Blog

  • Arvopohja yhdistää nuorisoseuralaisia ja vie järjestöä eteenpäin

    Arvopohja yhdistää nuorisoseuralaisia ja vie järjestöä eteenpäin

    Nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestettiin Kansallinen dialogi, jossa nuorisoseuralaiset eri puolilta Suomea kokoontuivat pohtimaan yhteenkuuluvuutta. Keskustelutilaisuuden tarkoituksena oli tutkia kokemuksia, paikkoja ja toimintatapoja, jotka tuovat ihmisiä yhteen – nyt ja tulevaisuudessa. Kansallisia dialogeja järjestetään ympäri Suomen ja niiden tavoitteena on koota yhteen erilaisten yhteisöiden näkemyksiä yhteenkuuluvuudesta.

    Monimuotoiset kokemukset ja henkilökohtaiset puheenvuorot keskiössä

    Tilaisuuden aikana osallistujat jaettiin viiteen pienryhmään, joissa keskustelua johdettiin henkilökohtaisista kokemuksista käsin. Fasilitaattorit ja kirjurit ohjasivat puheenvuoroja, ja keskustelijoita kannustettiin kertomaan avoimesti omista näkemyksistään. Vaikka jokaisella oli oma tarinansa ja näkemyksensä, kaikki painottivat yhteisen kokemuksen tärkeyttä ja toisten kunnioittamista.

    ”Keskustelun päämääränä ei ollut yksimielisyys, vaan erilaiset kokemukset ja näkemykset tuovat dialogiin rikkautta,” totesi yksi osallistujista. ”Tämä lähestymistapa mahdollisti turvallisen tilan jakaa omat ajatukset ja kuunnella muita.”

    Eri sukupolvien ja alueiden väliset kokemukset rikastuttivat keskustelua

    Keskusteluissa nousi esiin sukupolvien ja paikkakuntien väliset erot, mutta nämä nähtiin pikemminkin voimavarana kuin esteenä. Nuorisoseurojen pitkät perinteet ja yhteinen arvopohja toimivat yhdistävänä tekijänä, ja mukana oli sekä nuoria vaikuttajia että kokeneempia seuralaisia. Osallistujat pohtivat, miten nuoret sukupolvet elävät nykyisin yhä globaalimmassa maailmassa, mikä vähentää eroja alueellisten yhteisöjen välillä. Erilaiset tapahtumat ja yhteiset arvot luovat jatkumoa sukupolvesta toiseen.

    ”Yhteisöllisyyttä vahvistavat erityisesti Nuorisoseurojen festivaalit ja tapahtumat, joissa jäsenet pääsevät kokemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta”, kertoi toinen osallistuja. ”Erilaiset kulttuuri- ja taidetapahtumat tarjoavat kaikille tilaa ja mahdollisuuden tavata, vaikka kaikkia ei yhdistäisikään sama kiinnostuksen kohde.”

    Luottamukselliset keskustelut osana yhteenvedon koostamista

    Jokaisen ryhmän keskustelut kirjattiin ylös anonymiteetti säilyttäen. Näiden muistiinpanojen pohjalta laaditaan valtakunnallinen yhteenveto, joka julkaistaan Kansallisten dialogien verkkosivustolla. Yhteenveto kokoaa yhteen sekä yhteenkuuluvuutta tukevia että haastavia tekijöitä, joita toiminnassa voidaan tulevaisuudessa kehittää.

    Tilaisuuden lopussa ryhmäkeskustelut käytiin läpi ja osallistujat saivat mahdollisuuden jakaa oivalluksiaan ja oppimiaan asioita muiden kanssa. Vaikka dialogi ei tavoitellut ratkaisuja, nousi monia kehitysideoita ja toimintatapoja esiin.

