Blog

  • Etnogaalassa nuorisoseuraväriä

    Kansantanssin ja kansanmusiikin Edistämiskeskus on julkaissut Etnogaalan palkintoehdokkaat. Mukana on paljon tuttuja nuorisoseura-aktiivejakin. Etnogaalan ehdokkaat on valittu yhteensä seitsemään palkintokategoriaan. Ammattilaisraadit ovat valinneet kolme ehdokasta jokaiseen sarjaan. Neljän kategorian (vuoden artisti, ilmiö, tulokas ja kansanmusiikkitekijä) ehdokkaat on valittu yleisön ehdotusten joukosta. Voittajat julkistetaan Etnogaalassa.

    “Olemme iloisia yleisöltä kerättyjen ehdotusten määrästä. Ehdotuksia tuli kaikkinensa 273 kappaletta. Ammattilaisraadit ovat tehneet hyvää työtä, koska ehdokkaissa on hyvin edustettuna koko ala.”, toteaa Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja Sirpa Lahti.

    Elssa Antikainen

    Elssa Antikainen on ehdolla Vuoden tulokas -kategoriassa.
    Elssa Antikainen on varsinainen nuorisoseurojen kansantanssikentän tehopakkaus. Hän on ohjannut tai ollut koreografina monessa nuorisoseurassa, mm. Vilikkaassa, Lahden Tanhuujissa, Rajan Nuorissa, Mateissa ja Maijoissa ja Siepakoissa. 29-vuotias tanssija, opettaja ja koreografi aloitti kansantanssiharrastuksen 2-vuotiaana, sittemmin tie on vienyt Rovaniemen tanssijan opintojen kautta Ouluun, jossa hän viimeistelee opintojaan tanssinopettajana. Elssa on ollut mukana perustamassa Tanssiteatteri Hämyä, jossa hän toimii yhä aktiivisesti. Tanssin ja näyttelemisen lisäksi musiikki, erityisesti laulaminen, on lähellä Elssan sydäntä. Sosiaalisuus, rempseys, vaativuus ja heittäytyvyys ovat hänen vahvuuksiaan tanssinopettajanaViime vuosina hän on ollut mukana useissa kiitetyissä produktioissa esim. Janne ja Aino – balladi erään säveltäjän elämästä, Hässäkkä goes Ultra bra -tanssiteos yhteistyössä Hanna Poikelan kanssa sekä Tanssiteatteri Hämyn kokoillan tanssiteos Perintö.

    Hanna Poikela

    Hanna Poikela on ehdolla Vuoden koreografi -kategoriassa.
    Nuorisoseurojen kansantanssista tai järjestötoiminnasta puhuttaessa Hanna Poikelan nimi nousee säännöllisesti esille. Hän on aktiivinen järjestötoimija niin seura-, alue- kuin valtakunnallisella tasolla. Tällä hetkellä hän toimii Nuorisoseurojen valtuuston jäsenenä. Hanna on ammattitaitoinen ohjaaja ja koreografi, jonka innosta pääsevät nauttimaan mm. Oulunsuun nuorisoseuran Polokkarit ja Vilikkaan ja Oulunsalon nuorisoseuran lapsiryhmät.

    Hanna on oululainen tanssitaiteilija ja tanssinopettaja (AMK), joka toimii koreografina, opettajana ja esiintyjänä intohimonaan suomalainen kansantanssi. Hänen edelliset merkittävät koreografiat ovat Rautatie (Oulun kaupunginteatterin ja JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen yhteistuotanto) ja Sokeana hetkenä (Hässäkkä goes Ultra Bra, yhdessä Elssa Antikaisen kanssa). Poikelan taiteellista työtä tukee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta. Seuraava Poikelan kokoillan teos on valittu JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen vuoden 2018 tuotantoon, ja hän on myös tulevan oululaisen suurproduktion pääkoreografi. Hanna tunnetaan kokoonpanojen Tanssiteatteri Hämy ja Vuoden Kansantanssiyhtye 2016 Polokkarit taiteellisena johtajana. Hän on yksi näkyvimpiä nuoria kansantanssin tekijöitä.

