Menneenä kesänä järjestettiin Luova lava lapsille -leirejä useammalla paikkakunnalla kuin koskaan aikaisemmin. Noin seitsemänsadan lapsen riemua todistettiin jo vakiintuneilla sekä myös lukuisilla uusilla paikkakunnilla eri puolella Suomea. Leirit työllistivät lähes sata nuorta ohjaajaa.
Luova lava -toiminnasta on nopeassa ajassa noussut merkittävä kulttuurisen nuorisotyön muoto, jossa yhdistyy hienolla tavalla Nuorisoseurojen arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus.
Matala kynnys, lasten osallisuus ja hyvät tukimateriaalit tekevät toiminnan käynnistämisestä helppoa ja hauskaa. Luova lava on hyvä väline käynnistää ja kehittää seuran lastenkulttuurityötä.
Luova lava -kerhoja käynnistämään
Kesäisten leirien ohella yhä suositumpia ovat koko talven jatkuvat Luova lava -kerhot. Nyt syksyllä on hyvä aika miettiä, olisiko juuri meidän seuralla kiinnostusta käynnistää jatkuvaa kerhotoimintaa.
Tällekin syksylle ehtii vielä hyvin käynnistämään toimintaa, jos kerhotoiminta on seuralle ennestään tuttua. Jos taas toimintaa aletaan suunnittelemaan alusta alkaen, kannattaa suunnitteluosuus tehdä huolella ja käynnistää kerho vaikka tammikuussa.
Käy katsastamassa laajemmat sekä leiri- että kerho-oppaat osoitteesta www.luovalavalapsille.fi ja kysy apua Nuorisoseurojen työntekijöiltä, autamme mielellämme.
Laitetaan yhdessä lastenkulttuuri uuteen luovaan nousuun!
Yhdenvertaisuus on yksi nuorisoseurojen kolmesta arvosta. Yhdessä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kanssa arvot toimivat nuorisoseuratoiminnan peruskivenä. Yhdenvertaisuuden aiempaa paremmaksi toteutumiseksi tuotettiin Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa opas seuroille erityisnuorten huomioimiseksi seura- ja harrastustoiminnassa. Oppaassa on vinkkejä ja malleja toiminnan käynnistämiseksi.
”Opas ei opasta suoraan tietyn erityisen tuen tarpeen kohtaamiseen tai tilanteessa toimimiseen. Pikemminkin se toimii suunnannäyttäjänä ja tukena tietoiseen toiminnan laajentamiseen mahdollisille uusille kohderyhmille”, oppaan toimittanut hanketyöntekijä Joonas Pokkinen linjaa.
Toimintamuodot tutuiksi kokoamisvaiheessa
Oppaan kokoamisvaiheessa seulottiin ja selvitettiin järjestössä erityisnuorten kanssa tehtävää työtä. Osin haasteeksi muodostui se, että harrastajia ei nuorisoseuroissa eritellä muutoin kuin iän perusteella: näin esimerkiksi vammaisille, maahanmuuttajille tai muuten erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille suunnattua toimintaa ei tilastoista pystytä poimimaan.
”Toisaalta se on myös järjestön etu: nuorisoseuroissa voi harrastaa mukana ilman, että jäseniin lyödään erityisyyden leimaa. Toiminnassa onkin laajasti mukana eri-ikäisiä harrastajia, eikä jatkossakaan ole mielekästä tilastoida mahdollista erityisyyttä erikseen. Nuorisoseurat on turvallinen harrastuspaikka ja järjestö kaikille”, Pokkinen jatkaa.
Mieleenpainuvaa oppaan tekemisessä oli matka Pohjois-Karjalaan, Honkalammen nuorisoseuran vieraaksi.
”Pihkassa-ryhmän ohjaaja Jaana Tarkkonen sanoi upeasti jotenkin niin, että toiminnan tarkoituksena on saada ryhmän jäsenille mielekästä, omannäköistä tekemistä heidän omaan arkeen. Ryhmässä tehdään yhdessä ryhmäläisille merkityksellistä toimintaa”, Pokkinen muistelee.
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod
Nuorisoseurat on taas myöntänyt rahallista tukea kolmelle nuorten suunnittelemalle tapahtumalle. Avustukset lähtevät Laukkosken nuorisoseuralle, Varusmiessoittokunnan Reserviläisille ja Teatteri Täsmälle Tampereelle.