    Nuorisoseuratoiminnan tulevaisuus: yhdistäminen ja jakolinjojen ylittäminen

    Dialogi osoitti, että Nuorisoseurat voivat toimia merkittävänä sillanrakentajana eri taustoista tulevien ihmisten välillä. Sukupolvien, harrastusalojen ja alueiden välisten jakolinjojen ylittäminen vaatii avoimuutta, erilaisuuden arvostamista ja yhteistä keskustelua. Näillä eväillä nuorisoseurat voivat jatkossakin tarjota kaikille turvallisen ja yhteisöllisen tilan, jossa jokainen voi kokea kuuluvansa joukkoon ja kasvaa omana itsenään.

    Alta voit katsoa dialogin livetallenteen.

  • Roolipeliharrastus kukoistaa Keski-Suomessa hanketyön avulla

    Roolipeliharrastus kukoistaa Keski-Suomessa hanketyön avulla

    Dungeons and Dragons, tuo harrastus vuosikymmenten takaa, on täällä jälleen. Keski-Suomessa on viime vuosina herätelty hanketoiminnan kautta uutta roolipeliharrastusta ympäri maakuntaa, ja nyt työ alkaa saavuttamaan sen pisteen, että harrastajista aletaan muovaamaan oman lajinsa ohjaajia.

    Pelinjohtaja keskeisessä roolissa

    Roolipelit etenevät tavallisesti siten, että pöydän äärelle kerääntyy noin 5 pelaajaa, joista yksi on vastuullinen pelinjohtaja. Pelinjohtaja, eli ”Dungeon Master” tai ”DM”, tai ”Game Master” eli ”GM”, toimii pelin kertojana sekä tuomarina. Yleensä DM:n vastuulle kasautuu sääntöjen tulkitseminen sekä paksujen kampanjakirjojen lukeminen. DM on myös vastuussa pelin kulusta ja pitää lukuisia naruja käsissään pelatessaan koko fantasiamaailmalla, missä muiden pelaajien pelaajahahmot seikkailevat.

    Tätä vastuullista tehtävää helpottamaan luotiin Seikkailun Mestarit -hanke, jolle Jyväsriihi ry on myöntänyt Leader -rahoituksen, joka koostuu EU:n maaseuturahastolta saadusta tuesta, valtionosuudesta ja toiminta-alueen kuntien tuesta.

    Pelinjohtajakoulutuksilla turvataan harrastuksen jatkuvuus

    Seikkailun Mestarien ydinkonsepti on kouluttaa pelaajista pelinjohtajia, jotta roolipeliharrastus voi jatkua Keski-Suomen kylillä itsenäisesti ja ilman ulkoista toimijaa. Tämän tavoitteen tueksi luotiin pelinjohtajakoulutus, jossa opitaan pelinjohtajan tehtävistä ja roolista sekä valmistetaan oma lyhytseikkailu ja vedetään se muille pelaajille.

    Koulutukset tuovat myös eri alueiden harrastajat kohtaamaan samassa paikassa yhteisen mielenkiinnonkohteen äärellä. On valtavan tärkeää nähdä, että oma kiinnostus ei ole outoa tai noloa, vaan on myös muita, joita kiinnostaa sama harrastus.

    Ensimmäinen pelinjohtajakoulutus oli suosittu

    Ensimmäinen täyteen tullut pelinjohtajakoulutus järjestettiin Keski-Suomen aluetoimistolla 26.10. Koulutukseen osallistui 10 eri ikäistä nuorta, jotka pääsivät kuulemaan hankkeen vetäjän Otto-Pekka Keramaan näkemyksiä pelinjohtajuudesta. Keramaa on ohjannut D&D-harrastusta pelinjohtajana viimeiset kolme vuotta Keski-Suomessa ja vapaa-ajalla sitäkin pidempään.