     

    Tämän lisäksi ehdolla on joukko Folklandialta ja muista Nuorisoseurojen tapahtumista ja ryhmistä tuttuja artisteja:

    Orivesi All Stars

    OAS eli Orivesi All Stars on kenelle tahansa soittamisen perustaidot omaavalle avoin pelimannikollektiivi, joka on perustettu musiikillisen ilon löytämisen, oppimisen, kokemisen ja jakamisen edistämiseksi. Ikähaitari OAS:ssa on n.10-85 vuoden välillä ja ryhmässä ei tehdä eroa, oletko amatööri-, harrastaja- vai ammattisoittaja. Orivesi All Stars soitti mm. viimekesäisessä VOLTTI-tapahtumassa.

    Petri Kauppinen

    Tanssija, tanssinopettaja, koreografi ja ohjaaja Petri Kauppinen otti tanssilliset ensiaskeleensa vuonna 1977 Oulunsalon nuorisoseurassa ja aloitti tanssin ammattiopinnot Oulun Konservatoriossa vuonna 1991. Petri Kauppisen koreografista tuotantoa ovat esittäneet kymmenet eri tanssiryhmät Suomessa ja ulkomailla, tämänhetkinen julkaisuluettelo käsittää kaikkiaan 174 teosta, joista 67 on kokoillan teoksia.

    Rami Meling

    Rami on pitkän linjan kansantanssin harrastaja, ohjaaja ja koreografi, jolle tanssiminen on tullut jo äidinmaidossa. Rami on vaikuttanut koko ikänsä Pääkaupungin Karjalaisissa Nuorissa tanssijana ja ohjaajana, jossa ohjaajaura alkoi 13-vuotiaana aikuisten alkeisryhmässä. Nykyään Rami tekee koreografioita Pitko ja Roigu ryhmille, lisäksi hän on tehnyt useita kenttäkoreografioita mm. Barnlekiin ja Europeadeen.

    Anne-Mari Kivimäki

    Sottiisin tapahtumissa usein nähty Anne-Mari Kivimäki (s. 1976) on Tampereella asuva freelance-muusikko, säveltäjä ja sanoittaja. Hän on kehittänyt venäläisen Notka-haitarin ympärille yhtyeitä ja monitaiteellisia soivia taideteoksia ja luonut oman soittotyylin, nykykarjalaisen haitari-trancen.

    BaranBand

    Iranilaiset muusikkoveljekset Marouf ja Gian Majidi matkustivat tahoillaan ympäri maailmaa, kunnes perustivat yhteisen yhtyeen, joka sai nimekseen BaranBand. Sana baran tarkoittaa sadetta. BaranBandin musiikissa kohtaavat Majidin veljesten kurdilais-iranilaiset traditiot ja monet elämän varrella kohdatut vaikutteet.

    Digelius Music

    Digelius Music -musiikkikauppa on vuosikymmenten ajan (vuodesta 1971) tarjonnut suomalaisille, myymälästä pääkaupunkiseudulla ja muualle maahan ensin myyntiluetteloin ja nyt verkkokaupasta, asiantuntevaa sivistystä kaiken maailman musiikeista – niin isoista musiikkikulttuureista kuin pienistäkin.

    Frigg

    Frigg on marssinut maamme kansanmusiikin eturivissä kohta jo kahden vuosikymmenen ajan. Septetti on valloittanut kuulijansa vahvasti pohjoismaiseen pelimannimusiikkiin nojaavalla länsimaisten kansanmusiikkityylien fuusiolla, jota kuvaamaan maailmanmusiikkimedia on kehittänyt termin nordgrass viitaten yhtyeen bluegrass-vaikutteisiin.

    Hilda Länsman

    Hilda Länsman toimii musiikkikulttuurien risteyksessä, josta johtavat tiet moniin suuntiin. Hän on kasvanut sukupolvien ketjun kautta saamelaiseen joikuperinteeseen ja on rakentanut yhteyden tämän päivän maailmanmusiikkiin ja myös akateemiseen musiikintutkimukseen.

    Ismaila Sané

    Ismaila Sané (s. 1956) on senegalilaissyntyinen lyömäsoittaja, laulaja, afrikkalaisen baletin soolotanssija, säveltäjä, koreografi ja pedagogi. Sané tunnetaan mm. Piirpauken pitkäaikaisena lyömäsoittajana sekä yhtyeistä Saïsba, Galaxy, Senfi ja Buddha Surfers.

    Kalevauva

    Kalevauva.fi on Aapo Niinisen ja Kimmo Nummisen muodostama nykypäivän trubaduuriyhtye, jonka ohjelmisto on kerätty suoraan kansan suusta – vauva.fi-foorumilta. Kappaleiden sanoitukset ovat napattu tältä internetin suositulta keskustelupalstalta ja sävelletty yhtyeen toimesta tunnelman mukaiseksi.

