Kansanmusiikin ja kansantanssin yleisteema vuonna 2018 on ”Kaikilla mausteilla – kansanmusiikin ja kansantanssin elävät perinteet”. Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen nimeämän teemavuoden tavoitteena on nostaa pienet paikallisperinteet ja perinteentaitajat valokeilaan ja osoittaa, että perinne on ihmisten tekemää ja se elää ajassa.
Vuoden teeman mukaisesti laivan pääaula on nyt vallattu ”Elävän perinnön –teemalavaksi”, johon halukkaat ryhmät voivat varata itselleen esiintymisaikaa 25 minuutin jaksoissa. Esiintymislava on täysin akustinen, ja antaakin mahdollisuuden mitä moninaisimmille elävän perinnön muodoille.
Esiintymisajat tulevat haettavaksi nettilomakkeella, jolla voit varata itsellesi parhaiten sopivan ajan. Esitykset voivat olla niin musiikkia, tanssia tai vaikkapa oman kansallispuvun esittelyä. Olkoon lava vapaa ”kaikille mausteille!”. Hakuaika sulkeutuu sunnuntaihin 19.11. mennessä. Joten toimi nopeasti!
Alkulämmittelyn askeleet kumahtelevat salissa. Teippirullasta rajataan rata-aluetta vilkkaan. Kohta jo kypärät päähän ja suojukset käsiin sekä jalkoihin. Joku puhuu blokkeri-parista, toinen jammerista. Minkä lajin harjoituksiin olenkaan tullut tutustumaan?
Taavetin Nuorisoseura otti haasteen vastaan ja lähti rohkeasti tekemään yhteistyötä Lpr HCRollersin kanssa syksyllä 2016. Tilanteessa kohtasi alueella uudempi harrastusmuoto Roller Derby harrastuspaikkahaasteineen ja nuorisoseura toimintahaasteineen. Lpr HCRollersilla oli ollut vaikea löytää Lappeenrannasta harrastustiloja. Tilassa tulisi saada luistella rullaluistimilla, sen pitäisi olla tarpeeksi iso, jotta rata mahtuu, ja harjoitusvuorojakin olisi kiva saada viikonlopuiksi. Luumäellä toimivalla Taavetin Nuorisoseuralla taas oli vastavuoroisesti toive saada lasten ja nuorten teatteri-ilmaisun kerho Näyttiksen lisäksi muutakin toimintaa seuralleen. Taavettihallista löytyi usein viikonloppuisin vapaana oleva tila, ja näin yhteistyökuvio oli valmis. Nyt mukana on jo viisi luumäkeläistä lajin harrastajaa, ja kiinnostuneita tulossa varmasti vielä lisää.
Roller Derbyssä liikutaan perinteisen mallisilla rullaluistimilla, polvi-, kyynär-, ranne- ja hammassuojin sekä kypärällä varustettuna ympäri rataa. Lajissa on tavoitteena niin monen muun lajin tavoin saada mahdollisimman paljon pisteitä omalle joukkueelle. Pisteet karttuvat tässä vauhdikkaassa kontaktilajissa yksinkertaisesti vastustajia ohittelemalla. Sääntöjäkin löytyy. ”Niitä on todella paljon!” vinkkaavat pelaajat.
Harrastajat painottavat, että laji sopii kaikille. Osallistujille ei ole vaatimuksia ja aloittaminen on suhteellisen halpaa. Kehittymisen lajissa huomaa helposti. Pelaajien ikäjakauma on 20-vuotiaasta yli nelikymppiseen. Lajiin voi lähteä mukaan niin miehet kuin naiset. Tälläkin kertaa mukana on yksi mies. Koska kontaktilajista on kyse, on varauduttava myös pieniin haavereihin. Mustelmia ja nilkanvenähdyksiä kummempaa ei kuitenkaan ole vielä Taavetissa sattunut.
Harjoitukset koostuvat lämmittelyn jälkeen tekniikasta, jossa yhtenä osana on rullaluistelutaitojen, kääntymisen, jarruttamisen hiominen. Lisäksi käydään läpi taktiikkaharjoituksia, kuinka ryhmänä pystytään estämään vastustajajoukkueen tähtihatulla varustetun jammerin eteneminen radalla. Lopuksi tietenkin kisataan jaetuilla joukkueilla. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti lajin muiden harrastajien kanssa. Tämänkin päivän harjoituksissa mukana on pelaajia Kotham City Rollersista Etelä-Kymenlaaksosta.
