Kategoria: Valtakunnallinen

  • Suomen tunnetuin tuntematon näyttelijä – Kaija Pakarinen

    Suomen tunnetuin tuntematon näyttelijä – Kaija Pakarinen

    ”Voi kun Kaija Pakarinen on kaunis. Siis se näyttelijä, joka on Paratiisi-sarjassa. Wikipedian mukaan hän on 66-vuotias, vaikka näyttää paljon nuoremmalta. Pysyykö lempeät ihmiset pidempään nuoremman näköisinä?” (Katsojapalaute 2020, Yle)

    Kaija Pakarinen on yksi Suomen ahkerimmista, tunnetuimmista ja käytetyimmistä näyttelijöistä. Häntä ei näy julkkislööpeissä, mutta silti kaikki ovat nähneet hänen töitään elokuvissa ja teattereissa. Hänellä on loistava muuntautumiskyky, ja hän pystyy tekemään mitä tahansa tarvitaankin.

    Teatteritöiden lisäksi Kaija harrastaa joogaa, meditointia ja matkustamista. Matkustaminen auttaa hänen mukaansa asettamaan arjen ongelmat omaan mittakaavaansa.

    Kaija asuu nykyisin Helsingissä, mutta vahvat juuret löytyvät Pohjois-Karjalasta, Rääkkylän Rasivaarasta, jossa hän käy edelleen kotitaloa katsomassa.

    ”Yleensä puhun yleiskieltä, mutta siskon kanssa puhuessa se kääntyy murteelle. Ja Helsingistä päin tullessa Lappeenrannan kohalla tapahtuu se muutos.”

    Rasivaaran nuorisoseurantalo on Kaijalle tärkeä monella tapaa. Kaijan isä, maatalon poika Aulis Pakarinen, on suunnitellut talon ja ollut sitä myös talkoilla rakentamassa. Kaija itse esiintyi lapsena ja nuorena muutamissa nuorisoseurojen iltamissa. Ennen vanhaan piti aina olla jotain ohjelmaa, ennen kuin pääsi puoleksitoista tunniksi tanssimaan.

    Jänisrunosta kaikki alkoi

    Kun Kaija ekaluokkalaisena lausui jänisrunoa Rasivaaran nuorisoseurantalolla, hän tiesi jo silloin haluavansa näyttelijäksi.

    ”Rasivaaran nuorisoseurantalo on sysäys koko näyttelijäntyölle ja näyttelijäksi tulemisen lähtökohta. Ensimmäisen luokan joulujuhlassa meidän luokka esitti yhteislausuttuna runon Joulupukin helikopteri.”

    Koulun johtaja Keijo Saarinen otti pienen tytön ohjattavakseen ja sparrasi häntä henkilökohtaisesti muun muassa siihen aikaan pidettyihin Henkisiin kilpailuihin. Harjoittaminen onnistui, ja Kaija voitti lausuntakilpailun ensimmäisen palkinnon, vaikka ei se ihan itsestään tullut.

    ”Jäädyin kesken runon, mutta en lähtenyt kuitenkaan lavalta, vaan seison liikkumatta paikallani. Hetken päästä teksti sitten palautui mieleen ja lausuin jänisrunon loppuun. Sain suorituksesta ensimmäisen palkinnon. Muistan vieläkin, että raadissa istui lausuntataiteilija Anna-Liisa Alanko.”

    Tuleva ammatti selvillä jo viisivuotiaana

    ”Tiesin jo joskus viisivuotiaana, että musta tulee näyttelijä. Mistä? En osaa vastata. En edes ollut juurikaan nähnyt teatteria kuin yhden ainoan esityksen, Prinsessa Ruususen, Joensuun kaupunginteatterissa eli ei se ollut syynä. Eläydyin itse tarinaan, en näyttelemiseen.”

    Kaija on näyttelijäntyönsä lisäksi myös opettanut ja ohjannut paljon sekä ammattilaisia että harrastajia. Hän kokee, että sitä kautta voi omalta osaltaan auttaa ihmisiä löytämään omat vahvuutensa ja lahjakkuutensa.

    ”Haluan omalta osaltani olla rohkaisemassa nuoria ja aikuisia elämässä eteenpäin”.

    ”Nuorisoseurantalot ja seuratoiminta ovat äärimmäisen tärkeitä monien kylien sosiaalisen elämän kannalta. Ilman niitä monet eläisivät erillään muusta maailmasta. Näytelmäkerhot voivat olla tärkeä väylä päästä näkyviin ja sitä kautta löytää oma luovuus. Siitä voi sitten jatkaa eteenpäin.”

    Rohkaisua elämässä eteenpäin

    Helmikuussa televisiosta on juuri tullut ulos kesällä 2019 Fuengirolassa kuvattu suomalais-espanjalainen Paratiisi-sarja, ja kesäkuussa alkaa Downshiftaajat III Elisa Viihteellä, joissa molemmissa Kaija on mukana.

