LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Blog

  • Lastenteatterifestivaalille Saksaan

    Lastenteatterifestivaalille Saksaan

    Suomen AITA/IATA-keskus hakee teatteriesitystä edustamaan Suomea Lingenin lastenteateatterifestivaalille Saksaan. Festivaali järjestetään 22.-29.6.2018.

    Haussa on 8-14 -vuotiaiden lasten esitys, joka saa olla kestoltaan 30-60 minuuttia. Esiintyvän ryhmän koko maksimissaan 15 lasta plus kaksi aikuista.

    Festivaali hoitaa kustannukset Saksassa, ryhmän omavastuuksi jää matkat Suomesta Saksaan ja takaisin.

    Vapaamuotoiset hakemukset toimitetetaan Suomen AITA/IATA -keskukseen 10.10.2017 mennessä osoitteella: mikko@tnl.fi ja otsikolla Lingen-hakemus.

    Hakemuksen tulee sisältää linkki esitystaltiointiin.

    Lisätietoja Suomen AITA/IATA-keskus

  • Lapsilla on oikeus harrastaa

    Lapsilla on oikeus harrastaa

     

    Taloudellinen yhdenvertaisuus lasten harrastuksissa

    Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Harrastusten kautta lapset ja nuoret kehittävät sosiaalisia ja toiminnallisia taitojaan turvallisessa ympäristössä, ja samalla harrastukset tuovat vastapainoa perheiden usein hektiseen arkeen. Harrastuksista johtuvat kustannukset voivat kuitenkin olla monessa lapsiperheessä ongelma ja koitua esteeksi lapsen harrastamiselle. Edullisen ja koko perheelle suunnatun toiminnan kautta haluamme taata sen, että jokaiselle lapsella ja nuorella on taloudellisista syistä riippumatta mahdollisuus harrastaa.

    Monet lasten ja nuorten järjestöt ovat vuosikymmenien  ajan tarjonneet perheille mahdollisuuden osallistua edulliseen kerhotoimintaan ympäri Suomen. Pitkäaikaisesta toiminnasta saatu tietotaito takaa laadukasta, lasten tarpeet huomioivaa toimintaa. Järjestöjen toiminta ja taustat ovat monipuolisia tarjoten perheille mahdollisuuden valita heille mieluisin tapa harrastaa. Harrastusmahdollisuuksien kautta toteutuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen 31 artiklaan kirjattu lapsen oikeus kulttuuriin, taiteeseen sekä virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan turvallisessa ympäristössä.

    Nuorisoseurat on mukana Lastenviikossa yhdessä Kansallisen lastenliiton, Nuoren Kirkon, Nuorten Kotkien, Pinskujen ja Vesaisten keskusliiton kanssa.

    Lastenviikko tulee taas marraskuussa

    Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20.11. Suomalaiset lasten ja nuorten kerho- ja harrastustoimintaa järjestävät järjestöt juhlistavat lapsen oikeuksien päivää järjestämällä marraskuussa viikoilla 46 ja 47 erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä popup-kerhoja eri puolilla maata yllättäviin paikkoihin. Lastenviikon teemoina ovat #yhdenvertaisuus ja #harrastan.

    Järjestä popup-kerho!

    Tule mukaan lastenviikkoon järjestämällä vaikka popup-kerho ajanjaksolla 13.-26.11. Popup-kerho on lyhytkestoinen toimintatuokio tai kerhohetki tavallisuudesta poikkeavassa paikassa, esimerkiksi kauppakeskuksessa, torilla, asemalla tai seurantalolla. Tavoitteena on yllättää, lisätä kerho- ja harrastustoiminnan tunnettuutta ja harrastajamääriä.

    Katso Nuorisoseurojen askeleet popup-kerhon järjestämiseen.

     

  • Puheenjohtajalta: Syksy saapuu – oletko valmis?

    Puheenjohtajalta: Syksy saapuu – oletko valmis?

    Kesä on jo lopuillaan ja se aiheuttaa yleensä minussa pientä alakuloa, mutta tänä vuonna syksyn tulo ei aiheut­tanutkaan surua. Päinvastoin, odotan syksyä jo aika malt­tamattomin mielin.

