Blog

  • Siepakoiden 40-vuotisjuhlissa palkittiin ansioituneita: Jukka Hannula, Tommi Semeri, Heidi Kultanen, Maria Tervonen, Seija Lind ja Emma Laitinen

    Siepakoiden 40-vuotisjuhlissa palkittiin ansioituneita: Jukka Hannula, Tommi Semeri, Heidi Kultanen, Maria Tervonen, Seija Lind ja Emma Laitinen

    Siepakat juhlii tänään lauantaina 4.11. Rovaniemellä 40-vuotista taivaltaan. Ensimmäisessä Tanssitähtöset-konsertissaan myönnettiin ansioituneille Siepakoille Nuorisoseurojen tunnustus- ja ansiomerkkejä. Vuoden nuorisoseuralainen ja Siepakoiden äiti Anitta Ylitörmäselle myönnettiin kultainen ansiomerkki.

    Hopeiset ansiomerkit lehvillä

    Jukka Hannulalle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen hopeinen ansiomerkki lehvillä. Hannula on opettanut ja johtanut Siepakoiden bändiä vuodesta 2003. Hän on toiminut kansanmusiikkikammarin opettajana monille rovaniemeläisille ja harrastajille. Nuorten mahdollisuudet ovat olleet Hannulan sydäntä läsnä ja hän on perustanut Siepakoiden junnubändin ja Pikkumuusikot. Hän on toiminut aktiivisesti Kansanmusiikkiliitossa, jossa hänet on myös palkittu Vuoden ohjaajana.

    Tommi Semerille myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen hopeinen ansiomerkki lehvillä. Semeri on toiminut Siepakoiden toiminnanjohtajana ja tanssinopettajana vuodesta 2003. On erityisesti Semerin ansiota, että Siepakoista on kehittynyt yksi Suomen merkittävimmistä ja korkeatasoisimmista kansantanssin ja -musiikin harrastajaryhmistä.

    Heidi Kultaselle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen hopeinen ansiomerkki. Kultanen asteli nuorisoseuratoimintaan kaksikymmentä vuotta sitten ja jäi sille tielle. Hän on aktiivinen nuorisoseuralainen toimien sekä Rovaniemellä että Oulussa. Hän on toiminut sekä valtakunnallisissa että alueellisissa luottamustehtävissä. Tanssi on Kultaselle sydämenasia. Hän aloitti Siepakoissa apuohjaajana vuonna 2007, ja kymmenen vuotta myöhemmin hän on Siepakoiden vastaava tanssinopettaja.

    Kupariset tunnustusmerkit lehvillä

    Maria Tervoselle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen kuparinen tunnustusmerkki lehvillä. Tervonen aloitti harrastustoiminnan kansanmusiikkiyhtye Siepakat Bandissa vuonna 2005 klarinetin soittajana. Vaikka tie on vienyt hänet Ouluun, ei välimatka ole hidastanut harrastusta. Tervonen on aktiivisesti mukana monissa seuran tehtävissä, edustusmatkoilla, esiintymisissä ja talkoissa. ”Maria levittää ympärilleen positiivista energiaa luoden ilmapiirin, johon kaikki ovat tervetulleita. Hän huomioi niin tanssijat, muusikot kuin vanhemmatkin”, kuvaillaan Tervosta merkkihakemuksessa.

    Seija Lindille myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen kuparinen tunnustusmerkki lehvillä. Lind toi kaikki viisi lastaan harrastamaan tanssia Siepakoihin ja tuli itsekin imaistuksi mukaan. Hän tanssii Fossiilit-ryhmässä ja on korvaamaton apu, kun Siepakoille hankitaan esiintymisasuja. Hän on myös toiminut Siepakoiden johtokunnassa.

    Emma Laitiselle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen kuparinen tunnustusmerkki lehvillä. Laitinen aloitti harrastamisen pikkumuusikoissa vuonna 2005 haitarin soittajana ja aloitti tanssin vuotta myöhemmin. Hän aloitti lasten ryhmien apuohjaajana vuonna 2012 ja viisi vuotta myöhemmin hän muutti Ouluun ja aloitti tanssinopettajan opinnot. Laitinen tanssii välimatkasta huolimatta edelleen Siepakoiden edustusryhmässä. ”Emma on avulias, tunnollinen ja sydämellinen harrastaja, josta on hyvää vauhtia tulossa tanssialan ammattilainen”, kuvaillaan Laitista merkkihakemuksessa.

    Kuva: Siepakat Tanssimyllyssä 2017. Kuvaaja Petri Kivinen.