Lähtiessäni pelaajat kysyvät: ”Milloin sinut nähdään rullilla?” Epäilen vahvasti omia luistelutaitojani. Nina Kontula, yksi pelaajista kertoo, että oli edellisen kerran luistellut ala-asteella, kun viime vuonna aloitti Roller Derbyn.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus on tarkistanut työntekijöistä muodostetun johtoryhmän kokoonpanon ja siihen kuuluvien työntekijöiden toimenkuvat. Johtoryhmän muodostavat pääsihteeri ja neljä toimialajohtajaa, jotka kukin vastaavat oman toiminta-alueensa asiasisältöjen ja asiantuntijuuden johtamisesta. Toimialajohtajien työpariksi on valittu varahenkilöt, jotka osallistuvat tarvittaessa johtoryhmän työskentelyyn.
Antti Kalliomaa johtaa ja kehittää toimintaa, yhteiskuntasuhteita, viestintää, henkilöstöresursseja, taloutta ja hallintoa. Pääsihteerillä ei ole erillistä varahenkilöä.
Jukka Heinämäki toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat
Jukka Heinämäki johtaa ja kehittää tanssi- ja tapahtumatoimintaa ja on tapahtumatoimiston esimies.
Varahenkilö Joonas Pokkinen vastaa erityisesti tanssitoiminnan sisällöllisestä kehittämisestä.
[/two_third_last]
[one_third_first][/one_third_first][two_third_last]Pasi Saarinen, toimialajohtaja, teatteri ja kulttuurinen nuorisotyö
Pasi Saarisen harteilla lepäävät teatteritoiminnan ja kulttuurisen nuorisotyön johtaminen ja kehittäminen. Hän on Nuori Kulttuuri -työntekijöiden esimies.
Varahenkilö Jussi Salmi vastaa erityisesti kulttuurisen nuorisotyön sisällöllisestä kehittämisestä. Toimii tarvittaessa Nuori Kulttuuri -työntekijöiden esimiehenä.
Alpuan Nuorisoseura Raahen kaupungin itäpäässä tekee tulevana itsenäisyyspäivänä historiaa. Se nostaa päivänvaloon yhden Suomen merkittävimmistä pakinakirjailijoista, unohdetun Impi Aronahon.
Tällä hetkellä Impi – kultasilmä -näytelmän ohjaaja Sari Jaatinen vielä hykertelee tyytyväisenä, sillä lukuharjoituksiin on vielä tovi aikaa. Käsikirjoitusta ei ole lukenut kukaan, mutta kohta se avataan isolla joukolla ja ryhdytään syksyn kestävään työhön.
Jaatiselle, yli 60 näytelmän ohjaajalle, teatterin tekemisellä on oltava muutakin merkitystä, kuin että saa nimensä julisteeseen. Impi Aronahon tarinassa sitä on – enemmän kuin aikoihin.
Impi Aronaho 40-luvulla, jolloin lasten menetys ja reumatismi runtelevat ja omakin hauta häämöttää. Kuva: Salon historiallinen museo SAMU
”Impi oli itselleni täydellinen pommi. Järkytys. Olen elänyt Raahessa kohta 30 vuotta, enkä ollut koskaan kuullutkaan Impi Aronahosta, en ennen viime marraskuuta, jolloin Alpuan Nuorisoseuran esimies Raimo Rankinen soitti ja kysyi kiinnostaisiko tällainen projekti”, Jaatinen kertoo.
Huuto.netistä Jaatinen löysi WSOY:n vuonna 1939 julkaiseman Impi Aronahon pakinakokoelman Sata pakinaa – ja ensimmäisen sivun luettuaan, ohjaaja oli myyty.
”Uskomatonta, että tällaista kieltä kirjoittanut nainen on elänyt tuossa muutaman kymmenen kilometrin päässä. Upeaa kieltä. Värikästä, lämmintä, hersyvää, hauskaa – kaikkea!”
Impi Mäkelin tuli Vihdistä Alpuan Osuuskaupan myymälänhoitajaksi vuonna 1914. Etelä-Suomesta pohjoispohjalaiseen korpikylään.