    Kesä oli – niin kuin aina – kaikin puolin ihana, täynnä tapahtumia, toimintaa, elämyksiä sekä yhdessäoloa. Näiden kaikkien kokemusten jälkeen minun on yleensä vaikeaa palata arkiseen aherrukseen. Mutta ei tänä syk­synä. Hymy ei suostu hyytymään millään ja työpaikalla­kin olen täynnä virtaa sekä jo ärsyttävyyteen asti innois­sani kaikesta.

    Syynä syysiloon on tietysti meidän jengi, nuoriso­seuralaiset sekä meidän tapahtumat. Meillä on tulossa toiminnantäyteinen ja innostava syyskausi. Tanssimania ja valtuusto ovat itselleni tärkeitä tapahtumia, jossa saa ravittua niin ruumiin kuin sielunkin. Omat ja lasten har­rastukset tuovat nekin valopilkkunsa pimeneviin syysil­toihin.

    Erityisen innoissani olen päätöksestäni olla rohkea ja astua oman mukavuusalueeni ulkopuolelle. Päätin nimittäin osallistua Teatterilaiva-tapahtumaan. Alueval­taus on minulle ihan uusi ja aiheuttaa pientä jännitystä sekä perhosia vatsanpohjalle. Teatterilaivasta on tul­lut minulle salainen ihastus. Töitä tehdessäni huomaan välillä, että ajatukseni siirtyvät Itämeren aalloille ja poh­din – vienon hymyn karehtiessa kasvoillani – voisinkohan minäkin osallistua teatteriaiheiseen pubivisaan. Aja­tuskin improliigan finaalista saa aikaan pienet naurun­tirskahdukset, onneksi en työskentele avokonttorissa. Rohkeus näemmä kannattaa, sillä jo pelkkä ajatuskin itselleni uuteen toimintaan osallistumisesta tuo aivan uudenlaista potkua arkeen.

    Uusi toimintakausi antaa meille mahdollisuuden toteuttaa itseämme sekä toimijana että toiminnan­tarjoajana. Kysykää rohkeasti itseltänne ja toisiltanne, millaista toimintaa me tarvitsemme, mitä haluamme ja miten me se toteutamme. Osallistukaa rohkeasti tapah­tumiin, jossa saa viihdyttävän ohjelman lisäksi myös uusia tuttuja sekä vertaistukea. Ja sitähän me emme voi koskaan saada liikaa.

    Syksy saisi minun puolestani jo tulla! Minä olen jo val­mis kohtaamaan uudet kokemukset ja tutun toiminnan avoimin mielin ja sydän täynnä rohkeutta.

  • Kun rokkarit, joogit ja kansantanssijat kohtaavat

    Kun rokkarit, joogit ja kansantanssijat kohtaavat

    Made in Lutakko -tapahtuman seurauksena rock-bändi lähti Tosi-isojen keikkayhtyeeksi Kaustiselle.

    Yleisin kansantanssiryhmän harjoittelutila lienee kou­lun liikuntasali, nuorisoseurapiireissä tanhutilana toi­mii usein nuorisoseurantalo. Hieman persoonallisempi tanhusali löytyy jyväskyläläiseltä ISOn Tanhuujilta. Vuodesta 2008 ISOT ovat harjoitelleet legendaarisen Tanssisali Lutakon alakerrassa. Rock-klubin lisäksi ISOjen naapureina toimivat muun muassa Jyväskylän astanga­joogayhdistys, bistroravintola Lutakon nurkka, taiteilijat työhuoneissaan sekä kymmenet bändikämpissään har­joittelevat bändit.

    Pitkästä rinnakkaiselostaan huolimatta talon eri toi­mijat eivät ole juurikaan tehneet yhteistyötä keskenään. Tämän vuoden toukokuussa asiaan saatiin muutos, kun osana Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa talossa järjestettiin Made in Lutakko -niminen tapahtuma. Päi­vän kestäneessä tapahtumassa vanhan leipomoraken­nuksen ovet avattiin suurelle yleisölle ja talon yhteisöt ja taiteilijat esittelivät osaamistaan jyväskyläläisille.