    Koulutuksessa kuultiin luennon lisäksi pelaajien hauskoja kokemuksia, fiiliksiä sekä kommelluksia. Jokaisella oli kerrottavanaan jokin hauska muisto tai tapahtuma omasta ryhmästään. Oli barbaareja, jotka nukkuivat olkikatolla ja söivät sahanpurua, velhoja, jotka yrittivät neuvotella lohikäärmeen kanssa (huonoin seurauksin) sekä sotureita, jotka nousivat kanveesista viime hetkellä, vaikka pelaaja itse oli jo puoliksi talosta ulkona.

    Otto-Pekka Keramaa kouluttaa uusia pelinjohtajia.

    Seuraavaksi koulutuksessa kokoonnutaan edellämainitun lyhytseikkailun ääreen. Lyhytseikkailu, eli ”One-shot” kestää tavallisesti yhden illan ja se on hyvä tapa kokeilla siipiään pelinjohtajuudessa. Aluetoimistolla koulutettavat pääsevät ohjaajan opastuksessa kirjoittamaan hahmoja ja maailmoja sekä valmistamaan karttoja ja pelinappuloita.

    Jos kaikki menee hyvin, Keski-Suomessa on pian 10 rautaista pelinjohtajaa!

    Lisätiedot

    Seikkailun Mestarit -hankkeen verkkosivut

    Seikkailun Mestarit vie nuoria roolipelien maailmaan

    Otto-Pekka Keramaa, projektityöntekijä
    otto.keramaa@nuorisoseurat.fi, puh. 044 493 7172

  • Uusi kansantanssifestivaali TRADI järjestetään 4.-6.4.2025 Tampereella

    Uusi kansantanssifestivaali TRADI järjestetään 4.-6.4.2025 Tampereella

    Ensimmäistä kertaa 4.-6.4.2025 järjestettävä kansantanssifestivaali TRADI on sykähdyttävä yhdistelmä kansantanssia ja –musiikkia. Keväinen festivaali tuo Tampereelle kansantanssin uusimmat tuulet ja rohkeimmat teokset, joissa perinteet saavat uuden muodon. Ohjelmassa nähdään uusia tanssiteoksia, jotka ammentavat sisältönsä rikkaasta kansanperinteestä, mutta katsovat myös rohkeasti tulevaisuuteen. 

    TRADI-festivaalilla järjestetään myös yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien Tanssimylly-katselmus, jossa esitellään lajin monimuotoisuutta eri puolilta Suomea. Iltaisin tunnelma nousee kattoon tanssijalkaa vipattavilla iltaklubeilla, joissa folkin rytmit vievät mukanaan. 

    TRADI korvaa aiemmin järjestetyn Tanssimania -tapahtuman ja jatkossa se järjestetään aina parittomina vuosina. Parillisten vuosien kesäkuinen Pispalan Sottiisi ja joka vuotinen Folklandia-risteily tammikuussa jatkavat edelleen Nuorisoseurojen tapahtumaperheessä. 

    Haluatko tarjota tanssiteostasi osaksi TRADI-festivaalin ohjelmaa? 

    Kansantanssifestivaali TRADI haluaa tarjota estradin kansantanssista ja –musiikista inspiraationsa saaneille uusille ja laadukkaille tanssiteoksille. Mikäli näkisit teoksesi sopivan tulevan festivaalin ohjelmistoon, ole rohkeasti yhteydessä täyttämällä tämän linkin kautta avautuva lomake 2.11. mennessä.

    Festivaalin ohjelmaan valittavat teokset päätetään marraskuun aikana ja kiinnostuksensa osoittaneihin otetaan yhteys marraskuun puoleen väliin mennessä. 

    Luvassa on energinen ja elinvoimainen tapahtuma, jossa liike, rytmi ja perinne kohtaavat! 

    Kansantanssifestivaali TRADIn järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.  

