Kategoria: Järjestö

  • 100 tapahtumaa-avustuksen tulos: lakut pomppivat silmissä ja nallekarkki jahtaa mariannea!

    100 tapahtumaa-avustuksen tulos: lakut pomppivat silmissä ja nallekarkki jahtaa mariannea!

    Parkkojan koulun salissa käy keskiviikkoiltana kuhina. Tikkarinauha on ihan solmussa, lakut pomppivat silmissä ja nallekarkki jahtaa mariannea, kunnes ne alkavat tehdä yhdessä kuperkeikkoja.

    Kyseessä ei ole käsistä karannut karkkipäivä, vaan Pornaisten Pohjoisen nuorisoseuran sirkuskerhon Villit Karkit -kevätnäytöksen toisiksi viimeiset harjoitukset. Mistä karkkiteema keksittiin? ”Se on kaikkien lasten herkku. Isommat lapset saivat itse päättää aiheen ja hahmot. Pienempiä vähän avitettiin suunnittelussa”, ohjaaja Johanna kertoo.

    Villit Karkit sai avustuksen Nuorisoseurojen 100 tapahtumaa 1000 tarinaa -hankkeesta, jolla esitykseen hankittiin tasapainopallo. ”Eka vähän tärisytti sillain, että ’nytten mä kaadun’”, 7.- 8. -vuotiaat tikkukaramellit pohtivat, mutta lisäävät yhteen ääneen homman olevan hauskaa. Pallo nähdään myös muiden ryhmien esityksissä.

    Suomi100 -juhlavuoden hanke on myös kerholaisille tuttu. Karkkiteeman lisäksi sirkuslaiset ovat saaneet suunnitella omia temppuja ja puvustusta. Tapahtumaan järjestetään myös Karkkitehtuuria- ja 1000tarinaa-työpajat, joissa rakennellaan karkeilla ja kerätään Suomi-tarinoita jättimäiseen karkkipurkkiin. Sieltä ne lähetetään hankkeen sivustolle kaikkien luettavaksi.

    Mutta mitä nyt tapahtuu? Pienet sirkustelijat vilistävät ympäri salia, tasapainoilevat eri välineillä, pomppivat jumppapallolla, hyppivät esteitä ja keinuvat jumpparenkaissa. Sirkusaakkoset ovat karanneet pussistaan! Aikuis-lapsi-ryhmän ohjelmanumerossa on huomioitu näiden tunnettujen namujen erikoisuus – lopussa pienet villiintyneet karkit muodostavat kehoillaan kirjaimia, joista muodostuu teksti: ”Ihanaa lomaa!”

  • Nuorisoseurat mukana kiusaamista vastaan: näe Santeri-lyhytelokuva ilmaiseksi Lahden Kino Iiriksessä

    Nuorisoseurat mukana kiusaamista vastaan: näe Santeri-lyhytelokuva ilmaiseksi Lahden Kino Iiriksessä

    Lahtelainen 20-minuuttinen kiusaamisen vastainen lyhytelokuva SANTERI on esitettävänä Kino Iiriksessä kesäkuussa. Santeri on toisenlainen supersankaritarina. Se on tarina kiusatun ihmisen haaveesta olla jotain muuta kuin on. Näytöksiä Santerista Kino Iiriksessä (Saimaankatu 12) su 11.6. klo 15.00, ti 13.6. klo 17.30, sekä to 15.6 klo 17.30. Näytöksiin on vapaa pääsy! 

    ”Elokuvan tarkoitus on herättää katsoja ajattelemaan kiusaamisen seurauksia. Emme siis kerro opettavaista selviytymistarinaa, vaan elokuvan tarkoituksena on päinvastoin kohdistaa viesti itse kiusaajalle — pienillä sanoilla ja teoilla voi olla suuret seuraukset”, kertoo ohjaaja Jarkko Felin.

    Elokuva on toteutettu lahtelaisin voimin ja sen on tuottanut yhteistyössä Tuotantoyhtiö Kaarimedia Oy, sekä Ajkmedia Oy. Elokuva kuvattiin Lahdessa, Helsingissä ja Orimattilassa. Pääosissa nähdään Väinö Weckström, Hannele Lauri ja Timo Liuski.