    Made in Lutakko - Kuvaaja Inka Somerla

    Made in Lutakon suunnittelu aloitettiin noin vuotta ennen tapahtumapäivää, ja vauhti kiihtyi vuoden 2017 alusta entisestään. Tapahtuma tehtiin pääasiassa vapaa­ehtoisvoimin ja sitä koordinoitiin ISOista käsin. Isona apuna tapahtuman tuotannossa oli kaksi kulttuurituo­tannon opiskelijaa Humanistisesta ammattikorkea­koulusta.

    Yksi tapahtuman tavoitteista oli tehdä asioita ristiin eri tiloissa ja eri tavalla kuin yleensä oli totuttu. Made in Lutakossa esimerkiksi tanhusali valjastettiin eloku­vasaliksi, jossa esitettiin Jyväskylän meininki ja Taistelu Lutakosta -dokumentit. Hetkeä myöhemmin toisen ker­roksen klubilla koettiin sen historian ensimmäinen kan­santanssikonsertti Tanhu 2.0.17 -konsertin merkeissä.

    Made in Lutakko - Kuvaaja Anja Saksola

    Yksi ISOjen haaveista tapahtumaan liittyen oli esiin­tyä jonkin talossa harjoittelevan yhtyeen kanssa. Talon uumenista löytyikin loistava Kolme vuodenaikaa -nimi­nen rockbändi, joka otti haltuun muun muassa Palefacen Talonomistajan Tosi-Isojen esitystä varten ja Kylä vuotti uutta kuuta -klassikon Isottarien Uusi Kuu -koreografi­aan. Yhteistyö bändin kanssa osoittautui niin antoisaksi, että Isottaret ja Pauha ottivat pojat mukaan myös Kaus­tisen festivaaleille myöhemmin kesällä.

    Isottarien tanssija Katja Huutokari kuvaa Made in Lutakko -päivää pitkäksi ja tapahtumantäyteiseksi. ”Oli mielenkiintoista kiertää taloa ja nähdä mitä kaikkea muuta talossa tapahtuukaan”, Huutokari kertoo. Hän osallistui muun muassa capoeirayhdistyksen järjestä­mälle kokeilutunnille. ”Kiinnitin huomiota, miten hyvin tunnin vetäjät saivat sekalaisen seurakunnan omaksu­maan sen verran capoeiraliikkeitä, että lopuksi päästiin pelaamaan yhdessä”, Katja Huutokari muistelee.

    Made in Lutakko - kuvaaja Katja Laamanen

    Teksti: Inka Somerla

    Kuvat: Inka Somerla, Katja Laamanen ja Anja Saksola

  • Joonas Pokkinen Etelä-Hämeen toiminnanohjaajaksi

    Joonas Pokkinen Etelä-Hämeen toiminnanohjaajaksi

    Etelä-Hämeen toiminnanohjaajana aloitti syyskauden alussa Joonas Pokkinen. Joonas toimii osana Etelä-Hämeen aluetoimiston tiimiä nuorisoseurojen tukena. Painopiste työssä on lasten ja nuorten toiminnan tukemisessa ja kehittämisessä sekä erilaisissa koulutuksissa. Joonas siirtyy tehtävään liiton keskustoimistolta, jossa hän on viime vuosien aikana tehnyt useampia lasten ja nuorten osallisuutta lisääviä hankkeita sekä työskennellyt osana lastenkulttuurin ja tanssin osaamiskeskuksia.

    Joonas on nuorisoseuraväelle tuttu muun muassa Lasten Kalenoista ja Voltista, joiden ohjelmatuotannossa hän on ollut vahvasti mukana. Toiminnanohjaajan tehtävien lisäksi Joonas jatkaa tanssin osaamiskeskuksessa tanssin palveluiden kehittämisen parissa. Joonaksella on työpöydät sekä Tikkurilan että Lahden toimistoilla.

