Kategoria: Valtakunnallinen

  • Korona kurittaa erityisesti paikallisia harrastajia ja vapaaehtoisia

    Korona kurittaa erityisesti paikallisia harrastajia ja vapaaehtoisia

    Koronapandemia on kurittanut yhteiskuntaamme jo pian vuoden ajan eikä tilanteen paranemisen ajankohta ole vieläkään tiedossa rokotusten käynnistymisestä huolimatta. Meidän järjestötoimijoiden – kuten kaikkien muidenkin – on täytynyt sopeutua vallitseviin olosuhteisiin sekä voimassa oleviin rajoituksiin. Nuorisoseurat ympäri Suomen tarjoavat monenlaista kulttuurista harrastustoimintaa sekä liikuntaa lapsille, nuorille ja aikuisille. Paikallisten seurojen toiminnassa on mukana harrastajina tuhansia lapsia ja nuoria sekä valtava joukko vapaaehtoistoimijoita, varsinkin paikallisten nuorisoseurojen hallinnossa. Ohjaajina työskentelee myös iso joukko kulttuuri- ja nuorisoalan ammattilaisia, jotka saavat elantonsa harrastusten ohjaamisesta.

    Paikalliset jäsenseuramme eri puolella Suomea ovat joutuneet kaikkein pahimpaan pinteeseen koronarajoitusten vuoksi. Viime keväänä toimintaa jouduttiin sopeuttamaan nopealla varoitusajalla, ja siitä koitui myös mittavia tulonmenetyksiä. Toiminta elpyi viime kevään jälkeen osittain kesän ja syksyn aikana, kunnes harrastustoimintaa jouduttiin jälleen rajoittamaan joulun lähestyessä. Vuodenvaihteessa monen ajatukset ovat olleet odottavalla kannalla, mutta vallitseva koronatilanne ei mahdollista vieläkään täysimittaista toimintaa kaikkialla Suomessa. Harrastajat ovat sen osalta eriarvoisessa asemassa maantieteellisen sijaintinsa vuoksi.

    Suurin huoli on kohdistunut kuitenkin ihmisten hyvinvointiin harrastusten jäätyä pois koronarajoitusten myötä. Tauon pitkittyessä saattaa moni pudota kokonaan pois harrastamisen piiristä.  Huolemme kohdistuu ennen kaikkia lasten ja nuorten harrastustoiminnan jatkuvuuteen. Suomessa on puhuttu koronarajoitusten yhteydessä ennen kaikkea liikuntaharrastusten tauon negatiivisesta vaikutuksesta lasten ja nuorten liikkumiseen.

    Samanlaisia lieveilmiöitä aiheutuu myös kulttuuristen harrastusmuotojen rajoittamisesta. Yhtäkkiä harrastajalla ei olekaan omaa turvallista yhteisöä, jossa harrastaa, kehittyä ja kasvaa ihmisenä. Monen tanssia, teatteria, sirkusta tai muita lajeja harrastavan nuoren merkittävä kaveripiiri on koulun lisäksi omassa harrastusryhmässä. Turvalliset ja merkitykselliset yhteisöt ovat tärkeitä meille kaikille, ennen kaikkea lapsille ja nuorille, ja nyt jos koskaan niille on todellista tarvetta.

    Koronarajoitukset ovat tärkeitä ja olemme noudattaneet niitä erittäin tarkasti niin valtakunnallisessa, alueellisessa kuin paikallisessa toiminnassa. Samaan aikaan, kun ymmärrämme rajoitusten tärkeyden, toivomme viranomaisten harkitsevan rajoitusten höllentämistä lasten ja nuorten harrastustoiminnan osalta heti, kun se on mahdollista, jotta niistä aiheutuvat haitat eivät koituisi kohtuuttomiksi.

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto julkaisi ylimääräisessä kokouksessaan 30.1.2021 kannanoton liittyen koronan negatiivisiin vaikutuksiin harrastamisen ja vapaaehtoistoiminnan osalta.

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen
    Pääsihteeri
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    puh. 040 726 7450

  • Nuorisoseurojen Teatteritapaaminen LA 13.3.2021 klo 9-12 etäyhteydellä

    Nuorisoseurojen Teatteritapaaminen LA 13.3.2021 klo 9-12 etäyhteydellä

    Sinä nuorisoseuran teatterissa toimiva ihminen! Osallistu ilmaiseen valtakunnalliseen teatteritoimijoiden tapaamiseen! Tapaaminen järjestetään etäyhteydellä: tarvitset vain tietokoneen ja toimivan nettiyhteyden, ja voil’a: pääset viettämään inspiroivan aamupäivän rakkaan harrastuksen asioiden äärellä. 

    Nuorisoseurajärjestö täyttää tänä vuonna 140 vuotta. Läpi järjestön historian on teatteritoiminta ollut yksi keskeisimmistä harrastusaloista. Tänä päivänä teatteria harrastetaan noin kahdessasadassa nuorisoseurassa eri puolella Suomea ja harrastusryhmiä on useita satoja, harrastajia useita tuhansia, katsojia kymmeniä- , jopa satoja tuhansia vuosittain. 

    Miten sinun teatterisi tänä päivänä voi? Onko korona laittanut toiminnan tauolle vai onko harjoituksia ja esityksiä pystytty ylläpitämään pandemian aikana? Miltä vaikuttaa nuorisoseurojen teattereiden nykytila ja tulevaisuuden näkymät, kuinka tästä eteenpäin?

    Valtakunnallisessa teatteritoimijoiden tapaamisessa pääset jakamaan omia kokemuksiasi ja kuulemaan toiminnan haasteita ja onnistumista toisilta toimijoilta eri puolelta Suomea. Yhdessä olemme selvinneet jo 140 vuotta ja yhdessä selviämme tästäkin kriisistä. Ilon kautta, kuten entinenkin teatteriohjaaja toteaisi!

