorisoseuratoiminnan tulevaisuus: yhdistäminen ja jakolinjojen ylittäminen
Dialogi osoitti, että Nuorisoseurat voivat toimia merkittävänä sillanrakentajana eri taustoista tulevien ihmisten välillä. Sukupolvien, harrastusalojen ja alueiden välisten jakolinjojen ylittäminen vaatii avoimuutta, erilaisuuden arvostamista ja yhteistä keskustelua. Näillä eväillä nuorisoseurat voivat jatkossakin tarjota kaikille turvallisen ja yhteisöllisen tilan, jossa jokainen voi kokea kuuluvansa joukkoon ja kasvaa omana itsenään.
Dungeons and Dragons, tuo harrastus vuosikymmenten takaa, on täällä jälleen. Keski-Suomessa on viime vuosina herätelty hanketoiminnan kautta uutta roolipeliharrastusta ympäri maakuntaa, ja nyt työ alkaa saavuttamaan sen pisteen, että harrastajista aletaan muovaamaan oman lajinsa ohjaajia.
Pelinjohtaja keskeisessä roolissa
Roolipelit etenevät tavallisesti siten, että pöydän äärelle kerääntyy noin 5 pelaajaa, joista yksi on vastuullinen pelinjohtaja. Pelinjohtaja, eli ”Dungeon Master” tai ”DM”, tai ”Game Master” eli ”GM”, toimii pelin kertojana sekä tuomarina. Yleensä DM:n vastuulle kasautuu sääntöjen tulkitseminen sekä paksujen kampanjakirjojen lukeminen. DM on myös vastuussa pelin kulusta ja pitää lukuisia naruja käsissään pelatessaan koko fantasiamaailmalla, missä muiden pelaajien pelaajahahmot seikkailevat.
Tätä vastuullista tehtävää helpottamaan luotiin Seikkailun Mestarit -hanke, jolle Jyväsriihi ry on myöntänyt Leader -rahoituksen, joka koostuu EU:n maaseuturahastolta saadusta tuesta, valtionosuudesta ja toiminta-alueen kuntien tuesta.
Seikkailun Mestarien ydinkonsepti on kouluttaa pelaajista pelinjohtajia, jotta roolipeliharrastus voi jatkua Keski-Suomen kylillä itsenäisesti ja ilman ulkoista toimijaa. Tämän tavoitteen tueksi luotiin pelinjohtajakoulutus, jossa opitaan pelinjohtajan tehtävistä ja roolista sekä valmistetaan oma lyhytseikkailu ja vedetään se muille pelaajille.
Koulutukset tuovat myös eri alueiden harrastajat kohtaamaan samassa paikassa yhteisen mielenkiinnonkohteen äärellä. On valtavan tärkeää nähdä, että oma kiinnostus ei ole outoa tai noloa, vaan on myös muita, joita kiinnostaa sama harrastus.
Ensimmäinen pelinjohtajakoulutus oli suosittu
Ensimmäinen täyteen tullut pelinjohtajakoulutus järjestettiin Keski-Suomen aluetoimistolla 26.10. Koulutukseen osallistui 10 eri ikäistä nuorta, jotka pääsivät kuulemaan hankkeen vetäjän Otto-Pekka Keramaan näkemyksiä pelinjohtajuudesta. Keramaa on ohjannut D&D-harrastusta pelinjohtajana viimeiset kolme vuotta Keski-Suomessa ja vapaa-ajalla sitäkin pidempään.
Koulutuksessa kuultiin luennon lisäksi pelaajien hauskoja kokemuksia, fiiliksiä sekä kommelluksia. Jokaisella oli kerrottavanaan jokin hauska muisto tai tapahtuma omasta ryhmästään. Oli barbaareja, jotka nukkuivat olkikatolla ja söivät sahanpurua, velhoja, jotka yrittivät neuvotella lohikäärmeen kanssa (huonoin seurauksin) sekä sotureita, jotka nousivat kanveesista viime hetkellä, vaikka pelaaja itse oli jo puoliksi talosta ulkona.
Otto-Pekka Keramaa kouluttaa uusia pelinjohtajia.