  • Luovasta lavasta nostetta seuratoimintaan

    Luovasta lavasta nostetta seuratoimintaan

    Menneenä kesänä järjestettiin Luova lava lapsille -leirejä useammalla paikkakunnalla kuin koskaan aikaisemmin. Noin seitsemänsadan lapsen riemua todistettiin jo vakiin­tuneilla sekä myös lukuisilla uusilla paikkakunnilla eri puo­lella Suomea. Leirit työllistivät lähes sata nuorta ohjaajaa.

    Luova lava -toiminnasta on nopeassa ajassa noussut merkittävä kulttuurisen nuorisotyön muoto, jossa yhdis­tyy hienolla tavalla Nuorisoseurojen arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus.

    Matala kynnys, lasten osallisuus ja hyvät tukimateriaa­lit tekevät toiminnan käynnistämisestä helppoa ja haus­kaa. Luova lava on hyvä väline käynnistää ja kehittää seu­ran lastenkulttuurityötä.

    Luova lava -kerhoja käynnistämään

    Kesäisten leirien ohella yhä suositumpia ovat koko talven jatkuvat Luova lava -kerhot. Nyt syksyllä on hyvä aika miet­tiä, olisiko juuri meidän seuralla kiinnostusta käynnistää jatkuvaa kerhotoimintaa.

    Tällekin syksylle ehtii vielä hyvin käynnistämään toi­mintaa, jos kerhotoiminta on seuralle ennestään tuttua. Jos taas toimintaa aletaan suunnittelemaan alusta alkaen, kannattaa suunnitteluosuus tehdä huolella ja käynnistää kerho vaikka tammikuussa.

    Käy katsastamassa laajemmat sekä leiri- että kerho-op­paat osoitteesta www.luovalavalapsille.fi ja kysy apua Nuorisoseurojen työntekijöiltä, autamme mielellämme.

    Laitetaan yhdessä lastenkulttuuri uuteen luovaan nou­suun!

    [one_half_first]

     [/one_half_first][one_half_last][/one_half_last]

  • Onko sinun seurasi avoin kaikille – tuoreesta oppaasta vinkit nuorisoseuroille erityisnuorten toimintaan

    Onko sinun seurasi avoin kaikille – tuoreesta oppaasta vinkit nuorisoseuroille erityisnuorten toimintaan

    Yhdenvertaisuus on yksi nuorisoseurojen kolmesta arvosta. Yhdessä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kanssa arvot toimivat nuorisoseuratoiminnan peruskivenä. Yhdenvertaisuuden aiempaa paremmaksi toteutumiseksi tuotettiin Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa opas seuroille erityisnuorten huomioimiseksi seura- ja harrastustoiminnassa. Oppaassa on vinkkejä ja malleja toiminnan käynnistämiseksi.

    ”Opas ei opasta suoraan tietyn erityisen tuen tarpeen kohtaamiseen tai tilanteessa toimimiseen. Pikemminkin se toimii suunnannäyttäjänä ja tukena tietoiseen toiminnan laajentamiseen mahdollisille uusille kohderyhmille”, oppaan toimittanut hanketyöntekijä Joonas Pokkinen linjaa.

    Toimintamuodot tutuiksi kokoamisvaiheessa

    Oppaan kokoamisvaiheessa seulottiin ja selvitettiin järjestössä erityisnuorten kanssa tehtävää työtä. Osin haasteeksi muodostui se, että harrastajia ei nuorisoseuroissa eritellä muutoin kuin iän perusteella: näin esimerkiksi vammaisille, maahanmuuttajille tai muuten erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille suunnattua toimintaa ei tilastoista pystytä poimimaan.

    ”Toisaalta se on myös järjestön etu: nuorisoseuroissa voi harrastaa mukana ilman, että jäseniin lyödään erityisyyden leimaa. Toiminnassa onkin laajasti mukana eri-ikäisiä harrastajia, eikä jatkossakaan ole mielekästä tilastoida mahdollista erityisyyttä erikseen. Nuorisoseurat on turvallinen harrastuspaikka ja järjestö kaikille”, Pokkinen jatkaa.

    Mieleenpainuvaa oppaan tekemisessä oli matka Pohjois-Karjalaan, Honkalammen nuorisoseuran vieraaksi.