  • Maalaillen marraskuussa – osallistu kuvakisaan ja voita älypuhelin!

    Maalaillen marraskuussa – osallistu kuvakisaan ja voita älypuhelin!

    Nuorisoseurat juhlii satavuotiasta Suomea keräämällä 1000 lasten ja nuorten tarinaa. Nyt 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa järjestää kuvakilpailun, joka on avoin kaikille nuorille (alle 29-vuotiaille). Valokuvaa tai piirrä, maalaa tai askartele, minkälainen on Sinun syksysi satavuotiaassa Suomessa. Miltä syksy tuntuu? Mitä syksyltä odotat? Mitä pelkäät, mistä innostut? Tai mistä tahansa muusta aiheesta, jonka kautta haluat kertoa tarinasi.

    Marraskuun aikana (1.-30.11.2017) kuvatarinansa lähettäneiden kesken arvotaan Huawei P8 Lite -älypuhelin sekä Nuorisoseurojen tuotepalkintoja!

    Lähetä tarinasi täällä: 1000tarinaa.fi/tarinasi

    [one_half_first]

    [/one_half_first][one_half_last]

    [/one_half_last]

    [one_half_first]

    [/one_half_first][one_half_last]

    [/one_half_last]

  • Kävitkö kesäteatterissa 2016 tai 2017? Vastaa kyselyyn ja auta teatterien kehittämisessä!

    Kävitkö kesäteatterissa 2016 tai 2017? Vastaa kyselyyn ja auta teatterien kehittämisessä!

    Kävitkö kesäteatterissa 2016 tai 2017? Siis missä tahansa, jossain Suomen yli 400 kesäteatterista. Vastaa kyselyyn jolla selvitetään, miten valitsit esityksen jonka kävit katsomassa.

    Kysely on osa Juha Pihasen Lahden AMK:n Lahden ammattikorkeakoulun Musiikkiteatterin koulutusohjelman opinnäytetyötä, ja sen tuloksia käytetään kesäteatterien kehittämiseen. Vastaamiseen menee noin 5-7 minuuttia. Vastauksia kerätään 3.11. asti.

    [thrive_link color=’teal’ link=’https://fi.surveymonkey.com/r/kesateatterikysely’ target=’_blank’ size=’medium’ align=’aligncenter’]VASTAA KYSELYYN[/thrive_link]

  • Suomi 100 – tekemisen riemua ja yhdessä elettyjä tarinoita

    Suomi 100 – tekemisen riemua ja yhdessä elettyjä tarinoita

    Käynnissä on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi – itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Juhlavuosi on monella tapaa poikkeuksellinen. Pönöttämisen sijaan juhlavuosi synnyttää tekoja, elämyksiä ja ohjelmaa, joka näkyy koko vuoden ympäri joka puolella maatamme. Lukuisten tapahtumien ja Suomi 100-tuotantojen kautta tarkastellaan Suomen itsenäisyyden historiaa, tämän päivän Suomea ja maamme
    tulevaisuutta.

    Myös nuorisoseurat ympäri maata ovat näyttävästi mukana itsenäisyyden juhlavuoden toteuttamisessa. Nuorisoseuroissa itsenäisyyden juhlavuosi rakentuu nuorten järjestämien tapahtumien ja tempausten ympärille ja tuo nuorten äänen kuuluviin taiteen ja kulttuurin keinoin. Olemme antaneet estradin lapsille ja nuorille ja heidän arkensa ja unelmiensa esiin tuomiselle.

    Käynnistimme tammikuussa 100 tapahtumaa ja 1000 tarinaa -hankkeen, jonka kautta tuemme taloudellisesti lasten ja nuorten omaehtoista toimintaa. Tuki osoitetaan suoraan alle 29-vuotiaiden toimintaryhmille. Tavoitteena on, että avustuksilla voidaan toteuttaa sata lasten ja nuorten näköistä tapahtumaa ja kertoa tuhansin tarinoin, millainen on Suomi vuonna 2017.

    Lisätietoja juhlavuoden hankkeestamme löytyy osoitteesta www.1000tarinaa.fi. Sivustolle on koottu nyt jo lähes seitsemänsataa tarinaa, ja lisäksi sieltä löytyy tietoa kymmenistä eri puolilla Suomea järjestetyistä tapahtumista sekä ohjeet avustusten hakemiseen. Suomen itsenäisyyden juhlavuotta on vielä kolmasosa jäljellä. Kutsun kaikki nuorisoseuralaiset mukaan 100 tapahtumaa ja 1000 tarinaa -hankkeeseen. Lähde mukaan täyttämään Suomen juhlavuosi tapahtumilla ja tarinoilla.