    Lisätietoja 

    Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat 
    puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi  

    www.tradi.fi, @sottiisi 

  • Vuoden 2024 lappilainen harrastajateatteritekopalkinto Cirque de Destinée -kauhukävelystä Oikeesti Aikuisten Viihdeteatteri -harrastajateatteriryhmälle

    Vuoden 2024 lappilainen harrastajateatteritekopalkinto Cirque de Destinée -kauhukävelystä Oikeesti Aikuisten Viihdeteatteri -harrastajateatteriryhmälle

    Viikonloppuna 25.-27.10. vietettiin Kouta harrastajateatteritapahtumaa Kittilässä teemalla ”Ylypiästi yhenlainen”. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Suomen Harrastajateatteriliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Nuoriseurat, Kittilän kunta ja Kittilän kaivos (Agnico Eagle Finland Oy) sekä paikallinen harrastajateatteriyhdistys Kittilän Teatteri ry.

    Tapahtumassa nähtiin viisi ennakkoon ilmoittautunutta katselmusesitystä, jotka saivat ammattilaisraadin kannustavan palautteen esityksistään. Lisäksi kouluttauduttiin eri teemaisissa teatterityöpajoissa ja nautittiin monipuolisesta oheisohjelmasta. Tapahtuma keräsi lähes sata eri-ikäistä osallistujaa ympäri pohjoista Suomea kouluttautumaan ja virkistäytymään teatterin parissa.

    Tapahtumassa jaettiin Kouta harrastajateatteri -tapahtuman vuosittainen Vuoden lappilainen harrastajateatteriteko -palkinto, 1000€. Palkinto jaettiin nyt kuudetta kertaa. Edellinen palkinto jaettiin koulutusteemaisessa tapahtumassa vuonna 2023 teemalla ”osallisuus” ja sen sai Sallan harrastajateatteriryhmä.

    Tänä vuonna palkintoraadin muodostivat näyttelijä Onerva Tikka (Suomen Harrastajateatteriliitto), ohjaaja-dramaturgi Pasi Saarinen (tapahtumien vastuualueen johtaja, Suomen Nuorisoseurat) ja teatteritaiteilija, taidekasvattaja Anne Niskanen (Kouta tapahtumatuottaja, Suomen harrastajateatteriliitto).

    Vuoden lappilainen harrastajateatteriteko palkinto 2024:

    Kouta-stipendi, 1000€: Vuoden lappilainen harrastajateatteriteko -palkinto Cirque De Destinée / Oikeasti aikuisten viihdeteatteri

    Raadin perustelut: Ryhmä loi karmean ja yllätyksellisen kauhukävelyn. Kokonaisuus oli tarkoin mietitty, visuaalisesti näyttävä ja alueen teatterikenttään uutta luova.

    Tapahtumassa jaetut kunniamaininnat:

    Loihakat lausujat -ryhmä
    Paikallisen aiheen käsittelemisestä ja yhteisöllisestä tarinankerronnasta, jota harkittu musiikin käyttö ja visuaalisuus tukivat. Esitys soljui kuin Lemmenjoki!

    Kalle Jauhojärvi / Oikeesti aikuisten viihdeteatteri
    Poikkeuksellisen taidokkaasta maskeerauksien suunnittelusta ja toteutuksesta, jotka virittivät kauhukierroksen aivan omalle tasolleen.

    Jenniina Jylhä / Oikeesti aikuisten viihdeteatteri
    Teknisesti taitavasta draamallisen hahmon esittämisestä.

    Jenni Maansaari / Syrjikset
    Rytmillisesti taitavasta näyttelijäntyöstä komediarooleissa. Maansaaren reagoiva ja
    heittäytyvä läsnäolo hurmasi katsojat.

    Janne Honkanen / Syrjikset
    Moni-ulotteisesta kehollisesta ilmaisusta hahmojen rakentamisessa.

    Työryhmä The Elements Ultima Thule
    Taiteen puolesta puhumisesta tässä ajassa. Esitys nivoi yhteen taiteen merkityksen
    sukupolvelta toiselle.

    Venla Aarrevaara / Oikeesti aikuisten viihdeteatteri
    Hienosta roolityöstä, vapautuneesta ilmaisusta ja heittäytyvästä vuorovaikutuksesta
    yleisön kanssa.