    Maija Kauhanen

    Vahva laulu, sydäntä riipaisevat tarinat, rouhea Saarijärven kantele ja samanaikaisesti soitetut lyömäsoittimet! Polyrytmien sekä vahvan beatin kutoma syke yhdistettynä hypnoottisiin melodioihin luovat ainutlaatuisen grooven ja soundimaailman vain yhden muusikon voimin.

    Okra Playground

    Elektro-folkyhtye Okra Playground on levyllä hätkähdyttävä, livenä sykähdyttävä ja heidän musiikkinsa ja esiintymisensä menevät suoraan sydämiin. Tällä musiikillisella leikkikentällä muinaiset kansansoittimet kantele ja jouhikko elävät jännittävässä symbioosissa modernien instrumenttien sekä elektronisten äänimaailmojen kanssa.

    Pekko Käppi & K:H:H:L

    Pekko Käppi & K:H:H:L (Kuolleiden Hevosten Hillittömät Luut) tekee musiikkia, jossa yhdistyvät rakkaus ja kuolema, suomalainen voodoo ja arkaainen groove. Heidän minimalistinen ja suora sointinsa tuoksuu persoonallisella tavalla popmusiikille, mutta joukkoon mahtuu myös rikasta rytmiikkaa ja psykedeelisiä näkyjä.

    Pelimanni 8bit

    Pelimanni 8bit -tasohyppelypeli esittelee nuoren viulupelimanni Friitin, joka lähtee seikkailuun halki järviseutujen ja lakeuksien kohti kunnianhimoista tavoitettaan, Mestaripelimannin arvonimeä. Matkallaan Friiti kohtaa toinen toistaan taitavampia pelimanneja Hauranmaasta Näkkiin, ja pelin henki on selvä: soita tai tule soitetuksi!

    Suistamon sähkö

    Suistamon Sähkö tanssittaa, äkkilähtö rajan taa! Uusi yhtye on ehtinyt toimintansa  alkutaipaleella valloittaa areenoita ja tanssittaa transsiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuonna 2016 Suistamon Sähkön debyyttialbumi Suistamon Sähkö ylsi World Music Charts Europe -listalle.

    Tuuletar

    Tuuletar vie suomalaista musiikkiperinnettä maailmalle tuoreella otteella. Yhtyeen taiturimaiset laulajat luovat pelkillä äänillään sointirikkaan maiseman, jossa iskevät beatbox-rytmit kohtaavat suomalaisen kansanperinteen ja globaalit vaikutteet.

    World Music School Helsinki

    World Music School Helsingin eräänlaiset maailman tanssitupaillat ovat matalankynnyksen foorumi kenelle tahansa osallistua ja tulla oppimaan erilaisten helsinkiläisten yhteisöjen perinteestä.

  • Paleface: ”Nuorten ääni kuuluviin”

    Paleface: ”Nuorten ääni kuuluviin”

    Pikseleistä fotorealismiin

    Mä täytän ens vuonna 40. Kymmenen vuoden päästä, kun mä täytän 50, mun esikoistytär on jo 18. Sitten mä oon jo mui­naisjäänne, ancient history. Mun läpimur­rosta on jo 17 vuotta. Aika lentää siivillä.

    Mun tekemiset nousee vahvasti nuo­risokulttuurista, hiphopista, vaikka mä olenkin yhdistellyt räppiin muun muassa kansanmusaa ja muita musatyylejä. Suo­miräppi on genrenä suhteellisen nuori, mutta hip hop -kulttuuri syntyi New Yorkissa jo 1970-luvulla. Kun innostuin ala-asteiässä räpistä, se oli afroamerik­kalaista musaa ja Suomessa outo alakult­tuuri. Kukaan ei kuunnellut räppiä. Se ei todellakaan ollut muodikasta. Räppi oli kuin salaseura. Todellista undergroundia.

    Nyt siitä on tullut uusi iskelmä, popu­laarikulttuurin määrittelevä tekijä. Myös yhteiskunta on muuttunut hurjasti.

    Maailman digitalisaatio on tapahtunut tänä aikana. Mun sukupolvelle VHS-nau­hurit ja digitaalirannekellot olivat kova juttu. Kun ekat CD:t tulivat 80-luvun puolivälissä, käännettiin broidin kanssa CD-levy toisinpäin ja yritettiin kuunnella sen B-puoli, ihan niinkuin vinyyleissä tai C-kaseteissa. Ei toiminut.