Teatteri Täsmä: Uittovoima
Tamperelaiset teatterialan ammattilaiset ja harrastajat vievät yleisönsä Pispalan Uittotunnelissa pohtimaan talkoohenkeä satavuotiaassa Suomessa. Teatteri Täsmän Uittovoima-nimisessä esityksessä katsojat kulkevat 280 metriä pitkässä tunnelissa esiintyjien johdattelemana. Onko tunnelin päässä valoa ja millaiset talkoot tarvitaan, että unohdetulla uittotunnelilla olisi vielä toivoa?
Teoksen esiintyjinä toimivat nuoret ammattinäyttelijät sekä 9 tamperelaisesta nuoresta harrastajanäyttelijästä koostuva ensemble. 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa avustus käytetään teoksen lavastuksen toteuttamiseen.
Centuria – Musiikkia satavuotiaalle Suomelle
Syyskuussa Lahden Ristin kirkko tulee soimaan komeasti nuorten reserviläisten voimin. Varusmiessoittokunnan reserviläisten sinfoniaorkesteri koostuu pääasiassa vuosina 2011–2016 varusmiespalveluksensa suorittaneista reserviläisistä. Iältään soittajat ovat noin 25-vuotiaita ja iso osa on musiikinopiskelijoita ympäri Suomea. Konsertissa kuullaan niin Jean Sibeliusta, Armas Järnefeltiä kuin Toivo Kuulaa. Huipennuksen kajahtaa Sibeliuksen tunnetuin mestariteos Finlandia.
Tapahtuman tuottaminen, nuottimateriaalista huolehtiminen, Teosto-maksut, majoitus sekä ruokailut järjestetään täysin yhdistyksen reserviläisvoimin. 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -avustus käytetään nuottimateriaalin vuokraan.
Mutaveijarit viihdyttämään lapsia
Laukkosken nuorisoseurassa ajateltiin, että satavuotias Suomi tarvitsee laadukkaan lasten konsertin kylälle. Niinpä keväällä Tempoa tenaviin -ryhmissä haarukoitiin sopivia yhtyeitä yhdessä lasten kanssa, ja lokakuussa Mutaveijarit-yhtye suunnistaa Laukkoskelle konsertoimaan. Aikuiset ovat hoitaneet yhtyeen varauksen ja viralliset ilmoitukset, ja lapset pääsevät hoitamaan muun muassa materiaaleihin ja koristeluihin liittyviä asioita. Lapset esimerkiksi suunnittelevat konsertin mainoslehtisiä koristelemalla ja piirtämällä niihin omia ajatuksia Mutaveijarit-yhtyeestä.
[divider style=’centered’]
Avustusta teidänkin tapahtumallenne? Nuorisoseurat myöntää 100-500 € lasten tai nuorten itse suunnittelemille tapahtumille.
Nuorisoseurojen käyttöön on tuotettu esite selkokielellä. Esite on ladattavissa nuorisoseurojen työkalupakista ja se esittelee nuorisoseurajärjestön eri toimintamuotoja. Esitteen tekstejä voi käyttää myös esimerkiksi, jos tanssi- tai teatteritoimintaa markkinoidaan tai järjestetään selkokieltä käyttäville ryhmille.
”Selkokielinen esite täydentää hyvin keväällä tuotettujen arabian- ja venäjänkielisten yleisesitteiden sarjaa ja mahdollistaa toiminnasta kertomisen uusille harrastajille”, iloitsee Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeen hanketyöntekijä Joonas Pokkinen.
Selkokielisen esitteen tuottamisprosessin aikana piti nuorisoseuratoimintaan sukeltaa aika syvälle, jotta viesti saatiin tiivistettyä selkokieliseen muotoon. Selkomukautuksen teki Humanistisen ammattikorkeakoulun hanketyöntekijä, lehtori Hanna-Kaisa Turja.
Kuka esitteestä voi hyötyä?
Selkokieli on yleiskieltä helpompaa suomea. Selkokieliset tekstit on suunnattu käyttäjille, joille yleiskieli on hankalaa lukea. Selkokeskus määrittelee selkokielen kohderyhmät seuraavasti:
Selkokielen tarve voi johtua monista syistä:
neurobiologiset syyt (esim. kehitysvamma, dysfasia, lukivaikeus, ADHD tmv.)
kielitaidon heikentyminen (esim. muistisairaus, afasia)
”Esitteellä voidaan avata nuorisoseurojen harrastustoiminnan tavoitteita ja tarkoitusta esimerkiksi maahanmuuttajataistaisen harrastajan perheelle”, vinkkaa Pokkinen.