    ”Nuorisoseurat halusi lähteä mukaan elokuvahankkeeseen ja elokuvan levittämiseen, sillä teema on erittäin tärkeä. Me teemme omalta osaltamme työtä sen eteen, että harrastustoiminta olisi aina kiusaamisesta ja syrjinnästä vapaata”, kommentoi Suomen Nuorisoseurojen pääsihteer Antti Kalliomaa.

    Katso elokuvan traileri: https://vimeo.com/202726205

    Yhteistyökumppaneina elokuvassa olivat: Padasjoen Säästöpankkisäätiö, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Kustannusosakeyhtiö Otava, Parasta Lapsille ry, Ei Kiusata ry, Älä Kiusaa Mua ry, sekä Suomen Nuorisoseurat.

  • Nuorisoseurajärjestö tuo Nuori Kulttuuri Sounds -tapahtuman Mikkeliin vuonna 2018

    Nuorisoseurajärjestö tuo Nuori Kulttuuri Sounds -tapahtuman Mikkeliin vuonna 2018

    Tuhansia nuoria kolmen vuoden välein keräävä Nuori Kulttuuri SOUNDS järjestetään ensi vuonna 25.-27.5.2018 Mikkelissä. Nuorisoseurajärjestön toteutettavaksi siirtynyt toiminta viedään ”Suomen suurimpaan nuorisoseurantaloon”, ensi vuonna ovensa avaavaan Saimaa Stadiumiin.

    Nuori Kulttuuri järjestää vuosittain nuorten taidetapahtumien paketin. Yhteistyökumppanien kanssa toteutettavat alueelliset tapahtumat ovat avoimia kaikille 10-20 -vuotiaiden nuorten ryhmille, ja osa ryhmistä valitaan esiintymään valtakunnalliseen tapahtumaan. Lajit ovat vuorovuosin tanssi (Moves), musiikki (Sounds) ja teatteri (Teatris), joista vuonna 2018 vuorossa on musiikkitapahtuma ja -katselmus Sounds.

    Mikä Sounds?

    Sounds-tapahtuma rakentuu nuorten esiintymisistä, ammattilasten palautteista, vertaispalautteista ja työpajoista. Mikkeliin odotetaan ensi kevääksi noin 1500 nuorta osallistujaa. Tapahtumasta odotetaan koko kaupungissa näkyvää yhteisöllistä, ja paikallisia nuoria osallistavaa nuorten viikonloppua. Kun alueelliset tapahtumat lasketaan mukaan, SOUNDS tavoittaa tuhansia nuoria, nuorisotyön ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia.

    ”Musiikin saaminen yleisön kuunteluun on nykyään helpompaa kuin koskaan”, kommentoi Nuori Kulttuuri -toiminnasta vastaava Pasi Saarinen. ”Sounds-tapahtuma tarjoaa kuitenkin aluetapahtumineen massiivisen määrä live-esiintymispaikkoja ja mahdollisuuden välittömään kohtaamiseen. Haluamme antaa entistä enemmän painoarvoa paitsi esiintymiskokemuksille myös vertaispalautteelle ja työpajoille.”

    Tapahtumapaikaksi uusi Saimaa Stadiumi

    Valtakunnallinen Nuori Kulttuuri SOUNDS järjestetään Mikkelissä, ovensa ensi keväänä avaavassa Saimaa Stadiumissa. Nuorisoseurajärjestön omistama Suomen Nuoriso-opisto on yksi Saimaa Stadiumin osakkaista. Kyse on ensimmäisestä valtakunnallisesta kulttuuritapahtumasta, joka järjestetään uudessa Saimaa Stadiumissa.

    ”Saimaa Stadiumi on Suomen suurin nuorisoseurantalo”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri ja Saimaa Stadiumin hallituksen jäsen Antti Kalliomaa.  ”Seurantalot ovat perinteisesti koonneet lähiyhteisön harrastamaan, liikkumaan ja oppimaan yhdessä. Haluamme nähdä Saimaa Stadiumin samanlaisena yhteisöllisenä areenana, joka kokoaa eri-ikäiset toimijat yhteen harrastusalasta riippumatta.  Tämä nuorten kulttuuritapahtuma avaa Stadiumin hienosti Mikkelin seudun nuorille ja lapsiperheille.  Samalla valtakunnallinen tapahtuma tuo hienosti näkyvyyttä vasta avatulle Stadiumille.”

  • Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyy Suomen Nuoriseuroille

    Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyy Suomen Nuoriseuroille

    Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt, että Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyy Suomen Nuorisoseurojen toteutettavaksi. Nuori Kulttuurin tehtävänä on kannustaa ja tukea lasten ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla.

     ”Olemme ylpeitä ja onnellisia tästä päätöksestä, sillä tämä käytännössä turvaa Nuori Kulttuuri -toiminnan tulevaisuuden”, kommentoi Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa. ”Olemme tehneet laadukasta työtä ja yhdessä kehittäneet toimintaamme innovatiivisesti ja määrätietoisesti. Visionamme on olla Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Nuori Kulttuuri -toiminnan siirtyminen meille on osoitus siitä, että myös ministeriö ja yhteistyökumppanit arvostavat meidän tekemäämme nuorisotyötä.”

     Nuori Kulttuuri -toiminta rakentuu nuorten taidetapahtumien ympärille. Vuosittain toimintaan osallistuu tuhansia nuoria, nuorisotyön ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia. Nuori Kulttuurin lajit ovat tanssi (Moves), musiikki (Sounds) ja teatteri (Teatris). Tänä vuonna vuorossa on Moves. Moves-aluetapahtumat ovat avoimia kaikille 10-20 -vuotiaiden nuorten ryhmille. Osa aluetapahtumissa esiintyneistä ryhmistä valittiin esiintymään valtakunnallisessa tapahtumassa Rovaniemellä 26.-28.5.

    Käytännössä toiminnan siirto tapahtuu kesäkuun alussa.  Nuorisoseuroissa Nuori Kulttuuri -toiminnasta vastaa toimialajohtaja Pasi Saarinen.

    ”Nuori Kulttuuri -toiminnan ydin on hyvä ja toimiva. Hallinnollinen muutos on oivallinen mahdollisuus tarkastella toimintaa myös kriittisesti. Lähdemme kehittämään toimintaa avoimella yhteistyöllä kaikkien kulttuurista nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Esimerkiksi uusia mukaan otettavia taiteenaloja kannattaa miettiä, jotta mahdollisimman monella nuorella on mahdollisuus osallistua Nuori Kulttuuri-toimintaan”, Saarinen valottaa tulevaisuuden suunnitelmia. Vuonna 2018 vuorossa on Nuori Kulttuuri Sounds.

    Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt on myös tyytyväinen muutokseen. ”Parasta tässä on, että toiminta jatkuu katkeamatta. Olen myös henkilökohtaisesti iloinen, sillä olen saanut nauttia Nuori Kulttuuri -toiminnasta katsojana”, hän kommentoi.

    Nuori Kulttuuri -toimintaa edelsi nuorison taidetapahtumat, joita nuorisoseurajärjestö hallinnoi lähes kolme vuosikymmentä. Nuorisoseurajärjestö oli mukana perustamassa Nuori Kulttuuri -säätiötä, jolle toiminta siirrettiin 2012.

  • Kuuminta hottia: Ukulele

    Kuuminta hottia: Ukulele

    Ukulelea soittaen pääsee mukavasti sisään musiikin maailmaan. Pienen koon ja helpposoittoisuuden ansiosta ukulele sopii hyvin niin lasten, nuorten kuin myös aikuistenkin soittimeksi. Soitin itsessään on rakenteeltaan nelikielinen kitara. Ukuleleja valmistetaan viittä eri kokoa: sopraano-, konsertti-, tenori-, baritoni- ja bassoukulele. Yleisimmät ukulelet aloittavalle soittajalle ovat sopraano- tai konserttikokoinen.

    Ukulele tunnetaan havaijilaisena soittimena, mutta sen juuret löytyvät Portugalille kuuluvalta Madeiran saarelta. Madeiralainen soitin Cavaquinho kulkeutui Havaijille. Silloinen kuningas kovasti tykästyi soittimeen ja suurena muusikin ystävänä nimesi havaijilaisversion soittimesta kansallissoittimeksi.

    Ukulelen voi virittää C-duuriin niin, että kielet ovat alhaalta ylös G-C-E-A, mutta ukulelen voi myös virittää esim. D-duuriin, jolloin se toimii varsin mainiosti yhdessä 5-kielisen kanteleen kanssa.