    Teija Kunnari / iValoiset
    Hienosta roolityöstä Esterin eteisvärinä-näytelmässä.

    Niilo Guttorm / iValoiset
    Heittäytyvästä rap-tulkinnasta näytelmässä Esterin eteisvärinä.

  • Ilmoittautuminen kansantanssin ohjaajakoulutukseen on auki

    Ilmoittautuminen kansantanssin ohjaajakoulutukseen on auki

    Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot järjestetään jälleen 23.11.2024-28.2.2025. Yhdessä muiden kansantanssijärjestöjen kanssa järjestettävä koulutus antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seuratoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa.

    Koulutus sisältää kansantanssin tekniikkaa ja ryhmän ohjaamista

    Ohjaajakoulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.
     
    Koulutus koostuu perusopinnoista (3 op) ja valinnaisista lisäopinnoista. Perusopinnot (kaksi viikonloppua ja verkko-opinnot) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Yksi opintopiste sisältää 27 tuntia opiskelua, joista vähintään 20 on lähiopetusta. Perusopinnoista valmistutaan kansantanssin ohjaajaksi ja siitä saa todistuksen vain käymällä koulutuksen eri osiot yhtenä kokonaisuutena.

    Perusopintoihin kuuluu kaksi lähijaksoa ja verkko-opintoja

    Perusopintojen kokonaiskesto on 23.11.2024-28.2.2025. Kokonaisuus alkaa 23.-24.11. Lahdessa pidettävällä lähijaksolla. Toinen lähijakso järjestetään 15.-16.2.2025 Klaukkalassa, Nuorisoseurantalo Roinelassa. Lisäksi opiskelijat suorittavat tehtäviä peda.net-kouluverkossa.

    Kouluttajina ensimmäisellä lähijaksolla toimivat Paula Kettu (tanssinopettaja YAMK) ja Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK). Toisella lähijaksolla kouluttajina ovat Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK) ja Maiju Laurila (tanssinopettaja YAMK).

    Kouutuksen hinta on 350 €/hlö ja se sisältää:

    • Opetuksen.
    • Majoituksen ja ruokailut lähijaksoilla.
    • Todistuksen sekä digitaalisen Open Badge -osaamismerkin.

    Ilmoittaudu 3.11. mennessä

    Koulutukseen ilmoittaudutaan tapahtumakalenterin kautta viimeistään 3.11. Koulutukseen osallistuvien suositeltu alaikäraja on 16 vuotta.

    Ilmoittautuminen on sitova. Kurssi toteutetaan, jos ilmoittautuneita on vähintään 10.

    Lisätiedot

    Teija Nikkari, tanssin ja tapahtumien suunnittelija
    teija.nikkari@nuorisoseurat.fi, puh. 044 744 3939

    Koulutuksen toteutumista tukee Opintokeskus Kansalaisfoorumi. 

  • Seurantalojen korjausavustushaku on auki

    Seurantalojen korjausavustushaku on auki

    Seurantalojen korjausavustuksia voi hakea Suomen Kotiseutuliiton sähköisessä palvelussa 31. lokakuuta asti. Nyt haettavien avustusten käyttöaika alkaa 2025 ja päättyy vuoden 2027 loppuun.

    Avustus on tarkoitettu seurantalojen kunnostamiseen, käytettävyyttä parantaviin muutos- ja korjaustöihin sekä talojen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen. Avustusta voivat hakea seurantaloa ylläpitävät rekisteröidyt yleishyödylliset yhdistykset ja oikeustoimikelpoiset yhteisöt (säätiöt, yhtiöt, osuuskunnat tms.).

    Avustusten jakamisessa kiinnitetään huomiota talon kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kansalaistoiminnan kokoontumistilojen tarpeeseen alueella. Ratkaisevassa osassa avustuksia myönnettäessä ovat hyvät korjaussuunnitelmat.