    Tekemisen riemua ja osallistumisen mahdollisuuksia löytyy meille kaikille. Juhlitaan itsenäisyyden juhlavuotta yhdessä.

  • Erään tanssiteoksen synty

    Erään tanssiteoksen synty

    On huhtikuu 2015. Lahtelainen Särmä on juuri ollut ensimmäisessä aikuisten valtakunnallisessa katselmuk­sessaan Naisten pukuhuone -tanssiteoksellaan. Tätäkin teosta, kuten kaikkia aikaisempia, oli työstetty vuosi. Nyt ryhmä päätti, että seuraavaa ohjelmaa tehdään aivan eri tavalla: matkasta nautiskellen, mielenmaise­mia tutkiskellen, jatkuvasti inspiroituen. Maaliviivana oli Tanssimylly kahden vuoden päässä. Teosta ei tehty kronologisessa järjestyksessä alusta loppuun, vaan tans­sin, musiikin ja tunnelman palasia luotiin sattumanvarai­sessa järjestyksessä.

    ”Koin tärkeäksi, että tarina ja tanssit valmistuisivat lomittain”, avaa ryhmän ohjaaja ja tanssin opettaja Riia Niemelä. ”Halusin inspiroitua liikkeestä, en luoda etukä­teen valmista tarinaa. Halusin luottaa, että tarina syntyy kyllä aikanaan. Koreografina ja ohjaajana se oli hyppäys epämukavuusalueelle. Ja kyllähän se tanssijoitakin kau­histutti, voiko tällaisista lähtökohdista syntyä mitään val­mista!”

    Matka alkaa

    On elokuu 2015. Hullunmylly-työnimellä kulkeva matka alkaa. Edellisen produktion aikana tanssijat olivat innos­tuneet ilmaisutaidon kehittämisestä ja sitä toivottiin lisää. Ryhmä päätti jatkaa yhteistyötä teatteri-ilmaisun ohjaaja Laura Peltoniemen kanssa.

    ”Pyysin Lauraa tekemään tanssijoiden kanssa erilai­sia ilmaisuharjoitteita. Seurasin työskentelyä ja poimin sieltä kohtia, jotka vaikuttivat kiinnostavilta. Jatkoin näi­den teemojen parissa tanssijoiden kanssa.”

    On syyskuu 2016. Teoksen yhdeksi teemaksi on muo­toutunut päänsisäinen kaaos. Improvisaatioharjoitteista tulee Riialle olennainen osa luomistyötä.

    ”Pyysin tanssijoita kuvittelemaan, että heidän kotiinsa on murtauduttu. Sitten laitoin heidät kirjaamaan sanoja, mitä he ihan ensimmäiseksi siinä tilanteessa tekevät. Sanat pantiin kiertoon ja kukin teki saamistaan sanoista liikesar­jan. Toisessa harjoitteessa pyysin tanssijoita ajattelemaan viidakkoa, jonka läpi yksi yrittää päästä läpi, ja tätä sitten aloimme tutkia liikkeellisesti. Näiden tanssijoiden sarjojen ja liikeaihioiden pohjalta aloin sitten luoda teosta.”

    ”Minua saattaa inspiroida mikä vain. Vaikkapa taide­maalaus, tuntematon vastaantulija, linnut taivaalla, tuuli kasvoilla, runo, pyykkien ripustaminen tai oman ja lähi­piirin elämän haasteet.”

    Musiikki palvelee liikettä

    On tammikuu 2016. Musiikin löytäminen on vielä pahasti kesken. Monesti musiikki tulee jo alkuvaiheessa mukaan luomisprosessiin, mutta senkin kanssa Särmä toimi toisin.

    ”Tällä kertaa en etsinyt kaikkia musiikkeja kerralla, vaan luotin, että ne oikeat löytyvät aikanaan. Toisinaan musiikki on minulle inspiraation lähde, mutta tällä kertaa lähtökohtana oli liike, ja musiikit tuotiin sitten palvele­maan sitä.”

    ”Haastavinta oli löytää sopiva teokseen sopiva valssi. Yhtenä päivänä yksi tanssijoistamme soitteli pianoa har­joitussalissa ja vaikutuin kuulemastani. Kappale paljastui tanssijan itse säveltämäksi. Koska meillä ei ollut bändiä, tuli ainoaksi vaihtoehdoksi levyttäminen. Ja niin lähestyimme Hannu Kellaa, joka sitten sovitti ja äänitti valssin meille.”

