Blog

Erikoisimmat harrastukset: Taavetin nuorisoseuralla harrastetaan roller derbyä

19.10.2017

Alkulämmittelyn askeleet kumahtelevat salissa. Teippirullasta rajataan rata-aluetta vilkkaan. Kohta jo kypärät päähän ja suojukset käsiin sekä jalkoihin. Joku puhuu blokkeri-parista, toinen jammerista. Minkä lajin harjoituksiin olenkaan tullut tutustumaan?

Taavetin Nuorisoseura otti haasteen vastaan ja lähti rohkeasti tekemään yhteistyötä Lpr HCRollersin kanssa syksyllä 2016. Tilanteessa kohtasi alueella uudempi harrastusmuoto Roller Derby harrastuspaikkahaasteineen ja nuorisoseura toimintahaasteineen. Lpr HCRollersilla oli ollut vaikea löytää Lappeenrannasta harrastustiloja. Tilassa tulisi saada luistella rullaluistimilla, sen pitäisi olla tarpeeksi iso, jotta rata mahtuu, ja harjoitusvuorojakin olisi kiva saada viikonlopuiksi. Luumäellä toimivalla Taavetin Nuorisoseuralla taas oli vastavuoroisesti toive saada lasten ja nuorten teatteri-ilmaisun kerho Näyttiksen lisäksi muutakin toimintaa seuralleen. Taavettihallista löytyi usein viikonloppuisin vapaana oleva tila, ja näin yhteistyökuvio oli valmis. Nyt mukana on jo viisi luumäkeläistä lajin harrastajaa, ja kiinnostuneita tulossa varmasti vielä lisää.

Roller Derbyssä liikutaan perinteisen mallisilla rullaluistimilla, polvi-, kyynär-, ranne- ja hammassuojin sekä kypärällä varustettuna ympäri rataa. Lajissa on tavoitteena niin monen muun lajin tavoin saada mahdollisimman paljon pisteitä omalle joukkueelle. Pisteet karttuvat tässä vauhdikkaassa kontaktilajissa yksinkertaisesti vastustajia ohittelemalla. Sääntöjäkin löytyy. ”Niitä on todella paljon!” vinkkaavat pelaajat.

Harrastajat painottavat, että laji sopii kaikille. Osallistujille ei ole vaatimuksia ja aloittaminen on suhteellisen halpaa. Kehittymisen lajissa huomaa helposti. Pelaajien ikäjakauma on 20-vuotiaasta yli nelikymppiseen. Lajiin voi lähteä mukaan niin miehet kuin naiset. Tälläkin kertaa mukana on yksi mies. Koska kontaktilajista on kyse, on varauduttava myös pieniin haavereihin. Mustelmia ja nilkanvenähdyksiä kummempaa ei kuitenkaan ole vielä Taavetissa sattunut.

Harjoitukset koostuvat lämmittelyn jälkeen tekniikasta, jossa yhtenä osana on rullaluistelutaitojen, kääntymisen, jarruttamisen hiominen. Lisäksi käydään läpi taktiikkaharjoituksia, kuinka ryhmänä pystytään estämään vastustajajoukkueen tähtihatulla varustetun jammerin eteneminen radalla. Lopuksi tietenkin kisataan jaetuilla joukkueilla. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti lajin muiden harrastajien kanssa. Tämänkin päivän harjoituksissa mukana on pelaajia Kotham City Rollersista Etelä-Kymenlaaksosta.

Lähtiessäni pelaajat kysyvät: ”Milloin sinut nähdään rullilla?” Epäilen vahvasti omia luistelutaitojani. Nina Kontula, yksi pelaajista kertoo, että oli edellisen kerran luistellut ala-asteella, kun viime vuonna aloitti Roller Derbyn.

Kaikkinensa mielenkiintoinen laji.
Hollo ja Martta -festivaali vie katsojan eurooppalaisen kansantanssiperinteen ytimeen

13.10.2017

”Yhdessä kokeminen ja toisen kulttuurin ennakkoluuloton kohtaaminen luo aina uusia mahdollisuuksia. Se on tämän festivaalin suola,” festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kuvailee kuun lopussa tulevaa Hollo ja Martta -festivaalia.