    Kohta CD:kin painuu kokonaan unho­laan. Suurimmalla osalla tän lehden luki­joista ei oo koskaan ollutkaan musiikkia fyysisillä tallenteilla, vaan kaikki musa on ollut aina aineetonta, striimattua tai mp3:sia. Mä taas olen sitä sukupolvee, joka ymmärtää lyijykynän ja C-kasetin pyhän yhteyden.

    Kehitys on ollut päätä huimaavaa. Pie­nenä hakattiin Commodore 64:ää. Tuon ajan ”vallankumouksellisessa” peliko­neessa oli 64 kilotavua. Pikselit oli pikkuril­linpäänkokoisia. Ensimmäinen kuumatka vuonna 1969 tehtiin neljällä kilotavulla. Nyt pelikonsolit pyörittävät fotorealistisia, elokuvamaisen tarkkoja digitaalisia maail­moja ja pikkuriikkisissä kannettavissa lait­teissa on järjetön vääntö.

    Apple suunnittelee iPhone 8:n julkai­sua. Uudessa mallissa on mm. visuaalinen mittanauha, jolla voi suunnata puhelimen kameran minne vaan, painaa touch scree­niä ja siirtää toisaalle. Puhelin ilmoittaa välimatkan. Googlen uusi kääntäjä-appi on ihan niinkuin scifi-elokuvasta. Kun kameran suuntaa mihin tahansa missä on vieraskielistä tekstiä, vaikka kyrillisiä aakkosia eli venäjää, se kääntää tekstin puhelimen ruudulla reaaliajassa Suomen kielelle. Käyttäjä saa hieraista silmiään. iPhone-kasissa mukana on muun muassa kiinan, japanin ja korean aakkoset.

    Kehitys kehittyy ja vaikka joskus tun­tuu, että maailma on aina vaan synkempi ja ikävämpi paikka, todellisuudessa monet asiat ovat paremmin kuin takavuo­sina. Esimerkiksi yhä vähemmän maail­man ihmisistä elää äärimmäisessä köy­hyydessä. Oleellista olisi enää saada van­hat kääkät pois vallan kahvasta ja nuorten ääni kuuluviin. Maailma pelastuu vielä!

  • Jämsän Tanhuujien Marjo Örn: Pieni seura tarvitsee kaiken mahdollisen taloudellisen tuen

    Jämsän Tanhuujien Marjo Örn: Pieni seura tarvitsee kaiken mahdollisen taloudellisen tuen

    Jämsän Tanhuujien kaksi ryhmää on saa­nut juhlavuoden hankkeelta muutaman sadan euron suuruiset avustukset.

    Ensimmäinen tapahtuma oli viikon­lopun kestävä leiri, jonka ohjelmassa oli Koko Suomi tanssii -konsertti. 7-9 -vuo­tiaiden Lystikkäät-ryhmän jäsenet suun­nittelivat ja hoitivat esitysten juonnot, valmistivat konserttiin oman esityksen ja ideoivat sen puvustuksen. Toinen tapah­tuma oli kevätkonsertti, jonka 11-17 -vuo­tiaiden Näpsäkät-ryhmän tytöt nimesi­vät itsenäisyyden juhlavuoteen sopivasti nimellä Sadannen kevään riennot. Tytöt kirjoittivat tilaisuuden juonnot, joissa kukin heistä kertoi omia ajatuksiaan Suo­mesta ja suomalaisuudesta sekä vanhem­miltaan ja isovanhemmiltaan kuulemiaan muistoja. Molemmat avustukset käytet­tiin tilavuokriin ja tarjoiluihin.

    Ryhmien ohjaaja Marjo Örn kertoi kuulleensa 1000 tarinaa, 100 tapahtumaa -hankkeesta Keski-Suomen aluetoimiston työntekijöiltä. Hänen mielestään tietoa löytyi hyvin myös hankkeen nettisivuilta.

    Lapset innostuivat helposti ideoimaan ja työstämään tapahtumia. Lasten kanssa järjestettiin suunnittelupalavereja tanhu­harjoitusten yhteydessä ja leireillä projek­teja työstettiin työpajatyyppisesti.

    ”Moti­vaatio oli kohdillaan ja tarinoita he tykkäsi­vät keksiä ja luoda kukin omalla tyylillään.”