    Tila syntyy

    On maaliskuu 2017. Teoksen päähenkilö on jo valittu, mutta muuten tanssijoiden paikat ovat vasta muotoutu­massa. Hullunmylly-nimi on vaihtunut Tilaksi.

    Tila alkaa sillä, että päähenkilö tulee näyttämölle ja alkaa hahmotella omaa ”tilaansa”. Hän tutkii katseellaan fyysistä, konkreettista tilaa. Kun toiset tanssijat hiljalleen tulevat lavalle, he alkavat maalata päähenkilön sisäistä ”tilaa”.

    ”Teokseen sisältyy kolme eri tanssia, joissa kussakin on erilainen tunnelma. Tila alkaa mielensisäisellä kaa­oksella, sen keskivaiheessa on iloinen ylipirteä sottiisi ja lopussa rauhallinen hambo. Tanssien ja musiikin tun­nelman ja dynamiikan vaihtelut luovat draaman kaarta koko teokselle. Liikkeellisesti kerronta tapahtuu hyvin monenlaisin keinoin. Suunnilla, katseilla, liikkeen ryt­millä ja tanssijoiden keskinäisillä asemoinnilla luodaan kerrontaa. Välillä tämä on hyvin tietoista, välillä luotan intuitioon, enkä pysähdy miettimään sen kummemmin, miksi juuri jokin toimii.”

    On huhtikuu 2017. Spotit valaisevat Sorin sirkuksen näyttämöä. Tanssija päättää, ettei toivo menestyksen avaimia. Sen sijaan hän lähtee matkalle etsimään sisäistä rauhaa.

  • Erikoisimmat harrastukset: Taavetin nuorisoseuralla harrastetaan roller derbyä

    Erikoisimmat harrastukset: Taavetin nuorisoseuralla harrastetaan roller derbyä

    Alkulämmittelyn askeleet kumahtele­vat salissa. Teippirullasta rajataan rata-aluetta vilkkaan. Kohta jo kypärät päähän ja suojukset käsiin sekä jalkoihin. Joku puhuu blokkeri-parista, toinen jamme­rista. Minkä lajin harjoituksiin olenkaan tullut tutustumaan?

    Taavetin Nuorisoseura otti haas­teen vastaan ja lähti rohkeasti tekemään yhteistyötä Lpr HCRollersin kanssa syk­syllä 2016. Tilanteessa kohtasi alueella uudempi harrastusmuoto Roller Derby harrastuspaikkahaasteineen ja nuoriso­seura toimintahaasteineen. Lpr HCRol­lersilla oli ollut vaikea löytää Lappeenran­nasta harrastustiloja. Tilassa tulisi saada luistella rullaluistimilla, sen pitäisi olla tarpeeksi iso, jotta rata mahtuu, ja har­joitusvuorojakin olisi kiva saada viikon­lopuiksi. Luumäellä toimivalla Taavetin Nuorisoseuralla taas oli vastavuoroisesti toive saada lasten ja nuorten teatteri-il­maisun kerho Näyttiksen lisäksi muutakin toimintaa seuralleen. Taavettihallista löy­tyi usein viikonloppuisin vapaana oleva tila, ja näin yhteistyökuvio oli valmis. Nyt mukana on jo viisi luumäkeläistä lajin harrastajaa, ja kiinnostuneita tulossa var­masti vielä lisää.

    Roller Derbyssä liikutaan perinteisen mallisilla rullaluistimilla, polvi-, kyynär-, ranne- ja hammassuojin sekä kypä­rällä varustettuna ympäri rataa. Lajissa on tavoitteena niin monen muun lajin tavoin saada mahdollisimman paljon pisteitä omalle joukkueelle. Pisteet kart­tuvat tässä vauhdikkaassa kontaktilajissa yksinkertaisesti vastustajia ohittelemalla. Sääntöjäkin löytyy. ”Niitä on todella pal­jon!” vinkkaavat pelaajat.

    Harrastajat painottavat, että laji sopii kaikille. Osallistujille ei ole vaatimuksia ja aloittaminen on suhteellisen halpaa. Kehittymisen lajissa huomaa helposti. Pelaajien ikäjakauma on 20-vuotiaasta yli nelikymppiseen. Lajiin voi lähteä mukaan niin miehet kuin naiset. Tälläkin kertaa mukana on yksi mies. Koska kontaktila­jista on kyse, on varauduttava myös pie­niin haavereihin. Mustelmia ja nilkanve­nähdyksiä kummempaa ei kuitenkaan ole vielä Taavetissa sattunut.