Hollo ja Martta -festivaaleille on luotu mahdollisimman autenttinen tanssikattaus sukulaiskansojen kansantanssikulttuurista unohtamatta kotimaisia esiintyjiä. Hollo ja Martta -festivaali 2017 on yksi päijäthämäläinen Suomi 100 -hankkeen tapahtuma. Hollo ja Martta -festivaalia juhlitaan 27.10.-5.11.2017

”Meillä nähdään tänä vuonna paljon suomalais-ugrilaisia kansantansseja sekä tarjoamme eurooppalaista perinnettä.”

Nuorisoseuran lasten, nuorten ja aikuisten kansantanssijat esittävät tunnettuja suomalaisia perinnetansseja juhlavuoden kunniaksi. Festivaalin päätteeksi nähdään – kuten joka vuosi – Lantti, joka on tunnettu eurooppalainen perinnetanssi.

Häätansseja eurooppalaisesta yhteisprojektista

Virolainen Koidupuna ja saksalainen De Beekscheepers esittävät yhdessä eurooppalaisia hääperinnetansseja.

”Konserteissamme on mahdollisuus nähdä upeita koreografioita eurooppalaisista häätansseista. Virolainen kansanmusiikki on duurivoittoista ja siksi sitä on aina ilo kuunnella. Kansantanssin askelikot ovat lähellä suomalaisia kuvioita. Virossa kansanperinne elää ja voi hyvin sen vuoksi, että koulujärjestelmä tukee sen olemassaoloa.”

Saksalaisessa kansantanssissa askelikot noudattavat samanlaista peruskaavaa kuin suomalaisessa perinteessä. Saksalaisten häätanssiesityksessä nähdään samoja elementtejä kuin suomalaissa purpureissa.

”Olemme kuitenkin samaa eurooppalaista perhettä ja tanssitraditiolla on samanlainen perinnepohja,” Hentinen kertoo. ”Saksalaisessa tanssiperinteessä vastakkaisriviasetelmat ja muodostelmaneliö tai -piiri ovat eurooppalainen erityispiirre. Se näyttää helpolta, mutta vaatii paljon taitoa, oppiakseen näiden askelikkojen hallinnan.

Juhlavuonna tietenkin unkarilaista kansantanssia

Veljeskansa Unkarista Hollo ja Martta -festivaaleille saapuu taidokas ja palkittu ryhmä Szökős Néptáncegyüttes. Unkarilaisen kansantanssin rytmiin on helppo samaistua. Se on nopeatempoista ja sen liikekieli on vaikuttavaa.

”Ilo, rytmi ja väri huokuu tästä unkarilaista kansantanssia tulkitsevasta poppoosta. Unkarilainen kansantanssi on helponnäköistä, mutta se on fyysisesti erittäin rankkaa. Ryhmän esitykset ovat loistavia ja tarinat tanssien taustalla ovat vaikuttavia ja mielenkiintoisia.”

Kansantanssin juuret ovat Ranskassa

Suomalaisen kansantanssiperinteen juuret ovat Ranskassa, josta se on tullut Suomeen Ruotsin ja Venäjän hovien kautta yli 200 vuotta sitten. Juhlavuoden Hollo ja Martta -festivaali kunnioittaa myös edesmenneen lahtelaisen opetusneuvoksen Helvi Jukaraisen työtä. Hänen koreografiansa ja liikekieli elää yhä voimakkaasti suomalaisessa kansantanssiperinteessä.

Kuva: Szökős Néptáncegyüttes

Lisätietoja:
Aimo Hentinen
040/5589755
aimo.hentinen@phnet.fi
Tanssiralli 2018 kutsuu lasten ja nuorten kansantanssiryhmiä

12.10.2017

Lasten ja nuorten kansantanssiryhmien valtakunnallisessa katselmuksessa Tanssirallissa ryhmät saavat esiintymiskokemusta, pääsevät näyttämään omaa osaamistaan ja oppimaan yhdessä. Tanssirallissa ryhmät saavat palautetta tanssin ammattilaisista koostuvalta raadilta ja toinen toisiltaan vertaispalautteen muodossa. Saadun palautteen avulla ryhmä voi kehittää tanssi – ja esiintyjätaitoja ja ohjaaja saa tukea ohjaus -ja kasvatustyöhön.