    ”Pihkassa-ryhmän ohjaaja Jaana Tarkkonen sanoi upeasti jotenkin niin, että toiminnan tarkoituksena on saada ryhmän jäsenille mielekästä, omannäköistä tekemistä heidän omaan arkeen. Ryhmässä tehdään yhdessä ryhmäläisille merkityksellistä toimintaa”, Pokkinen muistelee.

    Lataa opas.

    Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

  • 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa: Nuorisoseurat tukee taas nuorten tapahtumia

    100 tapahtumaa, 1000 tarinaa: Nuorisoseurat tukee taas nuorten tapahtumia

    Nuorisoseurat on taas myöntänyt rahallista tukea kolmelle nuorten suunnittelemalle tapahtumalle. Avustukset lähtevät Laukkosken nuorisoseuralle, Varusmiessoittokunnan Reserviläisille ja Teatteri Täsmälle Tampereelle.

    Teatteri Täsmä: Uittovoima

    Tamperelaiset teatterialan ammattilaiset ja harrastajat vievät yleisönsä Pispalan Uittotunnelissa pohtimaan talkoohenkeä satavuotiaassa Suomessa. Teatteri Täsmän Uittovoima-nimisessä esityksessä katsojat kulkevat 280 metriä pitkässä tunnelissa esiintyjien johdattelemana. Onko tunnelin päässä valoa ja millaiset talkoot tarvitaan, että unohdetulla uittotunnelilla olisi vielä toivoa?

    Teoksen esiintyjinä toimivat nuoret ammattinäyttelijät sekä 9 tamperelaisesta nuoresta harrastajanäyttelijästä koostuva ensemble. 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa avustus käytetään teoksen lavastuksen toteuttamiseen.

    Centuria – Musiikkia satavuotiaalle Suomelle

    Syyskuussa Lahden Ristin kirkko tulee soimaan komeasti nuorten reserviläisten voimin. Varusmiessoittokunnan reserviläisten sinfoniaorkesteri koostuu pääasiassa vuosina 2011–2016 varusmiespalveluksensa suorittaneista reserviläisistä. Iältään soittajat ovat noin 25-vuotiaita ja iso osa on musiikinopiskelijoita ympäri Suomea. Konsertissa kuullaan niin Jean Sibeliusta, Armas Järnefeltiä kuin Toivo Kuulaa. Huipennuksen kajahtaa Sibeliuksen tunnetuin mestariteos Finlandia.

    Tapahtuman tuottaminen, nuottimateriaalista huolehtiminen, Teosto-maksut, majoitus sekä ruokailut järjestetään täysin yhdistyksen reserviläisvoimin. 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -avustus käytetään nuottimateriaalin vuokraan.

    Mutaveijarit viihdyttämään lapsia

    Laukkosken nuorisoseurassa ajateltiin, että satavuotias Suomi tarvitsee laadukkaan lasten konsertin kylälle. Niinpä keväällä Tempoa tenaviin -ryhmissä haarukoitiin sopivia yhtyeitä yhdessä lasten kanssa, ja lokakuussa Mutaveijarit-yhtye suunnistaa Laukkoskelle konsertoimaan. Aikuiset ovat hoitaneet yhtyeen varauksen ja viralliset ilmoitukset, ja lapset pääsevät hoitamaan muun muassa materiaaleihin ja koristeluihin liittyviä asioita. Lapset esimerkiksi suunnittelevat konsertin mainoslehtisiä koristelemalla ja piirtämällä niihin omia ajatuksia Mutaveijarit-yhtyeestä.

    [divider style=’centered’]

    Avustusta teidänkin tapahtumallenne? Nuorisoseurat myöntää 100-500 € lasten tai nuorten itse suunnittelemille tapahtumille.

    [thrive_link color=’teal’ link=’https://1000tarinaa.fi’ target=’_blank’ size=’medium’ align=’aligncenter’]HAE AVUSTUSTA[/thrive_link]

  • Selkokielinen esite nuorisoseurojen käyttöön

    Selkokielinen esite nuorisoseurojen käyttöön

    Nuorisoseurojen käyttöön on tuotettu esite selkokielellä. Esite on ladattavissa nuorisoseurojen työkalupakista ja se esittelee nuorisoseurajärjestön eri toimintamuotoja. Esitteen tekstejä voi käyttää myös esimerkiksi, jos tanssi- tai teatteritoimintaa markkinoidaan tai järjestetään selkokieltä käyttäville ryhmille.