Hän oli syntynyt Ruovedellä vuonna 1880 Vilhelm ja Pauliina Mäkelinin perheeseen, josta versoi toinenkin kuuluisuus, työväenliikkeen voimahahmo ja peloton julistaja Yrjö Mäkelin.
Impi Mäkelin (tuleva Aronaho) istumassa, sisarensa Meeri Mäkelin keskellä ja Aili Rosvall vasemmalla. Aili on tuleva Kansallistatterin näyttelijä Aili Somersalo. Kuva otettu Tampereella 1907. Lähde: Salon historiallinen museo SAMU
Eloisa ja sivistynyt Impi herätti kovasti huomiota Alpuassa. Nuorisoseuran esimies Eino Ahola kävi puhumassa Impin mukaan nuorisoseuratoimintaan ja saikin Impistä aktiivisen nuorisoseuralaisen. Seurantalon toiminnassa hän tapasi myös tulevan aviomiehensä, maanviljelijäpoikamiehen Antti Aronahon.
”Alpuan Nuorisoseuralla oli suuri merkitys Impille. Hän kirjoitti nuorisoseuran Illanvietto-lehtiin kirjoitelmia, mikä oli kuin harjoitusta ennen isompia yleisöjä.”
Nuorisoseuran huolellisesti kassakaappiin hilloamat alkuperäiset, sadan vuoden takaiset kirjoitukset olivat Jaatiselle tärkeä lähde näytelmäprosessissa. Myös nuorisoseurantalon autenttisuus, kymmenet kunniakirjat seinillä ja ainutlaatuinen tunnelma,olivat tärkeitä kirjoitustyöhön virittäjiä.
Tärkein lähde oli Eila Jaakkolan (ent. Rankinen) vuonna 1968 tekemä tutkielma Impi Aronahon kirjailijanuran vaiheista.
”Se avasi Impi Aronahon valtakunnallisen merkityksen. 1920-luvun lopulta kuolinvuoteensa 1945 asti julkaissut Impi oli valtavan tuottelias, koko kansalle kirjoittava kirjailija – ja harvinaisuus, sillä ei naispuolisia pakinoitsijoita joka oksalla istunut.”
Impi Aronahon pakinoita julkaistiin ensisijaisesti Kotiliedessä, mutta myös Kansan Kuvalehdessä, Aamulehdessä, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Perjantaissa. Kirjoittajanpalkkioillaan hän maksoi Aronahon tilan velat.
Pakinoitsijan elämä oli draama sinänsä.
Elämä korpitalon emäntänä oli raskasta, sillä reumatismi jäyti Impiä ankarasti ja pakotti irrottautumaan talon töistä kokonaan.
Hän menetti molemmat lapsensa, tytär kuoli jo viisivuotiaana ja poika kaatui talvisodassa. Poikansa kuolema suisti Impinkin kohti loppuaan.
Antti Aronaho hyvästelemässä elämänkumppaniaan Impiä hautajaispäivänä 1945.
Pakinoissaan Aronahon lähtökohtana on usein sairaus ja sairastaminen, mutta hän kirjoitti tarmokkaasti myös pikkutalojen emännistä pyrkien osoittamaan, että myös emännällä on oikeus ajatella itseään. Hänen kirjoituksistaan kuvastuu valtava inhimillisyys ja kyky nähdä asioissa kauneutta ja hyvyyttä. Siitä myös näytelmän nimi – Kultasilmä.
”Kirjoittaessaan – joko totta tai kuviteltua – hän onnistui saamaan kiinni inhimillisen elämän lukemattomista piirteistä, jotka herättivät vastakaikua lukijoissa niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Kateus, häpeä, suru, köyhyys, velallisuus, raskas työ ja monet nolostuttavat tilanteet muuttuivat Impin kynän piirtäminä ymmärrettäviksi, kenen tahansa osaksi tuleviksi asioiksi, joita ei tarvitse piilotella – niille voi myös nauraa hyväntahtoisesti. ”
Kantaesitys Impi – kultasilmä Alpuan Nuorisoseuralla itsenäisyyspäivänä klo 14. Näytelmä kuuluu osaksi EU-rahoitteista Rannikkoseudulla tapahtuu -hanketta.