    Ukulelen soittoharrastuksen alkuun pääset helposti hankkimalla soittimen edulliseen hintaan. Esim. verkkokaupat myyvät soitinta n. 30 € ylöspäin. Samalla kannattaa ostaa ehdottomasti myös viritin, jotta soittimen vire pysyy hallinnassa. Youtubesta löydät hyvin aloitteleville sopivia ohjeistuksia ja opetusvideoita. Mekin tempaisimme ja teimme opetusvideon Nuorisoseuralaisille tuttuun Kalevan Nuorten lauluun.

    Uke-Kamut ja vastuu jää kuulijalle

    Ukulele on saanut liikettä aikaan myös hitaissa hämäläisissä. Kevättalvella 2016 Tampereelle perustettiin Tampereen Ukuleleorkesteri. Yhtye oli jo ennen ensimmäistä virallista kokoontumistaan Suomen suurin ukuleleyhtye. Ryhmän taustahahmona toiminut Outi Koivuniemi järjesti samaan aikaan Tampereen kirjastoissa tutustumishetkiä ukulelen pariin. Tästä innostuneena myös allekirjoittanut sai kipinän omalle soitolleen.

    Samoihin aikoihin myös Päivi Hoppu innostui ukulelen soitosta. Niinpä aloimmekin soitella yhdessä aina perjantaisin työpäivän päätteeksi Pispalan Sottiisin toimistolla. Jotta tavoitetta olisi tarpeeksi, niin ensimmäinen keikkakin sovittiin jo heti ensimmäisten treenien päätteeksi. Seuraaviin treeneihin saatiin Eevi Miettinen mukaan ja tähtäimeksi otettiin Folklandian esiintymislava, ja joulupyhien ajan hiottiin keikkasetti kuntoon, ja laulajaksi saatiin Petri Hoppu. Laivalla pidettyjen kenraaliharjoitusten yhteydessä joukko täydentyi vielä Riia Niemelän kanteleella. Tällä kokoonpanolla vallattiin Folklandian Pelimannin penkki.​

    Yhdessä soittaminen onkin osoittautunut varsin mukavaksi tavaksi harrastaa musiikkia, ja Uke-Kamut ovatkin kokoontuneet soittamaan epäsäännöllisen säännöllisesti.

    Soittaminen on ainakin itselläni ollut ikuinen haave, ja nyt vähän varttuneemmalla iällä on ollut mukava aloittaa harrastus, jolla voi säestää vaikkapa jälkikasvun unilauluja. Kokemusta soittamisesta ei tarvita, aloittaa voi koska vain. Ahkerasti harjoittelemalla pääsee alkuun ja joukossa on aina mukavampi harjoitella ja jakaa vinkkejä toisille.​

    Uke-Kamut Folklandialla. Vasemmalta alkaen Petri Hoppu, Jussi Kaijankangas, Päivi Hoppu, Eevi Miettinen ja Riia Niemelä

    Linkkivinkkejä Ukulelen soittoon:

    www.yousician.com
    Suomalaisjuuret omaava musiikin opetusohjelma. Yhtenä neljästä soittimesta ukulele.

    www.rockway.fi/nuorisoseurat
    Videopohjaisen opetussarjan kautta etenevää opiskelua. Linkistä nuorisoseurajäsenelle alennushintaan.

    www.youtube.com/user/cynthialinmusic
    Cynthian Lin on tehnyt satoja Ukulele-opetusvideoita Youtubeen ilmaiseksi katsottavaksi.

    www.aviador.fi/kauppa/suuri-ukulelekirja
    Arto Julkunen ja Markus Rantanen ovat juuri julkaisseet Suuri Ukulele -kirjan, joka on suunnattu erityisesti soittoharrastustaan aloitteleville.

  • Valtuuston kevätkokous pidettiin Mikkelissä

    Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kevätkokous pidettiin aurinkoisissa tunnelmissa Nuorisoseurafoorumin päätteeksi sunnuntaina 21.5.2017 klo 13.00 Suomen Nuoriso-opistolla Mikkelissä. Kokouksessa oli läsnä 23 äänivaltaista kokousedustajaa. Kokousta veti valtuuston puheenjohtaja Tuomas Koivuniemi.