    Tapaamiseen ilmoittaudutaan 8.3.2021 mennessä täällä.

  • Nuorisoseurojen kuntavaalitavoitteina on satsata lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä paikallisjärjestön toimintaedellytyksiin

    Nuorisoseurojen kuntavaalitavoitteina on satsata lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä paikallisjärjestön toimintaedellytyksiin

    Harrastustoiminnan järjestäjinä paikalliset nuorisoseurat ovat elintärkeitä niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Kuntien tulee mahdollistaa jokaiselle nuorelle yksi harrastus perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.  Harrastusseteli on tähän ratkaisu ja se tulisi ottaa käyttöön jokaisessa Suomen kunnassa.

    Kuntavaaliteemojamme ovat:  

    Kulttuurilla ulos koronasta 

    • Kulttuurinen toiminta tuottaa tutkitusti hyvinvointia.
    • Kulttuuria tulee arvostaa entistä enemmän – nyt korona-aikana on kärsitty kulttuurivajeesta niin tekijänä kuin kokijana, joten on tärkeää satsata siihen viimeistään silloin, kun se on turvallista.
    • Kulttuurin merkitys arjessa on olennaista – koronasta johtuen sen poisjäämisen myötä on havahduttu sen merkitykseen, oli kyse sitten itse tekemisestä tai kokemisesta.
    • Kulttuuria ei saa arvottaa! Kaikki on yhtä arvokasta – tarvitaan sekä omaehtoista harrastamista että korkeakulttuuria.
    • Yhteisöllinen tekeminen on tärkeää pitkittyneen yksin olemisen jälkeen.

    Anna mun soida – jokaiselle nuorelle oikeus harrastukseen 

    • Harrastusseteli tulee ottaa käyttöön kunnissa. Kuntien tulee mahdollistaa jokaiselle nuorelle yksi harrastus perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.  
    • Harrastukset tarvitsevat tiloja. Kuntien kaikkien tilojen tulee olla helposti ja edllisesti lasten ja nuorten harrastusten käytössä. Tiloja tulisi olla mahdollista käyttää myös iltapäivisin. 
    • Harrastamisen mahdollistaminen on monen toimijan yhteinen kenttä ja peli. Kuntien tulee tehdä laajaa järjestöyhteistyötä harrastusten mahdollistamiseksi ja tarjoamiseksi. Harrastamisen koordinaatio kunnassa tulee nimetä selkeästi ainakin yhdelle työntekijälle. 
    • Koulut tavoittavat lähes koko ikäluokan. Koulujen sähköiset alustat tulisi avata myös harrastustoiminnasta tiedottamiseen. 
    • Harrastaminen on mahdollistettava kaikille lapsille ja nuorille. Tarvittaessa avustajapalvelut tai tulkkauspalvelut tulisi tarjota myös harrastustoiminnan tarpeisiin.  

    Massia mokkapalojen sijaan – järjestöjen rahoitus kuntoon 

    • Järjestöt ovat avainroolissa koronasta toipumisessa varsinkin pienillä paikkakunnilla, jossa toimijoita on vähän. On siis tärkeää tukea heitä, jotka paikkakunnalla toimivat.  
    • Järjestöt toimivat pääosin vapaaehtoisvoimin. On tärkeää tukea vapaaehtoisia jälleenrakennuksessa myös varmistamalla, että järjestöillä on hyvät toimintaedellytykset ennen kaikkea taloudellisesti.  
    • Rahoituksella turvataan lähtökohtaisesti se, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi edes yksi harrastus. Myös aikuiset tarvitsevat mielekkäitä harrastusyhteisöjä.  
    • Järjestöt tuottavat ennen kaikkea ennaltaehkäisevää toimintaa, johon on tärkeää satsata koronasta toipumisen vaiheessa – korjaava työ maksaa monin verroin ennaltaehkäisevää työtä enemmän.  
    • Kussakin kunnassa pitäisi olla järjestöyhteyshenkilö, jotta yhteistyö olisi sujuvaa ja resurssiviisasta – kunnan ei tarvitse tehdä kaikkea itse, vaan järkevintä olisi sujuva yhteistyö.
    • Järjestöt tarvitsevat tukea myös pitkäjänteisesti perustoimintaan. Rahoitus ei voi olla pelkää lyhytjänteistä hankerahoitusta.  

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen  
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  

  • Jyväskylän ”Jälkkärissä” työyhteisö on enemmän kuin osiensa summa

    Jyväskylän ”Jälkkärissä” työyhteisö on enemmän kuin osiensa summa

     Moniosaajuus työyhteisössä on rikkaus ja tukee työntekijöiden hyvinvointia. Arjessa tulee esiin tilanteita, joiden ratkaiseminen ei yksin onnistu. Tällöin työyhteisön yhteinen pohdinta, vuorovaikutus ja asiantuntijuuden jakaminen auttavat tilanteen ratkaisemisessa. Jokaisella on omat vahvuusalueensa eikä kaikkien tarvitse osata kaikkea.  

    Keski-Suomen Nuorisoseurat järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa 1. ja 2. -luokkalaisille lapsille Jyväskylän Normaalikoululla. Jälkkärissä koululaisten kanssa työskentelee noin 14 ohjaajan tiimi. Koulutukseltaan ja työkokemukseltaan ohjaajat tulevat hyvin erilaisista taustoista.  

    Ohjaaja saa tunnustuksen osaamiselleen, kun hän voi käyttää omia vahvuuksiaan työssä. Onnistumisten kautta hänestä voi löytyä ihan uutta rohkeutta rikkoa omia rajojaan. Onnistumisen riemu heijastuu myös työyhteisön muuhun toimintaan, yleiseen viihtymiseen ja omaan henkiseen jaksamiseen.  

    Jokaista työntekijää rohkaistaan käyttämään omia vahvuuksiaan. ”Koemme suurena rikkautena, jos ohjaajilta löytyy omia erityistaitoja, koska silloin voimme työtiimin kanssa yhdessä suunnitella lapsille monipuolista ja mielenkiintoista toimintaa koko päiväksi vastuuohjaajat Leila Kinnunen ja Sari Pakkanen kertovat. 

    Onnistuminen kannustaa 
    Onnistumisen kokemus työssä on yksilöllistä, mutta vastuuohjaajana työskentelevä Otto-Pekka Keramaa pohtii sen kumpuavan siitä, että ohjaaja voi tuoda jotain itsestään työhönsä.  Jotain, jossa kokee olevansa hyvä ja jossa on kotonaan.  

    ”Nuoruudessani koin, että en omannut mitään sen kummempia erityislahjoja. En soittanut, en piirtänyt, en ollut lahjakas edes urheilemaan. Istuin jälki-istunnossa huonosta käsialasta ja sain käsitöistäni heikkoja arvosanoja. Työelämässä aloin kuitenkin huomata, että jotkin asiat olivat minulle luonnollisia. Tykkäsin kirjoittaa, eläytyä, keksiä maailmoja. Aloin pitämään omia, hullunkurisiakin kerhojani, joissa selvitettiin arvoituksia tai seikkailtiin pöytäroolipelin myyttisissä maailmoissa”, Keramaa kertoo.  

    Se, että saa tehdä työnsä lomassa jotain omannäköistä, jossa tuntee olevansa omalla tontillaan, tuo itsevarmuutta muuhunkin työhön ja kuuluvuuden tunnetta työyhteisöön. Olemme jokainen tärkeä osa porukkaa, joka luo lapselle turvallisen ja mukavan iltapäivän. Positiivinen kokemus, onnistuminen, on tuonut uudenlaista itsevarmuutta ja mielekkyyttä työhön”, Keramaa jatkaa. 

    Italialaistwistiä yhteisöön 
    Italialaislähtöinen, uskonnonopettaja ja taiteilija Arianna Paju on työskennellyt jälkkärissä reilun vuoden ajan ja asunut Suomessa viisi vuotta. Iltapäiväohjaajan työ on ollut hänelle uusi kokemus, ja Arianna kokee, että on ollut hienoa tutustua erilaiseen kouluympäristöön, kuin missä hän on Italiassa toiminut.  

    Jälkkärin työssään Arianna on päässyt opettamaan taidetta lapsille ja piirtämään lasten kanssa. Taiteen opettamisessa hienointa hänen mielestään on päästä herättelemään lasten mielikuvitusta. ”Lapset rakastavat piirtämistä, joten heidän huomionsa on erittäin helppo saada”, Arianna kertoo.  Ariannan lämminhenkisyys, taiteellisuus ja lasten yksilöllinen huomioiminen on näkynyt jälkkärissä, kun hän on piirtänyt lapsille erilaisia värityskuvia, kasvomaalauksia tai lasten kasvokuvia. Hän on tuonut työyhteisöön kansainvälisen tuulahduksen italialaisella twistillä höystettynä eli lämminhenkisyyttä, perhekeskeisyyttä, iloisuutta, erittäin suuren joustavuuden toimia erilaisissa työtehtävissä ja suuren kunnioituksen toisia ihmisiä kohtaan.   

    Teksti: Tiina Kämäräinen

    Kuvassa italialaislähtöinen, nyt iltapäiväohjaajana toimiva Arianna Paju ja hänen maalaamansa surrealistinen maisema.

    Koululaisten iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa. Nuorisoseurat ja piirijärjestöt toimivat koulujen iltapäivätoiminnan palvelun tuottajina Helsingissä, Rovaniemellä, Koski Tl:ssä, Oulussa ja Jyväskylässä. Iltapäivätoiminnassa lapsilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin teemallisiin kerhoihin, tehdä läksyjä, lepäillä, leikkiä ja pelailla muiden lasten kanssa.

  • Nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa

    Nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa

    Nuoret Vaikuttajat on valtakunnallinen Suomen Nuorisoseurojen kokoama ryhmä vaikuttamisesta kiinnostuneista nuorisoseuroissa toimivista nuorista. Riikka Kumpula Sodankylästä Jutarinki ry:stä on yksi mukanaolevista nuorista. Hän kertoo, että: “Olen vasta hiljattain oivaltanut olleeni 4-vuotiaasta asti osa valtakunnallista yhteisöä, ja se tuntuu hienolta. Meillä on mahtava ryhmä ja olemme saaneet paljon tilaa toimia tässä järjestössä – kiitos!”  

    Lahden Tanhuujia edustava Mariia Pelttari Riihimäeltä on osallistunut kaikkiin vaikuttajanuorten tapaamisiin. “Hankkeen avulla ollaan toteutettu meidän yhteisiä unelmia ja se on tuonut sisältöä elämään, johonkin kuuluvuuden tunnetta ja mielenrauhaa muuten niin levottomassa nykymaailman menossa ja ulkoisissa paineissa! Yhteisön kautta on löytynyt paljon työkaluja ja mahdollisuuksia, kuten Höntsä -toiminta, jota nyt ollaan käynnistämässä Lahdessa osana Harrastamisen Suomen mallia. Nuorisoseurojen vaikuttajaryhmän toiminta on erittäin tärkeää työtä. Toimihenkilöt ovat vetäneet ryhmää hyvin ja luoneet sille turvallisen ilmapiirin”, kiittää Mariia. 

    Valtuustossa oppimassa vaikuttamistaitoja 
    Marraskuussa pidettiin Suomen Nuorisoseurojen valtuuston sääntömääräinen syyskokous etäyhteyksin. Kokous valitsi hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet erovuoroisten tilalle, hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2021 ja nimesi edustajat Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistyksen kokouksiin. Kokousväelle julkaistiin myös Nuorisoseurat 140 vuotta –juhlavideo. Paikalla olivat valtuutettujen lisäksi myös Nuoret Vaikuttajat. 

