DÄÄNS -leirillä tanssitaan jälleen 24.-26.9.2021 Tampereella. Tuttuun tyyli leiri järjestetään Tanssimanian kanssa kimpassa ja leiriläiset pääsevät nauttimaan niin leirin kuin Tanssimanian tunnelmista. Tänä vuonna leirillä pääkouluttajina toimivat Elssa Antikainen ja Heidi Kultanen.
Perjantaina ja sunnuntaina tanssitaan koko porukan voimin Elssan ja Heidin johdolla. Lauantaina on valinnaisia pajoja, joista osallistujat voivat valita mieleisensä. Valinnaisista pajoista suosituimmat toteutuvat. Leiriläinen voi valita joko koko lauantain kestävän Elssan koreografiapajan tai kaksi lyhyempää pajaa. Koreografiapajaa suositellaan vanhimmille DÄÄNS-leirin osallistujille (n. 15-17-vuotiaille), joilla on jo pidempi kokemus kansantanssin parissa. Lyhyemmissä pajoissa tarjolla erilaisia tanssilajeja ja teemoja mm. kansantanssia, swingtansseja ja tanssi-ilmaisua. Leiri huipentuu koko porukan ja koreografiapajan osallistujien esityksiin Tanssimania-tapahtumassa.
Leiripaketin hinta on 85 € / osallistuja (myös huoltajat). Paketti sisältää leiriohjelman, majoituksen (pe-su), ruokailut (pe ja la päivällinen, la ja su aamupala ja lounas). Leiripakettiin sisältyy lisäksi vapaa pääsy Tanssimanian Pakkahuoneella järjestettäviin konsertteihin.
Ennakkoilmoittautuminen leirille tapahtuu 20.5.-14.6.2021. Kevään ilmoittautumisessa ilmoitetaan ryhmä / seura ja osallistujamäärä. Tarkemmat osallistujatiedot kerätään syksyllä. Ilmoittautumislomake löytyy 20.5. alkaen DÄÄNS-leirin sivulta (avautuu uuteen ikkunaan).
Koronatilanteen kehittymistä seurataan ja huomioidaan DÄÄNS-leirin suunnittelussa ja toteutuksessa.
Kis kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenrantaan… Nuorisoseurojen Kalenat tapahtumassa etsitään kadonnutta synttärisankaria ja juihlitaan 140-vuotissyntymäpäiviä. Mukana Lappeenrannassa seikkailevat myös Kalenakatit Repe ja Rilla.
Lasten ja nuorten kansantanssitapahtuman tunnelmaan virittäydytään jo toukokuussa. Ilmoittaudu Kalenat -tapahtumaan 15.4.–30.4. välisenä aikana. Osallistumismaksu on vain 20 euroa / henkilö.
Synttäripaketin: Toukokuun alussa saatte ryhmällenne postissa paketin, joka sisältää mm. pieniä askartelutarvikkeita, tehtäviä rastiradalle, värityskuvia ja pientä herkkua. Mukana on tietysti myös postia Repeltä ja Rillalta!
Tanssityöpajoja: 4 tanssityöpajaa (kesto 30 minuuttia / työpaja), joihin voitte osallistua ryhmällenne sopivana ajankohtana touko-kesäkuussa. Työpajat sisältävät linkin työpajan tallenteeseen ja siinä käytettyyn musiikkiin. Tanssityöpajojen aiheet ja kouluttajat ovat:
Kartsuiloittelu, Mitja Pilke
Soolopaja, Béla Gazdag
Tempoa Tenaviin, Jutta Wrangén
Streetdance ja TikTok-tanssi, Noora Myyryläinen
Vinkkivideoita: 4 lyhyttä videota, jotka sisältävät puuhavinkkejä Synttäreihin valmistautumiseen. Videot ovat ryhmien käytössä touko-kesäkuussa.
Synttärityöpajan: Kaikki Kalenoihin osallistuvat ryhmät kokoontuvat joukolla yhteiseen Synttärityöpajaan lauantaina 12.6. klo 13–14 verkossa. Työpajassa lauletaan ja tanssitaan yhdessä Repen ja Rillan kanssa ja nähdään, keitä kaikkia Kalenoihin osallistuu tällä kertaa.