Ohjaaja-käsikirjoittaja Sari Jaatinen imemässä itseensä historian havinaa Alpuan Nuorisoseuralla.
Jämsän Tanhuujien kaksi ryhmää on saanut juhlavuoden hankkeelta muutaman sadan euron suuruiset avustukset.
Ensimmäinen tapahtuma oli viikonlopun kestävä leiri, jonka ohjelmassa oli Koko Suomi tanssii -konsertti. 7-9 -vuotiaiden Lystikkäät-ryhmän jäsenet suunnittelivat ja hoitivat esitysten juonnot, valmistivat konserttiin oman esityksen ja ideoivat sen puvustuksen. Toinen tapahtuma oli kevätkonsertti, jonka 11-17 -vuotiaiden Näpsäkät-ryhmän tytöt nimesivät itsenäisyyden juhlavuoteen sopivasti nimellä Sadannen kevään riennot. Tytöt kirjoittivat tilaisuuden juonnot, joissa kukin heistä kertoi omia ajatuksiaan Suomesta ja suomalaisuudesta sekä vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan kuulemiaan muistoja. Molemmat avustukset käytettiin tilavuokriin ja tarjoiluihin.
Ryhmien ohjaaja Marjo Örn kertoi kuulleensa 1000 tarinaa, 100 tapahtumaa -hankkeesta Keski-Suomen aluetoimiston työntekijöiltä. Hänen mielestään tietoa löytyi hyvin myös hankkeen nettisivuilta.
Lapset innostuivat helposti ideoimaan ja työstämään tapahtumia. Lasten kanssa järjestettiin suunnittelupalavereja tanhuharjoitusten yhteydessä ja leireillä projekteja työstettiin työpajatyyppisesti.
”Motivaatio oli kohdillaan ja tarinoita he tykkäsivät keksiä ja luoda kukin omalla tyylillään.”
Saaduilla avustuksilla oli Marjon mielestä suuri merkitys.
”Pieni seura tarvitsee kaiken mahdollisen taloudellisen tuen, ja näillä avustuksilla pystyimme toteuttamaan itsenäisyyden juhlavuoteen liittyvää erilaista, tavallisuudesta poikkeavaa toimintaa. Tapahtumat toteutuivat suunnitelmien mukaan ja niitä on ollut mukava työstää.”
[divider style=’centered’]
Avustusta teidänkin tapahtumallenne? Nuorisoseurat myöntää 100-500 € lasten tai nuorten itse suunnittelemille tapahtumille.
Etelä-Hämeen toiminnanohjaajana aloitti syyskauden alussa Joonas Pokkinen. Joonas toimii osana Etelä-Hämeen aluetoimiston tiimiä nuorisoseurojen tukena. Painopiste työssä on lasten ja nuorten toiminnan tukemisessa ja kehittämisessä sekä erilaisissa koulutuksissa. Joonas siirtyy tehtävään liiton keskustoimistolta, jossa hän on viime vuosien aikana tehnyt useampia lasten ja nuorten osallisuutta lisääviä hankkeita sekä työskennellyt osana lastenkulttuurin ja tanssin osaamiskeskuksia.
Joonas on nuorisoseuraväelle tuttu muun muassa Lasten Kalenoista ja Voltista, joiden ohjelmatuotannossa hän on ollut vahvasti mukana. Toiminnanohjaajan tehtävien lisäksi Joonas jatkaa tanssin osaamiskeskuksessa tanssin palveluiden kehittämisen parissa. Joonaksella on työpöydät sekä Tikkurilan että Lahden toimistoilla.
Menneenä kesänä järjestettiin Luova lava lapsille -leirejä useammalla paikkakunnalla kuin koskaan aikaisemmin. Noin seitsemänsadan lapsen riemua todistettiin jo vakiintuneilla sekä myös lukuisilla uusilla paikkakunnilla eri puolella Suomea. Leirit työllistivät lähes sata nuorta ohjaajaa.
Luova lava -toiminnasta on nopeassa ajassa noussut merkittävä kulttuurisen nuorisotyön muoto, jossa yhdistyy hienolla tavalla Nuorisoseurojen arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus.