    Kokouksessa päätettiin kutsua Suomen Nuorisoseurat ry:n ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi järjestön pitkäaikainen puheenjohtaja, kunnanjohtaja Esko Ahonen. Lue lisää Eskon valinnasta täältä.

    Kokouksessa hyväksyttiin liiton toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase vuodelta 2016, ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille. Todettiin, että takana on ollut hyvä ja monimuotoinen toimintavuosi, vaikka liiton tilinpäätös pitkästä aikaa olikin alijäämäinen.

    Opetusministeriö on myöntänyt liitolle yleisavustusta 1 100 000 euroa.  Hyväksyttiin tämän perusteell tarkistettu talousarvio, jossa on huomioitu myös uudet aluetoimistot ja Nuori Kulttuuri –toiminta.

    Käytiin alustava keskustelu vuoden 2018 jäsenmaksujen määräytymisestä. Hallituksen esitys on, että vuoden 2018 jäsenmaksua ei nosteta. Tällä hetkellä liiton jäsenmaksu on 9 euroa / henkilö, josta 4,5 euroa käytetään maakunnalliseen ja 4,5 euroa valtakunnalliseen kehittämistyöhön.

    Kokouksessa hyväksyttiin myös liiton sääntömuutos. Merkittävimmät muutokset koskevat tässä nuorisoseurakokouksen edustusoikeutta sekä valtuuston kokoa ja sen määräytymistä. Uudet säännöt on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.

    Kokouksessa valittiin myös vaalivaliokunta valmistelemaan valtuuston syyskokouksen henkilövalintoja. Suljetun lippuäänestyksen kautta valittiin vaalivaliokunnan puheenjohtajaksi Anita Jämsén ja vaalivaliokunnan jäseniksi Timo Tervonen ja Tiina Jaakkola.

    Kokouksessa luovutettiin Suomen Nuorisoseurat ry:n myöntämä kultainen ansiomerkki tunnustukseksi ansiokkaasta työstä nuorisoseurajärjestössä pääsihteeri Antti Kalliomaalle. Ansiomerkin luovuttivat puheenjohtajat Esko Ahonen ja Ragni Reichardt. Lue lisää täältä.

    Kokouksen päätteeksi laulettiin Nuorisoseuralaismarssi ja Kalevan Nuorten laulu.

     

  • Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki pääsihteeri Antti Kalliomaalle

    Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki pääsihteeri Antti Kalliomaalle

    Suomen Nuorisoseura on myöntänyt järjestön korkeimman ansiomerkin, kultaisen ansiomerkin pääsihteerilleen, lahtelaiselle Antti Kalliomaalle. Ansiomerkki luovutettiin sunnuntaina Mikkelissä 21.5. Nuorisoseurojen kevätvaltuustossa.

    ”Antti Kalliomaa on ansiokkaasti johtanut nuorisoseurajärjestöä kohti visiota olla Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija”, perustelee palkitsemista Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

    Kalliomaa on toiminut valtakunnallisen järjestön pääsihteerinä vuodesta 2012 ja vienyt järjestöä määrätietoisesti eteenpäin. Hän on valmistunut järjestön omasta oppilaitoksesta Suomen Nuoriso-opisto Paukkulasta vuonna 2000. Tasan 17 vuotta ja 2 päivää myöhemmin hänelle myönnettiin kultainen ansiomerkki samaisessa salissa, jossa hän valmistui. Nuorisoseurajärjestöön Kalliomaa tuli töihin ensin Etelä-Hämeen piiritoimistolle vuonna 2003 ja myöhemmin projektipäälliköksi, järjestöpäälliköksi ja lopulta vt. pääsihteeriksi valtakunnalliseen liittoon.

    Järjestön ensimmäinen kunniapuheenjohtaja Esko Ahonen kommentoi juhlapuheessaan Kalliomaan nuorisoseurauraa, kuinka ”nuoresta pojanklopista oli kasvanut niin hieno mies ja järjestöjohtaja”.

    ”Olen sanaton”, Kalliomaa kommentoi palkitsemistaan tuoreeltaan. ”Olen aina pitänyt nuorisoseuratyössä tärkeänä sitä, että toimintaa tehdään jäsenille ja jäsenistöä kuunnellen. Tehtävänämme on luoda edellytyksiä paikalliselle toiminnalle. Toinen tärkeä asia on ollut lasten ja nuorten toiminnan korostaminen ja kasvatustyö. Ajattelen, että tämä ansiomerkki kertoo siitä, että me olemme näissä asioissa onnistuneet.”