    Saaduilla avustuksilla oli Marjon mie­lestä suuri merkitys.

    ”Pieni seura tarvitsee kaiken mahdollisen taloudellisen tuen, ja näillä avustuksilla pystyimme toteuttamaan itsenäisyyden juhlavuoteen liittyvää eri­laista, tavallisuudesta poikkeavaa toimin­taa. Tapahtumat toteutuivat suunnitelmien mukaan ja niitä on ollut mukava työstää.”

     

    [divider style=’centered’]

    Avustusta teidänkin tapahtumallenne? Nuorisoseurat myöntää 100-500 € lasten tai nuorten itse suunnittelemille tapahtumille.

    [thrive_link color=’teal’ link=’https://1000tarinaa.fi’ target=’_blank’ size=’medium’ align=’aligncenter’]HAE AVUSTUSTA[/thrive_link]

  • Lastenteatterifestivaalille Saksaan

    Lastenteatterifestivaalille Saksaan

    Suomen AITA/IATA-keskus hakee teatteriesitystä edustamaan Suomea Lingenin lastenteateatterifestivaalille Saksaan. Festivaali järjestetään 22.-29.6.2018.

    Haussa on 8-14 -vuotiaiden lasten esitys, joka saa olla kestoltaan 30-60 minuuttia. Esiintyvän ryhmän koko maksimissaan 15 lasta plus kaksi aikuista.

    Festivaali hoitaa kustannukset Saksassa, ryhmän omavastuuksi jää matkat Suomesta Saksaan ja takaisin.

    Vapaamuotoiset hakemukset toimitetetaan Suomen AITA/IATA -keskukseen 10.10.2017 mennessä osoitteella: mikko@tnl.fi ja otsikolla Lingen-hakemus.

    Hakemuksen tulee sisältää linkki esitystaltiointiin.

    Lisätietoja Suomen AITA/IATA-keskus

  • Lapsilla on oikeus harrastaa

    Lapsilla on oikeus harrastaa

     

    Taloudellinen yhdenvertaisuus lasten harrastuksissa

    Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Harrastusten kautta lapset ja nuoret kehittävät sosiaalisia ja toiminnallisia taitojaan turvallisessa ympäristössä, ja samalla harrastukset tuovat vastapainoa perheiden usein hektiseen arkeen. Harrastuksista johtuvat kustannukset voivat kuitenkin olla monessa lapsiperheessä ongelma ja koitua esteeksi lapsen harrastamiselle. Edullisen ja koko perheelle suunnatun toiminnan kautta haluamme taata sen, että jokaiselle lapsella ja nuorella on taloudellisista syistä riippumatta mahdollisuus harrastaa.

    Monet lasten ja nuorten järjestöt ovat vuosikymmenien  ajan tarjonneet perheille mahdollisuuden osallistua edulliseen kerhotoimintaan ympäri Suomen. Pitkäaikaisesta toiminnasta saatu tietotaito takaa laadukasta, lasten tarpeet huomioivaa toimintaa. Järjestöjen toiminta ja taustat ovat monipuolisia tarjoten perheille mahdollisuuden valita heille mieluisin tapa harrastaa. Harrastusmahdollisuuksien kautta toteutuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen 31 artiklaan kirjattu lapsen oikeus kulttuuriin, taiteeseen sekä virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan turvallisessa ympäristössä.

    Nuorisoseurat on mukana Lastenviikossa yhdessä Kansallisen lastenliiton, Nuoren Kirkon, Nuorten Kotkien, Pinskujen ja Vesaisten keskusliiton kanssa.

    Lastenviikko tulee taas marraskuussa

    Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20.11. Suomalaiset lasten ja nuorten kerho- ja harrastustoimintaa järjestävät järjestöt juhlistavat lapsen oikeuksien päivää järjestämällä marraskuussa viikoilla 46 ja 47 erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä popup-kerhoja eri puolilla maata yllättäviin paikkoihin. Lastenviikon teemoina ovat #yhdenvertaisuus ja #harrastan.

    Järjestä popup-kerho!

    Tule mukaan lastenviikkoon järjestämällä vaikka popup-kerho ajanjaksolla 13.-26.11. Popup-kerho on lyhytkestoinen toimintatuokio tai kerhohetki tavallisuudesta poikkeavassa paikassa, esimerkiksi kauppakeskuksessa, torilla, asemalla tai seurantalolla. Tavoitteena on yllättää, lisätä kerho- ja harrastustoiminnan tunnettuutta ja harrastajamääriä.