Osallistumismaksu
Kalenoiden osallistumismaksu on 20 euroa per osallistuva lapsi tai nuori. Osallistumismaksu sisältää Synttäripaketin, tanssityöpajat, vinkkivideot ja Synttärityöpajan 12.6.2021. Osallistumismaksu suoritetaan joko verkkomaksuna tai laskulla. Ryhmän ohjaaja voi osallistua Kalenoihin ilmaiseksi.
Ilmoittautuminen
Kalenoihin ilmoittaudutaan ryhmänä ajalla 15.–30.4.2021. Ilmoittautumislinkki tulee Kalenoiden verkkosivuille ja Facebook-sivuille 15.4.2021. Täytäthän yhteen ilmoittautumiseen vain yhden ryhmän tiedot. Ilmoittautumista varten ryhmän yhteyshenkilö tarvitsee seuraavat tiedot:
Ryhmän ja seuran nimi
Osallistuvien lasten ja nuorten määrä
Ryhmän ikäjakauma
Ryhmän kotipaikkakuntaa
Postiosoite, johon Synttäripaketti lähetetään
Ohjaajan/yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Ilmoittautumisen jälkeen
Kun ohjaaja on ilmoittanut ryhmän Kalenoihin, lähetämme ryhmälle postitse Synttäripaketin toukokuun alussa. Ohjaajat saavat ilmoittautumisajan päätyttyä toukokuun alussa sähköpostitse linkin Kalenat 2021 -tapahtuman verkkomateriaaleihin.
Nähää Kalenois, vaik etän ollaaki! Tuutha siekii mukaa! Ajantasainen tieto löytyy osoitteesta: www.kalenat.fi
Teatteri on ollut nuorisoseurojen keskeinen harrastusala koko järjestön olemassaoloajan. Pitkästä perinteestä huolimatta tarve teatterin tekemiselle ei ole hiipunut – merkitys päinvastoin korostuu tässä ajassa.
Jo 10 000 vuotta sitten oli tapana tanssia karhunkaatotanssia, jolla metsästäjät lepyttelivät karhun sielua kaatamisen jälkeen. Sitä voinee pitää varhaisimpana suomalaisena teatterina.
”Se osoittaa, ettei teatterissa ole kyse mistään ulkoisesta kuorrutteesta, vaan ihmisyyden syvimmästä olemuksesta”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen teatterin ja kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen.
Teatteri on kulkenut nuorisoseuroissa kautta historian
Teatteri on aina tuonut ihmisiä yhteen, tarjonnut tekemistä ja sivistystä – asioita, joita tarvittiin 1800-luvun lopun Suomessa, ja jotka sopivat mainiosti vasta perustetun nuorisoseuraliikkeen aatteeseen. Jo ennen sotia nuorisoseurantaloilla vietettiin iltamia, joiden yksi keskeinen elementti oli teatteritoiminta. Iltamaperinne jatkui sotien jälkeen, jolloin oli myös vahva tarve harrastustoiminnalle. Harrastajateatterien määrä kasvoi maassamme kohisten. Vuonna 1948 Suomeen perustettiin Suomen seuranäyttämötoiminnan keskusliitto, josta myöhemmin tuli Suomen Harrastajateatteriliitto. Nuorisoseurat oli perustamassa yhdistystä.
Myös 60–70-luvut olivat vahvaa näyttämökautta. Tuolloin tehtiin pidempää draamaa ja otettiin kantaa politiikkaan. Samaan aikaan oli käynnissä kaupungistuminen, joka haastoi nuorisoseurojen perinteistä toimintaa nuorisoseurojen taloilla. 90-luvulta lähti kuitenkin nuorisoseuroissa viriämään uutena toiminnan muotona lasten ja nuorten teatteritoiminta. 2000-luku on ollut yhteisöllisen teatterin aikaa.
Teatteri on edelleen yksi merkittävimmistä toimintamuodoista nuorisoseuroissa: teatteritoimintaa on noin 200 nuorisoseurassa, monissa useampiakin ryhmiä. Tämä tarkoittaa, että noin joka kolmannessa nuorisoseurassa on teatteritoimintaa.
”Se on minusta luonnollista, sillä teatteriharrastus tarjoaa niin monenlaista tekemistä: näyttelemisen lisäksi esimerkiksi puvustusta, lavastusta, ohjausta, lipunmyyntiä ja markkinointia. Unohtamatta ylisukupolvisuutta, joka teatteriharrastuksessa toteutuu ehkä parhaalla mahdollisella tavalla”, Saarinen toteaa.