Lisätietoja:
Joonas Pokkinen, p. 050 567 25 86, joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi
Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod
Seurantalojen korjausavustusten hakuaika on alkanut. Hakemukset on toimitettava Suomen Kotiseutuliittoon viimeistään 30.9.2017.
Seurantalojen korjausavustukset vuodelle 2018 ovat nyt haettavana. Seurantalojen korjausavustus on tarkoitettu seurantalojen kunnostamiseen, käytettävyyttä parantaviin korjauksiin sekä talojen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen. Avustusta voi hakea yhteisö, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustusta haetaan sähköisessä verkkopalvelussa.
Erillisavustus kuntokartoituksiin
Tänä vuonna on haettavana lisäksi seurantalojen kuntokartoituksiin tarkoitettu erillisavustus, jota jaetaan vähintään kahden seurantalon omistavan yhteisön muodostamille ryhmille. Erillistä avustusta kuntokartoituksiin haetaan Suomen Kotiseutuliiton sivuilla olevalla tulostettavalla lomakkeella.
Avustusten jakamisessa kiinnitetään huomiota talon kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kansalaistoiminnan kokoontumistilojen tarpeeseen alueella. Ratkaisevassa osassa avustuksia myönnettäessä ovat hyvät korjaussuunnitelmat. Vuonna 2017 korjausavustusta myönnettiin 168 seurantalon omistavalle yhteisölle yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Hakijoina oli 261 eri yhteisöä.
Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa tarvittavat määrärahat. Avustusten myöntämisestä päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella helmi-maaliskuussa 2018. Määräraha avustuksiin varataan valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista.
Järjestön uutiskirje ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa. Uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisista seuratoiminnan asioista sekä tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Tilaa järjestökirje!
Kolmen vuoden välein järjestettävä Nuorisoseurakokous järjestetään Joensuussa perjantaista sunnuntaihin 28.-30.9.2018 hieman uudenlaisena. Koska isoon valtakunnalliseen kokoukseen on tylsä tulla yksin, ensi vuonna jokainen seura saa lähettää paikalle kaksi edustajaa. Ohjelmaan sisältyy kokouksen lisäksi paljon innostavia työpajoja, joihin saavat osallistua kaikki nuorisoseuratoimijat äänioikeudesta riippumatta.
Harrastajateatterikesä kokoaa teatterinnälkäiset yhteen
Valtakunnallinen harrastajateatteri-festivaali Harrastajateatterikesä järjestetään 18.-20.8. Jyväskylän kaupunginteatterilla. Tapahtuman järjestää Suomen Harrastajateatteriliitto yhteistyössä Jyväskylän kaupunginteatterin ja Suomen Nuorisososeurojen kanssa. Tapahtumassa nähdään seitsemän esitystä, joista yksi esitetään Jyväskylän Huoneteatterilla.
Omaperäisyyttä, ajatusta ja sydäntä
44. Harrastajateatterikesän ohjelmistoon on valittu monipuolinen kattaus esityksiä, jotka koskettavat ja puhuttelevat. Ohjelmiston valitsijan YTM, käsikirjoittaja, kirjailija ja ohjaaja Anne Prokofjeffin haaviin tarttuivat 27 hakijan joukosta ne, jotka oli tehty ajatuksella, sydämellä ja suurella innolla, joissa oli jotain omaperäistä ja jotka jäivät kutkuttamaan mieltä vielä katsomisen jälkeenkin. – Annoin arvoa myös kiinnostavalle näyttämölliselle ajattelulle, pakottomalle näyttelemiselle ja ohjaukselle, joka saa työryhmän loistamaan, valinnat tehnyt Prokofjeff summaa.
Teemoina historiaa, sotatraumoja, nuoruutta ja kokeneita naisia
Suomen Nuorisoseurojen teatteriagentti Matti Kivisen ohjaama Tärähtänyt nähdään Harrastajateatterikesän ohjelmistossa sunnuntaina.