    Kaija kävi Suomen Teatterikoulun näyttelijälinjan 1975–79. Hän toimi Teatterikorkeakoulussa myös näyttelijäntyön lehtorina vuosina 1990–92. Televisiossa Kaija oli näyttelijänä kaikkiaan 20 vuotta, ensin Televisioteatterissa 1979–90 ja Yleisradion näyttelijänä vuosina 1992–2002. Vuonna 2002 seurasi rohkea hyppy tuntemattomaan eli freelanceriksi. Töitä Kaijalla on riittänyt hyvin.

    ”Minusta tuli näyttelijä, koska sain kannustusta siihen. Huomasin olevani siinä hyvä. Minua kehuttiin reippaaksi, eivätkä tienneet miten jännitin esiintymistä joka kerta. Sain sitä kautta myös tunnustusta isossa perheessä ja tulin näkyväksi.”

    ”Ehkä olin myös jossain määrin lahjakas. Olin herkkä ja havaitsin nyanssit ihmisten väleissä, opin rekisteröimään ilmeitä sekä eleitä ja myöhemmin myös aavistamaan ajatuksia – tai pikemminkin tunsin ne kehossani, kesti vain kauan, ennen kuin luotin, että aavistan oikein.”

    Uuteen rooliin valmistautuminen on aina oma prosessinsa, oli sitten kyseessä teatteriesitys, televisio tai elokuva. Siihen tehdään töitä, rooliin mennään sisälle ja tehdään se sopivaksi.

    ”Haen sitä, miten itse kokisin/ käyttäytyisin vastaavassa tilanteessa, sitä kuulostelen ensin. Sitten otan siihen roolihenkilön olosuhteet tai tilanteen, jossa kohtaus tapahtuu. Nämä olosuhteet voivat olla hyvin erilaiset kuin omani ja ’säädän’ ilmaisun siihen henkilöön, tilanteeseen ja olosuhteisiin sopivaksi. Mutta instrumentti olen minä, sen kautta ’biisi’ soitetaan, mutta se ’biisi’ en ole minä.”

    Kiinnisidottu on yksi tärkeimmistä töistä

    Kaija on saanut lukuisia palkintoja töistään, muun muassa KOURA:n sivistyspalkinto vuonna 1995 näyttelijäsuorituksesta tv-elokuvasta Kiinnisidottu. Liisa-Maija Laaksosen käsikirjoittamassa ja Åke Lindmanin ohjaamassa elokuvassa Kaija näytteli ensimmäisen ison pääroolinsa. Läheinen työ oli myös Lumikit, joka sekin oli Laaksosen käsikirjoittama.

    ”Kiinnisidottu on yksi minun tärkeimmistä rooleistani. Se oli iso ja vaativa työ, jossa sain puhua omaa kieltäni, Pohjois-Karjalan murretta.”

    Tärkeitä rooleja ovat olleet myös Matti Ijäksen Lahja ja Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen sekä Mies vailla menneisyyttä.

    ”Se (Kaurismäki) on ihan hyvä ukko ohjaamaan, sen kanssa oli hienoa tehä töitä.”

    Tärkeimmistä töistä kysyttäessä lista on tietysti pitkä ja siihen voisi lisätä monia muitakin tärkeitä rooleja. Teatteritöistä on jäänyt mieleen Riku Saastamoisen kanssa tehdyt Idiootti ja Kevään ensimmäinen saalis, Kati Kaartisen Nätti tyttö, vähän pehmee, jonka ohjasi Johanna Freundlich (2014) sekä Heidi Köngäksen monologi Sandra. Mielen päälle on jäänyt myös Juha Jokelan Kansallisteatteriin kirjoittama ja ohjaama Patriarkka (2012).

    Freelancerin moninainen elämä

    Tänä vuonna Kaija on ohjannut käsikirjoittamaansa näytelmää Martan valinta. Esityksen piti saada ensi-iltansa 3.5., mutta korona sotki suunnitelmat ja ensi-ilta siirrettiin.

    ”Esitys kertoo toiseudesta ja pyhyyden etsimisestä tässä ajassa sekä siitä, miten suuri tarve meillä on tuntea yhteenkuuluvuutta ja saada jakaa sitä. Kysymykseksi nousee pyhyyden kokemus, jota kirkko ei nykypäivänä anna. Rinnalla kulkeva teema on myös rohkeus. Ihminen kyllä tietää, mitä hänen tulisi tehdä, mutta hän ei uskalla muuttaa elämäänsä. Pääosassa on metrossa vieraita ihmisiä haastatteleva tutkijatohtori Martta, joka joutuu itse peilin eteen vastaamaan omiin kysymyksiinsä.”

    Harjoitukset ovat jatkuneet koronan vuoksi kevään ajan osittain Zoomin välityksellä. Näyttelijäntyön kannalta se on tietysti haasteellinen, koska dia-

    logisuus ja kontakti näyttelijöiden kesken puuttuu. Onneksi työryhmä ennätti harjoitella muutaman viikon myös ennen koronaa. Mukana ovat näyttelijät Mirva Kuivalainen, Hennariikka Laaksola, Annu Valonen, Valtteri Lehtinen ja Santeri Helinheimo Mäntylä.

    Näytelmän ensi-ilta oli Teatteri Avoimissa ovissa 19.8.2020. Kysyin Kaijalta hetki ennen ensi-illan alkua miltä nyt tuntuu? ”Jännittää todella paljon, en tiedä miksi, tuntuu koko kropassa.”

