Kiharakolmio Folklandialla 2017, Kuvaaja Petri Kivinen
Oletko jo varannut hyttipaikat, mutta et ole vielä ilmoittanut esiintymishalukkuudestasi Folklandialla 2018?
Folklandia mahdollistaa esiintymisen niille kaikille esiintyjille tai esiintyjäryhmille, joilla on vahvistettu hyttivaraus, ja jotka ovat ilmoittaneet esiintymishalukkuudestaan ennen 31.8.2017 esiintyjätietolomakkeella. Kaikille lomakkeen lähettäneille, joilla on hyttipaikat varattuna, lähetetään syyskuussa vahvistusviesti. Esiintyjille lähetään ohjelmakartan luonnos loka-marraskuun vaihteessa.
Esiintyjäilmoittautumisen voit tehdä klikkaamalla alla olevaa painiketta ja täyttämällä lomake.
Voit myös lähettää meille myös esiintyjätarjouksesi!
Mikäli olette kiinnostuneet esiintymisestä, mutta teillä ei ole hyttivarausta, voitte kertoa kiinnostuksestanne laittamalla sähköpostia tai soittamalla: info@sottiisi.net tai p. 050 3434 688 / Jussi
Muista liittää ehdotukseesi:
Linkki musiikkinäytteeseen tai videonäytteeseen
Esiintymisen ehdot
Muut mahdolliset lisätoiveet tai -tiedot
Kaikki tarjokkaat käydään läpi, ja olemme yhteydessä heihin, josta olemme kiinnostuneita.
Jos olet kiinnostunut kulttuurisesta nuorisotyöstä, haluaisit järjestää Nuori Kulttuuri -aluetapahtuman, tavata muita tapahtumien järjestäjiä, saada ja jakaa hyviä käytännönvinkkejä, tai sinulla olisi ideoita toiminnan kehittämiseksi, tapaaminen on juuri sinua varten.
Päivän aikana käymme läpi Nuori Kulttuuri-toimintaa, kuulemme asiantuntija-alustuksia tapahtumista ja nuorten kulttuurista, sekä visioimme yhdessä toimintaa kohti uusia uria.
Tapaaminen on avoin ja maksuton kaikille kulttuurisesta nuorisotyöstä kiinnostuneille. Kokoontumisajot järjestetään Tampereella Monitoimitalo 13 lauantaina 2.9. kello 10.-15.00. Tarjoiluja varten Ilmoittautumiset ja ruoka-aineallergiat maanantaihin 28.8. mennessä.
Oletko sinä Kulttuuriympäristön tekijä 2017? Etsikää luonnosta paikka tai alue, jolla on mielestänne kiinnostava tarina sekä kertokaa se koko Euroopalle! Voittaja palkitaan 500 eurolla!
Kulttuuriympäristön tekijät 2017: Luontoon yhdessä!
Kulttuuriympäristökilpailu, avoin kaikille alle 18-vuotiaille, osallistutaan ryhmittäin (väh. 2 hlö). Kilpailuaika käynnissä, jatkuu 10.1.2018 saakka. Voittanut ryhmä saa 500 €.
Tehtävänä valita luonnosta paikka, jonka haluaa esitellä koko Euroopalle. Luontokohde voi olla vaikkapa mahtava metsikkö, käppyrä mänty, läheinen luola, puhutteleva peltoaukea, upea uimaranta, komea kallio, kotikatunne puisto, muinainen muistomerkki tai teidän oma takapihanne. Millaisia todellisia ja kuviteltuja tapahtumia valitsemaanne paikkaan liittyy? Miten ihmisen kädenjälki näkyy paikassa? Menetelmä on vapaa: maalaa, kuvaa video, kirjoita blogi, kaikki käy!
Lataa työsi European Heritage Day -sivustolle, katso ohjeet.
Kisa on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Tarkoituksena on innostaa havainnoimaan ympäristöään ja rohkaista vaikuttamaan siihen.