    ”Selkokielinen esite täydentää hyvin keväällä tuotettujen arabian- ja venäjänkielisten yleisesitteiden sarjaa ja mahdollistaa toiminnasta kertomisen uusille harrastajille”, iloitsee Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeen hanketyöntekijä Joonas Pokkinen.

    Selkokielisen esitteen tuottamisprosessin aikana piti nuorisoseuratoimintaan sukeltaa aika syvälle, jotta viesti saatiin tiivistettyä selkokieliseen muotoon. Selkomukautuksen teki Humanistisen ammattikorkeakoulun hanketyöntekijä, lehtori Hanna-Kaisa Turja.

    Kuka esitteestä voi hyötyä?

    Selkokieli on yleiskieltä helpompaa suomea. Selkokieliset tekstit on suunnattu käyttäjille, joille yleiskieli on hankalaa lukea. Selkokeskus määrittelee selkokielen kohderyhmät seuraavasti:

    Selkokielen tarve voi johtua monista syistä:

    1. neurobiologiset syyt (esim. kehitysvamma, dysfasia, lukivaikeus, ADHD tmv.)
    2. kielitaidon heikentyminen (esim. muistisairaus, afasia)
    3. suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. (lähde: selkokeskuksen verkkosivut)

    ”Esitteellä voidaan avata nuorisoseurojen harrastustoiminnan tavoitteita ja tarkoitusta esimerkiksi maahanmuuttajataistaisen harrastajan perheelle”, vinkkaa Pokkinen.

    Lataa esite

    Lisätietoja:
    Joonas Pokkinen, p. 050 567 25 86, joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi

    Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod 

  • Seurantalojen korjausavustusten haku on alkanut – jaossa myös erillisavustus kuntokartoituksiin

    Seurantalojen korjausavustusten haku on alkanut – jaossa myös erillisavustus kuntokartoituksiin

    Seurantalojen korjausavustusten hakuaika on alkanut. Hakemukset on toimitettava Suomen Kotiseutuliittoon viimeistään 30.9.2017.

    Seurantalojen korjausavustukset vuodelle 2018 ovat nyt haettavana. Seurantalojen korjausavustus on tarkoitettu seurantalojen kunnostamiseen, käytettävyyttä parantaviin korjauksiin sekä talojen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen. Avustusta voi hakea yhteisö, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustusta haetaan sähköisessä verkkopalvelussa.

    Erillisavustus kuntokartoituksiin

    Tänä vuonna on haettavana lisäksi seurantalojen kuntokartoituksiin tarkoitettu erillisavustus, jota jaetaan vähintään kahden seurantalon omistavan yhteisön muodostamille ryhmille. Erillistä avustusta kuntokartoituksiin haetaan Suomen Kotiseutuliiton sivuilla olevalla tulostettavalla lomakkeella.

    Avustusten jakamisessa kiinnitetään huomiota talon kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kansalaistoiminnan kokoontumistilojen tarpeeseen alueella. Ratkaisevassa osassa avustuksia myönnettäessä ovat hyvät korjaussuunnitelmat. Vuonna 2017 korjausavustusta myönnettiin 168 seurantalon omistavalle yhteisölle yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Hakijoina oli 261 eri yhteisöä.

    Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa tarvittavat määrärahat. Avustusten myöntämisestä päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella helmi-maaliskuussa 2018. Määräraha avustuksiin varataan valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista.

    Seurantalojen korjausavustusten hakeminen: www.kotiseutuliitto.fi

    Lisätietoja:

    Sanna Käyhkö, tiedottaja-hankesihteeri, Suomen Kotiseutuliitto
    puh. (09) 612 63223, sanna.kayhko@kotiseutuliitto.fi

    www.seurantalot.fi
    twitter: @seurantalot