    Katso Nuorisoseurojen askeleet popup-kerhon järjestämiseen.

     

  • Puheenjohtajalta: Syksy saapuu – oletko valmis?

    Puheenjohtajalta: Syksy saapuu – oletko valmis?

    Kesä on jo lopuillaan ja se aiheuttaa yleensä minussa pientä alakuloa, mutta tänä vuonna syksyn tulo ei aiheut­tanutkaan surua. Päinvastoin, odotan syksyä jo aika malt­tamattomin mielin.

    Kesä oli – niin kuin aina – kaikin puolin ihana, täynnä tapahtumia, toimintaa, elämyksiä sekä yhdessäoloa. Näiden kaikkien kokemusten jälkeen minun on yleensä vaikeaa palata arkiseen aherrukseen. Mutta ei tänä syk­synä. Hymy ei suostu hyytymään millään ja työpaikalla­kin olen täynnä virtaa sekä jo ärsyttävyyteen asti innois­sani kaikesta.

    Syynä syysiloon on tietysti meidän jengi, nuoriso­seuralaiset sekä meidän tapahtumat. Meillä on tulossa toiminnantäyteinen ja innostava syyskausi. Tanssimania ja valtuusto ovat itselleni tärkeitä tapahtumia, jossa saa ravittua niin ruumiin kuin sielunkin. Omat ja lasten har­rastukset tuovat nekin valopilkkunsa pimeneviin syysil­toihin.

    Erityisen innoissani olen päätöksestäni olla rohkea ja astua oman mukavuusalueeni ulkopuolelle. Päätin nimittäin osallistua Teatterilaiva-tapahtumaan. Alueval­taus on minulle ihan uusi ja aiheuttaa pientä jännitystä sekä perhosia vatsanpohjalle. Teatterilaivasta on tul­lut minulle salainen ihastus. Töitä tehdessäni huomaan välillä, että ajatukseni siirtyvät Itämeren aalloille ja poh­din – vienon hymyn karehtiessa kasvoillani – voisinkohan minäkin osallistua teatteriaiheiseen pubivisaan. Aja­tuskin improliigan finaalista saa aikaan pienet naurun­tirskahdukset, onneksi en työskentele avokonttorissa. Rohkeus näemmä kannattaa, sillä jo pelkkä ajatuskin itselleni uuteen toimintaan osallistumisesta tuo aivan uudenlaista potkua arkeen.

    Uusi toimintakausi antaa meille mahdollisuuden toteuttaa itseämme sekä toimijana että toiminnan­tarjoajana. Kysykää rohkeasti itseltänne ja toisiltanne, millaista toimintaa me tarvitsemme, mitä haluamme ja miten me se toteutamme. Osallistukaa rohkeasti tapah­tumiin, jossa saa viihdyttävän ohjelman lisäksi myös uusia tuttuja sekä vertaistukea. Ja sitähän me emme voi koskaan saada liikaa.

    Syksy saisi minun puolestani jo tulla! Minä olen jo val­mis kohtaamaan uudet kokemukset ja tutun toiminnan avoimin mielin ja sydän täynnä rohkeutta.

  • Kun rokkarit, joogit ja kansantanssijat kohtaavat

    Kun rokkarit, joogit ja kansantanssijat kohtaavat

    Made in Lutakko -tapahtuman seurauksena rock-bändi lähti Tosi-isojen keikkayhtyeeksi Kaustiselle.

    Yleisin kansantanssiryhmän harjoittelutila lienee kou­lun liikuntasali, nuorisoseurapiireissä tanhutilana toi­mii usein nuorisoseurantalo. Hieman persoonallisempi tanhusali löytyy jyväskyläläiseltä ISOn Tanhuujilta. Vuodesta 2008 ISOT ovat harjoitelleet legendaarisen Tanssisali Lutakon alakerrassa. Rock-klubin lisäksi ISOjen naapureina toimivat muun muassa Jyväskylän astanga­joogayhdistys, bistroravintola Lutakon nurkka, taiteilijat työhuoneissaan sekä kymmenet bändikämpissään har­joittelevat bändit.

    Pitkästä rinnakkaiselostaan huolimatta talon eri toi­mijat eivät ole juurikaan tehneet yhteistyötä keskenään. Tämän vuoden toukokuussa asiaan saatiin muutos, kun osana Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa talossa järjestettiin Made in Lutakko -niminen tapahtuma. Päi­vän kestäneessä tapahtumassa vanhan leipomoraken­nuksen ovet avattiin suurelle yleisölle ja talon yhteisöt ja taiteilijat esittelivät osaamistaan jyväskyläläisille.