Ville Kivimäen sotatraumoista teosta Murtuneet mielet hyödyntää kaksi ohjelmistoon valittua esitystä: Teatteri Kantin Tärähtänyt sekä Ykspihlajan Työväen Näyttämön Hiljaista tietoa -esitys. Kaukaisempaan historiaan upotaan Jyväskylän Huoneteatterin komediassa Ilias, Odysseia ja koko Kreikan mytologia 99 minuutissa tai alle. Ilves-Teatterin Invaasio! kuvaa monikulttuurisuutta nuorten näkökulmasta. Nuoruuden teemaa edustava Koskelan Tanssin This Way hyödyntää taasen esityksessään tanssiteatteria ja videoprojisointeja ja vyöryttää lavalle tunnelmakuvia nuorten naisten elämästä. Nuorten naisten vastapainoksi Mikä Mikä Teatterin Rantarouvat tuo lavalla elämänkokemusta. Elämänkokemuksen makuun päästään myös Laukaan Teatterin esityksessä Kodittomat, Asuntolan naisten kertomuksia.
Jälkilöylyissä yleisö pääsee kauhan varteen ja ohjaajien olohuoneessa ohjaajat hengähtämään
Jälkilöylyissä tapahtuman yleisö päästetään keskustelemaan esityksistä, niiden esiin nostattamista teemoista ja ajatuksista. Jälkilöylyt järjestetään välittömästi jokaisen esityksen jälkeen ja niihin on vapaa pääsy. Keskustelua johdattelee Anne Prokofjeff.
Suomen Nuorisoseurojen toteuttama ohjaajien olohuone kasaa katselmuksen ohjaajat yhteen lauantaiaamuna. Ohjaajien olohuoneessa puretaan ja jaetaan ohjaajien tuntemuksia Pasi Saarisen johdolla.
Raati jakaa risut ja ruusut
Tapahtumassa esiintyvät ryhmät saavat palautetta valitsijan ja yleisön lisäksi myös raadilta. Raadissa toimivat tänä vuonna teatterikuraattori ja näyttelijä Antti Niskanen sekä draamakasvatuksen yliopistonopettaja ja teatterin sekatyömies Mika Terävä. Kaksikko edustaa vahvaa ja monipuolista osaamista Jyväskylästä. Ohjelmistoon valittujen teatterien kesken jaetaan tunnustuksia yhteensä 1000€ arvosta päätöstilaisuudessa. Tunnustuksien jaosta päättää tapahtuman raati.
Harrastajateatterikesä on kotiutunut
Harrastajateatterikesä on kotiutunut hyvin Jyväskylään 42 Seinäjoelle vietetyn vuoden jälkeen. Nyt toista kertaa Jyväskylässä järjestettävä festivaali on päässyt hyvin vauhtiin ja tänäkin vuonna lipunmyynti on ollut vilkasta.
Lippuja myy Jyväskylän kaupunginteatterin lippumyymälä sekä lippu.fi.
Yksi aikakausi tuli päätökseensä, kun Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto ry purettiin yksimielisellä päätöksellä yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa torstaina 17.8.2017 . Nuorisoseurojen organisaatiouudistuksesta 1.1.2013 lähtien yhdistyksellä ei ole ollut varsinaista toimintaa, vain lakisääteiset velvoitteet on hoidettu. Alueen palveluista on vastannut tänä aikana Suomen Nuorisoseurat ry:n ylläpitämä aluetoimisto.
Keskusseuran purkamista oli valmisteltu jo pitkään. Kun keväällä saatiin tieto Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistyksen sääntömuutoksesta, joka turvaa pohjoiskarjalaisten nuorisoseurojen edustusoikeuden opiston päätöksenteossa, ja kevätkokouksen pyynnöstä saatiin selvitettyä omaisuuden lahjoittaminen Pohjois-Karjalan Nuorisotyön Tuki -säätiölle, joka oli myötämielinen lahjoitukselle, johtokunta päätti kutsua yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koolle purkamista varten.