    Esityksen päätyttyä kumarrusten ja kukkien jälkeen teen hänelle saman kysymyksen. ”Hyvältä tuntuu, tosi hyvältä, Kaija sanoo ja hymyilee koko olemuksellaan.”

    En ihmettele hymyä, sillä Martan valinta on hieno esitys. Se huokuu rauhaa ja vahvaa läsnäoloa. Koko ensemble soittaa samaa sävelmää. Teksti soljuu ja musiikki lisää draamaan uusia tasoja. Upean Mirva Kuivalaisen teologi Martta pitää meitä intensiivisessä otteessaan etsiessään metrossa haastattelemiltaan ihmisiltä ilon, pyhyyden ja rakkauden kokemuksia. Itseäni viehätti myös Martan karjalan murre, joka toi tekstiin huumoria ja sai lämpimän ailahduksen sydämeeni. Tämä esitys ravitsee sielua ja näyttää tietä mysteerien ja pyhyyden alkulähteille.

    Tulevaisuus ja uudet haasteet

    Teatterin tuottaminen vapaalle ryhmälle ilman omia seiniä ja tilaa vaatii pitkää pinnaan ja paljon työtä. Onneksi Teatteri Avoimet ovat toimi nimensä mukaisesti ja antoi tilat työryhmälle.

    ”Martan valinnan tuottaminen on ollut näissä olosuhteissa raskas prosessi. Itse ohjaaminen ja kirjoittaminen on ollut se kultareuna tätä prosessia varjostaneessa Koronan muotoisessa pilvessä. Ensi-ilta on nyt ohi, ja on aika levätä ennen uusia haasteita, sillä niitä on odottamassa.”

    Teksti: Maarit Saarelainen

    Kuva: Hanna-Maria Grönlund

  • Piristystä syyskokouksiin – pelaa bingoa!

    Piristystä syyskokouksiin – pelaa bingoa!

    Kaipaatko lisäpiristystä, potkua tai uutta porinaa kokouksiin? Tulosta käyttöösi Nuorisoseurojen syyskokousbingo. Säännöt ovat tutut: bongaa kokouksen kulusta tuttuja asioita ja rasti ne. Ensimmäinen pysty-, vaaka- tai vinorivin rastittanut on voittaja.

    Bingolomakkeen voi ladata tulostetettavaksi täältä.

    Antoisia ja mukavia kokoushetkiä!

  • Folklandia 2021 siirtyy seuraavalle vuodelle – risteilyn uusi ajankohta on 7.-8.1.2022

    Folklandia 2021 siirtyy seuraavalle vuodelle – risteilyn uusi ajankohta on 7.-8.1.2022

    Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, Folklandia-risteily Silja Europalla 8.-9.1.2021 siirtyy vuodella eteenpäin. Koronapandemian vuoksi laivalla järjestettävää festivaalia ei ole turvallisuussyistä mahdollista toteuttaa. Folklandia-risteilyn uusi ajankohta on 7.-8.1.2022.

    Vuoden 2021 Folklandialle paikkansa varanneet voivat siirtää varauksensa samoilla ehdoilla vuodelle 2022. Mikäli asiakas haluaa perua risteilyvarauksensa, palauttaa matkatoimisto ennakkomaksun täysimääräisenä. Folklandian varauksia hoitaa Ikaalisten Matkatoimisto, joka ottaa yhteyttä kaikkiin varauksen tehneisiin asiakkaisiin ja sopii varauksien siirrosta seuraavalle vuodelle tai niiden peruutuksesta.

    Eläköön Folk! 9.1.2021 Tampereella

    Merelle ei tammikuussa päästä, mutta palanen Folklandiaa soi, tanssii ja juhlii Eläköön Folk! -konserttitapahtumassa Tampereella lauantaina 9.1.2021. Monipuolisessa ohjelmakattauksessa nähdään
    kansanmusiikin ja kansantanssin parhaimmistoa. Eläköön Folk! – konsertin yhteydessä jaetaan tunnustuksia ja palkintoja alan ansioituneille toimijoille. Samana päivänä järjestetään myös Kansanmusiikin ja
    Kansantanssin Edistämiskeskuksen vuosittainen FolkForum -seminaari, jonka teemana on ”Pohjoisilla poluilla”. Eläköön Folk! ja FolkForum -tapahtumat tuottavat Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen
    kaupungin, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen ja Folklandian 50 taustajärjestäjän kanssa. Käytännön järjestelyistä vastaa Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto Tampereella. Eläköön Folk! ja FolkForum järjestetään vastuullisesti ja turvallisuus edellä vallitsevien säädöstenmukaisesti.

    Ohjelma tarkentuu syksyn aikana: www.folklandia.fi

    Lisätietoja: Jukka Heinämäki, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat, Suomen Nuorisoseurat Puh. +358 50 526 8957,
    sähköposti jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi

    Folklandian varaukset: Ikaalisten Matkatoimisto folklandia@ikaalistenmatkatoimisto.fi, www.ikaalistenmatkatoimisto.fi/matkan/folklandia

  • Virtuaalinen RAMPPIKUUME valtaa verkon ensi viikonloppuna

    Virtuaalinen RAMPPIKUUME valtaa verkon ensi viikonloppuna

    RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään tänä vuonna virtuaalisena festivaalina verkossa 11.–13.9. Viikonloppu tarjoaa perinteiseen tapaan työpajoja ja esityskatselmuksen – nyt vain netin välityksellä.  