    Antti Kalliomaan nuorisoseura-CV

    2003-2004        Projektisihteeri, Etelä-Hämeen Nuorisoseurat
    2004-2007        Toiminnanohjaaja, Kalevan Nuorten Etelä-Hämeen piiri
    2007-2008        Projektipäällikkö, Suomen Nuorisoseurojen Liitto
    2009-2011         Järjestöpäällikkö, Suomen Nuorisoseurat
    2011-2012         Vt. Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
    2012-                  Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat

    2005                  Lahden Louhikon Nuorisoseuran perustajajäsen
    2006-2012        Hallituksen jäsen, Suomen Nuoriso-opisto
    2010-2013        Varapuheenjohtaja, Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen tutkintotoimikunta, Opetushallitus
    2015-                 Hallituksen jäsen, Saimaa Stadiumi
    2015-                 Hallituksen jäsen, Suomen Nuoriso-opisto
    1997-2000        Varapuheenjohtajana (1997) ja puheenjohtajana (1998-2000), Paukkulan Nuorisoseura

  • Esko Ahosesta Suomen Nuorisoseurojen ensimmäinen kunniapuheenjohtaja

    Esko Ahosesta Suomen Nuorisoseurojen ensimmäinen kunniapuheenjohtaja

    Suomen Nuorisoseurat on nimittänyt kunniapuheenjohtajakseen järjestön pitkäaikaisen puheenjohtajan Esko Ahosen, 61. Lestijärven kunnanjohtaja ja entinen kansanedustaja Ahonen toimi valtakunnallisen nuorisoseurajärjestön puheenjohtajana kymmenen vuotta, 2006-2016. Hänen merkittävimpiin saavutuksiinsa kuuluu 136-vuotiaan järjestön uudistaminen. Hän johti Kalevan Nuorten Liiton ja Suomen Nuorison Liiton yhdistymistä, joka tapahtui vuoden 2013 alussa.

    Suomen Nuorisoseurat halusi palkita ja kiittää pitkäaikaisinta puheenjohtajaansa jollakin erityisellä tavalla. Ahonen oli jo saanut järjestön korkeimman tunnustuksen, kultaisen ansiomerkin vuonna 2005. Kunniapuheenjohtajuus on valtakunnallisen nuorisoseurajärjestön ensimmäinen. Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan.

    Ahonen on toiminut nuorisoseuroissa kaikilla tasoilla ja aina hakeutunut luottamustoimiin. Hänen ensimmäinen seuransa oli Kivijärvenkylän nuorisoseura, johon hän liittyi teini-ikäisenä. Myöhemmin hän toimi aktiivisesti Evijärven nuorisoseurassa. Alueellisella tasolla Ahonen on toiminut Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran johtokunnassa monissa pesteissä, mukaan lukien puheenjohtajana. Vuonna 2002 hänet valittiin valtakunnallisen nuorisoseurajärjestön valtuustoon ja edelleen hallitukseen vuonna 2003. Ahonen valittiin nuorisoseurajärjestön johtoon vuonna 2006 tiukalla tuurilla, sillä valtuuston kokouksessa puheenjohtajan nimi ratkesi arvalla.

     

    Liittojen yhdistyminen mahdollisti pitkän puheenjohtajuuden

    Ahosen mukaan hänen tavoitteensa oli puheenjohtajaksi pyrkiessään päästä kehittämään koko nuorisoseurajärjestöä entistä vahvemmaksi. Nyt taaksepäin katsoessaan hän toteaa, ettei voinut arvatakaan, mihin tie ja miten pitkälle se vie.

    ”En kuvitellut, että puheenjohtajan tehtävästä tulisi 10 vuoden pesti, koska sääntöjen mukaan vain kuusi vuotta oli mahdollista,” Ahonen kommentoi. ”Puheenjohtajan työ on ollut mielenkiintoista, mutta myös erittäin haasteellista. Tuohon kymmenen vuoden ajanjaksoon sopii monenlaisia asioita: kokouksia, strategioita, jäsenrekisterin uudistamista, juhlapuheita, uuden pääsihteerin valinta.”