Katselmuksessa arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Arviointiraadin työn tuloksena ryhmät sijoitetaan seuraaviin sarjoihin rauta, pronssi, hopea, kulta. Ryhmä voi halutessaan osallistua katselmukseen myös ilman nimeämistä sarjoihin. Tällöin ryhmä saa mahdollisuuden esiintyä sekä suullisen että kirjallisen palautteen. Tutustu Tanssirallin sääntöihin ja arviointikriteereihin Tanssirallin sivulla www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli.

Tanssiralli 2018 aluetapahtumat

Ryhmiltä tehdyn kyselyn pohjalta, Tanssiralli 2018 on päädytty järjestämään kahdella paikkakunnalla kolmen sijaan. Pohjoinen Tanssiralli järjestetään 21.4.2018 Oulussa ja Eteläinen Tanssiralli 28.-29.4.2018 Lahdessa.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen Tanssiralliin tapahtuu 22.1.-28.2.2018 lähettämällä täydellinen materiaalipaketti ryhmästä ja esityksestä. Kaikki tarvittava materiaali ja tarkemmat ohjeet löytyvät tuolloin Tanssirallin kotisivuilta www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli.

Osallistumismaksut

Ryhmäkohtainen osallistumismaksu on 130 euroa (sis. osallistumisen katselmukseen, suullinen ja kirjallinen palaute). Kultahippu-sarjan osallistumismaksu 70,00 euroa (sis. osallistuminen katselmukseen, suullinen palaute).

Nähdään keväällä Tanssirallin merkeissä! Harjoitteluintoa kaikille ryhmille!

Lisätiedot: riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939, hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi / 050 468 6388
Sata satua -tapahtuma juhlistaa teatteritoimintaa Ylihärmän nuorisoseuralla 21.10.

11.10.2017

Ylihärmän nuorisoseuran koko perheen teatteritoiminta täyttää kuluvana vuonna 10 vuotta. Koska vuosi 2017 on myös Suomen 100-vuotisjuhlavuosi, järjestetään koko perheen tapahtuma 100 satua lauantaina 21.10. klo 10-14 Ylihärmän nuorisoseuralla (os. Ylistarontie 94). Ilmainen tapahtuma kokoaa yhteen kaikki seuran näyttämöllä kymmenen vuoden aikana esitetyt satunäytelmät sekä niiden tekijät ja kokijat.

Tyhjä seurantalo ja sen isot lämmityskustannukset olivat realiteetit, kun uusi nuori johtokunta päätti vuonna 2007 herättää uudelleen henkiin pitkän historian omaavan Ylihärmän nuorisoseuran teatteritoiminnan. Tilanne oli kaikille uusi ja toimintaa lähdettiin rakentamaan ihan alusta.

Ensimmäisestä näytelmästä lähtien toiminnan pääpainopisteeksi nostettiin osallistavuus ja yhdessä tekeminen. Toiminta on aina ollut kaikille avointa ja jokainen työryhmän jäsen, kaikista pieninkin on muiden kanssa saman arvoinen. Suurin osa näyttelijöistä on lapsia ja nuoria, ja usein heitä on paljon, sillä kaikki halukkaat otetaan mukaan. Tästä huolimatta taiteellisesta tasosta ei ole yhdessäkään produktiossa haluttu tinkiä, vaan näytelmän eri osa-alueisiin kuten ohjaukseen, musiikin sävellykseen, koreografioihin, lavastukseen, puvustukseen, valo- ja äänisuunnitteluun, tuotantoon jne. on käytetty satoja työtunteja – huolimatta siitä, ettei kukaan työryhmän jäsen ole koskaan saanut palkkaa.

Alusta asti toiminnassa mukana olleet Ylihärmän nuorisoseuran puheenjohtaja, lavastaja Hanna Keskinen sekä seuran sihteeri, ohjaaja Maaria Koivula-Talkkari iloitsevat ennen kaikkea lapsissa ja nuorissa projektien myötä tapahtuvasta ilmaisun kehittymisestä ja rohkaistumisesta: kehityskaari on monen kohdalla ollut huikea pienestä joukkokohtaukseen osallistujasta tanssivaksi ja laulavaksi pääosan esittäjäksi. Koko perheen teatteritoiminnalla on myös sosiaalista tilausta siinä suhteessa, että kaikki lapset ja nuoret eivät esimerkiksi ole liikunnallisia tai kuulu mihinkään joukkueeseen tai harrastusryhmään – näytelmäporukassa ollaan yhtä isoa tiimiä, jossa erilaisuus on vahvuus. Ylihärmän nuorisoseuran koko perheen teatteritoiminta on myös aina ollut ilmaista osallistujilleen.