    Made in Lutakko - Kuvaaja Inka Somerla

    Made in Lutakon suunnittelu aloitettiin noin vuotta ennen tapahtumapäivää, ja vauhti kiihtyi vuoden 2017 alusta entisestään. Tapahtuma tehtiin pääasiassa vapaa­ehtoisvoimin ja sitä koordinoitiin ISOista käsin. Isona apuna tapahtuman tuotannossa oli kaksi kulttuurituo­tannon opiskelijaa Humanistisesta ammattikorkea­koulusta.

    Yksi tapahtuman tavoitteista oli tehdä asioita ristiin eri tiloissa ja eri tavalla kuin yleensä oli totuttu. Made in Lutakossa esimerkiksi tanhusali valjastettiin eloku­vasaliksi, jossa esitettiin Jyväskylän meininki ja Taistelu Lutakosta -dokumentit. Hetkeä myöhemmin toisen ker­roksen klubilla koettiin sen historian ensimmäinen kan­santanssikonsertti Tanhu 2.0.17 -konsertin merkeissä.

    Made in Lutakko - Kuvaaja Anja Saksola

    Yksi ISOjen haaveista tapahtumaan liittyen oli esiin­tyä jonkin talossa harjoittelevan yhtyeen kanssa. Talon uumenista löytyikin loistava Kolme vuodenaikaa -nimi­nen rockbändi, joka otti haltuun muun muassa Palefacen Talonomistajan Tosi-Isojen esitystä varten ja Kylä vuotti uutta kuuta -klassikon Isottarien Uusi Kuu -koreografi­aan. Yhteistyö bändin kanssa osoittautui niin antoisaksi, että Isottaret ja Pauha ottivat pojat mukaan myös Kaus­tisen festivaaleille myöhemmin kesällä.

    Isottarien tanssija Katja Huutokari kuvaa Made in Lutakko -päivää pitkäksi ja tapahtumantäyteiseksi. ”Oli mielenkiintoista kiertää taloa ja nähdä mitä kaikkea muuta talossa tapahtuukaan”, Huutokari kertoo. Hän osallistui muun muassa capoeirayhdistyksen järjestä­mälle kokeilutunnille. ”Kiinnitin huomiota, miten hyvin tunnin vetäjät saivat sekalaisen seurakunnan omaksu­maan sen verran capoeiraliikkeitä, että lopuksi päästiin pelaamaan yhdessä”, Katja Huutokari muistelee.

    Made in Lutakko - kuvaaja Katja Laamanen

    Teksti: Inka Somerla

    Kuvat: Inka Somerla, Katja Laamanen ja Anja Saksola

  • Joonas Pokkinen Etelä-Hämeen toiminnanohjaajaksi

    Joonas Pokkinen Etelä-Hämeen toiminnanohjaajaksi

    Etelä-Hämeen toiminnanohjaajana aloitti syyskauden alussa Joonas Pokkinen. Joonas toimii osana Etelä-Hämeen aluetoimiston tiimiä nuorisoseurojen tukena. Painopiste työssä on lasten ja nuorten toiminnan tukemisessa ja kehittämisessä sekä erilaisissa koulutuksissa. Joonas siirtyy tehtävään liiton keskustoimistolta, jossa hän on viime vuosien aikana tehnyt useampia lasten ja nuorten osallisuutta lisääviä hankkeita sekä työskennellyt osana lastenkulttuurin ja tanssin osaamiskeskuksia.

    Joonas on nuorisoseuraväelle tuttu muun muassa Lasten Kalenoista ja Voltista, joiden ohjelmatuotannossa hän on ollut vahvasti mukana. Toiminnanohjaajan tehtävien lisäksi Joonas jatkaa tanssin osaamiskeskuksessa tanssin palveluiden kehittämisen parissa. Joonaksella on työpöydät sekä Tikkurilan että Lahden toimistoilla.

  • Luovasta lavasta nostetta seuratoimintaan

    Luovasta lavasta nostetta seuratoimintaan

    Menneenä kesänä järjestettiin Luova lava lapsille -leirejä useammalla paikkakunnalla kuin koskaan aikaisemmin. Noin seitsemänsadan lapsen riemua todistettiin jo vakiin­tuneilla sekä myös lukuisilla uusilla paikkakunnilla eri puo­lella Suomea. Leirit työllistivät lähes sata nuorta ohjaajaa.