Teatteri on vahva kasvun väline
Pasi aloitti itse teatteriharrastuksen 14-vuotiaana Saarijärven Teatterissa. Sitä ennen hän oli keskittynyt lähinnä urheiluun, mutta teatteri vei nuoren miehen nopeasti mukanaan.
”Teatterin yhteisöllisyys hurmasi minut. Kenenkään ei tarvinnut yrittää olla toista parempi, mikä tuntui hyvältä.”
Sittemmin hän kävi Kallion ilmaisutaidon lukion, opiskeli teatteri-ilmaisunohjaajaksi ja on ohjannut noin 30 näytelmää sekä kirjoittanut, näytellyt ja toiminut teatterikriitikkona.
”Teatterissa hypätään toisen nahkoihin, mikä on silmiä avaava kokemus. Se vaatii ymmärrystä. Ja on vahvasti nuorisoseurojen aatteen mukaista, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan.”
Mitä Pasi pitää tärkeimpinä asioina, joita teatteri yksilölle tarjoaa?
”Teatteriharrastus antaa eväitä vaikka mihin! En tiedä yhtään alaa, jossa olisi haittaa siitä, että olet tehnyt vuorovaikutusharjoituksia ja oppinut siinä sujuvaksi.”
Nykyään teattereissa käytetään yhä enenevissä määrin devising- eli ryhmälähtöistä menetelmää. Siinä ryhmän jäsenet pääsevät tuottamaan materiaalia, jonka pohjalta teatteriesitys käsikirjoitetaan.
”Yhteisön ääni pääsee silloin kuuluviin entistä paremmin, mikä puolestaan lisää teatterin yhteiskunnallista merkitystä.”
Eikä tarvitse olla teatterialan ammattilainen ymmärtääkseen, miten paljon esimerkiksi nuoren kasvuun voi vaikuttaa se, että hänen ajatuksiaan esitetään yleisölle.
”Teatteri on iso ase. Niin vahva kasvun väline se on.”
Pasi Saarinen eläytyi kesällä 2015 yhdessä Riina Kylmälahden kanssa lasten riemuksi Kalenoissa kansojen johtajiksi. Kuva: Jussi Kaijankangas
Merkittävä kulttuuripalveluiden tuottaja
Teatteritoiminnassa sosiaalinen puoli on tärkeä – itse asiassa se on tutkitusti tärkein vetovoimatekijä. Timo Sinivuori on tutkinut väitöskirjassaan, että esiintyminen ja halu päästä näyttämölle on teatteriharrastajien arvoasteikolla vasta kahdeksanneksi tärkein asia. Sosiaalinen kanssakäyminen, onnistumisen kokemukset ja myötäeläminen, ovat huomattavasti tärkeämpiä. Ja sosiaalisessa kanssakäymisessä nuorisoseurojen teatterit ovat erinomaisia. Saarinen kuvaa ihmisten välisen vuorovaikutuksen määrää kysymyksellä: ”Mieti, miten monta kuppia kahvia on juotu nuorisoseurojen teattereissa!”
Pasi toivoo, että jokainen nuorisoseura tunnistaisi toiminnan oikean arvon ja näkisi roolinsa yhteiskunnassa. Seurat ovat merkittäviä kulttuuripalveluiden tuottajia, mikä voisi avata uudenlaisia yhteistyökuvioita kuntiin.
”Jos ajatellaan keskipientä paikkakuntaa X, jonka nuorisoseuran talolla harrastaa vaikka 20 ihmistä teatteria, niin esityksiä käy helposti katsomassa 200–2000 ihmistä. Nuorisoseurojen toiminta on valtava osa varsinkin pienempien kuntien kulttuuritarjontaa.”
”On aika nostaa harrastamisen itseisarvoa ja kitkeä sellaiset puheet, että tässä nyt vain vähän puuhastellaan”.
Discordia ja pop up -teatteria
Korona aiheutti melkoisen notkahduksen teatterin tekemiselle koko Suomessa.
”Teatteri on siinä mielessä kamppailulaji, että sitä on vaikea tehdä ilman fyysistä kontaktia. Vaikka on nuorisoseuroissakin nähty, miten diginatiivit siirtävät teatteriharjoitukset Discordiin tai muualle verkkoon ja luovat siten ihan uudenlaista tekemistä.”
Saarinen uskoo kuitenkin teatterin renesanssiin heti koronan väistyttyä.
