Kategoria: Valtakunnallinen

Nuorisoseuraliike täyttää 140 vuotta 2021

6.12.2020

Nuorisoseuraliike täyttää ensi vuonna huikeat 140 vuotta. Juhlavuosi tekee näkyväksi nuorisoseuraliikkeen historian, mutta korostaa nuorisoseurojen vahvuutta tässä päivässä ja katsoo ennen kaikkea tulevaisuuteen. Se juhlii noin 600 jäsenseurassa ympäri Suomen tehtävää paikallista työtä sekä eri harrastusalojen toimintaa. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Kauhavalla 1881, joten Suomen Nuorisoseurat on maamme vanhin nuorisotyötä tekevä järjestö. Juhlavuoden suojelijaksi on lupautunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Juhlavuosi avataan virtuaalisesti perjantaina 8.1. sosiaalisen median kanavissamme. Ensimmäinen juhlavuoden tapahtuma on Eläköön Folk! -tapahtuma Tampereella 20.2. Muita vuoden merkittäviä tapahtumia ovat mm. Nuori Kulttuuri -monitaidefestivaali Porissa 21.–23.5., jonka yhteydessä järjestetään NuoriTalks!-keskustelutapahtuma sekä lokakuun nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestettävä Tulevaisuusfoorumi. Juhlavuoden seminaari järjestetään Helsingissä 7.10. teemalla “140 vuotta harrastustoimintaa”. Tapahtumat toteutetaan koronapandemiasta johtuen tarvittaessa virtuaalisina. Olemme myös mukana Erätauko-säätiön ja YLE:n Hyvin sanottu – rakentavan keskustelukulttuurin hankkeessa juhlavuoden yhteiskunnallisella ohjelmalla.

Lasten ja nuorten ohjelman osalta päätapahtuma Kalenat järjestetään 10.-13.6. Lappeenrannassa. Kauhavan Nuorisoyhtiön eli historian ensimmäisen nuorisoseuran perustamispäivänä 24.6. on tavoitteena toteuttaa Suomen suurimmat kakkukahvit samanaikaisesti mahdollisimman monessa paikassa.

Verkkosivuillemme avataan 15.12.2020 juhlavuoden oma sivusto, jossa on myös juhlavuoden tapahtumakalenteri. Kalenterista löytyy vuoden aikana tapahtumia paikallisseuroista valtakunnallisiin tapahtumiin. Juhlavuonna Suomea kiertää myös pop-up-nuorisoseuramuseo Santeri, joka vierailee eri paikkakunnilla ympäri vuoden. Kiertue starttaa 13.1.2021 Joensuusta.

Juhlavuoden slogan “yhdessä tekemisen riemua jo 140 vuotta” kertoo siitä, mikä on meille erittäin tärkeää: yhteisöllisyys. Juhlavuoden logosta tunnistaa myös juhlavuoden tapahtumat.

Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
puh. 040 726 7450
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Kynttilät syttyvät presidenttien haudoilla 5.12.2020

5.12.2020

Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen tasavallan presidenttien haudoilla klo 17.00 ja klo 18.00. Perinteikkäällä hautojen valaisulla muistetaan kiitollisuudella paitsi Suomen itsenäisyyttä myös sitä sukupolvien tekemää kansankunnan rakennustyötä, jossa Nuorisoseurat ovat olleet mukana jo 139 vuoden ajan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi.

Tänä vuonna juhlan teemana on tasavaltamme viides presidentti, Risto Ryti, jonka presidenttikausi alkoi tasan 80 vuotta sitten. Hän toimi presidenttinä joulukuusta 1940 elokuuhun 1944.

Risto Ryti (1889–1956)
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta Risto Rytin valinnasta Suomen presidentiksi. Ryti toimi Suomen presidenttinä jatkosodan aikana. Jotta rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa olisi voitu kirjoittaa, Ryti otti syyn Saksan kanssa liittoutumisesta omille niskoilleen ja erosi presidentin virasta 1.8.1944. Sodan jälkeen Ryti tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kuritushuoneeseen kymmeneksi vuodeksi, mutta presidentti Paasikivi armahti hänet vuonna 1949.