    Vuonna 2024 korjausavustusta myönnettiin 65 seurantaloa ylläpitävälle yhteisölle yhteensä 485 000 euroa. Julkisen talouden tasapainotustoimista johtuen avustusmääräraha oli yli miljoona euroa vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Vuoden 2025 avustuksiin myönnettävän määrärahan ennakoidaan olevan vastaavalla tasolla kuin vuonna 2024.

    Avustusten myöntämisestä päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella. Päätöksistä ilmoitetaan hakijoille toukokuun 2025 alkupuolella.

  • Sanna Airaksinen Nuorisoseurojen uusi pääsihteeri

    Sanna Airaksinen Nuorisoseurojen uusi pääsihteeri

    Suomen Nuorisoseurojen uudeksi pääsihteeriksi on valittu Sanna Airaksinen. Hän aloittaa työssään 23.10.2024.

    Sanna on toiminut järjestökentällä erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä yli 20 vuoden ajan, näistä reilut 16 vuotta johtotehtävissä. Tämän lisäksi hänellä on kokemusta myynti- ja markkinointitöistä. Koulutukseltaan Sanna on valtiotieteiden kandidaatti (VTK) ja yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) kansalaisvaikuttamisen asiantuntijuuden maisteriohjelmasta. Lisäksi hän on työn ohella opiskellut erityisesti erilaisia johtamiseen liittyviä koulutuksia.

    ”Otan erittäin suurella ilolla tehtävän vastaan ja haluankin lämpimästi kiittää valinnasta uudeksi pääsihteeriksi. Uskon, että monipuolisen työkokemukseni lisäksi erilaisissa luottamus- ja vapaaehtoistehtävissä toimiminen tukevat tulevassa työtehtävässä. Olen vahvasti arvopohjainen ihminen ja johtaja, joten on hienoa päästä tekemään töitä omien arvojensa mukaisesti. Olen myös vahva kansalaisyhteiskunnan puolustaja ja yhteiskuntamme nykyisessä toimintaympäristössä tarvitaan tämän asian esillä pitämistä yhdessä koko järjestökentän kanssa. Työni haluan aloittaa kohtaamisilla ja kuuntelemalla sekä luottamuksen rakentamisella”, Sanna kommentoi valintaansa.

    Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström toivottaa Sannan lämpimästi tervetulleeksi järjestöön. ”Olemme todella iloisia saadessamme Sannan Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeriksi. Sannalla on juuri sellaista johtamisen ja edunvalvonnan osaamista, jota nuorisoseurajärjestössä tällä hetkellä tarvitsemme. Lisäksi meidät vakuutti hänen kansalaistoiminnalle sykkivä sydämensä. Tervetuloa joukkoomme Sanna. Samalla haluamme kiittää vt. pääsihteeri Henna Liiriä erinomaisesti hoidetusta väliaikaisen pääsihteerin tehtävän hoitamisesta.”

    Lisätiedot

    Elina Weckström, hallituksen puheenjohtaja
    elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi
    puh. 050 3065588

    Henna Liiri, vt. pääsihteeri
    henna.liiri@nuorisoseurat.fi
    puh. 044 207 3072

  • Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoseurojen ytimessä  

    Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoseurojen ytimessä  

    Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään tänä vuonna 7.-13.10. Viikon aikana nostetaan esiin nuorisotyötä eri puolilla Suomea sekä kasvatetaan sen arvostusta. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi. 

    Kulttuurisessa nuorisotyössä nuoren luovuus saa loistaa 

    Nuorisoseurat on Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Kulttuurinen nuorisotyö on taiteen ja kulttuurin voimin tehtävää nuorisotyötä. Siinä taide ja kulttuuri toimivat työkaluina, joiden avulla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa.  