Kilpailun tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten kulttuuri-identiteetin ja ympäristösuhteen muodostumista. Kilpailu kannustaa lapsia ja nuoria havainnoimaan, tutkimaan ja arvioimaan lähiympäristöään. Kilpailun avulla halutaan myös rohkaista heitä osallistumaan ja vaikuttamaan oman ympäristönsä kehittämiseen ja kulttuurin uudistamiseen. Kilpailulla haluamme tukea varhaiskasvatuksen, koulujen, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kulttuuriympäristö- ja demokratiakasvatusta.
Kuka järjestää, mihin liittyy?
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on tapahtumakokonaisuus, jossa vuosittain 50 maassa yli 20 miljoonaa ihmistä osallistuu paikallisten järjestäjien tapahtumiin. Päivien tarkoituksena on nähdä kulttuuriympäristö voimavarana ja hyvinvoinnin lähteenä. Suomessa toimintaa koordinoi työryhmä, johon kuuluu edustajia Museovirastosta, Opetushallituksesta, Suomen Kotiseutuliitosta, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seurasta ja ympäristöministeriöstä. Osana päiviä järjestetään lasten ja nuorten kulttuuriympäristökilpailu. Kilpailun aihe liittyy aina kulttuuriympäristöpäivien vuositeemaan. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna on Luontoon yhdessä – juhlistamme maisemia, lähimetsiä, kotipihoja, kansallispuistoja, kaupunkiviljelyä, luontoa taiteen inspiraationa ja luonto- ja ympäristösuhdettamme. Lue lisää: www.kulttuuriymparistopaivat.fi.
Folk-väki ja Nuorisoseurat ovat mukana marssimassa Pride-kulkueessa yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden puolesta 1.7.2017. Tämän vuoden Helsinki Priden teema Vapaus ja vastuu nousee Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlasta. Pride-viikkoa juhlitaan 26.6.-2.7. ja kulkue marssii lauantaina 1.7.
Perinteet eivät ole ahdas muotti, vaan antavat kaikile tilaa olla juuri sellainen kuin on. Nuorisoseurat haluaa kannustaa jokaista lasta, nuorta ja aikuista olemaan oma itsensä, löytämään juurensa, tuunaamaan oman perinteensä ja marssimaan ylpeänä kohti tulevaisuutta.
Folk goes PRIDE
Kutsumme kaikki nuorisoseuralaiset kanssamme kulkueeseen! Ajankohtaista tietoa, järjestelyfiilistelyjä ja kuvia näet Facebook-tapahtumasta.
Helsingissä kokoontuminen on klo 12:00 Kansalaistorilla. Kulkue starttaa klo 13:00 kohti Kaivopuistoa. Kulkueen jälkeen klo 14:00-18:00 on Pride Puistojuhla Kaivopuistossa.
Nuorisoseuralaisuus on äärimmäisen monimuotoista – tule siis sellaisena kuin olet! Osalla on suunnitelmia tulla #tuunaamunperinne -henkisessä asussa.
Helsinki Pride on HeSeta ry:n vuosittain järjestämä ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma. Tapahtuman tavoitteena on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistäminen ja näkyvyyden lisääminen. Helsinki Pride juhlistaa ja alleviivaa meidän kaikkien vapautta olla sellaisia kuin olemme, ja toisaalta muistuttaa meitä siitä vastuusta, että yhteiskuntamme ei ole vielä tasa-arvoinen tai yhdenvertainen kaikille.
Vuonna 2018 myönnetään erillisavustus vähintään kahden seurantaloyhdistyksen yhteiseen kuntokartoitushankkeeseen. Hyvä korjaus perustuu huolelliseen kuntokartoitukseen ja siihen perustuvaan suunnitteluun. Seurantaloasian neuvottelukunta on päättänyt jakaa vuoden 2018 korjausavustusmäärärahasta erillisen avustuksen kuntokartoituksiin. Avustus jaetaan kahden (tai useamman) seurantaloyhteisön yhteenliittymälle. Yhteishankkeisiin tarkoitettua erillisavustusta voidaan jakaa useammalle yhteenliittymälle.