Sata satua -perhetapahtuma koostuu erilaisista toimintapisteistä: osallistujat pääsevät mm. pomppimaan prinsessa Ruususen pomppulinnassa, tekemään kokeita Merennoidan taikakeittiössä, koristelemaan Lumikuningattaren muffinsseja ja kutomaan Aladdinin taikamattoa kangaspuilla! Jokaisesta kymmenestä näytelmästä rakentuu oma toimintapiste, jossa voi myös tavata näytelmien satuhahmoja. Lisäksi tapahtumassa on monipuolista musiikkiohjelmaa ja taikuri Markku Anttila esiintyy klo 11.30.

100 satua -tapahtuman toivotaan tavoittavat lähialueen lapsiperheiden ja muiden kiinnostuneiden lisäksi myös ne kaikki sadat ihmiset, jotka vuosien aikana ovat näyttelijöinä tai erilaisissa taustahommissa osallistuneet Ylihärmän nuorisoseuran koko perheen teatteritoimintaan. Yksi toimintapiste keskittyykin tallentamaan videolle vuosien aikana mukana olleiden omia kokemuksia ja muistoja nuorisoseuralta – siitä jos mistä muodostuu sata satua!

Sata satua -perhetapahtuma on osa Aisaparin juhlavuosi 2017 -hanketta. Järjestelyissä ovat mukana Ylihärmän nuorisoseuran lisäksi Kauhavan elämänlaatupalvelut, Härmänmaan 4H-yhdistys, MLL:n Ylihärmän paikallisyhdistys sekä Ylihärmän kappeliseurakunta.

Lisätietoja:
Maaria Koivula-Talkkari, 040 7615644, maaria.kt@gmail.com
Hanna Keskinen, 050 3027766, h.keskinen@gmail.com

Lisätietoja ja kuvia näytelmistämme löytyy myös osoitteesta www.yliharmannuorisoseura.fi

Kuva: Prinsessa Ruusunen -näytelmästä vuodelta 2007.
Paljon nuorisoseuraväriä Nuori toimija -palkintojenjaossa

11.10.2017
Allianssi jakoi ensimmäiset Nuori toimija -tunnustukset Helsingissä 10.10. Tunnustus on tarkoitettu kiitokseksi ja kannustukseksi aktiivisille nuorille sekä omalla toiminnallaan nuorten asemaa ja heidän hyvinvointiaan edistäneille aikuisille.

Nuori toimija -tunnustus jaettiin jopa neljälle nuorisoseuratoimijalle:
- Luova lava -toiminta, Jyväskylä
- Vuoksenniskan nuorisoseuran Irti-teatteri, Imatra
- Karjalan Nuorten kansantanssiohjaaja Sini Hirvonen, Helsinki
- Jokipiin Nuorisoseuran aktiivinuori Niko Luokkakallio, Kurikka
Nuori toimija -tunnustuksen saaja voi olla yhtä hyvin nuori tai vanha. Pääasia on, että tuoretta näyttöä nuorisotoiminnasta tai -työstä löytyy. Yksittäisten henkilöiden lisäksi voidaan palkita myös järjestöjä, hankkeita ja nuorten ryhmiä.

Muut Nuori toimija -tunnustuksen saajat: Ohjaamo Kotka; Muuttajat!-demokratiakasvatushanke ja Nuoret toimijat -ryhmä; Plan Suomi; Aktiivinuori Henrik Mattsson; Lippukunnanjohtaja Atte Jantunen, Reippaat Pojat ry, Jyväskylä; Aikuiskaveritoiminta, Luotolan Nuoret ry, Kemi; Aktiivinuori ja ohjaaja Hanne Mällinen, Siikajoki / Oulu. Muut tulevaisuusfoorumit ovat Seinäjoella 12.10., Mikkelissä 19.10. ja Kemissä 25.10.