Seuraavaksi koulutuksessa kokoonnutaan edellämainitun lyhytseikkailun ääreen. Lyhytseikkailu, eli ”One-shot” kestää tavallisesti yhden illan ja se on hyvä tapa kokeilla siipiään pelinjohtajuudessa. Aluetoimistolla koulutettavat pääsevät ohjaajan opastuksessa kirjoittamaan hahmoja ja maailmoja sekä valmistamaan karttoja ja pelinappuloita.
Jos kaikki menee hyvin, Keski-Suomessa on pian 10 rautaista pelinjohtajaa!
Ensimmäistä kertaa 4.-6.4.2025 järjestettävä kansantanssifestivaali TRADI on sykähdyttävä yhdistelmä kansantanssia ja –musiikkia. Keväinen festivaali tuo Tampereelle kansantanssin uusimmat tuulet ja rohkeimmat teokset, joissa perinteet saavat uuden muodon. Ohjelmassa nähdään uusia tanssiteoksia, jotka ammentavat sisältönsä rikkaasta kansanperinteestä, mutta katsovat myös rohkeasti tulevaisuuteen.
TRADI-festivaalilla järjestetään myös yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien Tanssimylly-katselmus, jossa esitellään lajin monimuotoisuutta eri puolilta Suomea. Iltaisin tunnelma nousee kattoon tanssijalkaa vipattavilla iltaklubeilla, joissa folkin rytmit vievät mukanaan.
TRADI korvaa aiemmin järjestetyn Tanssimania -tapahtuman ja jatkossa se järjestetään aina parittomina vuosina. Parillisten vuosien kesäkuinen Pispalan Sottiisi ja joka vuotinen Folklandia-risteily tammikuussa jatkavat edelleen Nuorisoseurojen tapahtumaperheessä.
Haluatko tarjota tanssiteostasi osaksi TRADI-festivaalin ohjelmaa?
Kansantanssifestivaali TRADI haluaa tarjota estradin kansantanssista ja –musiikista inspiraationsa saaneille uusille ja laadukkaille tanssiteoksille. Mikäli näkisit teoksesi sopivan tulevan festivaalin ohjelmistoon, ole rohkeasti yhteydessä täyttämällä tämän linkin kautta avautuva lomake 2.11. mennessä.
Festivaalin ohjelmaan valittavat teokset päätetään marraskuun aikana ja kiinnostuksensa osoittaneihin otetaan yhteys marraskuun puoleen väliin mennessä.
Luvassa on energinen ja elinvoimainen tapahtuma, jossa liike, rytmi ja perinne kohtaavat!
Kansantanssifestivaali TRADIn järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.
Viikonloppuna 25.-27.10. vietettiin Kouta harrastajateatteritapahtumaa Kittilässä teemalla ”Ylypiästi yhenlainen”. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Suomen Harrastajateatteriliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Nuoriseurat, Kittilän kunta ja Kittilän kaivos (Agnico Eagle Finland Oy) sekä paikallinen harrastajateatteriyhdistys Kittilän Teatteri ry.
Tapahtumassa nähtiin viisi ennakkoon ilmoittautunutta katselmusesitystä, jotka saivat ammattilaisraadin kannustavan palautteen esityksistään. Lisäksi kouluttauduttiin eri teemaisissa teatterityöpajoissa ja nautittiin monipuolisesta oheisohjelmasta. Tapahtuma keräsi lähes sata eri-ikäistä osallistujaa ympäri pohjoista Suomea kouluttautumaan ja virkistäytymään teatterin parissa.
Tapahtumassa jaettiin Kouta harrastajateatteri -tapahtuman vuosittainen Vuoden lappilainen harrastajateatteriteko -palkinto, 1000€. Palkinto jaettiin nyt kuudetta kertaa. Edellinen palkinto jaettiin koulutusteemaisessa tapahtumassa vuonna 2023 teemalla ”osallisuus” ja sen sai Sallan harrastajateatteriryhmä.