Avustuksen kohteena voi olla koko rakennusta koskeva kuntokartoitus tai osittainen, esim. vesikattoa koskeva kuntokartoitus. Yhdistykset etsivät itse kumppaniyhdistyksen/yhdistykset hankkeeseen. Avustushakemus tehdään yhden yhdistyksen nimissä. Yhdistykset tekevät keskenään sopimuksen yhteistyöstä ja avustusten maksuliikenteen hoitamisesta.
Hakemus tehdään syksyn korjausavustushaun yhteydessä. Tarkemmat ohjeet ja mm. yhdistysten välinen mallisopimus on tulossa Kotiseutuliiton sivuille.
Lisätietoja Kotiseutuliitosta
Kesällä leirit eri puolilla Suomea kokoavat yhteen tuhansia lapsia ja nuoria. Leirillä on hauskaa, saa uusia kavereita ja oppii uusia taitoja. Leirielämä on yhteiselämän sekä sääntöjen opettelua. Jokainen on riippuvainen ryhmästä ja ryhmä minusta. Leirillä saa vahvan kokemuksen yhteisöllisyydestä. Leirielämä on monimuotoista. Leirejä on harrasteleireistä telttaleireihin, vaellukselta päiväleireihin. Jokainen varmasti löytää itselleen sopivan ja mieluisan leirin.
Luova lava -päiväleirit ovat Nuorisoseurojen esittävien taiteiden toimintaa, jossa sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Lasten oma luovuus ja osallisuus ovat keskeisiä. Luova lava -leirille osallistumisen kynnys on matala – osallistujilla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta taiteen harrastamisesta.
Päiväleirit tarjoavat perheille ja lapsille helpon tavan leireillä. Yöksi tullaan kotiin ja aamulla uusiin seikkailuihin. Ohjelmat ovat monipuolisia. Teatterin, tanssin, musiikin, sirkuksen ja kuvataiteen lisäksi leikit ja pelit motivoivat yhdessä tekemiseen. Luova lava -leirit huipentuvat lasten tekemään Hetki taitelijana -esitykseen.
Leirejä ohjaavat ammattilaiset ja innokkaat vapaaehtoiset, jotka ovat koulutettu toimimaan leirin eri tilanteissa, niin myös Luova lava -leireillä. Ohjaajat huolehtivat leiriläisen fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Koti-ikävän sattuessa ohjaajan turvallinen syli ja juttelu auttavat sen yli seuraavaan leiriseikkailuun.
Leireillä saadaan kavereita ja solmitaan ystävyyssuhteita. Yhteistä köyttä kirjaimellisesti vetäessä naapurista voi tulla elämänikäinen kaveri. Ruokaa leireillä on vähintään riittävästi, sillä ulkoilma ja toiminta tekevät nälkäiseksi. Ja ruokailu on leirillä myös elämys.
Leirejä järjestetään yhteensä 42 kappaletta, 14 paikkakunnalla: Helsinki, Lahti, Jyväskylä, Joensuu, Imatra, Mikkeli, Kuopio, Rovaniemi, Pori, Ulvila, Vahanta, Mallusjoki, Ylistaro ja Härmänkylä. Kaikkien leirien lisätiedot löytyvät osoitteesta: nuorisoseurat.fi/toiminta/luova-lava.
Parkkojan koulun salissa käy keskiviikkoiltana kuhina. Tikkarinauha on ihan solmussa, lakut pomppivat silmissä ja nallekarkki jahtaa mariannea, kunnes ne alkavat tehdä yhdessä kuperkeikkoja.
Kyseessä ei ole käsistä karannut karkkipäivä, vaan Pornaisten Pohjoisen nuorisoseuran sirkuskerhon Villit Karkit -kevätnäytöksen toisiksi viimeiset harjoitukset. Mistä karkkiteema keksittiin? ”Se on kaikkien lasten herkku. Isommat lapset saivat itse päättää aiheen ja hahmot. Pienempiä vähän avitettiin suunnittelussa”, ohjaaja Johanna kertoo.