Kuva: Irti-teatterilaisia Voltti-tapahtumassa kesäkuussa 2017. Kuvaaja Riina Tanskanen
Nuorisoseurat sitoutuu torjumaan vihapuhetta

8.10.2017

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt haastekampanjan vihapuheen torjumiseen. Sitoudun torjumaan vihapuhetta -kampanja käynnistyi 2.10.2017, jolloin vietettiin maailman kiusaamisen vastaista päivää sekä YK:n väkivallattomuuden päivää.

”Vihapuhe ja syrjintä eivät kuulu nuorisoseuratoimintaan. Suomen Nuorisoseurat tuomitsee ehdottomasti kaikenlaisen kiusaamisen, syrjinnän, häirinnän ja ahdistelun. Nuorisoseurassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on tervetullut kaikkeen toimintaan ja jokaiseen tapahtumaan”, sanoi Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt Ilmajoen nuorisoseuran 135-vuotisjuhlassa.

Nuorisoseuraliike syntyi 1880 -luvun alussa nuorten perustamana Etelä-Pohjanmaalla ja Ilmajoen nuorisoseura on yksi maamme vanhimpia. Nuorisoseurojen tavoitteena on ollut aivan alkuajoista asti ”koota koko nuoriso yhteen ihmisyyttä ja kansalaiskuntoa kohottamaan.” Viime vuosisadan alussa (1919) kirjoitetussa nuorisoseuratyön oppaassa korostettiin, että ”Nuorisoseurojen työ on aina ollut ja tulee vastakin olemaan hyvien herätteiden synnyttämistä ja sen kautta hyvien harrastusten istuttamista nuoriin ihmisiin.” Nuorisoseurat ovat olleet torjumassa vihapuhetta jo vuodesta 1881.

Meillä harrastus- ja seuratoiminnassa puututaan aina vihapuheeseen ja kaikenlaiseen kiusaamiseen. Tämä on aina ollut osa nuorisoseurojen toimintakulttuuria ja sitä korostetaan myös kaikessa ohjaajakoulutuksessa. Vihapuhe on viestintää, jolla tahallisesti loukataan, halvennetaan tai uhataan toisia ihmisiä. Vihapuheen kohteeksi joutuminen tai pelko siitä voi estää ihmistä toimimasta haluamallaan tavalla ja horjuttaa yksilön itsetuntoa.

”Nuorisoseurajärjestö on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi yhtenä ensimmäisistä harrastus- ja kulttuurijärjestöistä. Kaikki meidän toimintamme noudattaa syrjinnästä vapaan alueen periaatteita. Teemme joka päivä työtä sen eteen, että toiminta on avointa ja arvostavaa, ja että siihen olisi kaikkien helppo tulla mukaan.”

Nuorisoseurojen arvot ovat osallisuus, yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus.
Kultainen ansiomerkki Ilmajoen nuorisoseuran Kirsti Vallille

8.10.2017

Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt järjestön korkeimman ansiomerkin, kultaisen ansiomerkin, pitkäaikaiselle aktiivilleen ja kulttuurisen nuorisotyön edistäjälle Kirsti Vallille. Ansiomerkki luovutettiin sunnuntaina 8.10. Ilmajoen nuorisoseuran 135-vuotisjuhlissa.

Valli liittyi nuorisoseuroihin ensimmäistä kertaa 10-vuotiaana vuonna 1968. Kahdeksan vuotta myöhemmin hän ryhtyi ohjaamaan ryhmiä ja tekee sitä edelleen. Nuorisoseuroissa Vallista kasvoi aktiivinen kansalainen ja yhdistystoimija. Hän on toiminut luottamustehtävissä niin omassa nuorisoseurassaan, maakunnallisessa järjestössä kuin kuntapolitiikassakin. Hän on toiminut mm. oman nuorisoseuransa, Etelä-Pohjanmaan Kalevan piirin, Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran johtokunnissa monta 6-vuotiskautta. Tällä hetkellä hän on Ilmajoen kunnan varavaltuutettu. Vallille on myönnetty aikaisemmin järjestön kuparinen ja hopeinen ansiomerkki sekä vuonna 2001 Hermanskan arvonimi. Valli työskentelee koulunkäyntiohjaajana.