    Työpajoista uutta osaamista 

    Virtuaalinen RAMPPIKUUME aloitetaan koulutusosuudella, kun perjantai-iltana on tarjolla kaksi työpajaa. Improvisaatiopajassa heittäydytään impron pyörteisiin helppojen improvisaatioharjoitusten avulla. Kouluttajana toimii teatteri-ilmaisun ohjaaja Taina Silkkola.  

    Tero Sarkkisen johdolla tutustutaan statuksiin näyttelijäntyössä. Työpajassa etsitään perusstatusharjoitusten kautta tapoja, kuinka statuksia voi hyödyntää perinteisessä näyttelijäntyössä niin lavalla kuin roolin analysoinnissakin.  

    Työpajat ovat avoimia kaikille, ja niihin on ennakkoilmoittautuminen, joka tapahtuu Ramppikuumeen nettisivujen kautta. Ilmoittautuminen päättyy 7.9.  

    Monipuolinen kattaus nuorisoteatteria 

    Lauantain ja sunnuntain aikana Virtuaalisessa RAMPPIKUUMEESSA nähdään viisi nuorisoteatteriesitystä. Esitykset valittiin keväällä katselmushakuun osallistuneiden esitysten joukosta. Ammattilaisista koostuva raati antaa esityksille myös palautetta ja jakaa myös RAMPPIKUUME-kiertopalkinnon. 

    Yleisöllä on mahdollisuus nähdä laadukasta ja monipuolista nuorisoteatteria ja myös osallistua yleisölöylytykseen, jossa tekijäryhmältä voi kysyä kysymyksiä ja kommentoida esitystä.  

    Virtuaalinen festivaali mahdollistaa osallistumisen missä vain. Tapahtumaan voi osallistua yksin, kaksin tai ryhmän kanssa! Tule mukaan! 

    Tutustu tapahtuman ohjelmaan ja aikatauluun tarkemmin osoitteessa www.ramppikuume.net 

    Esityskatselmuksessa nähdään seuraavat esitykset:  

    Teatteri Ulpu: Kämppis, Ulvila 
    Sällit: Viisi kaveria nimeltään Pasi – bromanttinen komedia, Tampere 
    Vuoksenniskan Nuorisoseura – IRTI-teatteri: Pettymys, Imatra 
    Oulun taidekoulu – Babuskhateatteri: Mitä sä tekisit & Pallo hukassa, Oulu 
    Nutturlan Makasiiniteatteri: Carmina, Nousiainen 

    Kuvassa ulvilalainen Teatteri Ulpu, jonka Kämppis on nuorten itse kirjoittama ja ohjaama esitys.

    Teksti: Karoliina Hursti 

  • Kansantanssin kääntöpiirissä seilattiin samassa veneessä

    Kansantanssin kääntöpiirissä seilattiin samassa veneessä

    Kansantanssin kääntöpiiri eli Suomen Nuorisoseurojen tanssin verkosto kokoontui 21.-22.8. Urheiluopisto Varalassa, Tampereella. Paikalla oli noin 20 tanssitoimijaa eri puolilta Suomea. Kansantanssin kääntöpiiri kokoontuu kerran vuodessa vaihtamaan ajatuksia ajankohtaisista tanssiasioista, kehittämään Suomen Nuorisoseurojen tanssitoimintaa, ja luomaan suuntaviivoja tulevaisuudelle.

    Uuden strategian ensiaskeleita ja kansantanssin tilastojen tuunausta

    Tanssitoimijat pureutuivat Nuorisoseurojen uuteen strategiaan pääsihteeri Annina Laaksosen johdolla. Työpajatyöskentelyssä mietittiin nykyisen strategian ja siitä kummunneen toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Aiheesta syntyi monipolvinen ja mielenkiintoinen keskustelu. Sen antia kootaan yhteen, jota liiton strategiatyöryhmä hyödyntää.

    Tapahtumassa pohdittiin myös, millä tavoin saataisiin kansantanssiin liittyvät tärkeät luvut kuten harrastaja – ja ryhmämäärät tietoon, ja miten lukuja voidaan hyödyntää palvelujen ja tuen suuntaamiseen, ja ulkoisesti lajin vaikuttavuuden ja laajuuden osoittamiseen niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Oikeiden lukujen kerääminen ja yhteen kokoaminen koettiin yhteisesti tärkeäksi.

    Koulutuksista ja tanssitoimijoiden tapaamisista virtaa harrastustoimintaan

    Nuorisoseurojen Tanssin osaamiskeskuksen keskeinen tehtävä on tuottaa palveluja, jotka tukevat laadukasta kansantanssin harrastustoimintaa. Koulutukset ja erilaiset tapaamiset ovat tärkeitä palvelumuotoja niin harrastajille, ohjaajille kuin tanssinopettajillekin. Kansantanssin kääntöpiirin aikana pohdittiin näiden merkityksellisyyttä ja tarvetta kunkin osallistujan näkökulmasta, ja suunniteltiin konkreettisia muotoja ja sisältöjä tuleville vuosille.