Matala kynnys, lasten osallisuus ja hyvät tukimateriaalit tekevät toiminnan käynnistämisestä helppoa ja hauskaa. Luova lava on hyvä väline käynnistää ja kehittää seuran lastenkulttuurityötä.
Luova lava -kerhoja käynnistämään
Kesäisten leirien ohella yhä suositumpia ovat koko talven jatkuvat Luova lava -kerhot. Nyt syksyllä on hyvä aika miettiä, olisiko juuri meidän seuralla kiinnostusta käynnistää jatkuvaa kerhotoimintaa.
Tällekin syksylle ehtii vielä hyvin käynnistämään toimintaa, jos kerhotoiminta on seuralle ennestään tuttua. Jos taas toimintaa aletaan suunnittelemaan alusta alkaen, kannattaa suunnitteluosuus tehdä huolella ja käynnistää kerho vaikka tammikuussa.
Käy katsastamassa laajemmat sekä leiri- että kerho-oppaat osoitteesta www.luovalavalapsille.fi ja kysy apua Nuorisoseurojen työntekijöiltä, autamme mielellämme.
Laitetaan yhdessä lastenkulttuuri uuteen luovaan nousuun!
Yhdenvertaisuus on yksi nuorisoseurojen kolmesta arvosta. Yhdessä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kanssa arvot toimivat nuorisoseuratoiminnan peruskivenä. Yhdenvertaisuuden aiempaa paremmaksi toteutumiseksi tuotettiin Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa opas seuroille erityisnuorten huomioimiseksi seura- ja harrastustoiminnassa. Oppaassa on vinkkejä ja malleja toiminnan käynnistämiseksi.
”Opas ei opasta suoraan tietyn erityisen tuen tarpeen kohtaamiseen tai tilanteessa toimimiseen. Pikemminkin se toimii suunnannäyttäjänä ja tukena tietoiseen toiminnan laajentamiseen mahdollisille uusille kohderyhmille”, oppaan toimittanut hanketyöntekijä Joonas Pokkinen linjaa.
Toimintamuodot tutuiksi kokoamisvaiheessa
Oppaan kokoamisvaiheessa seulottiin ja selvitettiin järjestössä erityisnuorten kanssa tehtävää työtä. Osin haasteeksi muodostui se, että harrastajia ei nuorisoseuroissa eritellä muutoin kuin iän perusteella: näin esimerkiksi vammaisille, maahanmuuttajille tai muuten erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille suunnattua toimintaa ei tilastoista pystytä poimimaan.
”Toisaalta se on myös järjestön etu: nuorisoseuroissa voi harrastaa mukana ilman, että jäseniin lyödään erityisyyden leimaa. Toiminnassa onkin laajasti mukana eri-ikäisiä harrastajia, eikä jatkossakaan ole mielekästä tilastoida mahdollista erityisyyttä erikseen. Nuorisoseurat on turvallinen harrastuspaikka ja järjestö kaikille”, Pokkinen jatkaa.
Mieleenpainuvaa oppaan tekemisessä oli matka Pohjois-Karjalaan, Honkalammen nuorisoseuran vieraaksi.
”Pihkassa-ryhmän ohjaaja Jaana Tarkkonen sanoi upeasti jotenkin niin, että toiminnan tarkoituksena on saada ryhmän jäsenille mielekästä, omannäköistä tekemistä heidän omaan arkeen. Ryhmässä tehdään yhdessä ryhmäläisille merkityksellistä toimintaa”, Pokkinen muistelee.
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod
Nuorisoseurat on taas myöntänyt rahallista tukea kolmelle nuorten suunnittelemalle tapahtumalle. Avustukset lähtevät Laukkosken nuorisoseuralle, Varusmiessoittokunnan Reserviläisille ja Teatteri Täsmälle Tampereelle.
Teatteri Täsmä: Uittovoima
Tamperelaiset teatterialan ammattilaiset ja harrastajat vievät yleisönsä Pispalan Uittotunnelissa pohtimaan talkoohenkeä satavuotiaassa Suomessa. Teatteri Täsmän Uittovoima-nimisessä esityksessä katsojat kulkevat 280 metriä pitkässä tunnelissa esiintyjien johdattelemana. Onko tunnelin päässä valoa ja millaiset talkoot tarvitaan, että unohdetulla uittotunnelilla olisi vielä toivoa?