    Kulttuurisessa nuorisotyössä nuorten oma luovuus ja taiteen tekeminen on keskeisessä osassa. Sen avulla nuori oppii kriittistä ajattelua, sosiaalisia taitoja ja osallistuu aktiivisesti maailmankuvansa rakentamiseen. Kulttuuri ja taide ovat myös loistavia keinoja käsitellä tunteita ja ajatuksia, jotka eivät muuten pääse esiin.  

    ”Kulttuurisen nuorisotyön kautta nuoret pääsevät tuomaan esillä omaa osaamistaan sekä pohdintaa elämästä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, minkä avulla voidaan luoda merkityksellistä tulevaisuutta itselle ja toisille”, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme avaa. 

    Kulttuurisen nuorisotyön monipuolisuus näkyy Nuorisoseuroissa  

    Nuorisoseuroissa kulttuurista nuorisotyötä tehdään laajasti eri muodoissa. Selkeimmin se näkyy nuorten viikoittaisissa kulttuuriharrastuksissa tanssin, teatterin, musiikin ja kuvataiteen parissa. Näkyvässä osassa ovat myös nuorten tuottamat kulttuuritapahtumat kuten Nuori Kulttuuri Talks, Nuori Kulttuuri Festivaali ja Nuorten Dynamo -tapahtumat. Vuoden aikana nuorille tarjotaan myös useita mahdollisuuksia tuoda omaa osaamistaan esille mm. tanssi- ja teatterikatselmuksissa. 

    Nuorten kulttuuri- ja taideprojekteja mahdollistetaan myös hanketyön kautta. Esimerkiksi Livohkassa pohjoiskarjalaiset nuoret rakentavat omia pelejä, Seikkailun Mestareissa opetellaan roolipelaamisen taitoja ja Kulttuurituulahduksia on tuonut monipuolisesti erilaisia kulttuuritapahtumia eri puolille Keski-Suomea. 

    ”Nuorisoseuroissa tehtävän kulttuurin nuorisotyön avulla nuoret ovat päässeet harrastajista ohjaajiksi, osasta on tullut kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia, toiset ovat löytäneet nuorisoseuroista pysyvän yhteisön harrastamisen jatkamiseen ja monet ovat sanoneet, että elämästä on tullut merkityksellisempää tämän avulla. Nuoret ovat myös kokeneet voivansa vaikuttaa ja vaikuttua kulttuurisen nuorisotyön kautta”, Hurme kertoo. 

    Tarinoita Harrastamisen Takaa -dokumentti syventyy taiteilijoiden ajatusmaailmaan ja tunne-elämään. Miksi teet taidetta? Miten taide on auttanut sinua? Näihin kysymyksiin saadaan vastaus kymmenen taiteilijan eriävistä tarinoista kahdeksan jakson aikana.

  • Hannu Harmaala ja Sanni Antinniemi valtuuston johtoon  

    Hannu Harmaala ja Sanni Antinniemi valtuuston johtoon  

    Suomen Nuorisoseuroille on valittu uusi valtuusto vuosille 2024–2027. Puheenjohtajaksi valittiin Hannu Harmaala Hollolan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajaksi Sanni Antinniemi Pertunmaan Nuorisoseurasta. Lisäksi valittiin 39 varsinaista jäsentä ja 39 varajäsentä eri puolilta Suomea, joiden nimet löytyvät täältä. Valinnat teki Nuorisoseurakokous 6.10.2024. 

    “Olen tietysti iloinen valinnasta, mutta myös hämmentynyt siitä luottamuksen määrästä, jonka sain,” Harmaala kommentoi ensimmäisellä äänestyskierroksella läpimennyttä valintaansa.  

    Sekä Harmaala että Antinniemi ovat toimineet Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa viimeisten kuuden vuoden ajan. “Olen tyytyväinen siihen, että saamme Hannun kanssa jatkaa hyvää yhteistyötä”, Antinniemi iloitsee. 

    Uudelta valtuustolta Harmaala toivoo ennen kaikkea uteliaisuutta. “Toivon, että valtuustossa ollaan uteliaita, kiinnostuneita ja valmiita jopa vähän haastamaan hallitusta.” 