    Tapaamisten osalta osallistujan näkökulmasta tärkeäksi nousivat muun muassa tiedon saanti, tuen saanti ja oman hyvinvoinnin tukeminen. Tämän vuoden aikana on jo kokeiltu virtuaalisia ohjaajien olohuoneita ja tanssinopettajien aamukahveja, ja ne on koettu tarpeelliseksi. Verkossa tai kasvotusten, tapaamiset ovat tärkeitä vertaisuuden ja jakamisen paikkoja.

    Koulutustoiveissa nousivat esimerkiksi erilaiset alueelliset tanssileirit ja ohjaajille ja tanssinopettajille suunnatut teemakoulutukset vaikkapa musiikkiteeman ympärillä. Ohjaajan on tärkeää olla välillä osallistujan roolissa ja harrastajien päästä uusien ihmisten oppiin. Maantieteellisen saavutettavuuden ja näkyvyyden huomioinnilla saadaan mukaan uusia kasvoja ja enemmän osallistujia.

    Miten kansantanssi voi korona-aikana ja sen jälkeen?

    Koronapajassa pohdittiin koronatilanteen vaikutuksia kansantanssin harrastustoimintaan. Kevät oli ollut kaikille kansantanssin toimijoille totuttelua uuteen koronan sanelemaan arkeen. Harrastustoiminta lähiopetuksena keskeytyi ja monissa seuroissa tehtiin digiloikka todella lyhyellä aikavaroituksella. Toimintaa järjestettiin muun muassa striimatuin livetunnein, erilaisin etätehtävin ja videomateriaalin välityksellä.    

    Osallistujat saateltiin toiveikkain mielin kohti tulevaa. Toiminnanohjaaja Pirita Laiho totesi, että nyt on tärkeää järjestää kaikille kansantanssin harrastajille niin normaali harrastustoiminta kuin mahdollista, hygienia –ja turvallisuusohjeita tietenkin noudattaen. ”Koronakevään” jälkeen meillä kullakin on huomattavasti paremmat valmiudet reagoida erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin.

    Eristyksissä eletyn kevään jälkeen Kansantanssin kääntöpiirissä päästiin jälleen kokemaan, kuinka antoisaa ja merkityksellistä toisten ihmisten kohtaaminen kasvotusten on! Tapahtuma osoitti, että läsnäolo, vuorovaikutteisuus ja lämmin tunnelma voi toteutua myös turvavälejä noudattaen. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin.

    Lue lisää Nuorisoseurojen tanssitoiminnasta tanssin sivulta ja koronaohjeista sivuiltamme!

  • Suomen Nuorisoseurojen kannanotto valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen:  Nuorisotyöstä leikkaaminen on väärä arvovalinta

    Suomen Nuorisoseurojen kannanotto valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen: Nuorisotyöstä leikkaaminen on väärä arvovalinta

    Saimme lukea torstaina 13.8. valtiovarainministeriön vuoden 2021 talousarvioehdotusta järkyttynein mielin. Siinä esitetään nuorisoalalle peräti kolmanneksen leikkausta jo nyt niukkaan rahoitukseen. Leikkausta vuoden 2020 tasoon nähden tulisi peräti 14,5 miljoonaa euroa. Tämän pudotuksen kerrotaan johtuvan ennen kaikkea Veikkauksen tuottojen vähenemisestä.

    ”Olemme seuranneet koko kevään, miten paikallisissa nuorisoseuroissa on tehty töitä nuorten kulttuuriharrastustoiminnan parissa väsymättä, kun toimintaa on jouduttu viemään verkkoympäristöön kasvokkaisen toiminnan ollessa koronaviruspandemian vuoksi katkolla. Lapset ja nuoret ovat raportoineet etänä kokoontuneissa harrastusryhmissä ympäri Suomen, että harrastamisen henkinen merkitys on vain entisestään korostunut vaikeina aikoina. Turvallisen harrastusyhteisön merkitystä ei voi vähätellä, varsinkaan vaikeina aikoina. Lapset, nuoret ja heidän parissaan toimivat aikuiset tarvitsevat nyt tukea eivätkä lisää huolta tulevasta. Tällainen massiivinen leikkaus resursseista tarkoittaisi myös harrastustoiminnan osallistumismaksujen nousua, toiminnan supistumista sekä harrastamisen eriarvoisuuden kasvua”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

    Ehdotettu budjettileikkaus olisi täystyrmäys koko nuorisoalalle sekä harrastustakuulle, joka on kirjattu Marinin hallitusohjelmaan. Niin nuorisoseuroissa kuin monessa muussakin harrastusjärjestössä on tehty hartiavoimin töitä sen eteen, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyisi edes yksi mieluisa harrastus, eikä toimintaan osallistuminen olisi perheen taloudellisesta tilanteesta kiinni. Kulttuurin harrastaminen onkin ollut tähän asti saavutettavaa ja helposti lähestyttävää, ja tällaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa olisi varsin lyhytnäköistä leikata siitä, mikä tuottaa tutkitusti hyvinvointia.