Tänä vuonna palkintoraadin muodostivat näyttelijä Onerva Tikka (Suomen Harrastajateatteriliitto), ohjaaja-dramaturgi Pasi Saarinen (tapahtumien vastuualueen johtaja, Suomen Nuorisoseurat) ja teatteritaiteilija, taidekasvattaja Anne Niskanen (Kouta tapahtumatuottaja, Suomen harrastajateatteriliitto).
Vuoden lappilainen harrastajateatteriteko palkinto 2024:
Kouta-stipendi, 1000€: Vuoden lappilainen harrastajateatteriteko -palkinto Cirque De Destinée / Oikeasti aikuisten viihdeteatteri
Raadin perustelut: Ryhmä loi karmean ja yllätyksellisen kauhukävelyn. Kokonaisuus oli tarkoin mietitty, visuaalisesti näyttävä ja alueen teatterikenttään uutta luova.
Tapahtumassa jaetut kunniamaininnat:
Loihakat lausujat -ryhmä Paikallisen aiheen käsittelemisestä ja yhteisöllisestä tarinankerronnasta, jota harkittu musiikin käyttö ja visuaalisuus tukivat. Esitys soljui kuin Lemmenjoki!
Kalle Jauhojärvi / Oikeesti aikuisten viihdeteatteri Poikkeuksellisen taidokkaasta maskeerauksien suunnittelusta ja toteutuksesta, jotka virittivät kauhukierroksen aivan omalle tasolleen.
Jenniina Jylhä / Oikeesti aikuisten viihdeteatteri Teknisesti taitavasta draamallisen hahmon esittämisestä.
Janne Honkanen / Syrjikset Moni-ulotteisesta kehollisesta ilmaisusta hahmojen rakentamisessa.
Työryhmä The Elements Ultima Thule Taiteen puolesta puhumisesta tässä ajassa. Esitys nivoi yhteen taiteen merkityksen sukupolvelta toiselle.
Venla Aarrevaara / Oikeesti aikuisten viihdeteatteri Hienosta roolityöstä, vapautuneesta ilmaisusta ja heittäytyvästä vuorovaikutuksesta yleisön kanssa.
Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot järjestetään jälleen 23.11.2024-28.2.2025. Yhdessä muiden kansantanssijärjestöjen kanssa järjestettävä koulutus antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seuratoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa.
Koulutus sisältää kansantanssin tekniikkaa ja ryhmän ohjaamista
Ohjaajakoulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.
Koulutus koostuu perusopinnoista (3 op) ja valinnaisista lisäopinnoista. Perusopinnot (kaksi viikonloppua ja verkko-opinnot) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Yksi opintopiste sisältää 27 tuntia opiskelua, joista vähintään 20 on lähiopetusta. Perusopinnoista valmistutaan kansantanssin ohjaajaksi ja siitä saa todistuksen vain käymällä koulutuksen eri osiot yhtenä kokonaisuutena.
Perusopintoihin kuuluu kaksi lähijaksoa ja verkko-opintoja
Perusopintojen kokonaiskesto on 23.11.2024-28.2.2025. Kokonaisuus alkaa 23.-24.11. Lahdessa pidettävällä lähijaksolla. Toinen lähijakso järjestetään 15.-16.2.2025 Klaukkalassa, Nuorisoseurantalo Roinelassa. Lisäksi opiskelijat suorittavat tehtäviä peda.net-kouluverkossa.
Kouluttajina ensimmäisellä lähijaksolla toimivat Paula Kettu (tanssinopettaja YAMK) ja Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK). Toisella lähijaksolla kouluttajina ovat Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK) ja Maiju Laurila (tanssinopettaja YAMK).
Kouutuksen hinta on 350 €/hlö ja se sisältää:
Opetuksen.
Majoituksen ja ruokailut lähijaksoilla.
Todistuksen sekä digitaalisen Open Badge -osaamismerkin.
Ilmoittaudu 3.11. mennessä
Koulutukseen ilmoittaudutaan tapahtumakalenterin kautta viimeistään 3.11. Koulutukseen osallistuvien suositeltu alaikäraja on 16 vuotta.
Ilmoittautuminen on sitova. Kurssi toteutetaan, jos ilmoittautuneita on vähintään 10.