Villit Karkit sai avustuksen Nuorisoseurojen 100 tapahtumaa 1000 tarinaa -hankkeesta, jolla esitykseen hankittiin tasapainopallo. ”Eka vähän tärisytti sillain, että ’nytten mä kaadun’”, 7.- 8. -vuotiaat tikkukaramellit pohtivat, mutta lisäävät yhteen ääneen homman olevan hauskaa. Pallo nähdään myös muiden ryhmien esityksissä.
Suomi100 -juhlavuoden hanke on myös kerholaisille tuttu. Karkkiteeman lisäksi sirkuslaiset ovat saaneet suunnitella omia temppuja ja puvustusta. Tapahtumaan järjestetään myös Karkkitehtuuria- ja 1000tarinaa-työpajat, joissa rakennellaan karkeilla ja kerätään Suomi-tarinoita jättimäiseen karkkipurkkiin. Sieltä ne lähetetään hankkeen sivustolle kaikkien luettavaksi.
Mutta mitä nyt tapahtuu? Pienet sirkustelijat vilistävät ympäri salia, tasapainoilevat eri välineillä, pomppivat jumppapallolla, hyppivät esteitä ja keinuvat jumpparenkaissa. Sirkusaakkoset ovat karanneet pussistaan! Aikuis-lapsi-ryhmän ohjelmanumerossa on huomioitu näiden tunnettujen namujen erikoisuus – lopussa pienet villiintyneet karkit muodostavat kehoillaan kirjaimia, joista muodostuu teksti: ”Ihanaa lomaa!”
Lahtelainen 20-minuuttinen kiusaamisen vastainen lyhytelokuva SANTERI on esitettävänä Kino Iiriksessä kesäkuussa. Santeri on toisenlainen supersankaritarina. Se on tarina kiusatun ihmisen haaveesta olla jotain muuta kuin on. Näytöksiä Santerista Kino Iiriksessä (Saimaankatu 12) su 11.6. klo 15.00, ti 13.6. klo 17.30, sekä to 15.6 klo 17.30. Näytöksiin on vapaa pääsy!
”Elokuvan tarkoitus on herättää katsoja ajattelemaan kiusaamisen seurauksia. Emme siis kerro opettavaista selviytymistarinaa, vaan elokuvan tarkoituksena on päinvastoin kohdistaa viesti itse kiusaajalle — pienillä sanoilla ja teoilla voi olla suuret seuraukset”, kertoo ohjaaja Jarkko Felin.
Elokuva on toteutettu lahtelaisin voimin ja sen on tuottanut yhteistyössä Tuotantoyhtiö Kaarimedia Oy, sekä Ajkmedia Oy. Elokuva kuvattiin Lahdessa, Helsingissä ja Orimattilassa. Pääosissa nähdään Väinö Weckström, Hannele Lauri ja Timo Liuski.
”Nuorisoseurat halusi lähteä mukaan elokuvahankkeeseen ja elokuvan levittämiseen, sillä teema on erittäin tärkeä. Me teemme omalta osaltamme työtä sen eteen, että harrastustoiminta olisi aina kiusaamisesta ja syrjinnästä vapaata”, kommentoi Suomen Nuorisoseurojen pääsihteer Antti Kalliomaa.
Yhteistyökumppaneina elokuvassa olivat: Padasjoen Säästöpankkisäätiö, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Kustannusosakeyhtiö Otava, Parasta Lapsille ry, Ei Kiusata ry, Älä Kiusaa Mua ry, sekä Suomen Nuorisoseurat.
Elämme murroskautta, jonka aikana tekemämme valinnat ja päätökset tulevat vaikuttamaan tulevaisuuteemme ennennäkemättömällä tavalla. Ei ole vaikea nähdä, kuinka ympärillämme oleva maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen. Näistä muutoksista ja tulevaisuudesta puhuttaessa usein unohdetaan ketkä luomamme tulevaisuuden tulevat kuluttamaan. Tänään syntyvä lapsi tekee 18-vuotiaana valintoja hyvin erilaisessa maailmassa kuin me teemme nyt. Kuka päättää millaisessa maailmassa nuori elää vuonna 2035?