    Antinniemi haluaisi omalla toiminnallaan vahvistaa nuorisoseuralaisuutta järjestön sisältä. “Haluan tuoda järjestöä vielä enemmän yhteen ja vahvistaa sitä, että yhdessä mennään eteenpäin ja päästään vaikeista ajoista yli. Mikään nuorisoseura ei ole yksin asioiden kanssa.” 

    Sanni Antinniemi ja Hannu Harmalaa. Kuva Jukka Heinämäki.

    Anu Lundille ja Petra Mäkeläiselle kultaiset ansiomerkit 

    Valtuuston edelliselle puheenjohtajalle Anu Lundille ja varapuheenjohtaja Petra Mäkeläiselle myönnettiin kultaiset ansiomerkit pitkäaikaisesta työstään Nuorisoseurojen hyväksi. 

    Täydet kaksi kautta valtuuston puheenjohtajana toiminut Lund summasi menneitä vuosia: “Ihan ongelmatonta nämä kuusi vuotta eivät ole olleet: tuli korona, Venäjän sota ja energiakriisi. Kuitenkin meidän voimavaranamme on ollut yhteisöllisyys. Yhdessä mietitään ratkaisuja, miten päästään eteenpäin ja kaveria ei jätetä. Se on voimavara, jota voidaan tulevaisuudessakin hyödyntää.”  

    Petra Mäkeläinen ja Anu Lund. Kuva Jukka Heinämäki.
  • Julkilausuma: Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat elinvoimaisen kunnan edellytys ja tulevaisuus 

    Julkilausuma: Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat elinvoimaisen kunnan edellytys ja tulevaisuus 

    Nuoret kiinnittyvät kuntiin, joissa heille on tarjolla mielekästä tekemistä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Nuoret ovat omien kuntiensa positiivisen julkikuvan käyntikortteja. Kunnan on luotava edellytyksiä lasten ja nuorten toimijuuden kehitykselle. 

    Nuorten pitää voida itse määrittää heille mielekkään tekemisen sisällöt ja tavat. Panostamalla nuoriin nyt, he oppivat toimimaan aktiivisina kansalaisina ja myöhemmin elämässään myös tarjoamaan vastaavia mahdollisuuksia muille. 

    “Nuorisoseuratoiminnan myötä löysin urani. Aloitin tanssiryhmän apuohjaajana ja huomasin, että nuorisotyöstähän voi tulla mukava ammatti. Nykyisessä työssäni autan nuoria saavuttamaan omia haaveitaan”, yhteisöpedagogiopiskelija Taneli Arosara kertoo. 

    Kunnat ovat avainasemassa nuorisoseurojen harrastustoiminnan tukemisessa. Seurantalojen tukemisen lisäksi lasten ja nuorten matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntaharrastamiseen on tarjottava kuntien tiloja samoilla periaatteilla kuin kilpailuun perustuville harrastuksille. Harrastamisen tapoja ei pidä arvottaa tilavuokrissa tai vuokrauksen ajankohdissa.  

    Kuntien on lisäksi tuettava nuorisoseurojen jo valmiiksi laadukasta harrastustoiminnan tiedottamista paikallisesti toimivalla tavalla. Yhteistyö kunnan kanssa lisää nuorisoseuratoiminnan näkyvyyttä myös sellaisille yleisöille, jotka eivät sitä tunne. Molemminpuolisen kumppanuuden kautta lisätään kuntalaisten hyvinvointia. 

    Suomen Nuorisoseurat tarjoaa laadukkaita matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia maaseuduilla ja kaupungeissa. Vuosittain yli 20 000 harrastajaa toimii 570 nuorisoseurassa eri puolilla maata. Harrastus- ja tapahtumatoimintamme tavoittaa yli 600 000 osallistujaa ja katsojaa vuosittain. 

    Helsingissä 6.10.2024
    Nuorisoseurakokous