Teoksen esiintyjinä toimivat nuoret ammattinäyttelijät sekä 9 tamperelaisesta nuoresta harrastajanäyttelijästä koostuva ensemble. 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa avustus käytetään teoksen lavastuksen toteuttamiseen.
Centuria – Musiikkia satavuotiaalle Suomelle
Syyskuussa Lahden Ristin kirkko tulee soimaan komeasti nuorten reserviläisten voimin. Varusmiessoittokunnan reserviläisten sinfoniaorkesteri koostuu pääasiassa vuosina 2011–2016 varusmiespalveluksensa suorittaneista reserviläisistä. Iältään soittajat ovat noin 25-vuotiaita ja iso osa on musiikinopiskelijoita ympäri Suomea. Konsertissa kuullaan niin Jean Sibeliusta, Armas Järnefeltiä kuin Toivo Kuulaa. Huipennuksen kajahtaa Sibeliuksen tunnetuin mestariteos Finlandia.
Tapahtuman tuottaminen, nuottimateriaalista huolehtiminen, Teosto-maksut, majoitus sekä ruokailut järjestetään täysin yhdistyksen reserviläisvoimin. 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -avustus käytetään nuottimateriaalin vuokraan.
Mutaveijarit viihdyttämään lapsia
Laukkosken nuorisoseurassa ajateltiin, että satavuotias Suomi tarvitsee laadukkaan lasten konsertin kylälle. Niinpä keväällä Tempoa tenaviin -ryhmissä haarukoitiin sopivia yhtyeitä yhdessä lasten kanssa, ja lokakuussa Mutaveijarit-yhtye suunnistaa Laukkoskelle konsertoimaan. Aikuiset ovat hoitaneet yhtyeen varauksen ja viralliset ilmoitukset, ja lapset pääsevät hoitamaan muun muassa materiaaleihin ja koristeluihin liittyviä asioita. Lapset esimerkiksi suunnittelevat konsertin mainoslehtisiä koristelemalla ja piirtämällä niihin omia ajatuksia Mutaveijarit-yhtyeestä.
[divider style=’centered’]
Avustusta teidänkin tapahtumallenne? Nuorisoseurat myöntää 100-500 € lasten tai nuorten itse suunnittelemille tapahtumille.
Seurantalojen korjausavustusten hakuaika on alkanut. Hakemukset on toimitettava Suomen Kotiseutuliittoon viimeistään 30.9.2017.
Seurantalojen korjausavustukset vuodelle 2018 ovat nyt haettavana. Seurantalojen korjausavustus on tarkoitettu seurantalojen kunnostamiseen, käytettävyyttä parantaviin korjauksiin sekä talojen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen. Avustusta voi hakea yhteisö, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustusta haetaan sähköisessä verkkopalvelussa.
Erillisavustus kuntokartoituksiin
Tänä vuonna on haettavana lisäksi seurantalojen kuntokartoituksiin tarkoitettu erillisavustus, jota jaetaan vähintään kahden seurantalon omistavan yhteisön muodostamille ryhmille. Erillistä avustusta kuntokartoituksiin haetaan Suomen Kotiseutuliiton sivuilla olevalla tulostettavalla lomakkeella.
Avustusten jakamisessa kiinnitetään huomiota talon kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kansalaistoiminnan kokoontumistilojen tarpeeseen alueella. Ratkaisevassa osassa avustuksia myönnettäessä ovat hyvät korjaussuunnitelmat. Vuonna 2017 korjausavustusta myönnettiin 168 seurantalon omistavalle yhteisölle yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Hakijoina oli 261 eri yhteisöä.
Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa tarvittavat määrärahat. Avustusten myöntämisestä päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella helmi-maaliskuussa 2018. Määräraha avustuksiin varataan valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista.
[/one_third_first][two_third_last]
[/one_third_first][two_third_last]
[/one_third_first][two_third_last]Hannu Ala-Sankola, toimialajohtaja, seuratoiminnan tuki 
[/one_third_first][two_third_last]
[/one_third_first][two_third_last]Pasi Saarinen, toimialajohtaja, teatteri ja kulttuurinen nuorisotyö 
Saaduilla avustuksilla oli Marjon mielestä suuri merkitys.
Luova lava -kerhoja käynnistämään 