    Ahonen nostaa kaudessaan kaksi asiaa ylitse muiden. Ensimmäinen on nuorisoseuraliikkeen viisiosaisen historian julkaisemisen 10.10.2011 Eduskunnassa. Toinen on Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Liiton yhdistyminen vuoden 2013 alussa Suomen Nuorisoseuroiksi. Tämä yhdistyminen mahdollisti hallinnollisesti Ahosen kymmenvuotisen puheenjohtajuuden.

    ”Liittojen yhdistymisestä oli puhuttu jo ennen puheenjohtajakauttani, mutta silloin se oli tuntunut utopistiselta”, Ahonen sanoo. Kasvukivuista ja ristiriidoista huolimatta yhdistyminen onnistui hyvin.

    ”Meillä on vahva nuorisojärjestö ja innostunutta väkeä joka tasolla,” hän sanoo. ”Teatteri, kansantanssi, sirkus, kylä- ja kehittämistoiminta, kerhot ja eri-ikäisten toiminta, kaikki mahtuvat mukaan. Nuorisoseurat on säilyttänyt asemansa, mihin on ollut suuri ansio sillä, että toiminta on ollut monipuolista. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla tässä kasvun tehtävässä.”

  • Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki Kalevi Niemelle

    Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki Kalevi Niemelle

    Suomen Nuorisoseurojen hallitus on myöntänyt kultaisen ansiomerkin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Kalevi Niemelle.  Ansiomerkki on huomionosoitus nuorisoseurajärjestön ja kulttuurisen nuorisotyön hyväksi tehdystä työstä.

    Kalevi Niemi oli Suomen Nuorisoseurojen hallituksen jäsen kaksi kautta vuosina 2008-2011. Niemi toimi tuolloin myös nuorisoseurojen organisaatiouudistustyöryhmän puheenjohtajana. Työryhmän työskentely aloitti historiallisen järjestöuudistuksen, joka johti Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Liiton yhdistymiseen. Organisaatiouudistuksen ja liittojen yhdistymisen myötä nuorisoseurajärjestö on kasvanut Suomen merkittävimmäksi kulttuurisen nuorisotyön toimijaksi.

    Kalevi Niemi on toiminut 2010-luvun alusta alkaen nuorisoseuraliikkeen omistaman Suomen Nuoriso-opiston – Paukkulan –  hallituksen puheenjohtajana. Niemen puheenjohtajakauden aikana Suomen nuoriso-opiston ja nuorisoseurajärjestön yhteistyö on tiivistynyt ja kehittynyt merkittävästi.  Opiston ja järjestön yhteisenä visiona on luoda Paukkulasta valtakunnallinen ohjaustoiminnan osaamiskeskus.

    Suomen Nuoriso-opisto on Niemen johdolla pystynyt vastaamaan vapaan sivistystyön ja ammatillisen koulutuksen muutoshaasteisiin.  Opisto on säilyttänyt valtakunnallisen kansanopistostatuksen ja selvinnyt ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaleikkauksista. Samaan aikaan opisto on pärjännyt erinomaisesti oppilaitosten välisessä vertailussa. Laadukkaalla ja taloudellisesti vahvalla kansanopistolla suuri merkitys koko valtakunnalliselle nuorisoseuraliikkeelle.

    Lisäksi Kalevi Niemellä on merkittävät ansiot kulttuurisen nuorisotyön koulutuksen edistäjänä. Niemi työskenteli pitkään nuoriso-opiston vararehtorina ja oli vahvasti vaikuttamassa siihen, että Mikkelissä on nykyisin yksi maamme arvostetuimmista yhteisöpedagogikoulutuksista.  Suomen Nuoriso-opiston nuoriso- ja kulttuurialan opistoasteen koulutuksen aloituspaikat siirrettiin vuonna 1998 osaksi Mikkelin ammattikorkeakoulua. Tuolloin Niemi siirtyi MAMK:iin perustetun kulttuurin ja nuorisotyön yksikön ensimmäiseksi johtajaksi.

    Ansiomerkki luovutettin Kalevi Niemelle lauantaina 20.5.2017 Suomen Nuoriso-opistolla järjestettävässä Nuorisoseurafoorumissa.