Kultainen ansiomerkki myönnetään Vallille hänen tinkimättömästä työstään seudun nuorten harrastusten ja kansalaisaktiivisuuden puolesta. Ilmajoen nuorisoseura tarjoaa noin sadalle lapselle harrastusmahdollisuuksia teatterin ja tanssin parissa.

Ilmajoen nuorisoseuran 135-vuotisjuhla järjestettiin 8.10. Ohjelmassa nähtiin mm. Vallin ohjaaman lapsiryhmän tanssiesitys ja kuultiin Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaan tervehdys.
Nuori Kulttuuri Sounds 2018

5.10.2017

Nuori Kulttuuri Sounds 2018 tapahtumakokonaisuus pyörähtää käyntiin nyt syksyllä.

Nuorten valtakunnallinen musiikkitapahtuma Sounds järjestetään 25.-27.5.2018 Mikkelissä ja aluetapahtumat eri puolella Suomea ajalla 1.2.-8.4.2018.

Tapahtumakokonaisuuden säännöt löytyvät täältä. Aluetapahtumia voi järjestää kunnat tai järjestöt ja niitä koordinoi sekä rahoittaa Aluehallintovirastot. Aluetapahtumien järjestäjät tulee olla selvillä 24.11.2017 mennessä.

Suomen Nuorisoseurat/ Nuori Kulttuuri tuottaa aluetapahtumien tueksi laatukäsikirjan, joka helpottaa tapahtuman järjestämistä. Käsikirjan lisäksi järjestetään aluetapahtumatuottajakoulutus perjantaina 24.11.2017 Mikkelissä. Koulutukseen mahdollistetaan myös etäosallistuminen.

Ilmoittautuminen koulutukseen avataan marraskuun alussa.

Lisätietoja,

Pasi Saarinen

pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi

0504080366

www.nuorikulttuuri.fi
Hei, me olemme Suomen Nuorisoseurojen johtoryhmä!

3.10.2017

Suomen Nuorisoseurojen hallitus on tarkistanut työntekijöistä muodostetun johtoryhmän kokoonpanon ja siihen kuuluvien työntekijöiden toimenkuvat. Johtoryhmän muodostavat pääsihteeri ja neljä toimialajohtajaa, jotka kukin vastaavat oman toiminta-alueensa asiasisältöjen ja asiantuntijuuden johtamisesta. Toimialajohtajien työpariksi on valittu varahenkilöt, jotka osallistuvat tarvittaessa johtoryhmän työskentelyyn.

[one_third_first][/one_third_first][two_third_last]

Antti Kalliomaa, pääsihteeri

Antti Kalliomaa johtaa ja kehittää toimintaa, yhteiskuntasuhteita, viestintää, henkilöstöresursseja, taloutta ja hallintoa. Pääsihteerillä ei ole erillistä varahenkilöä.

[/two_third_last]

[one_third_first][/one_third_first][two_third_last]

Ulla Konttinen, toimialajohtaja, harrastustoiminnan tuki

Ulla Konttisen vastuulla on harrastustoiminnan ja kasvatustyön johtaminen ja kehittäminen. Hän on myös pääsihteerin sijainen.

Varahenkilö on Iija Filén, joka vastaa ohjaajakoulutuksen ja ohjaajahuollon koordinoimisesta ja kehittämisestä.

[/two_third_last]

[one_third_first][/one_third_first][two_third_last]Hannu Ala-Sankola, toimialajohtaja, seuratoiminnan tuki

Hannu Ala-Sankola vastaa järjestö-, kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä ja on aluetoimiston toiminnanjohtajien esimies.

Varahenkilö Henna Liiri vastaa erityisesti vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä. Toimii tarvittaessa aluetoimistojen toiminnanjohtajien esimiehenä.

[/two_third_last]

[one_third_first][/one_third_first][two_third_last]

Jukka Heinämäki toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat

Jukka Heinämäki johtaa ja kehittää tanssi- ja tapahtumatoimintaa ja on tapahtumatoimiston esimies.

Varahenkilö Joonas Pokkinen vastaa erityisesti tanssitoiminnan sisällöllisestä kehittämisestä.