”Ihmisillä on valtava yhteen tulemisen tarve. Monestihan se menee niin, että kun ihmisiltä otetaan joku asia pois, niin sitä kaivataan erityisesti.”
Toisaalta teatteri on aikaa vievä ja sitoutumista vaativa harrastus, mikä on hieman vierasta tälle ajalle. Harjoituskausi voi kestää yhdeksän kuukautta ja esityskausi vaatii usein viikonloppujen varaamista näytöksiä varten. Kaikkien elämään tällainen ei oikein istu. Saarisen mukaan tämäkin pitäisi huomioida toiminnassa.
”Nuorisoseurat on vastannut tähän haasteeseen muun muassa kehittämällä Improliigan. Siinä kerätään kasaan pieni porukka, joka harjoittelee hetken aikaa yhdessä ja osallistuu sen jälkeen kisaan. Se on eräänlaista pop up -teatteritoimintaa. Ehkä nuorisoseuroissa olisi myös aika miettiä, mitä voisivatkaan olla 2020-luvun iltamat.”
Aikakaudet muuttuvat, mutta teatterissa on alkuvoimaa. Siinä ihmiset tekevät ihmisille – asia, jonka arvo ei tässä ajassa ole ainakaan laskemaan päin.
Valtakunnallista Nuorisoseurapäivää juhlitaan sunnuntaina 21.3. kello 14-15 Karjalan Nuorten seurassa! Suorassa juhlalähetyksessä Helsingin Kalastajatorpalta jaetaan vuoden 2021 tunnustukset: Vuoden Nuorisoseura, Vuoden Nuorisoseuralainen ja Vuoden Hermanni.
Karjalan Nuoret oli Vuoden Nuorisoseura 2020 ja juhlassa seuran toiminta näyttäytyy kaikessa moninaisuudessaan. Ohjelmassa on kattaus Karjalan Nuorten kansantanssia, teatteria ja musiikkia seuran yli vuosisadan mittaisen historian varrelta ja erityisesti koronavuodelta 2020 – silloinkin me nuorisoseuralaiset saimme huikean paljon aikaan yhdessä!
Ohjelman lomassa pääset osallistumaan omasta olohuoneestasi käsin FolkJam-jumppatuokioon, jonka isännöi seuran tanssinopettaja-toiminnanohjaaja Elias Martikainen. Juhlan juontaa teatteriohjaajamme Petra Haapio yhdessä Karjalan Nuorten teatteriharrastajien Leon ja Liljan kanssa.
Saavu sunnuntaina klo 14 Karjalan Nuorten tai Nuorisoseurojen Facebook LIVE -lähetykseen! Pääset juhlaan näistä linkeistä, kun se on alkamassa:
Vastuullisesti ja turvallisesti toteutetun festivaalin järjestäminen on meille ensisijaisen tärkeää. Tämä on meille ohjenuorana kaikessa tekemisessämme. Ilmoitamme mahdollisista muutoksista välittömästi ja samaa toivomme myös teiltä.
Tilanteen ollessa epävarma, ymmärrämme huolenne festivaaliin osallistumisesta ja jokaisella on oikeus arvioida osallistumisensa lähempänä. Toivomme kuitenkin, että lopulliset muutokset osallistumisen suhteen tehtäisiin 20.6. mennessä.
Kaikki muutokset nimilistoihin ja aikatauluihin on ilmoitettava 20.6. mennessä sähköpostilla pelimannit@kaustinen.net tai puh. 040 358 2198.
HUOM! 20.6. jälkeen ei voi ilmoittaa mukaan enää uusia nimiä!
VirtuaaliKaustinen
Viime vuoden tapaan järjestämme VirtuaaliKaustisen, johon toivomme teidän osallistuvan! Ilmoittautua voitte samalla pelimanni-ilmoittautumislomakkeella tai myöhemmin erikseen toteutettavassa haussa 1.6.-10.7.2021.
Video voi olla yhden kappaleen mittainen tai useamman kappaleen konsertti. Filmiä piisaa!
Keräämme vasta kesäkuun aikana kaikilta mukaan ilmoittautuneilta YouTube-videolinkit, koska videon tulee olla melko uusi ja mielellään VirtuaaliKaustinen 2021 -ohjelmaa varten tehty. Vanhoja äänityksiä ei valitettavasti oteta mukaan. Pro Kaustisella on myös oikeus olla julkaisematta videota sivustolla, mikäli sisältö ei ole julkaisukelpoista tai ei täytä festivaaliohjelman yleisiä kriteereitä.