Maailma muuttuu seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana enemmän kuin viimeisen kolmensadan vuoden aikana. Kuulostaako tieteiskirjallisuudesta napatulta fraasilta? Saattaa kuulostaa, mutta sitä se ei ole. Oheisen väitteen kuulee yhä useammin asiantuntijoiden puhuessa tulevaisuudesta. Moni kysyy väitteen kuultuaan, pitävätkö luvut täysin paikkansa. Minusta se on yhdentekevää. Maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin koskaan. Teknologian nopea kehitys ja entistä keskinäisriippuvaisempi maailma ovat katalyytteja nopealle kehitykselle ja kohtaamillemme arvaamattomille käänteille. Paljon tärkeämpi jatkokysymys onkin: Kuka määrää nopeasti muuttuvan tulevaisuuden suunnan?
Usein väitetään, että tällä hetkellä suuntaa näyttävät ne, jotka ymmärtävät parhaiten teknologian kehitystä ja osaavat toimia keskinäisriippuvaisessa kansainvälisessä ympäristössä. Yrityskeskittymissä kuten Yhdysvaltojen Piilaaksossa kehitetään jatkuvasti innovaatioita, jotka muokkaavat meistä jokaisen arkista elämää. Osa uusista keksinnöistä astelee elämäämme huomaamatta. Paremmat kännykkäsovellukset valokuvaamiseen ovat meille jo arkea, eivätkä paljoa hetkauta käyttäytymistämme. Osa näistä innovaatioista kuitenkin ravistelee arkeamme radikaalimmin. Itseohjaavat autot valtaavat pian katukuvaa, kone oppii ihmistä paremmin ja robotti auttaa arjen askareissa. Hurjimmat yrittävät viedä ihmisen Marsiin tai pidentää elinikäämme huomattavasti. Kehitys on nopea, ja sen suunta määrätään Piilaakson kaltaisissa keskittymissä.
Vaikka radikaalit muutokset, jotka vaikuttavat työelämäämme tai demokraattiseen järjestelmäämme tuntuvat usein kaukaisilta, niin olemme alkaneet puhua ja toimia näiden kehityskulkujen parissa entistä enemmän. Mikä parasta, olemme alkaneet nähdä myös mahdollisuuksia pelkkien uhkien sijaan. Voiko keinoäly tehostaa rekrytointia ja vähentää työttömyyttä? Voimmeko luoda teknologian avulla demokraattista päätöksentekoa tukevia kanavia? Näitä kysymyksiä ei tarvitse enää etsiä tieteiskirjallisuudesta asti, vaan ne ovat tulossa lähemmäksi päivänpolitiikkaamme.
Puhuessani tulevaisuuden trendeistä ja kehityskuluista eri tilaisuuksissa, olen alkanut panna merkille epäkohdan koskien yleisöä. Liian usein, ellemme aina, puhumme tulevaisuudesta ilman niitä, jotka tulevat elämään rakentamaamme tulevaisuutta. Nuoret alle 18-vuotiaat ovat harvoin ainakaan niissä tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa, joissa itse olen mukana. Tulevaisuudesta puhuvat asiantuntijat vaikeilla termeillä. Omien empiiristen havaintojeni pohjalta ei kuitenkaan tule vetää suoraa johtopäätöstä siihen, etteivätkö nuoret puhuisi tulevaisuudesta. Päinvastoin! Haluatko nähdä tulevaisuuteen, josta nuoret puhuvat? Kirjoita selaimeen YouTube.