    Luova lava -toiminnasta on nopeassa ajassa noussut merkittävä kulttuurisen nuorisotyön muoto, jossa yhdis­tyy hienolla tavalla Nuorisoseurojen arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus.

    Matala kynnys, lasten osallisuus ja hyvät tukimateriaa­lit tekevät toiminnan käynnistämisestä helppoa ja haus­kaa. Luova lava on hyvä väline käynnistää ja kehittää seu­ran lastenkulttuurityötä.

    Luova lava -kerhoja käynnistämään

    Kesäisten leirien ohella yhä suositumpia ovat koko talven jatkuvat Luova lava -kerhot. Nyt syksyllä on hyvä aika miet­tiä, olisiko juuri meidän seuralla kiinnostusta käynnistää jatkuvaa kerhotoimintaa.

    Tällekin syksylle ehtii vielä hyvin käynnistämään toi­mintaa, jos kerhotoiminta on seuralle ennestään tuttua. Jos taas toimintaa aletaan suunnittelemaan alusta alkaen, kannattaa suunnitteluosuus tehdä huolella ja käynnistää kerho vaikka tammikuussa.

    Käy katsastamassa laajemmat sekä leiri- että kerho-op­paat osoitteesta www.luovalavalapsille.fi ja kysy apua Nuorisoseurojen työntekijöiltä, autamme mielellämme.

    Laitetaan yhdessä lastenkulttuuri uuteen luovaan nou­suun!

    [one_half_first]

     [/one_half_first][one_half_last][/one_half_last]

  • Onko sinun seurasi avoin kaikille – tuoreesta oppaasta vinkit nuorisoseuroille erityisnuorten toimintaan

    Onko sinun seurasi avoin kaikille – tuoreesta oppaasta vinkit nuorisoseuroille erityisnuorten toimintaan

    Yhdenvertaisuus on yksi nuorisoseurojen kolmesta arvosta. Yhdessä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kanssa arvot toimivat nuorisoseuratoiminnan peruskivenä. Yhdenvertaisuuden aiempaa paremmaksi toteutumiseksi tuotettiin Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa opas seuroille erityisnuorten huomioimiseksi seura- ja harrastustoiminnassa. Oppaassa on vinkkejä ja malleja toiminnan käynnistämiseksi.

    ”Opas ei opasta suoraan tietyn erityisen tuen tarpeen kohtaamiseen tai tilanteessa toimimiseen. Pikemminkin se toimii suunnannäyttäjänä ja tukena tietoiseen toiminnan laajentamiseen mahdollisille uusille kohderyhmille”, oppaan toimittanut hanketyöntekijä Joonas Pokkinen linjaa.

    Toimintamuodot tutuiksi kokoamisvaiheessa

    Oppaan kokoamisvaiheessa seulottiin ja selvitettiin järjestössä erityisnuorten kanssa tehtävää työtä. Osin haasteeksi muodostui se, että harrastajia ei nuorisoseuroissa eritellä muutoin kuin iän perusteella: näin esimerkiksi vammaisille, maahanmuuttajille tai muuten erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille suunnattua toimintaa ei tilastoista pystytä poimimaan.

    ”Toisaalta se on myös järjestön etu: nuorisoseuroissa voi harrastaa mukana ilman, että jäseniin lyödään erityisyyden leimaa. Toiminnassa onkin laajasti mukana eri-ikäisiä harrastajia, eikä jatkossakaan ole mielekästä tilastoida mahdollista erityisyyttä erikseen. Nuorisoseurat on turvallinen harrastuspaikka ja järjestö kaikille”, Pokkinen jatkaa.

    Mieleenpainuvaa oppaan tekemisessä oli matka Pohjois-Karjalaan, Honkalammen nuorisoseuran vieraaksi.

    ”Pihkassa-ryhmän ohjaaja Jaana Tarkkonen sanoi upeasti jotenkin niin, että toiminnan tarkoituksena on saada ryhmän jäsenille mielekästä, omannäköistä tekemistä heidän omaan arkeen. Ryhmässä tehdään yhdessä ryhmäläisille merkityksellistä toimintaa”, Pokkinen muistelee.

    Lataa opas.

    Erityisnuoret ja digiajan osallisuus-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot. www.xamk.fi/ernod