Kansantanssin kääntöpiiri, valtakunnallinen tanssitoimijoiden tapaaminen, järjestetään tänä vuonna keväisissä tunnelmissa virtuaalisesti lauantaina 24.4. klo 9-12. Tapaamisessa tanssitoimijat ympäri Suomen vaihtavat ajatuksia ajankohtaisista tanssiasioista ja kehittävät Suomen Nuorisoseurojen valtakunnallista tanssitoimintaa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kansantanssista kiinnostuneet kuten harrastajat, ammattilaiset, ohjaajat, huoltajat, katsojat ja vapaaehtoiset!
Käynnissä on haastavat ajat ja uusia tapoja toimia on kehitelty pakon edessä. Mihin loikkaa kansantanssi, kun korona on ohi? Ollaanko tulevaisuudessa diginä vai vielä vahvemmin tykönä?! Aiheeseen johdattelee muun muassa Petri Kauppinen, sekä panelisteina Siina Toimela, Mari Lehikoinen ja Rami Melling. Tapahtuma on osallistujille maksuton. Ilmoittaudu mukaan 18.4. mennessä!
Nuorisoseurakokous on järjestömme ylin päättävä kokous eli siellä tehdään järjestön tärkeimmät päätökset. Nuorisoseurakokous päättää tulevasta strategiasta, kolmivuotisohjelmasta, valtuuston jäsenistä sekä käsittelee jäsenseurojen tekemät aloitteet. Nuorisoseurakokous järjestetään joka 3. vuosi. Tänä vuonna kokous on 8.-10.10.2021 Lahdessa.
Jokainen seura voi lähettää kokoukseen vähintään kaksi edustajaa, niinpä tämä on loistopaikka antaa nuorelle polvelle vastuuta ja mahdollisuus kasvuun. Ja alle 29-vuotiaat kokousedustajat voivat saada tukea kokouksen osallistujamaksuun noin puolet sekä korvauksen matkakuluista. Tuki myönnetään Nuoret Vaikuttajat -hankkeesta, jonka tavoitteena on kouluttaa ja sparrata alle 29-vuotiaita yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, demokratiaan, järjestötoimintaan sekä esiintymisvalmiuksiin. Kokoukseen voi ilmoittautua edullisemmalla hinnalla 24.6. mennessä. Ohjeet löydät täältä.
Kokouksen askelmerkit: 1) Valitkaa nuorisoseurakokouksen edustajat seuran yleisessä kokouksessa. Enää ei tarvitse tulla yksin, sillä okainen seura voi lähettää kaksi kokousedustajaa ja yli 300:n jäsenen seurat neljä kokousedustajaa. Samassa kokouksessa voitte valita myös varaedustajat.
2) Ilmoittautukaa kokoukseen edullisemmalla hinnalla 24.6. mennessä. Kokousedustajien on hyvä tutustua ennakkoon kokousmateriaaleihin. Ne julkaistaan myös kotisivuillamme alkusyksystä.
3) Miettikää ehdokas valtuustoon. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja tekee päätöksiä nuorisoseurojen toiminnasta vuositasolla. Kuka olisi hyvä henkilö päättämään yhteisistä asioistamme? Kysykää, onko hän käytettävissä ja tehkää ehdotus. Jokaisella jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa henkilöitä valtuuston jäseniksi.
4) Miettikää aloite. Aloite on ehdotus, että jotain toiminnassa tehtäisiinkin eri tavalla. Aloitteella seura voi saada muutoksia aikaan valtakunnallisella tasolla. Aloitteen voi tehdä yksittäinen seura tai sen voi tehdä yhdessä muiden seurojen kanssa. Aloite pitää jättää kirjallisena liiton hallitukselle neljä viikkoa ennen nuorisoseurakokouksen alkua.
Ketkä sinun seurastasi tulevat #yhdessäNSkokoukseen? Kun olette valinneet edustajat, napatkaa kuva ja jakakaa se somessa!
Vuoksenniskan Nuorisoseura ja Saimaan alue ovat olleet ripeäitä osaamismerkkien hakemisessa. Alueen aktiiviset toimijat Lauri Haltsonen, Sandra Strömberg ja Emmi Korhonen ovat hankkineet osaamismerkkejä. Kysyimme, mitä he ovat oppineet ohjaajan tehtävistä, missä aikovat hyödyntää hankkimaansa osaamismerkkiä ja kenelle suosittelisivat niitä.