YouTube, Instagram ja Snapchat ovat esimerkkejä alustoista, joissa nuoret käyvät jatkuvaa keskustelua laajasti eri aiheista. Esimerkiksi YouTubea katsoo 99% suomalaisista nuorista. 15-17 vuotiaista nuorista 70% katsoo sisältöä maailman suurimmalta videoiden jakoalustalta päivittäin. Vaikka pääosin videoista haetaan piristystä ja huumoria, niin tutkimusten mukaan nuoret hakevat tubesta myös inspiraatiota, opetusvideoita ja vinkkejä erilaisiin elämäntilanteisiin. Kaikki tämä tapahtuu ajasta ja paikasta riippumatta, suoraan nuorelta nuorelle.
Nuoret siis puuttuvat katsomosta, kun kerron teknologian eksponentiaalisesta kasvusta pimeässä seminaaritilassa. Mutta kun suomalainen tubettaja pitää ”miitin” kauppakeskuksessa, on nuoria paikalla tungokseen asti. Lisäksi 10 000 nuorta seuraa puheenvuoroa livenä verkosta. Ja nuorethan puhuvat tulevaisuudesta, mutta eivät oudoilla asiantuntijatermeillä, joilla me nokittelemme toisiamme tietämyksessämme. Nuori puhuu konkretian kautta. Tubettaja kokeilee videolla virtuaalilaseja tai juttelee robotin kanssa, siinä missä asiantuntijan slidella virtuaalitodellisuus on vain termi muiden termien joukossa.
Kuva: Miikka Pirinen
Kuka siis omistaa nopeasti muuttuvan tulevaisuuden? En tiedä, mutta toivon että tulevaisuus kuuluu kaikille. Kokemamme nopea murroskausi vaikuttaa jo nyt mediaan ja työelämään, mutta myös nuorten koulutukseen ja oppimiseen. Jotta saamme nuoret samoihin tulevaisuuskeskusteluihin kanssamme, on meidän mietittävä missä ja miten tulevaisuudesta puhumme.
Jutun lähteinä on käytetty Sitran julkaisemaa trendilistaa ja Töttöröö Networkin selvitystä YouTuben vaikuttavuudesta.
Kalle Nieminen on Sitran asiantuntija, kollegoidensa mukaan ”Johtava Kokeilija, Kokeiluhörhö ja Innovaatiokilpailunörtti”
Ukulelea soittaen pääsee mukavasti sisään musiikin maailmaan. Pienen koon ja helpposoittoisuuden ansiosta ukulele sopii hyvin niin lasten, nuorten kuin myös aikuistenkin soittimeksi. Soitin itsessään on rakenteeltaan nelikielinen kitara. Ukuleleja valmistetaan viittä eri kokoa: sopraano-, konsertti-, tenori-, baritoni- ja bassoukulele. Yleisimmät ukulelet aloittavalle soittajalle ovat sopraano- tai konserttikokoinen.
Ukulele tunnetaan havaijilaisena soittimena, mutta sen juuret löytyvät Portugalille kuuluvalta Madeiran saarelta. Madeiralainen soitin Cavaquinho kulkeutui Havaijille. Silloinen kuningas kovasti tykästyi soittimeen ja suurena muusikin ystävänä nimesi havaijilaisversion soittimesta kansallissoittimeksi.
Ukulelen voi virittää C-duuriin niin, että kielet ovat alhaalta ylös G-C-E-A, mutta ukulelen voi myös virittää esim. D-duuriin, jolloin se toimii varsin mainiosti yhdessä 5-kielisen kanteleen kanssa.
Ukulelen soittoharrastuksen alkuun pääset helposti hankkimalla soittimen edulliseen hintaan. Esim. verkkokaupat myyvät soitinta n. 30 € ylöspäin. Samalla kannattaa ostaa ehdottomasti myös viritin, jotta soittimen vire pysyy hallinnassa. Youtubesta löydät hyvin aloitteleville sopivia ohjeistuksia ja opetusvideoita. Mekin tempaisimme ja teimme opetusvideon Nuorisoseuralaisille tuttuun Kalevan Nuorten lauluun.