[/two_third_last]

[one_third_first][/one_third_first][two_third_last]Pasi Saarinen, toimialajohtaja, teatteri ja kulttuurinen nuorisotyö

Pasi Saarisen harteilla lepäävät teatteritoiminnan ja kulttuurisen nuorisotyön johtaminen ja kehittäminen. Hän on Nuori Kulttuuri -työntekijöiden esimies.

Varahenkilö Jussi Salmi vastaa erityisesti kulttuurisen nuorisotyön sisällöllisestä kehittämisestä. Toimii tarvittaessa Nuori Kulttuuri -työntekijöiden esimiehenä.

[/two_third_last]
Valtakunnallinen kulttuurisen nuorisotyön palkinto Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille

1.10.2017

Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt ensimmäisen valtakunnallisen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille. Palkinto myönnettiin Tanssimania-tapahtumassa Tampereella sunnuntaina 1.10. Vuonna 1982 perustettu Kulissi on harrastajateatteri ja tunnettu laadukkaista musikaaleistaan ja ainutlaatuisesta lasten ja nuorten toiminnastaan.

”Kulississa toimintaa tehdään nuorilta nuorille, innokkaalla ja määrätietoisella otteella. Toiminta on niin esimerkillistä, ainutlaatuista ja uutta, ettei sen veroista löydy toista”, kommentoi Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

”Ei voi muuta sanoa kuin että vau!” iloitsee Kulissin puheenjohtaja Niina Kupari. ”Olen ylpeä meidän yhdistyksestä ja siellä toimivista lapsista ja nuorista. On todella hienoa, että Kulissilla tehtävää nuorisotyötä arvostetaan ihan valtakunnallisesti.”

Rakkaudesta lajiin

Laadukas toiminta on toki huomattu aikaisemminkin. Vuosina 2012 ja 2013 Kulissi pokkasi Nuorisoseurojen Vuoden teatteriteko -tunnustuksen ja vuonna 2015 Allianssin Vuoden nuori toimija -tunnustuksen. Mikä on Kulissin menestyksen resepti?

”Teemme teatteria rakkaudesta lajiin yhtenä ryhmänä. Kaikki saavat tulla toimintaan mukaan ja tehdä teatteria omien kykyjensä mukaan. Tahto tehdä hyvää ja laadukasta teatteria on mukana alusta asti. Se into ja tekemisen riemu välittyvät esityksissä: näyttelijöiden ilo teatteria kohtaan välittyy katsojille ja imaisee heidät mukaansa”, kuvailee Kupari toimintaa.

Lasten ja nuorten teatteri tunnetaan vaikeana lajina, mutta tämä ei ole kulissilaisia pelottanut. Sitä varten vaaditaan kuitenkin ohjaajalta pitkiä hermoja ja näyttelijöiltä armotonta keskittymistä. Yleensä lasten musiikkinäytelmää valmistellaan 7-8 kuukauden verran ja ryhmässä on 40-50 lasta ja nuorta.

”Kaikki toimintaan haluavat pääsevät mukaan ja jokainen pääsee esiintymään, tanssimaan ja laulamaan oli taitotaso millainen tahansa”, kertoo Kupari. ”Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa haaveitaan ja kokeilla erilaisia uusia asioita turvallisessa ympäristössä. Minusta se on Kulissin toiminnassa hienoa ja todella tärkeää.”

Kulissin erityispiirre vedettyjen suurten projektien rinnalla on nuorten mahdollisuus tehdä teatteria aivan omaehtoisesti. Nuoret voivat valmistella esityksen käsikirjoituksesta asti itse ja saavat tehdä omannäköistä teatteria. Nuoret tapahtuu tiivistä ryhmäytymistä, joka kantaa myös teatterin ulkopuolelle. Myös yhdistyksen päättävillä paikoilla on nuoria: puheenjohtaja Kupari on 24-vuotias.

Teatteri ja näytteleminen ovat ehdottomasti asioita, joita Kuparin mielessä jokaisen pitäisi kokeilla edes kerran elämässään.

”Siinä pääsee hetkeksi pujahtamaan toisen ihmisen nahkoihin ja saa tehdä asioita joita ei välttämättä arkielämässä tekisi.”

Valtakunnallinen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto

Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle.