Nuori Kulttuuri Sounds 2018 tapahtumakokonaisuus pyörähtää käyntiin nyt syksyllä.
Nuorten valtakunnallinen musiikkitapahtuma Sounds järjestetään 25.-27.5.2018 Mikkelissä ja aluetapahtumat eri puolella Suomea ajalla 1.2.-8.4.2018.
Tapahtumakokonaisuuden säännöt löytyvät täältä. Aluetapahtumia voi järjestää kunnat tai järjestöt ja niitä koordinoi sekä rahoittaa Aluehallintovirastot. Aluetapahtumien järjestäjät tulee olla selvillä 24.11.2017 mennessä.
Suomen Nuorisoseurat/ Nuori Kulttuuri tuottaa aluetapahtumien tueksi laatukäsikirjan, joka helpottaa tapahtuman järjestämistä. Käsikirjan lisäksi järjestetään aluetapahtumatuottajakoulutus perjantaina 24.11.2017 Mikkelissä. Koulutukseen mahdollistetaan myös etäosallistuminen.
Ilmoittautuminen koulutukseen avataan marraskuun alussa.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus on tarkistanut työntekijöistä muodostetun johtoryhmän kokoonpanon ja siihen kuuluvien työntekijöiden toimenkuvat. Johtoryhmän muodostavat pääsihteeri ja neljä toimialajohtajaa, jotka kukin vastaavat oman toiminta-alueensa asiasisältöjen ja asiantuntijuuden johtamisesta. Toimialajohtajien työpariksi on valittu varahenkilöt, jotka osallistuvat tarvittaessa johtoryhmän työskentelyyn.
Antti Kalliomaa johtaa ja kehittää toimintaa, yhteiskuntasuhteita, viestintää, henkilöstöresursseja, taloutta ja hallintoa. Pääsihteerillä ei ole erillistä varahenkilöä.
Jukka Heinämäki toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat
Jukka Heinämäki johtaa ja kehittää tanssi- ja tapahtumatoimintaa ja on tapahtumatoimiston esimies.
Varahenkilö Joonas Pokkinen vastaa erityisesti tanssitoiminnan sisällöllisestä kehittämisestä.
[/two_third_last]
[one_third_first][/one_third_first][two_third_last]Pasi Saarinen, toimialajohtaja, teatteri ja kulttuurinen nuorisotyö
Pasi Saarisen harteilla lepäävät teatteritoiminnan ja kulttuurisen nuorisotyön johtaminen ja kehittäminen. Hän on Nuori Kulttuuri -työntekijöiden esimies.
Varahenkilö Jussi Salmi vastaa erityisesti kulttuurisen nuorisotyön sisällöllisestä kehittämisestä. Toimii tarvittaessa Nuori Kulttuuri -työntekijöiden esimiehenä.
Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt ensimmäisen valtakunnallisen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille. Palkinto myönnettiin Tanssimania-tapahtumassa Tampereella sunnuntaina 1.10. Vuonna 1982 perustettu Kulissi on harrastajateatteri ja tunnettu laadukkaista musikaaleistaan ja ainutlaatuisesta lasten ja nuorten toiminnastaan.
”Kulississa toimintaa tehdään nuorilta nuorille, innokkaalla ja määrätietoisella otteella. Toiminta on niin esimerkillistä, ainutlaatuista ja uutta, ettei sen veroista löydy toista”, kommentoi Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt.
”Ei voi muuta sanoa kuin että vau!” iloitsee Kulissin puheenjohtaja Niina Kupari. ”Olen ylpeä meidän yhdistyksestä ja siellä toimivista lapsista ja nuorista. On todella hienoa, että Kulissilla tehtävää nuorisotyötä arvostetaan ihan valtakunnallisesti.”
Rakkaudesta lajiin
Laadukas toiminta on toki huomattu aikaisemminkin. Vuosina 2012 ja 2013 Kulissi pokkasi Nuorisoseurojen Vuoden teatteriteko -tunnustuksen ja vuonna 2015 Allianssin Vuoden nuori toimija -tunnustuksen. Mikä on Kulissin menestyksen resepti?
”Teemme teatteria rakkaudesta lajiin yhtenä ryhmänä. Kaikki saavat tulla toimintaan mukaan ja tehdä teatteria omien kykyjensä mukaan. Tahto tehdä hyvää ja laadukasta teatteria on mukana alusta asti. Se into ja tekemisen riemu välittyvät esityksissä: näyttelijöiden ilo teatteria kohtaan välittyy katsojille ja imaisee heidät mukaansa”, kuvailee Kupari toimintaa.
Lasten ja nuorten teatteri tunnetaan vaikeana lajina, mutta tämä ei ole kulissilaisia pelottanut. Sitä varten vaaditaan kuitenkin ohjaajalta pitkiä hermoja ja näyttelijöiltä armotonta keskittymistä. Yleensä lasten musiikkinäytelmää valmistellaan 7-8 kuukauden verran ja ryhmässä on 40-50 lasta ja nuorta.
”Kaikki toimintaan haluavat pääsevät mukaan ja jokainen pääsee esiintymään, tanssimaan ja laulamaan oli taitotaso millainen tahansa”, kertoo Kupari. ”Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa haaveitaan ja kokeilla erilaisia uusia asioita turvallisessa ympäristössä. Minusta se on Kulissin toiminnassa hienoa ja todella tärkeää.”
Kulissin erityispiirre vedettyjen suurten projektien rinnalla on nuorten mahdollisuus tehdä teatteria aivan omaehtoisesti. Nuoret voivat valmistella esityksen käsikirjoituksesta asti itse ja saavat tehdä omannäköistä teatteria. Nuoret tapahtuu tiivistä ryhmäytymistä, joka kantaa myös teatterin ulkopuolelle. Myös yhdistyksen päättävillä paikoilla on nuoria: puheenjohtaja Kupari on 24-vuotias.
Teatteri ja näytteleminen ovat ehdottomasti asioita, joita Kuparin mielessä jokaisen pitäisi kokeilla edes kerran elämässään.
”Siinä pääsee hetkeksi pujahtamaan toisen ihmisen nahkoihin ja saa tehdä asioita joita ei välttämättä arkielämässä tekisi.”
Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle.
Tulisitko mukaan tanssimaan vuosiohjelmia 2018 videolle?
Suomen Nuorisoseurat tuottavat joka vuosi kansantanssin harrastajille tanssimateriaalia ryhmien käyttöön. Tulevaa kesänä tanssitaan Pispalan Sottiisia, jonka tansseja olisimme nyt purkittamassa ryhmille.
Kaipaamme innokkaita tanssijoita joilla on kansantanssin perusteet hallussa. Tarkoituksena on kuvata lasten leikkiohjelmaa, lasten ja kouluikäisten ohjelmaa, eli pieni leikkimielisyys on plussaa.
Kuvauspäivä on sunnuntai 8.10. klo 10.00-16.00, Monitoimitalo 13 Wivi Lönn –salissa. Opettajina toimivat itse koreografit eli Petri Hoppu ja Jutta Wrangén. Päivä aloitetaan helpoimmasta jatkuen vaativimpiin. Kurssi on maksuton, ja kahvitarjoilua taukojen lomassa.
Tarvitsemme kuvauksiin yhteensä 12 tanssijaa. Vaatetuksena olisi musta ja valkoinen yläosa. Varautuen mieluiten molempiin tanssillisiin rooleihin.
100 tapahtumaa, 1000 tarinaa järjestää kirjoituskilpailun, joka on avoin kaikille nuorille (alle 29-vuotiaille). Kirjoita tai runoile, kynäile tai räppää, minkälainen on Sinun syksysi satavuotiaassa Suomessa. Miltä syksy tuntuu? Mitä syksyltä odotat? Mitä pelkäät, mistä innostut? Tarina voi olla minkä mittainen vain, vaikka 17-tavuinen haiku tai
Lokakuun aikana (1.-31.10.2017) tekstitarinansa lähettäneiden kesken arvotaan Huawei P8 Lite -älypuhelin sekä Nuorisoseurojen tuotepalkintoja!
Alpuan Nuorisoseura Raahen kaupungin itäpäässä tekee tulevana itsenäisyyspäivänä historiaa. Se nostaa päivänvaloon yhden Suomen merkittävimmistä pakinakirjailijoista, unohdetun Impi Aronahon.
Tällä hetkellä Impi – kultasilmä -näytelmän ohjaaja Sari Jaatinen vielä hykertelee tyytyväisenä, sillä lukuharjoituksiin on vielä tovi aikaa. Käsikirjoitusta ei ole lukenut kukaan, mutta kohta se avataan isolla joukolla ja ryhdytään syksyn kestävään työhön.
Jaatiselle, yli 60 näytelmän ohjaajalle, teatterin tekemisellä on oltava muutakin merkitystä, kuin että saa nimensä julisteeseen. Impi Aronahon tarinassa sitä on – enemmän kuin aikoihin.
Impi Aronaho 40-luvulla, jolloin lasten menetys ja reumatismi runtelevat ja omakin hauta häämöttää. Kuva: Salon historiallinen museo SAMU
”Impi oli itselleni täydellinen pommi. Järkytys. Olen elänyt Raahessa kohta 30 vuotta, enkä ollut koskaan kuullutkaan Impi Aronahosta, en ennen viime marraskuuta, jolloin Alpuan Nuorisoseuran esimies Raimo Rankinen soitti ja kysyi kiinnostaisiko tällainen projekti”, Jaatinen kertoo.
Huuto.netistä Jaatinen löysi WSOY:n vuonna 1939 julkaiseman Impi Aronahon pakinakokoelman Sata pakinaa – ja ensimmäisen sivun luettuaan, ohjaaja oli myyty.
”Uskomatonta, että tällaista kieltä kirjoittanut nainen on elänyt tuossa muutaman kymmenen kilometrin päässä. Upeaa kieltä. Värikästä, lämmintä, hersyvää, hauskaa – kaikkea!”
Impi Mäkelin tuli Vihdistä Alpuan Osuuskaupan myymälänhoitajaksi vuonna 1914. Etelä-Suomesta pohjoispohjalaiseen korpikylään.
Hän oli syntynyt Ruovedellä vuonna 1880 Vilhelm ja Pauliina Mäkelinin perheeseen, josta versoi toinenkin kuuluisuus, työväenliikkeen voimahahmo ja peloton julistaja Yrjö Mäkelin.
Impi Mäkelin (tuleva Aronaho) istumassa, sisarensa Meeri Mäkelin keskellä ja Aili Rosvall vasemmalla. Aili on tuleva Kansallistatterin näyttelijä Aili Somersalo. Kuva otettu Tampereella 1907. Lähde: Salon historiallinen museo SAMU
Eloisa ja sivistynyt Impi herätti kovasti huomiota Alpuassa. Nuorisoseuran esimies Eino Ahola kävi puhumassa Impin mukaan nuorisoseuratoimintaan ja saikin Impistä aktiivisen nuorisoseuralaisen. Seurantalon toiminnassa hän tapasi myös tulevan aviomiehensä, maanviljelijäpoikamiehen Antti Aronahon.
”Alpuan Nuorisoseuralla oli suuri merkitys Impille. Hän kirjoitti nuorisoseuran Illanvietto-lehtiin kirjoitelmia, mikä oli kuin harjoitusta ennen isompia yleisöjä.”
Nuorisoseuran huolellisesti kassakaappiin hilloamat alkuperäiset, sadan vuoden takaiset kirjoitukset olivat Jaatiselle tärkeä lähde näytelmäprosessissa. Myös nuorisoseurantalon autenttisuus, kymmenet kunniakirjat seinillä ja ainutlaatuinen tunnelma,olivat tärkeitä kirjoitustyöhön virittäjiä.
Tärkein lähde oli Eila Jaakkolan (ent. Rankinen) vuonna 1968 tekemä tutkielma Impi Aronahon kirjailijanuran vaiheista.
”Se avasi Impi Aronahon valtakunnallisen merkityksen. 1920-luvun lopulta kuolinvuoteensa 1945 asti julkaissut Impi oli valtavan tuottelias, koko kansalle kirjoittava kirjailija – ja harvinaisuus, sillä ei naispuolisia pakinoitsijoita joka oksalla istunut.”
Impi Aronahon pakinoita julkaistiin ensisijaisesti Kotiliedessä, mutta myös Kansan Kuvalehdessä, Aamulehdessä, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Perjantaissa. Kirjoittajanpalkkioillaan hän maksoi Aronahon tilan velat.
Pakinoitsijan elämä oli draama sinänsä.
Elämä korpitalon emäntänä oli raskasta, sillä reumatismi jäyti Impiä ankarasti ja pakotti irrottautumaan talon töistä kokonaan.
Hän menetti molemmat lapsensa, tytär kuoli jo viisivuotiaana ja poika kaatui talvisodassa. Poikansa kuolema suisti Impinkin kohti loppuaan.
Antti Aronaho hyvästelemässä elämänkumppaniaan Impiä hautajaispäivänä 1945.
Pakinoissaan Aronahon lähtökohtana on usein sairaus ja sairastaminen, mutta hän kirjoitti tarmokkaasti myös pikkutalojen emännistä pyrkien osoittamaan, että myös emännällä on oikeus ajatella itseään. Hänen kirjoituksistaan kuvastuu valtava inhimillisyys ja kyky nähdä asioissa kauneutta ja hyvyyttä. Siitä myös näytelmän nimi – Kultasilmä.
”Kirjoittaessaan – joko totta tai kuviteltua – hän onnistui saamaan kiinni inhimillisen elämän lukemattomista piirteistä, jotka herättivät vastakaikua lukijoissa niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Kateus, häpeä, suru, köyhyys, velallisuus, raskas työ ja monet nolostuttavat tilanteet muuttuivat Impin kynän piirtäminä ymmärrettäviksi, kenen tahansa osaksi tuleviksi asioiksi, joita ei tarvitse piilotella – niille voi myös nauraa hyväntahtoisesti. ”
Kantaesitys Impi – kultasilmä Alpuan Nuorisoseuralla itsenäisyyspäivänä klo 14. Näytelmä kuuluu osaksi EU-rahoitteista Rannikkoseudulla tapahtuu -hanketta.
Ohjaaja-käsikirjoittaja Sari Jaatinen imemässä itseensä historian havinaa Alpuan Nuorisoseuralla.
Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuusto valitsee syyskokouksessaan 24.-25.11. hallituksen puheenjohtajan uusia hallituksen jäseniä, hallituksen varajäseniä ja edustajia Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistyksen kokoukseen niistä maakunnista, joista keskusseura on jo purettu.
Pyydämmekin nyt teiltä jäseniltä ja jäsenyhdistyksiltä ehdotuksia näihin luottamustoimiin. Tunnetko jonkun tai oletko itse kiinnostunut? Lähetä ehdotuksesi/hakemuksesi alla olevalla lomakkeella. Ehdotukset voivat olla myös vihjeitä tai alustavia ideoita.
Kokouksessa tehtäviä henkilövalintoja valmistelemaan on asetettu vaalivaliokunta. Vaalivaliokuntaan kuuluvat:
Kansantanssin kääntöpiiri pyörähti käyntiin pohtien tanssitoiminnan arvoja. Seminaarin keskeisinä teemoina olivat arvojen lisäksi tanssin ja musiikin välinen vuoropuhelu ja kansantanssin näkyvyys. Mukana oli lähes 40 Suomen Nuorisoseurojen tanssitoimijaa eri puolilta Suomea.
Kansantanssi on taidetta!
Millaisille arvoille nuorisoseurojen tanssitoiminta pohjautuu ja miten ne näkyvät toiminnassa vuonna 2020? Kysymyksen pohjalta osallistujat saivat nostaa esille haluamiansa keskustelujen aiheita, joita työstettiin ryhmissä.
Keskusteluissa keskeisinä arvoina nousivat osallisuus, yhdenvertaisuus ja taide. Yhteisöllisyys läpi leikkasi lähes kaikkia keskusteluaiheita. Koettiin, että yhteisöllisyys on sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaamme. Järjestömme tanssitoiminnassa taide kehittyy yhteisöllisesti ja yhdessä tekemällä.
Osallisuuden jalkautusta tulee jatkaa määrätietoisesti ja sen tulee leikata koko järjestön läpi. Muun muassa yhteisohjelmien kautta osallisuutta voidaan viedä eteenpäin. Hyvänä välineenä toimivat Suomen Nuorisoseurojen osallisuusportaat, jotka tulee saada laajasti käyttöön koko järjestössä ja kansantanssin kentällä.
Yhdenvertaisuutta käsittelevissä keskusteluissa nousi esille kansantanssille tyypillinen sukupuolittunut ajattelu ja tarve irtautua siitä. Perinnettä tulee tuntea, jotta irtautuminen on mahdollista. Käsityksemme kansantanssin normeista ovat pitkälti peräisin esitetyn kansantanssin perinteestä, ei varsinaisesti sosiaalisissa tilanteissa tanssitusta autenttisesta kansantanssista.
Taide tulisi nostaa omaksi arvoksi tanssitoiminnassa. Meidän pitää oppia puhumaan kansantanssista taiteena. Tanssitoimintaan osallistuva lapsi / nuori / aikuinen kasvaa taiteessa tekijänä ja kokijana. Osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus termeinä eivät pelkällään tue taidetta arvona, jonka sen halutaan olevan.
Tanssin ja musiikin vuoropuhelu
Hannu Kellan johdolla keskusteltiin musiikin ja tanssin välisestä yhteistyöstä ja musiikin merkityksestä osana tanssiesitystä. Keskustelusta nousi kolme erilaista näkökulmaa: Tanssinohjaajien musiikkiosaamista ja esitystekniikan tuntemusta tulee lisätä koulutuksen ja avoimesti saatavilla olevan verkkomateriaalin avulla. Muusikoiden osallisuutta tanssiryhmissä ja kansantanssitapahtumien osallistujina tulee kehittää. Yksi konkreettinen keino voisi olla muusikoiden yhteisohjelmiin osallistumisen mahdollistaminen. Musiikin ja tanssin välisen yhteistyön kehittämistä tulee jatkaa vuoropuhelussa musiikin toimijoiden kanssa.
Kansantanssille oma liputuspäivä!
Kansantanssin näkyvyys on noussut Kansantanssin kääntöpiirin keskusteluissa esille jo useampina vuosina. Tänä vuonna aiheeseen pureuduttiin Rami Melingin johdattelemana. Todettiin, että toiminnasta ja lajista tulee kertoa aktiivisesti ja toistuvasti toisillemme ja ulospäin. Tarvitaan rohkeita poikkeavia tapoja esitellä kansantanssia, lajia tulee tuoda nykyaikaan ja sosiaaliseen mediaan näkyville. Kansantanssiväen tulee kertoa lajistaan rinta rottingilla, voisimme olla röyhkeämpiä!
Kansantanssin näkyvyyttä voidaan edistää muun muassa seuraavin toimin:
Tuotteistaan Pop up -esitys ja lyhyt kelle tahansa sopiva tanssitus. Jaetaan aktiivisesti ideoita muun muassa videoiden avulla.
Miksei kansantanssilla voisi olla omaa liputuspäivää? Röyhistetään rintaa ja tehdään kansantanssin yhteisponnistus. Vuonna 2018 kaikki tanssivat Kerenskiä 5. päivä helmikuuta!
Kansantanssia tulee saada osaksi linnanjuhlien ohjelmaa! Otetaan kaikki yhteyttä tasavallan presidentin kansliaan ja ehdotetaan tätä.
Keskustelu jatkukoon, muista puhua taiteesta! Kansantanssin kääntöpiiri pyörähtää jälleen vuoden kuluttua 31.8.-1.9.2018 Tampereella.
Kääntöpiiriläiset heittivät illanvietossa kannat kattoon vuoden 2018 teematanssin Kerenskin tunnelmissa. Osallistujat keksivät tanssiin uudet liikkeet ja sanoittivat laulun arvokeskustelun pohjalta ideoiden. Tanssia säesti Ukekamut. Pääset mukaan kääntöpiirin meininkeihin alla olevan videon kautta!
Hollo ja Martta -festivaali tuo taas kymmenen päivää kansantanssiperinnettä Hollolaan ja Lahteen 27.10.-5.11.2017.
”Juhlavuoden yhdessä -teema ja ohjelman avoin toteutustapa ovat saaneet aikaan sen, että haluamme luoda Hollo ja Martta -festivaaleille mahdollisimman autenttisen tanssikattauksen sukulaiskansojemme kansantanssikulttuurista”, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kertoo.
”Meidän ohjelmistossa korostuu erityisesti suomalais-ugrilainen perinne.”