    Kultainen ansiomerkki:

    Suomen Nuorisoseurat ry myöntää huomionosoituksina ansioituneille järjestötoimijoille ja harrastajille ansio- ja tunnustusmerkkejä. Ansiomerkit myönnetään erityisesti nuorisoseuratoimintaa kehittävästä järjestöllisestä toiminnasta.

    Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on aivan erityisellä tavalla toiminut nuorisoseuratyön hyväksi maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla. Toiminnan tulee käytännön järjestötyössä olla merkittävää ja sen vaikutus nuorisoseura-aatteen eteenpäin viemisessä ja syventämisessä huomattava.

  • ”Me haluamme vaikuttaa!” – katso vaikuttava äänikollaasi

    Toivoisin kulttuuripalveluja erityisryhmille ja että metsiä huollettaisiin paremmin. Ettei biojätteitä menisi hukkaan, työpaikalla olisi hyvä palkka ja että Suomen taloustilanne muuttuisi paremmaksi. Toivoisin rakkautta!

    Yllä olevat ajatukset on poimittu oheisesta ERNOD-hankkeen mediavaikuttamistyöpajassa eli mediaklubissa tuotetusta äänikollaasista. Kollaasissa nuoret tuovat esiin asioita, joihin haluaisivat vaikuttaa. ”Esimerkiksi erilaiset tabletlaitteilla tehdyt kuva-, ääni- ja videokollaasit ovat toimineet hyvin erityisryhmien nuorten kanssa”, hankkeessa mediavaikuttamisen menetelmiä pilotoinut, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Virva Korpinen kuvailee. Jokaisen työn takana on sama vaikuttamisen kysymys – ”Mihin toivoisin muutosta?”.

    Digitaaliset tuotokset syntyivät arkeen ja unelmiin liittyvän kuvakorttityöskentelyn pohjalta. Ohjauksessa kortit mahdollistavat asioiden tarkastelun, vaikka yhteistä kieltä ei aina olisikaan. ”Jokaisen nuoren mielipiteen kuuluville saaminen edellyttää joustavuutta keinojen ja työtapojen valinnassa”, Korpinen kiteyttää.

    Työskentelyn jälkeen jokainen nuori sai halutessaan kertoa, miten oma työ kuvaa syntyneitä ajatuksia, arkea ja unelmia. Yhdessä pohdittiin myös, keiden olisi hyvä nähdä/kuulla tuotokset. Vastaus syntyi helposti: päättäjien!

    Tärkeintä oli mahdollistaa nuorten oman äänen kuuluminen

    Virva Korpinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta on päässyt viimeisen puolentoista vuoden aikana satojen nuorten kanssa vaikuttamisen ytimeen. Kuva: Ville Eerikäinen.

    Korpinen kuvailee hankkeessa mallinnettuja mediaklubeja nuorten vaikuttamiskanaviksi ja ohjaajien vertaisoppimisen paikoiksi. Pääpaino tekemisessä on ollut saada nuorten ääni kuuluviin digitaalisia työkaluja apuna käyttäen ja toimintamalleja arkeen juurruttaen. Hankkeen aikana kerätyt kokemukset ovat olleet arvokkaita.

    Ohjaajat ovatkin kuvailleet ohjaustyötä motivoivaksi; erityisryhmien ohjaus on mielekästä. Ilo syntyy yhdessä tekemisestä ja siitä, kun näkee nuorten onnistuvan. ”On ollut hienoa nähdä tyytyväisiä hymyjä nuorten kasvoilla; siitä on voinut päätellä, että he ovat saaneet äänensä kuuluviin näissä mediaklubeissa.”

    ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus –hankkeessa on työskennelty erityisnuorten osallisuuden parissa mediavaikuttamisen keinoin. Mediaklubeissa, on kokeiltu eri ryhmien kanssa erilaisia mediavaikuttamisen menetelmiä. Kesäkuussa julkaistaan Aika digittää – näkökulmia ja ajatuksia erityisryhmien mediavaikuttamiseen –opas. Oppaassa on mm. vinkkejä esteettömään ohjaamiseen ja helmet hankkeen aikana luoduista menetelmistä. Nuorisoseurat on ollut Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa mukana osatoteuttajana.

    Lisää mediatuotoksia: http://mediaviikonloppu.blogspot.fi/