    ”Haluamme vakaasti uskoa siihen, että Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa ei leikata nuorilta. Se olisi täysin järjenvastaista ja vastuutonta. Järjestöissä toimii myös tuhansia vapaaehtoisia, jotka ovat nuorisoseuroissakin merkittävässä roolissa toiminnan puitteiden mahdollistajina. He tarvitsevat myös tukea mittaamattoman arvokkaaseen työhönsä”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Nuorisoseurat on Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Nuorisoseuroissa ympäri Suomen harrasti vuonna 2019 lähes 20 000 alle 29-vuotiasta nuorta, ja toimintaa mahdollisti toinen 20 000 vapaaehtoista yli tuhannessa viikoittaisessa harrastusryhmässä. Harrastaminen, yhteisöllisyys ja kansalaisyhteiskunnassa toimiminen mahdollistuu nuorille paikallisten seurojen vahvan harrastustoiminnan, eri tapahtumien ja kaiken kaikkiaan monipuolisen tekemisen kautta. Viikoittain nuorisoseuroissa on mahdollista harrastaa esimerkiksi teatteria, tanssia ja musiikkia lukuisissa nuorten lähiympäristössä olevissa eri alojen harrastusryhmissä. Järjestön vaikuttajaryhmän nuoret ovat erityisesti korostaneet nuorisoseuran turvallista ympäristöä tärkeänä tekijänä toiminnassa. Harrastusmaksut ovat olleet kohtuullisia, jotta jokaisella on mahdollisuus harrastaa.

    Lisätietoa antaa:

    Pääsihteeri Annina Laaksonen

    Suomen Nuorisoseurat ry

    040 726 7450 annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Yksityisessä omistuksessa ollut Alavuden seurantalo oli aikoinaan tärkeä kulttuuriareena

    Myöhään sunnuntaina 31.5. entinen nuorisoseurantalo tuhoutui tulipalossa Alavudella Etelä-Pohjanmaalla. Nuorisoseuraliike on pahoillaan kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen tuhoutumisesta. Rakennus on ollut aikanaan merkittävä kulttuuriareena alueen nuorille.

    Muun muassa Alavudelta lähtöisin oleva pop-yhtye Movetron muistelikin oman musiikkiuransa alkutaivalta sekä Alavuden nuorisoseurantalon merkitystä artistiuralleen Ilta-Sanomissa.

    Tulipalossa tuhoutunut Alavuden seurantalo ei ollut enää Alavuden Nuorisoseuran omistuksessa. Nuorisoseura oli myynyt talon yksityishenkilölle vuonna 2007. Alavuden Nuorisoseura on sen jälkeen toiminut vuokratiloissa ja yhdistyksen arkistot ja muu omaisuus ei ollut enää talossa.

  • Pääsihteerin terveiset poikkeusaikana

    Pääsihteerin terveiset poikkeusaikana

    Nimeni on Annina Laaksonen ja aloitin Suomen Nuorisoseurojen pääsihteerinä 6.4. Aloitin tehtävässäni koronapandemiasta johtuvan poikkeustilan aikana ja täten olen ottanut tehtävää haltuun etänä, pitkältä Teams-yhteyden välityksellä. Olen saanut aivan tosi lämpimän vastaanoton, ja kiitos siitä kuuluu teille kaikille. Toivon mukaan pääsemme tapaamaan pian kasvotusten!

    Tässä muutamia ajankohtaisia asioita:

    Kysely koronan vaikutuksista paikallisseuroille

    Meille Nuorisoseuroissa on äärimmäisen tärkeää kuulla, mitä sinulle ja paikallisseuroille kuuluu juuri nyt, kun Suomi ja koko maailma elää keskellä pandemian aiheuttamaa poikkeustilaa. Aluetoimistojen ja keskusseurojen työntekijät ovat jo kyselleet kuulumisianne, mutta kohdennettujen tukitoimien vuoksi julkaisemme nyt kyselyn, johon toivomme kaikkien paikallisseurojen vastaavan. Vastaamisaikaa on keskiviikkoon 6.5. saakka.

    Kyselyyn vastaaminen vie 5–10 minuuttia ja toivomme, että yksi henkilö per nuorisoseura vastaa siihen. Vastaajalla tulisi olla hyvä kokonaiskuva tilanteesta paikallisseuran osalta.

    Voit vastata kyselyyn täällä

    Mistä apua koronasta johtuviin taloudellisiin haasteisiin?

    Olemme koonneet listan linkkejä, joista voi olla apua paikallisseuroille koronasta aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi:

    1)      Kordelinin säätiön ”Kulttuurin digiloikka” -haku, hakuaika 20.–26.4.

    Apuraha on tarkoitettu digitaalisten sisältöjen tuottamiseen ja niiden jakamiseen eri alustoilla sekä digitaalisuutta hyödyntäviin kokeiluihin ja/tai omien toimintatapojen kehittämiseen.

    Apuraha on tarkoitettu ammattimaisesti toimiville kulttuurintekijöille kirjallisuuteen, taiteeseen ja kansanvalistukseen. Apurahaa voivat hakea yksityishenkilöt ja työryhmät.

    Lisätietoa hausta löydät täältä.

    2)      Suomen Harrastajateatteriliiton tuet

    Lisätietoa löydät täältä.

    3)      Mesenaatti.me – oman joukkorahoituskampanjan käynnistäminen

    Voit laatia omalle yhteisöllesi oman joukkorahoituskampanjan pienellä vaivalla. Tämä on yksi kanava kerätä tukea paikallisilta ihmisiltä. Lisätietoa löydät täältä.

    Tämän lisäksi tulemme hakemaan keskitetysti Opetus-ja kulttuuriministeriön koronatukea, jonka hakuajan pitäisi avautua huhti-toukokuun vaihteessa. Tähän hakuun tarvitsemme erityisesti tietoja paikallistason taloudellisista tappioista, joita kyselyssä kerätään, jotta osaamme kohdentaa myös mahdollisen taloudellisen tuen oikein. Kaikenlainen tieto koronan vaikutuksista on siis erittäin tärkeää, joten vastaathan kyselyyn!

    Suosittelemme myös seuraamaan kuntien ja alueellisten rahoittajien mahdollisia korona-apuhakuja. Käännythän aluetoimistojemme, keskusseurojen tai liiton toimihenkilöiden puoleen mikäli tarvitset apua rahoitushauissa!

    Kotiseutuliiton uusi avustushaku

    Haluamme myös vinkata teille Suomen Kotiseutuliiton uudesta avustushausta. Heidän toteuttamansa Kotiseudulle-keräyksen apurahojen haku avataan elokuussa 2020. Kotiseudulle-apuraha on tarkoitettu uutta luovaan ja toimintaa kehittävään kotiseututyöhön. Apurahat ovat suuruudeltaan 500–3000 euroa. Vuonna 2020 jaetaan noin 15 000 euron edestä apurahoja.

    Apurahoja myönnetään

    • uudenlaisen kotiseututyön toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen
    • kestävää kehitystä edistävään kotiseututyöhön ja siihen liittyvien toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen
    • asukkaiden tasavertaisuutta ja kulttuurista moninaisuutta huomioivaan kotiseututyöhön ja siihen liittyvien toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen
    • alueellisiin koulutus- tai kehittämistapahtumiin tai viestintäkampanjoihin edellä mainituista teemoista

    Etusijalla ovat toimintamallit, joita muutkin yhdistykset voivat ottaa käyttöön. Avustettavien kohteiden valinnassa painotetaan hankkeita, jotka vaikuttavat kotiseututyöhön myönteisesti myös muualla kuin pelkästään hakijayhteisössään.

    Aikataulu: Hakuaika on elokuu. Kotiseutuliiton hallitus päättää apurahojen saajista lokakuun lopulla. Päätökset julkistetaan marraskuussa, jonka jälkeen rahoitus on hakijan käytettävissä. Käyttöaikaa on seuraavan kalenterivuoden loppuun saakka.

    Apurahaa ei myönnetä hakijayhteisön perustoimintaan tai vuotuisiin tapahtumiin. Apurahaa voidaan myöntää suuremman hankkeen osarahoitukseksi. Apuraha voi kattaa vain todellisia kuluja, joista syntyy tosite. Hyväksyttyjä kuluja ovat muun muassa materiaalikulut, palkkiot, palkat ja ostopalvelut.

    Hakijan tulee olla rekisteröity yhteisö, jolla on takanaan vähintään yksi raportoitu toimintavuosi toimintakertomuksineen ja tilinpäätöksineen.

    Hakuohjeet löytyvät täältä.

    Poikkeusajan dialogit

    Minulla on ilo kertoa, että olemme lähteneet mukaan Erätauko-säätiön, Valtiovarainministeriön ja DialogiAkatemian käynnistämään Poikkeusajan dialogit -tempaukseen, jonka tarkoituksena on tarjota digitaalisia alustoja rakentaville keskusteluille, joissa pääsee myös kertomaan kokemuksistaan ja ennen kaikkea kuulemaan toisten ajatuksia poikkeusajasta. Voit lukea lisää menetelmästä osoitteessa www.eratauko.fi. Dialogin eli rakentavan vuoropuhelun tarkoituksena on syventää ymmärrystä ja kuulla erilaisia näkökulmia aiheeseen kuin aiheeseen. Dialogi ei pyri konsensukseen tai ratkaisuihin, vaan tarjoaa avoimen ja tasavertaisen tilan keskustelulle.

    Järjestämme Teams-ohjelmaa hyödyntäen neljä keskustelua, joista kaksi järjestetään yhteistyössä Kansalaisfoorumi SKAF:n ja heidän muiden jäsenjärjestöjensä kanssa. Haluamme myös haastaa kaikki paikallisseurat mukaan järjestämään dialogeja verkossa tämän poikkeusajan aikana ja tarjoamme siihen räätälöityä sparrausta. Ensin kannattaa tulla mukaan osallistujaksi! Keskustelut vetää pääsihteeri Annina Laaksonen ja SKAF:n kanssa yhdessä toteutettavissa dialogeissa toisena vetäjänä toimii Kansalaisfoorumin pääsihteeri Anneliina Wevelsiep.