Eksoottisiin festivaalivieras saapuu Burjatian tasavallasta Itä-Siperiasta Venäjältä. Kansantanssi- ja musiikkiyhtye Ulger on pitkään yhdessä tanssinut opiskelijaryhmä. Yhtyeen repertuaari koostuu burjatialaisista kansanlauluista. He tulkitsevat myös Kiinan alueella asuvien Henehen -burjatialaisten lauluja. Tällä alueella on myös elävä kurkkulauluperinne.
Virolainen Koidupuna ja saksalainen De Beekscheepers esittävät hääperinnetansseja.
”Hollolalainen Purpuri -ryhmä on tehnyt yhteistyötä näiden ryhmien kanssa ja festivaalin konserteissa on mahdollisuus nähdä upeita koreografioita eurooppalaisista häätansseista.”
Ekton Korka edustaa suomalais-ugrilaista traditiota perinteisimmillään ja on Hollo ja Martta festivaalin Suomi 100 vuotta -teeman erikoislähettiläs. He ovat taustaltaan Venäjän Udmurteja (suomalais-ugrilainen kansa).
Skarabé juhlii 20-vuotista taivaltaan järjestämällä Itämaisen tanssin festivaalit Lahdessa 11.11. Päivällä on tanssikursseja: burleski, itämaisen tanssin tekniikka ja estradibalady egyptiläisittäin. Illalla on Tanssin Iloa 20 v. -tanssinäytös, jota tähdittää kansainvälisestikin tunnettu itämaisen tanssin opettaja, esiintyjä ja koreografi Outi of Cairo.
Tanssin Iloa 20 v. näytös
Aika: Lauantai 11.11.2017 klo 19-21
Paikka: Pikkuteatteri, Loviisankatu 8, 15100 Lahti
Liput: 13€ ennakkoon tai ovelta, 10€ jäsenhinta, 0-7v. Maksuton
Varaa lippusi: Kirsi Valonen 040 7403 766, skarabe106@gmail.com
Kurssit
Kurssipaikkana Hannunsali, Rautatienkatu 3 (käynti sisäpihalta), 15100 Lahti
Burleski klo 10.30-12.00
Showburleskikurssilla haetaan itsevarmuutta ja naisellisuutta, oman kehon hyväksymistä ja arvostamista. Tanssityyli on helposti omaksuttava, anna vain kehon ja musiikin tehdä yhteistyötä ja lähde mukaan itsevarmuutta uhkuen. Tunnin aluksi lämmitellään ja haetaan tuntumaa jonka jälkeen rakennamme koreografian. Musiikki: I’m a good girl – Christina Aguilera. Opettaja: Anne Jääskeläinen. Hinta 25€, jäsenhinta 20€.
Tekniikkakurssi klo 12.30-14.00
Kurssilla etsitään lantion eri lihaksia ja tehdään lantion liikkeitä eri tavoin. Käymme läpi erilaisia pehmeitä ja terävämpiä liikkeitä. Kurssi tukee hyvin koreografiakurssia. Kurssi soveltuu kaikille alkeet osaaville, sillä siellä voi edetä omassa tahdissa ja keskittyä juuri itselle haastaviin tekniikoihin. Haastetta löytyy myös edistyneille! Opettaja: Outi of Cairo. Hinta 30€, jäsenhinta 25€.
Koreografiakurssi klo 14.15-16.15
Koreografiakurssilla opetellaan muheva estradibalady egyptiläiseen tapaan. Koreografia soveltuu keskitasolle. Egyptiläiseen tapaan lantio on pääosassa ja myös tulkintaan kiinnitetään paljon huomioita. Koreografia soveltuu sekä sooloksi että ryhmänä esitettäväksi. Opettaja: Outi of Cairo. Hinta 35€, jäsenhinta 30€.
[/one_third_first][two_third_last]
[/one_third_first][two_third_last]
[/one_third_first][two_third_last]Hannu Ala-Sankola, toimialajohtaja, seuratoiminnan tuki 
[/one_third_first][two_third_last]
[/one_third_first][two_third_last]Pasi Saarinen, toimialajohtaja, teatteri ja kulttuurinen nuorisotyö 
[/one_half_first][one_half_last]
[/one_half_first][one_half_last]
[/one_half_last]