Presidentin viran lisäksi Ryti toimi lukuisissa merkittävissä tehtävissä ennen ja jälkeen presidenttikauttaan. Hän toimi mm. Suomen pääministerinä, valtiovarainministerinä kahteen otteeseen sekä Suomen pankin johtajana. Koulutukseltaan hän oli juristi.

Presidentti Mannerheim kutsui presidentti Rytin eroamista presidentin virasta ”kansalliseksi uroteoksi”, jotta rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa saataisiin aikaiseksi ja liittoutuminen Saksan kanssa purettua.

Presidenttien hautojen valaiseminen 5.12.2020

Helsinki / Hietaniemi
Klo 17.00 alkaen
Sytytyksestä vastaa Hollolan Nuorisoseura
Yhteyshenkilö: Aimo Hentinen puh. 040 558 9755, aimo.hentinen@phnet.fi

Luumäki
Klo 18.00 alkaenSytytyksestä vastaa partiolippukunta Taavetin KorpihaukatYhteyshenkilö Linda Kiviluoma linda.kiviluoma@gmail.com

Nivala
Kynttilät sytytetään ensin sankarihaudoille klo 17.00 ja sen jälkeen Kyösti Kallion haudalle klo 18.00.
Sytytyksestä vastaa Nivala Pesiksen E-tytöt.
Pätkiä haudan valaisusta näytetään 6.12. itsenäisyyspäivän juhlassa, mikä lähetetään PaikallisTV:n välityksellä.
Yhteyshenkilö: Nivalan seurakunnan kirkkoherra Sanna Jukkola puh. 040 532 5577, sanna.jukkola@evl.fi

Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
puh. 040 726 7450
Ragni Reichardt jatkaa puheenjohtajana

22.11.2020

Suomen Nuorisoseurojen valtuusto valitsi syyskokouksessaan tänään järjestön puheenjohtajaksi Ragni Reichardtin. Koski TL:ssä asuva Reichardt jatkaa puheenjohtajana kolmannelle kaudelleen. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi kaudelle 2021-22 kokous valitsi Hannu Harmaalan Lahdesta, Sanni Antinniemen Pertunmaalta, Juha Heikkolan Jyväskylästä ja Elli Myöhäsen Rovaniemeltä. Lisäksi varajäseneksi valittiin Mikko Kärkkäinen Kuopiosta. Kaikki muut paitsi Myöhänen olivat erovuoroisia hallituksen jäseniä, joten näin ollen he jatkavat toiselle kaksivuotiskaudelleen. Valituista hallituksen jäsenistä Harmaala, Antinniemi ja Myöhänen ovat alle 29-vuotiaita.

Hallituksessa jatkavat lisäksi vuonna 2021 Matti Tuomisto Haapavedeltä, Annamari Martinviita Oulusta, Jaana Inkiläinen Nurmijärveltä sekä Lauri Haltsonen Imatralta. Varajäsenenä jatkaa Janne Tiikkainen Vieremältä.

Kokouksessa muistettiin myös hallitusuransa jättävää Harri Penttilää Vesilahdelta. Penttilälle myönnettiin järjestön kultainen ansiomerkki pitkäjänteisestä ja omistautuneesta hallitustyöskentelystä. Hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt kuvaili liikuttuneena Penttilän ansioita erittäin merkittäviksi, sillä Penttilä ehti istua hallituksessa yhteensä kuusi vuotta, joista viimeiset kaksi toisena varapuheenjohtajana.

Suomen Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous oli alun perin tarkoitus järjestää Seinäjoella 21.-22.11.2020. Koronapandemiatilanteesta johtuen valtuuston kokous siirrettiin toteutettavaksi virtuaalisesti. Kokouksessa lanseerattiin nuorisoseurojen ensi vuonna juhlittavan 140-juhlavuoden visuaalinen ilme ja tapahtuma- ja viestintäkokonaisuus sekä työstettiin järjestön tulevaa strategiaa.

Kokous sujui mallikkaasti virtuaalisessa ympäristössä, mutta kokousedustajien kaipuu kasvokkaisiin tapaamisiin oli käsin kosketeltava. Toivomme, että kokouksia voidaan järjestää pian taas fyysisesti läsnä ollen.

Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
puh. 040 726 7450

Kuvaaja: Antti Yrjönen
Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Hollo & Martta -festivaalille

21.11.2020

Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Hollolan Nuorisoseuran Hollo & Martta -festivaalille. Palkinto myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen virtuaalisen syysvaltuuston yhteydessä lauantaina 21.11.2020.

Klassinen kysymys Hollo ja Martta -festivaalin primusmoottorille Aimo Hentiselle, joka saapuu metsänraivaustöistä puhelimen ääreen.
Miltä nyt tuntuu?

”Hyvältä tuntuu! 17. festivaali oli valtavan ponnistelun tulos. Suuri kiitos kuuluu kaikille niille lukuisille sitoutuneille ihmisille, joita ilman tämä ei olisi onnistunut. Yhteisössä todellakin on voimaa. Mielestäni aina pitää löytää uusia tapoja tehdä, ja virtuaalisuus oli nyt se tärkein uusi asia. Sitä haluamme kehittää jatkossakin aina vain laadukkaampaan suuntaan. Tämän vuoden virtuaalisesti järjestetyn festivaalin lähetyksille tuli huimat 60 000 katselukertaa ympäri maailmaa. Festivaalia laajennetaan tulevaisuudessa, niin että ympäri vuoden päästään nauttimaan erilaisista Hollo ja Martta -tapahtumista. Sitä kautta luodaan yleisölle lisää kohtaamisen paikkoja hienolla seurantalolla.”

Hollolan Nuorisoseura on vuonna 1901 perustettu yhdistys, jonka päätoimialoja ovat nuorisotyö, kansantanssi ja -musiikki, kansainvälinen yhteistyö sekä näytelmätoiminta. Toiminnan lähtökohtana ovat ihmisten toiveet ja tarpeet. Mukaan voi tulla niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin, mikä mahdollistaa sukupolvien välisen vuorovaikutuksen ja takaa toiminnalle jatkuvuuden. Toimintojen sisällöissä etusijalla ovat lapset ja nuoret. Ensimmäisen kerran festivaali järjestettiin vuonna 2003.

Hollolan Nuorisoseura toteuttaa HOLLO & MARTTA Hollolan kansainvälinen CIOFF® kansantanssi- ja musiikkifestivaalin vuosittain loka-marraskuun vaihteessa Hollolassa ja ympäri Etelä-Suomea. Tapahtuman sosiaalinen luonne tuottaa laajasti iloa ympäristölleen; konserttitarjonta ulotetaan päiväkoti-ikäisistä vanhuksiin, ja työpajat jalkautuvat laajasti alueen kouluihin ja hoivakoteihin.

”Hollo & Martta -festivaali on Hollolan Nuorisoseuran pitkän ja ansiokkaan kulttuurikasvatustyön kruununkivi. Yhä laajenevalla festivaalilla on suuri merkitys niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin”, iloitsee Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.
Suomen Nuorisoseurat mukaan Hyvin sanottu -hankkeeseen

16.11.2020

Suomen Nuorisoseurat on mukana Ylen ja Erätauko-säätiön koordinoimassa Hyvin sanottu -hankkeessa. Se on viisivuotinen hanke (2021–2026), johon on kutsuttu yhteistyökumppaneiksi erilaisia toimijoita. Mukana on kansallisia, kansainvälisiä ja paikallisia toimijoita sekä yksityishenkilöitä. Hanke näkyy eri kanavilla, kuten radiossa, televisiossa, verkossa, sosiaalisessa mediassa sekä toiminnallisesti esimerkiksi eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Mukana on Nuorisoseurojen lisäksi muun muassa Suomen Partiolaiset, Eduskunta, Sitra, Helsingin yliopisto, Kirkkohallitus, Lahden kaupunki, Maaseudun sivistysliitto, Opetushallitus, Poliisihallitus, Suomen Palloliitto, WSOY sekä lukuisia muita yhteiskunnan eri alueiden toimijoita.

Hankkeen tavoitteena on kohottaa keskustelukulttuurin tasoa yhdessä ja innostaa ihmisiä mukaan toisiamme kunnioittavaan, erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun. Me hankkeessa mukana olevat tahot haluamme luoda turvallisia paikkoja keskustelulle ja pyrimme siihen, että keskusteluun osallistuminen olisi kaikille suomalaisille mielekkäämpää.

”Nuorisoseurat lähtee mukaan hankkeeseen ensi vuonna juhlittavan 140-vuotisjuhlavuotemme siivittämänä. Suomen vanhimpana nuorisojärjestönä pidämme erityisen tärkeänä rakentavan vuoropuhelun merkitystä yhteiskunnassamme. Haluamme edistää sitä, että jokaisella ihmisellä olisi joku, jonka kanssa keskustella ja joku, joka kuuntelee. Vain yhteistä ymmärrystä lisäämällä voimme aidosti toimia yhteisöllisesti”, toteaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

Juhlavuonna yhteiskunnallisen keskustelun tempauksia ovat muun muassa Porissa Nuori Kulttuuri -festivaalin ohessa toukokuun lopussa järjestettävä Nuori Talks! -keskustelutapahtuma sekä Tulevaisuusfoorumi, joka järjestetään Nuorisoseurakokouksen yhteydessä lokakuussa Lahdessa. Lisäksi tarjoamme alueellisia ja paikallisia keskustelun paikkoja pitkin vuotta. Myös Nuoret Vaikuttajat -ryhmä on isossa roolissa rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun toimijana järjestössämme.

Tällä alkavalla viikolla Yle julkaisee useita rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua käsittelevää juttua, joten kannattaa pysytellä kuulolla! Tästä linkistä voit lukea jo ensimmäisen.

Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
040 726 7450
Henna Liiri-Turunen on valittu uuteen hanke- ja kumppanuuspäällikön tehtävään

5.11.2020

Suomen Nuorisoseurojen ja Suomen Nuoriso-opiston hallitukset ovat kokouksissaan valinneet yhteiseksi hanke-ja kumppanuuspäälliköksi Henna Liiri-Turusen. Liiri-Turunen aloittaa tehtävässään 1.1.2021. Hän siirtyy toimeen Nuorisoseurat Pohjois-Karjalan toiminnanjohtajan tehtävästä ja jatkaa työskentelyä edelleen Nuorisoseurojen Joensuun toimipisteessä. Pohjois-Karjalaan rekrytoidaan syksyn aikana aluetyöntekijä vastaamaan maakunnan nuorisoseurojen parissa tehtävästä työstä vuoden 2021 alusta alkaen. Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Nuoriso-opisto päättivät perustaa uuden toimen vastaamaan organisaatioiden hanketoiminnan valmistelusta, kumppanuuksista, yritysyhteistyöstä sekä yksityisestä varainhankinnasta. Työnantajana toimii Suomen Nuorisoseurat ja tehtävä on aluksi määräaikainen.

Lisätietoja antaa pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi / puh. 040 726 7450
Kansanperinteen vaaliminen on työtä moniarvoisen ja moninaisen maailman puolesta

24.10.2020

Tänään 24.10. vietetään kansainvälistä Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n päivää. YK perustettiin tasan 75 vuotta sitten tavoitteenaan luoda maailma, jossa ihmiset eläisivät tasavertaisina ja hyvinvoivina ilman väkivallan ja sodan uhkaa.

Nuorisoseuraliikkeen keskeisiä arvoja ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Osallisuus tarkoittaa nuorisoseurassa yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Jokainen voi vaikuttaa yhteiseen tekemiseen ja toimintaan. Yhteisöllisyys on yhdessä toimimista ja tekemisen riemua. Siihen kuuluvat tasavertainen vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus sekä yhteiset kokemukset. Nuorisoseurassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Toiminta on avointa ja arvostavaa, ja siihen on helppo tulla mukaan. Jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on tervetullut nuorisoseuratoimintaan sellaisena kuin on.

Nuorisoseurojen toiminta on ollut moniarvoisuutta ja moninaisuutta kunnioittavaa läpi lähes 140-vuotisen historiansa. Kansanmusiikki ja kansantanssi keskeisinä harrastuslajeina perustuvat erilaisten ihmisten tarinankerrontaan ja perinteen siirtämiseen sukupolvelta toiselle. Kansantanssin ja kansanmusiikin syvin olemus sisältää kaikenlaisten ihmisten hyväksymisen. Irtisanoudumme kaikenlaisesta vihapuheesta, syrjinnästä ja rasismista.

Näinä vaikeina aikoina haluamme korostaa, että rakentava vuoropuhelu ja toisten ihmisten kunnioittaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Muistakaamme YK:n merkittävin tehtävä: turvallisen maailman luominen meille kaikille.

Kuva: Jussi Kaijankangas
Syyslomalla voi tehdä lumoavan luonnon metsäradan

12.10.2020

Lumoavaa luontoa voi aistia eri tavoin. Luonnosta löytyy huikeita paikkoja, joissa on mukava leikkiä yhdessä ryhmän tai perheen kanssa. Koululaisten iltapäivätoiminnan ryhmä, Normaalikoulun Jälkkäri Jyväskylästä, on tehnyt kivan metsäradan.

Alkuvalmistelut ohjaajalle:

Tarvikkeet: leikkaa/revi esim. vanhasta lakanasta matonkudenauhaa niin pitkästi kuin metsäradan pituus on. Voit myös käyttää vahvaa narua. Nauhaa tai narua tarvitaan melko paljon, noin 20-30 metriä.

Valmistelut metsässä: suunnittele ja tee metsärata valmiiksi ennen lasten tuloa paikalle. Merkitse rata narulla, kiinnitä sitä puihin, valotolppiin, rakennelmiin. Tarkoitus on, että lapset kulkevat radan silmät kiinni narusta kiinni pitäen. Ohjaaja auttaa lapsia radan varrella.

Suunnittele radan varrelle erilaisia tapoja liikkumiseen, matalalla kontaten liikkuen, varpaillaan kävellen, hiljaa tai laulaen liikkuen sekä narun alituksia ja ylityksiä. Keksi myös muita omia liikkumismuotoja.

Tee nauhasta/narusta rata ja kannusta lapsia osallistumaan.

Metsärata lapsille antaa luottamuksellisen seikkailukokemuksen. On myös mukava, jos lopussa lapsia odottaa palkinto heidän käytyään radan läpi.

Vinkin antoi koululaisten iltapäivätoiminnan ryhmä Jälkkäri Normaalikoululta, Jyväskylästä.
IRTI-teatterilaisten vastaus korona-aikaan – Spoken wordia Discordin kautta

5.10.2020

Vuoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-teatterilaiset ovat valmistaneet spoken word -esityksiä harjoituksissaan, jotka on toteutettu koronan takia netin kautta etänä.”Spoken word on ääneen puhutun sanataiteen ja runouden muoto, joka keskittyy tekstin kuulokuvaan hyödyntäen muun muassa sanaleikkejä, rytmejä, erilaisia riimejä ja äänenpainoja. Usein spoken word -lyriikkaa kirjoitetaan omaan suuhun sopivaksi ja itsensä esitettäväksi. Spoken word saattaa olla rap-lyriikan, proosamonologin ja tarinankerronnan kaltaista ja kuuloista, jota nautitaan lavataiteena tai tallenteena. Esityksessä voi olla musiikkia ja muita performatiivisia elementtejä”, kiteyttää Pietu Wikström, imatralaislähtöinen näyttelijä-kirjoittaja ja entinen irtiläinen.

Kuinka spoken word on taipunut irtiläisten etäharkkoihin ohjaaja Lauri Haltsonen: ”Ystäväni Pietun kautta innostuin runouden ja rapin yhdistämisestä. Harjoituksissa tehtiin luovan kirjoittamisen ja puheilmaisun harjoituksia. Keskityttiin rytmin rikkomiseen, temmon muunteluun ja artikulaatioon. Pääosa on tekstillä, jonka pitää tulla ulos niin, että se luikertelee kuulijan korviin. Lisämausteena ryhmäläiset saivat luoda teksteilleen taustoja. Oikeastaan spoken wordin työstäminen etäharjoituksissa oli toimivampaa kuin lähiharjoituksissa. Työskentely vaatii keskittymisrauhan. Discordin kautta pystyimme esittämään tekstejä livenä tai tallenteena.”

Lauri on ottanut hyvin haltuun erilaiset tavat toimia etäharjoituksissa. ”Olemme aikaisemmin ideoineet näytelmää google drivessa. Discordissa katsottiin ryhmäläisten tekemiä striimiesityksiä, jaettiin porukkaa eri huoneisiin improamaan, seurattiin toisten tekstipohjaisia esityksiä, pelattiin erilaisia tekstipohjaisia pelejä. Samalla käytettiin driveä tekstien ja äänitteiden tallentamiseen sekä kirjoitusharjoituksiin. Treenikauden loppuun jokainen ryhmäläinen teki omat spoken word –esityksensä. Kesäkuussa rajoituksia hellitettiin ja vikat harkat pidettiin livenä, joihin Pietu tuli katsomaan esitykset.”

Harrastajien kokemukset spoken wordista:
Sandra: ”Koska spoken word taipuu tosi moneen suuntaan, niin jokainen voi tehä just omanlaista juttua.” Meri: ”Spoken word herätteli sisäistä runoilijaa ja muusikkoa.”

Miisa: ”Jatkoin teatterin ulkopuolellakin tekemistä, koska se on helppoa ja kätevä tapa ilmaista itseään.”

Nettipohjaisesta teatterinharrastamisesta:
Sohvi: ” Meidän etätreenit toimi discord-palvelussa yllättävän hyvin. Ainakin kävi selväksi, ettei teatteriharrastus unohdu, oli maailmalla tilanne mikä tahansa!”

Saima: ”Tottakai välillä oli pieniä teknisiä ongelmia. Oli tosi kiva, ettei koronakevään takii teatteri jääny tauolle.”

Kaipuu takaisin liveharkkoihin:
Samu-Veikka: ”Ei liveharkkoja korvaa mikään.”

Tuulia: ”Jäi tietysti kaipaamaan ihmisten konkreettista näkemistä.”

Tomi: ”Vaik etäharkat mahollisti tosi paljo erilaista tekemistä, se kans rajotti.”

Emmi: ”Itsensä toteuttamisen tarve alko olee etätreeneissä suuri, kaipas keholla irrottelua ja sitä fiilistä et pystyy peilaamaan ja saamaan impulsseja muista.”

Jos kiinnostuit, Pietu kouluttaa spoken wordia Teatterileirillä Mikkelin Paukkulassa 13.-14.3.2021.

Mukana tämän jutun teossa oli suunnittelija Minna Pasi Saimaan Nuorisoseuroista, Pietu Wikström (artistinimi Kuopus) rap- ja spoken word -lyriikan kirjoittaja ja esittäjä sekä Lauri Haltsonen, Vuoksenniskan Nuorisoseuran teatteriohjaaja ja Suomen Nuorisoseurojen hallituksen jäsen ja lisäksi Sandra, Miisa, Sohvi, Samu-Veikka, Saima, Emmi, Tuulia, Meri, Tomi, Tiina, Arsine, Iina ja Wilma, jotka kaikki ovat teatterin harrastajia IRTI-teatterista Imatralta.
Reisjärvellä rymisee – yhteinen kokoontumispaikka herätti talkooinnon

29.9.2020

Reisjärven Nuorisoseuralla rakentuu kovaa vauhtia kulttuurikeskus Sampola. Vielä vuosi sitten seura eli hiljaiseloa, nyt toimintoja keskitetään Nuorisoseuran alle ja seura haaveilee toimitalon kunnostuksesta.

Reisjärvi on parin tuhannen asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla, mutta maakuntarajasta huolimatta se kuuluu Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran toimialueeseen. Kun keskusseura

käynnisti keväällä 2019 alueella kehittämishankkeen, jonka puitteissa vierailtiin jokaisessa paikallisseurassa, oli Reisjärven Nuorisoseuran tilanne epäselvä. Aikoinaan aktiivista teatteritoimintaa harjoittanut seura oli uinunut jo useamman vuosikymmenen ajan. Seuravierailulla keskusseura kohtasi osin jo ränsistyneen seurantalon, mutta vierailun myötä paikallisseurassa heräsi kipinä seuran pelastamisesta yhteistyöllä muiden alueen yhdistysten kanssa.

Vierailulla kävi ilmi, että paikallisella harrastajateatterilla oli jo pitkään ollut haasteena sopivan esiintymispaikan löytäminen. Niin Reisjärven Kulttuurinystävien alajaostona toimiva Harrastajateatteri ReTé ja Reisjärven Nuorisoseura lyöttäytyivät yhteen. Seurat hakivat ja saivat Keskipiste Leaderilta hankerahoitusta kesäteatterikatsomon ja näyttämön rakentamiseksi yli 100-vuotiaan Nuorisoseurantalo Sampolan takapihalle.

Tänä kesänä käynnistyi myös prosessi, jossa Reisjärven Kulttuurinystävien on tarkoitus liittyä osaksi Reisjärven Nuorisoseuraa.

”On aivan turhaa pitää monia kokouksia, kun samat ihmiset ovat joka yhdistyksessä. Talonkin kannalta on helpompaa toimia yhden yhdistyksen nimissä”, toteaa nuorisoseuran puheenjohtaja Mikko Huuskonen.

Ensi kesäksi upouudelle lavalle

Sampolan takapihalle nousevan 250-paikkaisen katsomoprojektin kokonaisbudjetti on 113 000 euroa, josta seuran oma osuus on noin 40 000. Puolet siitä katetaan talkootyöllä, ja talkoot käynnistyivät rivakasti heti alkukesästä koronaviruksesta huolimatta. Tälle vuodelle valmisteltua näytelmää päätettiin suosiolla siirtää vuodella pandemian myötä. Nyt seuran kunnianhimoinen tavoite on päästä ensi kesäksi näyttelemään upouuden kesäteatterin lavalle.

”Korona laittoi teatterin tauolle, mutta tavallaan sen myötä tuli myös aikaa talkoille”, sanoo ryhmän ohjaaja Milla Puurula-Tilli.

Suunnitteilla on ajoittaa seuraava ensi-ilta Reisjärvi-viikolle heinäkuussa 2021.

”Aiemmin meiltä on puuttunut kesänäytöksiin soveltuva tila. Katsomosta haluttiin tehdä riittävän suuri, koska näytösmäärä haluttiin pitää kohtuullisena. Toiveenamme on, että tästä talosta tulisi Reisjärvelle yhteinen kulttuuritalo, jossa on kaikille tilaa toimia”, Puurula-Tilli toteaa.

Nuorisoseuran toiminta on käynnistynyt uudelleen ryminällä, eikä suunnitelmille ei näy loppua. Parhaillaan seurassa valmistellaan jäsenkeräystä ja työstetään Kotiseutuliitolle hakemusta seurantalon korjausavustuksesta. Seuran moottori Mikko Huuskonen seuraa muutoksia ja yhteishenkeä innoissaan. Miehellä oli vahva halu jatkaa nuorisoseuran toimintaa ja pelastaa toimitalo, sillä taustalta löytyy vahva side – Huuskonen on varttunut elämänsä ensimmäiset vuodet samaisessa Sampolan talossa.

”Isäni Viljo Huuskonen oli pitkään seuran puheenjohtajana ja toimi täällä talonmiehenä. Ensimmäiset vuodet asuin siis tässä, ja vaikka itsellä ei juuri niistä ole muistikuvia, on tämä talo minulle kovin rakas paikka”, Huuskonen sanoo.

Synttärimuistamiset katsomoprojektille

Nuorisoseuralaisuus kulkee Huuskosen suvussa verenperintönä. Puheenjohtaja kertoo hiljaisten vuosien varrella olleen kuitenkin monia kertoja, kun mieli teki heittää avaimet metsään.

”Onneksi en heittänyt”, Huuskonen naurahtaa.

Paljon miehen omistautumisesta kertoo sekin, että vastikään pyöreitä vuosia täyttänyt Huuskonen ei aluksi aikonut juhlia merkkipäiväänsä lainkaan. ”Sitten ajattelin, että vietetään pois ja mahdolliset muistamiset lahjoitan Nuorisoseuran katsomoprojektille.”

Puheenjohtajan syntymäpäivät kartuttivat Nuorisoseuran hankepottia niin hyvin, että laskettaessa yhteen muut lahjoitukset ja Harrastajateatteri ReTén satsaus hankkeeseen, on kasassa jo yli puolet tarvittavasta omarahoituksesta.

”Loput on tarkoitus hankkia myymällä mainoksia katsomoon paikallisille toimijoille. Myös yksityishenkilöiden lahjoituksia otamme ilolla vastaan”, Puurula-Tilli valottaa.

Teksti ja kuvat: Helena Koivusalo