    Osallistuminen valtuustoviikonloppuun ja kokouksen seuraaminen avaavat nuorille sitä, mistä päätetään ja miten se tapahtuu. “Toivomme, että tämä madaltaa myös kynnystä nuorilla hakeutua ehdolle uuteen valtuustoon, joka valitaan ensi vuoden lokakuun Nuorisoseurakokouksessa Lahdessa. Nuoret kykenevät toimimaan järjestömme vaikuttajina siinä missä vanhemmatkin. Olemme myös harjoitelleet vaikuttamistaitoja tässä turvallisessa ryhmässä.”, kuvaa ryhmän toinen ohjaaja Henna Liiri-Turunen. “Tämä on huippu opettavaista ja avartavaa seurattavaa!”, kommentoi Nuoret Vaikuttajat -ydintiimin jäsen Sara Hänninen Tarvasjoelta. 

    Hallituskummeina uutta nostetta ja näkökulmaa 
    Nuoret Vaikuttajat pääsivät tapaamaan myös Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitusta. Nuoret osallistuivat perjantaina hallituksen kokoukseen etäyhteydellä ja esittelivät hallitukselle hankkeen toimintaa. Lisäksi nuoret tekivät hallitukselle aloitteen juhlavuoden kampanjasta ja yhdessä suunniteltiin myös hallituskummitoimintaa. “Nuorisoseurojen tulevaisuus on valoisa! Näin ajattelimme hallituksessa, kun pääsimme tutustumaan nuoriin vaikuttajiin. Meidän tuleva vaikuttajasukupolvi tuo meille aivan uutta nostetta ja näkökulmaa, jonka avulla pystymme tuottamaan parempaa toimintaa nuorisoseuralaisille. Tämän toteutumiseen ei tarvitse odottaa edes pitkälle tulevaisuuteen, sillä nuoret vaikuttajat sparraavat meitä hallituslaisia ensi vuodesta alkaen. Nuoret vaikuttajat ovat fiksuja, taitavia ja vievät meidän järjestömme paremman kehityksen tielle”, kommentoi hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt. 

    Viikonlopun ohjelmassa oli myös Nuori Kulttuuri suunnittelija Johanna Hurmeen vetämä työpaja, jossa vietiin eteenpäin keväällä Poriin Nuori Kulttuuri Festival -tapahtuman osana toteutuvan Nuori Kulttuuri Talks -osuuksien valmistelua. Nuori Kulttuuri Talks lisää ja kehittää avointa keskustelukulttuuria nuorten, harrastajien, aikuisten, rahoittajien ja päättäjien välillä nimenomaan kulttuuristen harrastusten ja nuorten taidetoiminnan merkityksestä. “Minut valtaa joka kerta tapahtumasta puhuessa suunnaton ylpeyden tunne siitä, että todella saadaan olla mukana tällaisessa. Tapahtumasta tulee jotain aivan mieletöntä! Uskon projektin antavan itselleni, verkostollemme ja kaikille Suomen nuorille paljon.”, kertoo Sara Hänninen Tarvasjoelta. 

    Ryhmän toinen ohjaaja Riina Kylmälahti kertoo vaikuttajanuorten toiminnasta, joka toteutetaan Erasmus+ projektina: “Nuoret vaikuttajat 2020–2021 -projekti vahvistaa osallisuutta, vaikuttamiseen liittyvää osaamista sekä intoa kansalaistoimintaan. Tämän kautta lisäämme tietoa vaikuttamismahdollisuuksista niin nuorisoseurajärjestössä kuin yhteiskunnassa. Toiminnot myös lisäävät nuorten itseluottamusta vahvistamalla erilaisia taitoja ja tarjoamalla kokemuksia turvallisessa ympäristössä. Projekti sisältää sparrauksia ja asiantuntijavierailuja, vaikuttamisen keinoihin tutustumista sekä päättäjien tapaamisia. Toiminta rakentuu yhdessä tekemisen sekä tekemisen kautta oppimisen periaatteelle, jossa kaikki jakavat omaa osaamistaan ja kokemuksiaan yhteiseen käyttöön. Nuoret vaikuttajat ovat timanttinen ryhmä ja omalla toiminnallaan he innostavat myös muita aktiivisuuteen!” 

    Teksti: Riina Kylmälahti ja Henna Liiri-Turunen

  • Hyvä järjestöstrategia vaikuttaa arjen toimintaan

    Hyvä järjestöstrategia vaikuttaa arjen toimintaan

     Olen nähnyt oman urani aikana monenlaisia järjestöstrategioita ja strategiaprosesseja. Ylipäätään strategioista voisi sanoa, että on olemassa strategioita, jotka ovat hyvin kirjoitettuja ja ne toimivat arjessa erinomaisesti. On olemassa myös strategioita, jotka ovat erinomaisesti kirjoitettuja, mutta ne eivät ”haittaa” mitenkään tekemistä. Toisaalta on olemassa strategioita, joita hädin tuskin on kirjoitettu, mutta ne toimivat erinomaisesti. Valitettavasti löytyy myös organisaatioita, joilla ei ole tavoitteita tai käsitystä tulevasta ja toimintakin näyttää ulkopuolisesta sattumanvaraiselta puuhastelulta.  

    Strategian tulee vastata ympäröivän yhteiskunnan haasteisiin 
    Miksi ylipäätään organisaatiot laativat itselleen strategian? Usein sen tekemiseen menee tuhottomasti aikaa, jäsenistö tai työntekijät kokevat sen pakolliseksi ylätason jaaritteluksi, jossa menestyvät hienosti ja monimutkaisesti puhuvat tai kirjoittavat henkilöt. Miksi kuitenkin järjestöt laativat itselleen strategian, kun sen laatiminen on usein varsin vaivalloista. Järjestön strategia on suunnitelma siitä, miten selvitään tulevaisuudessa. Jos uskoo, ettei maailmassa mikään muutu ja kaikki jatkuu kuitenkin kuten ennen, niin strategialla ei ole merkitystä. Valitettavasti maailma ja järjestöjä ympäröivä yhteiskunta on nyt erityisen suuressa muutoksessa. Tässä jotakin muutoksia: koronaepidemia, julkisen rahoituksen muutos, nuorten ja lasten määrän merkittävä lasku, kaupungistuminen, vapaa-ajan muutos, ilmastonmuutos jne. Järjestön strategia on keskeinen väline tässä pelissä pärjäämiseksiMiten nuorisoseurajärjestö vastaa näihin haasteisiin? 

    Strategia on toki enemmän kuin suunnitelma tulevaisuudesta. Järjestössä strategia määrittelee identiteetin (mikä olemme, keitä varten ja miksi olemme olemassa). Jos ei tiedä kuka on ja mitä tahtoo, niin yleensä käy huonosti. 

    Strategia ohjaa toimintaa ja resursseja 
    Hyvä strategia on konkreettinen (tiedetään, mikä on hyvää ja tavoiteltavaa), mitattavissa oleva (tiedetään, ollaanko onnistuttu), innostava (herättää toteuttajissaan halun ja motivaation yhteiseen päämäärään), realistinen (mahdollinen toteuttaa) sekä jotenkin ajallisesti määriteltävissä oleva (mihin mennessä?).  Tässä on jokaiselle strategian tekijälle haastetta kerrakseen.  

    Oman kokemukseni mukaan järjestöjen strategioiden helmasynti on konkretian puute. Kun olen käynyt keskusteluja järjestöjen työntekijöiden kanssa, olen havainnut, ettei strategia ”häiritse” tai vaikuta heidän tekemiseensä. Sama koskee paikallisseuroja. Se johtuu usein kahdesta syystä: ollaan erimielisiä valinnoista, jolloin tehdään liian monta kompromissia, ettei oikeasti päätetä mistään. Ei uskalleta tehdä rajaavia ratkaisuja tulevaisuuden suhteen. Toinen ongelma liittyy siihen, että järjestöissä loppuu energia, kun strategia on saatu kirjoitettua. Hyvä strategian testikysymys on: mikä muuttui? Jos tähän pystyy organisaation eri puolilla olevat henkilöt vastaamaan samansuuntaisesti, niin on päästy todella pitkälle. 

    Tärkeintä on toteutus 
    Jaan itse strategiatyöskentelyn kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen on strategiointi, jossa olisi hyvä irtaantua todellisuudesta. Silloin olisi hyvä selvittää seuraavia kysymyksiä: Mikä voisi olla mahdollista? Onko olemassa joitakin sellaisia mahdollisuuksia, joita emme ole ymmärtäneet? Mitä muut tekevät? Mitä muissa maissa tehdään? Mitä menestyjät tekevät? Tämä vaihe on sopiva kaikille organisaation propellipäille. Toinen vaihe strategiatyöskentelyssä on strategian laadinta, jolloin analysoidaan, rajataan ja tehdään päätöksiä eli laaditaan varsinainen strategia. Tähän asti järjestöissä vielä usein jaksetaan hyvin. Viimeinen ja tylsin vaihe on strategian toteuttaminen. Se on kovin arkipäiväistä työtä: miten päätökset vaikuttavat hallituksen työskentelyyn, organisaation osaamiseen niin palkatussa väessä kuin luottamusjohdossa. Tarvitaanko uusia osaajia strategian toteuttamiseen? On löydettävä, miten paikallisseurat löytävät itsensä strategiasta ja mietittävä, miten strategiasta viestitään jne.  

    Strategiaprosessit ovat erinomaisia tilaisuuksia keskusteluttaa organisaatiossa eri tasoilla toimivia ihmisiä heidän unelmistaan, toiveistaan, ongelmistaan ja käytännön toteutuksesta. Strategiaprosessi herättää yhteisen todellisuuden ja tavoitteet. Kirjoitukseni saattaa tuntua osin kyyniseltä. Olen kuitenkin itse kokenut usein sen, että hyvä strategia helpottaa johtamista, tuottaa odottamattomiakin tuloksia, innostaa ja motivoi ihmisiä uuteen tai he löytävät vanhasta jotain uutta ja arvokasta. Onnea nuoriseurojen strategiaprosessille. Uskaltakaa tehdä valintoja! 

    Teksti: Heikki Vuojakoski
    Kirjoittaja on Nuorten Akatemian toimitusjohtaja ja toiminut järjestöjen johtotehtävissä yli 30 vuotta. Hän on ollut opiskeluaikana Paukkulan Nuorisoseuran rahastonhoitajana sekä vapaaehtoisena kansantanssi- ja kulttuuritapahtumissa. 

    Nuorisoseuraliikkeen strategiatyö etenee 

    Syksyn 2020 aikana olemme järjestäneet strategiatyöpajoja aluefoorumeissa, eri harrastusalojen kokoontumisissa sekä keränneet palautetta ja ajatuksia tulevaisuuden strategiaa varten myös jäsenkyselyn avulla. Se lähetettiin jäsenrekisterin kautta kaikille 18 vuotta täyttäneille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on jäsenrekisterissä. Työpajojen sekä jäsenkyselyn tavoitteena oli kerätä palautetta nykyisestä strategiastamme sekä kuulla ideoita tulevaisuutta ajatellen. Ensisijaisen tärkeäksi tavoitteeksi otettiin jo varhaisessa vaiheessa se, että strategia olisi koko jäsenistön näköinen.  

    Kesäkuussa nimetty strategiatyöryhmä on myös järjestäytynyt. Ensimmäisessä kokouksessaan syyskuun lopussa oli vuorossa niin sanottu yhteiskunta-analyysi, jossa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: minkälaisessa yhteiskunnassa toimimme, miten meidän pitäisi reagoida yhteiskunnan tarpeeseen sekä mikä erottaa meidät muista toimijoista. Tätä analyysia tehtiin tulevaisuuden megatrendien valossa, koska ne vääjäämättä vaikuttavat meidän, kuten kaikkien muidenkin, toimintaan tulevaisuudessa.  

    Toisessa kokouksessaan strategiatyöryhmä käsitteli jäsenistön ja eri sidosryhmien ajatuksia, joita aiemmin mainituissa työpajoissa ja jäsenkyselyssä kartoitettiin. Aineiston perusteella pystyttiin tunnistamaan kaikissa eri työpajoissa ja jäsenkyselyssä esiin nousseet yhtäläisyydet sekä poimittiin myös esiin nousseita kuriositeetteja eli asioita tai ideoita, jotka nousivat esiin yllättävällä tavalla.   

    Pian jäsenistö pääsee myös kommentoimaan strategialuonnosta, sillä haluamme pitää prosessin osallistavana pitkin vuotta.

    Olemme päivittämässä myös omaa strategiaamme, ja lopullisesta esityksestä päätetään Nuorisoseurakokouksessa lokakuussa 2021.

  • Nuorisoseuroille myönnetty lähes 700 000 euroa korona-avustuksia

    Nuorisoseuroille myönnetty lähes 700 000 euroa korona-avustuksia

    Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt yli 200 nuorisoseuralle lähes 700 000 euroa seurantalojen ylläpitokustannusten kattamiseen ns. korona-avustuksina. Yhteensä avustuksia myönnettiin 2,3 miljoonaa euroa. Avustuksilla halutaan tukea seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja toiminnan jatkuvuutta.

    Avustukset on tarkoitettu seurantalomaisessa käytössä olevia taloja ylläpitävien yhteisöjen ja säätiöiden tukemiseen koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 789. Avustusta myönnettiin 736 hakijalle.

    Kaikki myönnetyt avustukset löytyvät täältä.

    Avustuksen käyttö

    Ministeriö tiedottaa kaikille hakijoille päätöksestä. Avustukset myönnetään seurantalojen ylläpidosta ja huoltokorjauksista aiheutuneisiin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 13.3.2020 jälkeen. Avustusta voidaan käyttää 31.3.2021 saakka.

    Avustusta voidaan käyttää rakennusten ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin, joita ovat mm. sähkö-, lämmitys- ja vesimaksut, tietoliikennemaksut, vakuutukset, kiinteistöverot, kiinteistöhuollon maksut ja palkkamenot, välttämättömät huoltokorjaukset sekä mahdolliset muut rakennuksen käyttökunnossa pitämiseen liittyvät menot. Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia.

    Kuva: Teemu Hauta-Aho
    Kuvassa Pohjois-Savossa sijaitsevan Halunaseuran kylätalo, joka valmistui vuonna 2015. Seura on yksi avustusta saaneista seuroista.

  • Nuorisoseurat sytyttävät kynttilät jouluaattona Hietaniemen sankarihaudoilla

    Nuorisoseurat sytyttävät kynttilät jouluaattona Hietaniemen sankarihaudoilla

    Nuorisoseuralaiset sytyttävät kynttilät jouluaattona Hietaniemen sankarihaudoilla. Sytyttämällä juhlavalaistuksen sankarihaudoille muistamme kaikkia Suomen sankarivainajia sekä koko sodan ja jälleenrakennuksen kokenutta sukupolvea. Satojen nuorisoseurantalojen kunniapaikoille on kiinnitetty kunniatauluja viime sodissa kaatuneiden nuorisoseuralaisten muistoksi. Näistä tauluista voi lukea niiden nuorisoseuralaisten nimiä, jotka kantoivat kalleimman hinnan isänmaamme itsenäisyyden turvaamiseksi.

    Kynttilöiden sytyttämisestä vastaa helsinkiläinen Nuorisoseura Jokupoo jouluaattona 24.12. klo 10.45 alkaen.

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen
    pääsihteeri
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    040 726 7450

  • Tyttö, joka toteutti unelmansa

    Tyttö, joka toteutti unelmansa

    Olipa kerran tyttö, joka 7-vuotiaana ilmoitti kuvataidekoulun opettajalle, että hänestä tulee isona taiteilija ja häntä tulee opettaa sen mukaisesti. Sama tyttö on vuosien varrella nähty viilettävän tukka putkella paikoissa, joissa on tarvittu rohkeutta sanoa tai tehdä jotakin tärkeää. Nyt hän on 22-vuotias ja elää unelmaansa. Hän piirtää ja maalaa ja puhuu erityisesti naisten asemasta. Ja hän on ehdottomasti tyttö, jolta jokainen voi oppia jotakin tärkeää. 

    Riina Tanskasen luomat Tympeät tytöt nousivat tänä vuonna ilmiöksi, joka kiinnostaa jo kymmeniä tuhansia ihmisiä. Se on suomalaisella taidekentällä erittäin harvinaista. Samalla 22-vuotiaasta kirjallisuustieteen opiskelijasta kuoriutui ammattilaistaiteilija. Kaikki tapahtui niin nopeasti, että Riina on itsekin hieman hämillään siitä, onko tapahtunut edes totta. 

    Teatterissa sai olla vähän kummallinen 
    Riina syntyi Imatralle, jossa hänen lapsuuteensa ja nuoruuteensa kuuluivat teatteri ja kuvataide. Teatteria hän harrasti Vuoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-teatterissa, jonne meni mukaan 11-vuotiaana. Teatteri tuntui alun alkaenkin mukavalta, ja vähitellen teatterin parissa kului yhä enemmän aikaa. ”Olin koko ajan mukana jossain näytelmässä, ja saatoin olla teatterilla viisikin päivää viikossa.” 