Kokouksen avauspuheen piti alueen toiminnanjohtaja Henna Liiri. Nuorisoseurojen historiaan mahtuu monenlaisia käänteitä. Keskusseuralla on ollut tiivis yhteys Niittylahden opistoon ja maakunta olikin opintokerho ja -kurssimittaristolla valtakunnan kärkipäässä mitattaessa suorituksia. Tiettävästi Pohjois-Karjalan Nuorisoseuran järjestämä leikkikurssi vuonna 1907 on ollut koko järjestön ensimmäinen. Keskusseuralla on ollut myös merkittävä rooli maakunnan tanssiharrastustoiminnan kehitykselle. Kohta 50 vuotta täyttävä Motora aloitti keskusseuran ryhmänä ja myös keskusseuran ylläpitämä balettikoulu ja muu kurssitoiminta antoi monelle lapselle mahdollisuuden harrastaa tanssin eri lajeja. Lue koko avauspuheenvuoro täältä >>
Ennen purkamispäätöstä keskusseuran kalusto lahjoitettiin Suomen Nuorisoseurat ry:lle aluetoimiston käyttöön. Loppu omaisuus lahjoitettiin säätiölle, joka lahjakirjan mukaisesti tukee varojen kautta maakunnan nuorisoseuratoimintaa. Säätiö tiedottaa avustuskäytännöistä myöhemmin.
Keskusseuran purkauduttua jäsenet siirtyvät automaattisesti Suomen Nuorisoseurat ry:n suorajäseniksi. Muutos ei vaadi paikallisilta seuroilta toimenpiteitä. Jäsentieto on päivitettävä yhdistyksen seuraavan sääntömuutoksen yhteydessä sen omiin sääntöihin.
”Yhdistyksen purkaminen oli toki hieman haikeaa, sillä onhan keskusseuralla takanaan reilusti yli satavuotinen historia. Päätöstä voi kuitenkin jossain määrin pitää luottamuslauseena aluetoimiston toiminnalle ja uudelle nuorisoseuraorganisaatiolle. Lahjoitetut varat mahdollistavat myös maakunnan nuorisoseurojen taloudellisen tukemisen säätiön kautta, mikä parantaa paikallisten nuorisoseurojen asemaa entisestään. Päätös kertoo mielestäni järjestön kyvystä elää ajassa ja uskon, että tällä on positiivisia vaikutuksia maakunnan nuorisoseuratoimintaan. Yhdessä teemme tätä edelleen!”, toteaa maakunnan toiminnanjohtaja Henna Liiri.
Pohjois-Karjalan Nuorisotyön Tuki -säätiön puheenjohtaja Markku Sivonen puolestaan iloitsee siitä, että organisaation muutoksista huolimatta nuorisoseuratyö ja seurojen tukeminen jatkuu: ”Historian lehti on kääntynyt. Lahjoitus kuitenkin vahvistaa ja tukee säätiön asemaa ja roolia maakunnan nuorisoseuratoiminnan tukijana”.
Yhdistyksen selvitysmiehiksi valittiin varapuheenjohtajana toiminut Mari Lehikoinen, sihteerinä toiminut alueen toiminnanjohtaja Henna Liiri sekä talousasiantuntija Helka Hyttinen.
Kiharakolmio Folklandialla 2017, Kuvaaja Petri Kivinen
Oletko jo varannut hyttipaikat, mutta et ole vielä ilmoittanut esiintymishalukkuudestasi Folklandialla 2018?
Folklandia mahdollistaa esiintymisen niille kaikille esiintyjille tai esiintyjäryhmille, joilla on vahvistettu hyttivaraus, ja jotka ovat ilmoittaneet esiintymishalukkuudestaan ennen 31.8.2017 esiintyjätietolomakkeella. Kaikille lomakkeen lähettäneille, joilla on hyttipaikat varattuna, lähetetään syyskuussa vahvistusviesti. Esiintyjille lähetään ohjelmakartan luonnos loka-marraskuun vaihteessa.
Esiintyjäilmoittautumisen voit tehdä klikkaamalla alla olevaa painiketta ja täyttämällä lomake.
Voit myös lähettää meille myös esiintyjätarjouksesi!
Mikäli olette kiinnostuneet esiintymisestä, mutta teillä ei ole hyttivarausta, voitte kertoa kiinnostuksestanne laittamalla sähköpostia tai soittamalla: info@sottiisi.net tai p. 050 3434 688 / Jussi
Muista liittää ehdotukseesi:
Linkki musiikkinäytteeseen tai videonäytteeseen
Esiintymisen ehdot
Muut mahdolliset lisätoiveet tai -tiedot
Kaikki tarjokkaat käydään läpi, ja olemme yhteydessä heihin, josta olemme kiinnostuneita.
Luova lava -kerhoja käynnistämään 