”Ohjaajan tehtävissä oppii yhteenkuuluvuuden tunteen luomista, omaa luovuutta sekä kuuntelemista. Taidot kehittyvät myös yksilöiden huomioimisessa ja yhteistyön merkityksellisyyden tuntemisessa. Nuorisoseurojen osaamismerkkiä voi hyödyntää CV:ssä työn haussa, varsinkin hakiessa ohjaajan töihin tai kesätöihin. Niitä voi myös jakaa omissa some- kanavissa. Osaamismerkkejä suosittelemme kaikille! Se on hyvä todiste kokemuksesta ja hakeminen on helppoa”, lupaavat Emmi ja Sandra.
Yhteishaku alkaa – nyt on hyvä aika todentaa hankittua osaamista Helmi-maaliskuussa on yhteishaku, jossa peruskoulun ja lukion päättäneet hakevat jatko-opintoihin. Ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon jo aiemmin suorittaneet hakevat jatkuvan haun kautta suoraan oppilaitokseen. Tästä saa lisätietoa Opintopolku.fi sivustolta.
Nuorisoseurojen ohjaajille kertyy toiminnan sekä koulutusten kautta taitoja, jotka liittyvät alan ammatilliseen koulutukseen. Alalla tarvitaan hyviä viestintä- vuorovaikutustaitoja, kykyä huomioida eri-ikäisten ohjauksen ja tuen tarpeet. Kuulostaa varmasti tutulta monelle ohjaajallemme!
Kasvatus- ja ohjaustyöstä ammatti Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon suorittanut saavuttaa ohjauksen, kasvatuksen ja kommunikoinnin tehtävissä tarvittavaa monipuolista osaamista. Vastuu ohjattavien turvallisuudesta korostuu myös alan osaamisvaatimuksissa. Alalla työskennellään usein osana moniammatillista ryhmää ja/tai verkostoa.
Lastenohjaaja työskentelee varhaiskasvatuksen tehtävissä huolehtimalla lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hän voi työskennellä myös erilaisten perheiden ja kouluikäisten lasten kanssa. Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa.
Nuoriso- ja yhteisöohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten ihmisten toimintaa. Työssä painottuu osallisuuden lisääminen, kansalaistoiminta sekä monikulttuurinen työ. Alalla painottuvat harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja laajentaminen.
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa voi opiskella myös Suomen Nuoriso-opistolla, Paukkulassa ja digitaalisella osaamismerkillä voi tunnistaa ja antaa tunnustusta. Lue lisää Suomen Nuoriso-opiston sivuilta.
Kevään yhteishaku on 23.2.-23.3.2021 ja jatkuva haku läpi vuoden.
Tänään alkaa #omafolk -somehaaste. Tule mukaan, täytetään some folkilla!
Minkä oman folk-juttusi haluaisit nostaa esiin tänään? Postaa Instagramiin tai Facebookiin valokuva tai lyhyt video juuri sinun folkistasi tägillä #omafolk. Soita, laula, tanssi, tuuleta pukuasi tai kaiva kätköistä vaikka paras festarimuistosi ja nosta näin malja kansanmusiikille ja -tanssille.
Hyppää Eläköön Folkin matkaan ja haasta kaveri mukaan! Live stream lauantaina 20.2. sivulla: folklandia.fi.
Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Nuorisoseurat, Työväen Näyttämöiden liitto sekä Suomen AITA/IATA ovat yhdistäneet voimansa ja koonneet kaikki harrastajateatterikentällä tapahtuvat festivaalit yhteen festarikelloon. Festarikellon ajatuksena on tarjota kootusti tietoa harrastajateattereille suunnatusta tapahtumatoiminnasta.
Festarikellosta voit tarkistaa esimerkiksi mitkä festivaalit osuvat oman produktion aikatauluihin. Lisätietoja festareista, sekä hakuohjeet saat seuraamalla kellon linkkejä.
Luonnollisesti myös festarikellon tiedot tänä poikkeusaikana elävät jatkuvasti, joten suosittelemme tutustumaan tapahtumien omiin verkkosivuihin ja tiedotukseen. Verkkosivuilta löytyy aina ajantasaisin tieto kunkin tapahtuman tilanteesta.
Toivottavasti nähdään festareilla, heti kun se on mahdollista!