    Dialogit pidetään:

    ke 6.5. klo 17.00–18.30, aiheena ”Millaista elämä poikkeusajan Suomessa on sinulle juuri nyt?” (vain nuorisoseuralaisille)

    to 21.5. klo 17.00–18.30, aiheena ”Millaista elämä poikkeusajan Suomessa on sinulle juuri nyt?” (vain nuorisoseuralaisille)

    ti 26.5. klo 17.00–18.30, aiheena ”Harrastustoiminta poikkeusaikana” (yhteistyössä SKAFin kanssa)

    ti 9.6. klo 17.00–18.30, aiheena ”Vapaaehtoistoiminta poikkeusaikana” (yhteistyössä SKAFin kanssa)

    Voit ilmoittautua mukaan suoraan Anninalle sähköpostitse, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi. Mukaan mahtuu kerrallaan 3–15 osallistujaa. Linkki keskusteluihin lähetetään suoraan kaikille ilmoittautuneille.

    Järjestämme tarpeen mukaan lisää keskusteluja sekä sparraamme omien keskustelujen järjestämisessä.

  • Suomen Nuorisoseurat huomioi koronaviruksen aiheuttaman tilanteen toiminnassaan

    Suomen hallitus on tänään päättänyt suosituksista koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Suosituksia on tehty mm. yleisötilaisuuksista ja harrastustoiminnasta. 

    Suomen Nuorisoseurat seuraa koronaviruksen aiheuttamaa tilanteen kehittymistä ja tekee päätöksiä ja suosituksia, joilla ensisijaisesti turvataan ihmisten terveys ja turvallisuus. 

    Nuorisoseurat suosittaa jäsenseurojaan harkitsemaan harrastustoiminnan keskeyttämistä tai rajoittamista, mikäli harrastuksen luonne, paikallinen tilanne tai riskiarvio sitä edellyttää. Suomen Nuorisoseurat tukee paikallisseurojaan paikallisten riskiarvioiden tekemisessä sekä avustaa heitä päätöksenteossa. 

    Suomen Nuorisoseurat ei järjestä toukokuun loppuun mennessä yli 500 henkilön tapahtumia sekä suosittaa myös jäsenyhdistyksiään rajoittamaan yleisötilaisuuksien järjestämistä. Nuorisoseurojen koulutukset ja muut kokoontumiset pyritään järjestämään kuluvan kevään aikana ensisijaisesti verkkoympäristössä.  

    Näillä toimilla Nuorisoseurat tukee viranomaisten toimintaa koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. 

    Lisätiedot: 

    Vt pääsihteeri Hannu Ala-Sankola 

    0400 842838, hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi 

  • Annina Laaksonen Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeriksi

    Annina Laaksonen Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeriksi

    Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeriksi on valittu Annina Laaksonen, 37. Savonlinnalaissyntyinen, sittemmin helsinkiläistynyt Laaksonen on koulutukseltaan kulttuurituottaja (YAMK). Hän siirtyy tehtävään Naistenkartano ry:n toiminnanjohtajan paikalta. Sitä ennen hän on työskennellyt mm. Helsingin Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan tuottajana, British Councilin Suomen toimiston Projects & Partnerships Managerina sekä kansainvälisen nuorisojärjestö European Confederation of Youth Clubs (ECYC) pääsihteerinä. Hänellä on myös vankka kulttuuriharrastustausta, varsinkin musiikin ja teatterin saralta. Kulttuurituotannon opintojen lisäksi hän on opiskellut mm. dialogista ja valmentavaa johtamista.

    ”Olen tosi innoissani siitä, että pääsen luotsaamaan Suomen merkittävintä kulttuurisen nuorisotyön järjestöä. Se on ollut pitkäaikainen haaveeni ja nyt se toteutuu”, Laaksonen kertoo. Hän on erityisen iloinen siitä, että pääsee työskentelemään huippuammattilaisten sekä sitoutuneiden vapaaehtoisten kanssa. Erityisen ilahduttavaa on työskennellä sen eteen, että jokainen nuori voisi löytää kulttuuriharrastuksen sekä sitä kautta myös oman potentiaalinsa.

    ”Mielestäni kulttuurisen nuorisotyön keskiössä on itse harrastamisen riemun lisäksi se, että se tarjoaa turvallisen tilan itseilmaisulle, yhteisön löytämiselle sekä itsensä kehittämiselle. Olen itse monella tapaa siitä hyvä esimerkki”, Laaksonen pohtii.

    ”Olemme todella iloisia, että saamme joukkoomme huippuosaajan luotsaamaan järjestöämme. Anninalla on monipuolista kokemusta niin nuorisotyöstä, vapaaehtoistoiminnasta kuin tapahtumien järjestämisestäkin. Nämä ovat kaikki nuorisoseurojen toiminnan ydintä. Anninan kanssa aloitammekin ensitöiksemme suunnittelemaan Nuorisoseurojen 140-vuotisjuhlavuotta, jota vietetään ensi vuonna”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

    Annina Laaksonen aloittaa tehtävässään 6.4. Hän työskentelee Nuorisoseurojen keskustoimistolla Vantaan Tikkurilassa.

    Lisätietoja:
    Puheenjohtaja Ragni Reichardt, puh. 044 491 8946
    Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri (6.4. alkaen)  Annina Laaksonen, puh. 040 726 7450