    Teatteri oli paikka, jossa sai olla oma itsensä ja kanavoida omaa luovuuttaan. Tärkeää oli myös se, että teatterissa sai kasvaa samanhenkisten ihmisten kanssa. ”Minulla on aina ollut vähän sellainen kummajaisolo – etten oikein kuulu mihinkään. Toisaalta teatteri on iso paikka eikä haittaa, jos siellä on vähän kummallinen. On ihan ok, että tekee asiat omalla tavallaan.” 

    Paikallisesta nuorisoseurasta Riinaa ja muita nuoria kannustettiin osallistumaan erilaisiin tapahtumiin myös muualla Suomessa. Itselleen ominaisesti Riina keräsi koko potin: hän kiersi Kalenoissa esiintyjänä ja talkoolaisena, ja teki muun muassa viestintää. Hän osallistui lastenkulttuuritapahtuma Volttiin, oli valokuvaamassa Tanssimaniaa ja Folklandiaa sekä teki Pispalan Sottiisille somekampanjaa. 

    Myös kuvataide tuli jo lapsena vahvasti mukaan harrastuksiin: Riina harrasti ja harjoitti kuvataidetta työväenopistolla 12 vuoden ajan. Ja ensimmäisenä päivänä kuvataidekoulussa opettaja todella sai kuulla, että mukaan tuli nyt ihminen, josta tulisi vielä taiteilija. Ja että opetuksen tulisi olla sen mukaista. Vuosien ajan vastaus oli sama, kun kysyttiin, mikä Riinasta tulee isona. 

    Vaikka taiteilijuus on aina ollut Riinan suuri haave, alkoi varmuus taiteilijaksi ryhtymisestä myöhemmin horjua. Järki alkoi pistää ajatusta vastaan, kun kaikki ympärillä tuntuivat laulavan samaa laulua siitä, ettei taiteella voi elää. Että se on liian vaikeaa ja harvinaista. ”Ajattelin, etten ole tarpeeksi hyvä”, Riina tunnustaa. 

    Tympeät tytöt muuttivat kaiken 
    Kaikki kuitenkin muuttui tämän vuoden keväällä, hetkessä. Riina avasi huhtikuussa Tympeät tytöt Instagram-tilin, jolle hän alkoi julkaista tekemiään piirroksia ja maalauksia tytöistä, joilla oli paljon sanottavaa yhteiskunnasta tyttöjen näkökulmasta. Muutamassa kuukaudessa Tympeät tytöt olivat keränneet pari tuhatta innokasta seuraajaa, ja kun Riina piti kesällä ensimmäisen oman taidenäyttelynsä, kirjoitti Helsingin Sanomien kulttuurisivut hänestä suuren jutun. Siitä lähti liikkeelle lumipalloefekti, joka on poikinut sarjakuvayhteistyön Ylen kanssa, kustannussopimuksen kirjasta, haastatteluita tasa-arvosta ja naisten asemasta Me Naisiin ja Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmaan sekä puhumispyyntöjä lukuisiin tilaisuuksiin. Ja samalla Tympeät tytöt -instatili on kerännyt lähes 18 000 seuraajaa, mikä on suomalaiselle taidetilille järjettömän suuri määrä. Vertailun vuoksi: Kaj Stenvallilla on 1500 ja Miina Äkkijyrkällä 2300 seuraajaa. Valtavasta suosiosta seurasi se, että Riinan iso unelma kävi yhtäkkiä toteen: hän on taiteilija ja elää myymällä taidettaan. 

    Miten tähän sitten päästiin? Menestysresepti ei todellakaan ollut valmiina, mutta aineksia oli riittävästi kasassa. Ensinnäkin Riinalla oli tietenkin vahva pohja taiteen tekemisestä. Toisena oleellisena asiana oli synnynnäinen sisäinen palo tehdä ja toteuttaa. ”Intohimo jotakin asiaa kohtaan on ainutlaatuista. Se on jotain sellaista, mitä ei voi harjoitella, mutta se kantaa.” 

    Lisäksi Riina tunsi somemaailman hyvin: hän oli tehnyt sinne töitä ja tiesi siten ymmärtävänsä kanavaa. Siihen asti hän oli kuitenkin tuottanut sisältöä aina jollekin muulle, muita ihmisiä varten. Oli aika tehdä jotain muuta. ”Ajattelin, että voisin elää elämääni itseäni varten enkä muiden ehdoilla.” 

    Lopulta ainoa asia, jonka Riina keväällä tietoisesti teki toisin oli se, että hän alkoi antaa aikaa taiteen tekemiselle. ”Sallin itseni käyttää tunteja siihen, että maalaan tai piirrän. Siellä mä piirsin meidän makuuhuoneessa joka päivä. Ja koska olen melkoinen täydellisyyden tavoittelija, niin päätin myös julkaista töitäni instassa nopealla tahdilla, etten voinut jäädä viimeistelemään töitäni liian pitkäksi aikaa.” 

    Vaikuttaminen lähtee sisäisestä palosta 

    Riinan taide on vahvasti kantaaottavaa. Vaikuttaminen onkin aina ollut Riinalle tärkeää. ”Lapsena olin suorastaan kauhukakara. En nähnyt mitään esteitä jonkin asian tekemiselle, vaan menin vaan ja toteutin. Kävelin vaikka kaupungin hallitukseen, jos mulla oli asiaa.” 