Uke-Kamut ja vastuu jää kuulijalle
Ukulele on saanut liikettä aikaan myös hitaissa hämäläisissä. Kevättalvella 2016 Tampereelle perustettiin Tampereen Ukuleleorkesteri. Yhtye oli jo ennen ensimmäistä virallista kokoontumistaan Suomen suurin ukuleleyhtye. Ryhmän taustahahmona toiminut Outi Koivuniemi järjesti samaan aikaan Tampereen kirjastoissa tutustumishetkiä ukulelen pariin. Tästä innostuneena myös allekirjoittanut sai kipinän omalle soitolleen.
Samoihin aikoihin myös Päivi Hoppu innostui ukulelen soitosta. Niinpä aloimmekin soitella yhdessä aina perjantaisin työpäivän päätteeksi Pispalan Sottiisin toimistolla. Jotta tavoitetta olisi tarpeeksi, niin ensimmäinen keikkakin sovittiin jo heti ensimmäisten treenien päätteeksi. Seuraaviin treeneihin saatiin Eevi Miettinen mukaan ja tähtäimeksi otettiin Folklandian esiintymislava, ja joulupyhien ajan hiottiin keikkasetti kuntoon, ja laulajaksi saatiin Petri Hoppu. Laivalla pidettyjen kenraaliharjoitusten yhteydessä joukko täydentyi vielä Riia Niemelän kanteleella. Tällä kokoonpanolla vallattiin Folklandian Pelimannin penkki.
Yhdessä soittaminen onkin osoittautunut varsin mukavaksi tavaksi harrastaa musiikkia, ja Uke-Kamut ovatkin kokoontuneet soittamaan epäsäännöllisen säännöllisesti.
Soittaminen on ainakin itselläni ollut ikuinen haave, ja nyt vähän varttuneemmalla iällä on ollut mukava aloittaa harrastus, jolla voi säestää vaikkapa jälkikasvun unilauluja. Kokemusta soittamisesta ei tarvita, aloittaa voi koska vain. Ahkerasti harjoittelemalla pääsee alkuun ja joukossa on aina mukavampi harjoitella ja jakaa vinkkejä toisille.
Uke-Kamut Folklandialla. Vasemmalta alkaen Petri Hoppu, Jussi Kaijankangas, Päivi Hoppu, Eevi Miettinen ja Riia Niemelä
Linkkivinkkejä Ukulelen soittoon:
www.yousician.com Suomalaisjuuret omaava musiikin opetusohjelma. Yhtenä neljästä soittimesta ukulele.
www.rockway.fi/nuorisoseurat Videopohjaisen opetussarjan kautta etenevää opiskelua. Linkistä nuorisoseurajäsenelle alennushintaan.
www.aviador.fi/kauppa/suuri-ukulelekirja Arto Julkunen ja Markus Rantanen ovat juuri julkaisseet Suuri Ukulele -kirjan, joka on suunnattu erityisesti soittoharrastustaan aloitteleville.
Luova lava -päiväleirit ovat Nuorisoseurojen esittävien taiteiden toimintaa, jossa sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Lasten oma luovuus ja osallisuus ovat keskeisiä. Luova lava -leirille osallistumisen kynnys on matala – osallistujilla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta taiteen harrastamisesta.
Leireillä saadaan kavereita ja solmitaan ystävyyssuhteita. Yhteistä köyttä kirjaimellisesti vetäessä naapurista voi tulla elämänikäinen kaveri. Ruokaa leireillä on vähintään riittävästi, sillä ulkoilma ja toiminta tekevät nälkäiseksi. Ja ruokailu on leirillä myös elämys.
Kyseessä ei ole käsistä karannut karkkipäivä, vaan Pornaisten Pohjoisen nuorisoseuran sirkuskerhon Villit Karkit -kevätnäytöksen toisiksi viimeiset harjoitukset. Mistä karkkiteema keksittiin? ”Se on kaikkien lasten herkku. Isommat lapset saivat itse päättää aiheen ja hahmot. Pienempiä vähän avitettiin suunnittelussa”, ohjaaja Johanna kertoo.