    Sisäinen palo vaikuttaa on näkynyt erilaisina tekoina: milloin Riina on ollut kommentoimassa lukion uutta opetussuunnitelmaa, milloin pistänyt pystyyn kantaaottaviin sisältöihin keskittyvän verkkomedian. Tai järjestänyt laskiaisriehan vastaanottokeskuksen lapsille talvella 2015 – tilanteessa, jossa Suomeen saapui ennätysmäärä pakolaisia, mutta yleinen ilmapiiri pakolaisten vastaanottamiseen oli nihkeä. ”Olen kokeillut erilaisia keinoja vaikuttaa, politiikkaakin vähän. Minun tapani rakentaa parempaa maailmaa on kuitenkin omanlainen.” 

    Tympeät tytöt ottavat reilusti ja rohkeasti kantaa erityisesti naisiin kohdistuviin ahtaisiin rakenteisiin. Normien tasolla naisten asemassa ollaan jäljessä: vaikka yhteiskunnassa on lakeja, ettei naista saa lyödä ja jokaisella on oikeus omaan kehoon, niin edelleen parisuhdeväkivalta tai seksuaalinen häirintä on arkea yhteiskunnassamme. 

    ”Oon lukenut 1900-luvun feminististä kirjallisuutta, ja esimerkiksi 50-luvulta löytyy paljon kuvauksia, joissa naiset miettivät, millaisia odotuksia yhteiskunta asettaa ja millaisia paineita naiset kokevat. Ja ne ovat yllättävän samanlaisia vielä nykyäänkin!” 

    Tytöt puhuvat asioita, joista ei ole puhuttu tarpeeksi tai ainakaan ymmärrettävällä tavalla. ”Feministiseen kieleen kuuluu usein, että puhutaan rakenteista ja konstruktioista, mutta vaikeat käsitteet voivat kääntyä itseään vastaan. Tympeissä tytöissä tuon isoja ja haastavia asioita esiin kuvina ja samaistuttavina teksteinä.” 

    Uutta unelmaa kohti? 
    Nyt, kun Tympeät tytöt on selkeästi onnistunut projekti, Riinalta kysytään usein, että mitäs seuraavaksi. Riinaa kysymys ärsyttää. 

    ”Ja mitä se kertoo meidän yhteiskunnasta, kun kaikkeen suhtaudutaan, siten että ”kun tämä projekti suoritettu, sitten syöksytään seuraavaan”, Riina kysyy. 

    ”Mähän elän nyt unelmaani. Haluan kuulostella rauhassa, mihin tämä vie. Sitä ei tarvitse vielä tietää. Aion mennä siihen suuntaan, mikä tuntuu hyvältä.” 

    Unelman eläminen on kuitenkin erikoista. Toisaalta Riina on pökertyä kaikesta siitä, mitä hän nyt saa tehdä ja kokea – kuten julkaista kirjan. Ja toisaalta arki on hämmentävän arkista: hän istuu edelleen tuntikausia heidän makuuhuoneessaan maalaamassa. 

    Ja vaikka Riina ei halua muuttaa nykytilannetta, niin on hänellä yksi haavekuva, jossa hän haluaisi itsensä tulevaisuudessa nähdä. ”Haaveilen asuvani pienessä, vähän ränsistyneessä huvilassa ja saavuttaneeni sisäisen rauhan.” 

    Teksti: Minna Wallenius
    Kuva: Samu Kuoppa

  • Vaikuttavuusarviointi on tulevaisuuden taito

    Vaikuttavuusarviointi on tulevaisuuden taito

    Nuorisoalan järjestöt tekevät tärkeää työtään jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Tällä hetkellä näitä järjestöjä haastavat muun muassa erilaiset muutokset toimintaympäristöissä. Pandemian vaikutukset tulevat näkymään pitkään, ja muutokset rahoituskentällä kannustavat miettimään palvelutuotantoa uusin silmin. Jäsenyyskäsitys on murroksessa, erityisesti nuoret haluat sitoutua itselle mielekkääseen toimintaan projektiluontoisesti, mutta vuosikymmenten jäsenyydellä samassa järjestössä ei nähdä arvoa. Tämä ilmiö on todennettavissa läpi järjestökentän, mutta erityisesti nuorisopuolella ilmiön vaikutukset ovat jo selvästi näkyvissä. Pienten ja suurten järjestöjen haasteet ovat erilaisia, mutta niitä on kaikilla. Järjestöjen voima on niiden taitavissa ja sitoutuneissa työntekijöissä ja vapaaehtoisissa. 

    Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti keväällä 2020 kuusi nuorisoalan osaamiskeskusta, jotka toimivat vuoteen 2023 saakka. Jokaiselle osaamiskeskukselle määriteltiin omat painopisteet. Yksi näistä kuudesta on osaamiskeskus Kentauri, jonka tehtävänä on kartoittaa nuorisoalalla toimivien järjestöjen tilannekuvaa ja vaikuttavuutta sekä syventyä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kysymyksiin.  

    Itse saan keskittyä Kentaurissa tämän syksyn aikana vaikuttavuusarvioinnin tilannekuvan selvittämiseen: minkälaista vaikuttavuusarviointiosaamista nuorisoalan järjestöissä työskentelevillä ihmisillä on? Mitä taitoja he kaipaisivat lisää? Selvityksen pohjalta käynnistämme erilaisten koulutusten sarjan. Vaikuttavuusosaamisen merkitys on tulevaisuudessa koko ajan suurempi. 

    Kentaurin muodostavat Partio, Opintokeskus Sivis, Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä Talous ja nuoret TAT. Meille on tärkeää kuulla, mitä nuorisojärjestöjen työntekijät, vapaaehtoiset ja nuoret ajattelevat erilaisista teemoista. Toivotamme kaikki nuorisoalan järjestöt mukaan toimintaamme!  

    Twitter: @Kentauri_fi 
    raisa.omaheimo@kentauri.fi 

    Raisa Omaheimo  
    Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Opintokeskus Siviksessä sekä osaamiskeskus Kentaurissa.