    Harjoitukset koostuvat lämmittelyn jälkeen tekniikasta, jossa yhtenä osana on rullaluistelutaitojen, kääntymisen, jarruttamisen hiominen. Lisäksi käydään läpi taktiikkaharjoituksia, kuinka ryhmänä pystytään estämään vastustajajoukkueen tähtihatulla varustetun jammerin etene­minen radalla. Lopuksi tietenkin kisataan jaetuilla joukkueilla. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti lajin muiden harrastajien kanssa. Tämänkin päivän harjoituksissa mukana on pelaajia Kotham City Roller­sista Etelä-Kymenlaaksosta.

    Lähtiessäni pelaajat kysyvät: ”Milloin sinut nähdään rullilla?” Epäilen vahvasti omia luistelutaitojani. Nina Kontula, yksi pelaajista kertoo, että oli edellisen kerran luistellut ala-asteella, kun viime vuonna aloitti Roller Derbyn.

    Kaikkinensa mielenkiintoinen laji.

  • Hollo ja Martta -festivaali vie katsojan eurooppalaisen kansantanssiperinteen ytimeen

    Hollo ja Martta -festivaali vie katsojan eurooppalaisen kansantanssiperinteen ytimeen

    ”Yhdessä kokeminen ja toisen kulttuurin ennakkoluuloton kohtaaminen luo aina uusia mahdollisuuksia. Se on tämän festivaalin suola,” festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kuvailee kuun lopussa tulevaa Hollo ja Martta -festivaalia.

    Hollo ja Martta -festivaaleille on luotu mahdollisimman autenttinen tanssikattaus sukulaiskansojen kansantanssikulttuurista unohtamatta  kotimaisia esiintyjiä. Hollo ja Martta -festivaali 2017 on yksi päijäthämäläinen Suomi 100 -hankkeen tapahtuma. Hollo ja Martta -festivaalia juhlitaan 27.10.-5.11.2017

    ”Meillä nähdään tänä vuonna paljon suomalais-ugrilaisia kansantansseja sekä tarjoamme eurooppalaista perinnettä.”

    Nuorisoseuran lasten, nuorten ja aikuisten kansantanssijat esittävät tunnettuja suomalaisia perinnetansseja juhlavuoden kunniaksi. Festivaalin päätteeksi nähdään – kuten joka vuosi – Lantti, joka on tunnettu eurooppalainen perinnetanssi.

    Häätansseja eurooppalaisesta yhteisprojektista

    Virolainen Koidupuna ja saksalainen De Beekscheepers esittävät yhdessä eurooppalaisia hääperinnetansseja.

    ”Konserteissamme on mahdollisuus nähdä upeita koreografioita eurooppalaisista häätansseista. Virolainen kansanmusiikki on duurivoittoista ja siksi sitä on aina ilo kuunnella. Kansantanssin askelikot ovat lähellä suomalaisia kuvioita. Virossa kansanperinne elää ja voi hyvin sen vuoksi, että koulujärjestelmä tukee sen olemassaoloa.”

    Saksalaisessa kansantanssissa askelikot noudattavat samanlaista peruskaavaa kuin suomalaisessa perinteessä. Saksalaisten häätanssiesityksessä nähdään samoja elementtejä kuin suomalaissa purpureissa.

    ”Olemme kuitenkin samaa eurooppalaista perhettä ja tanssitraditiolla on samanlainen perinnepohja,” Hentinen kertoo. ”Saksalaisessa tanssiperinteessä vastakkaisriviasetelmat ja muodostelmaneliö tai -piiri ovat eurooppalainen erityispiirre. Se näyttää helpolta, mutta vaatii paljon taitoa, oppiakseen näiden askelikkojen hallinnan.

    Juhlavuonna tietenkin unkarilaista kansantanssia

    Veljeskansa Unkarista Hollo ja Martta -festivaaleille saapuu taidokas ja palkittu ryhmä Szökős Néptáncegyüttes. Unkarilaisen kansantanssin rytmiin on helppo samaistua. Se on nopeatempoista ja sen liikekieli on vaikuttavaa.

    ”Ilo, rytmi ja väri huokuu tästä unkarilaista kansantanssia tulkitsevasta poppoosta. Unkarilainen kansantanssi on helponnäköistä, mutta se on fyysisesti erittäin rankkaa. Ryhmän esitykset ovat loistavia ja tarinat tanssien taustalla ovat vaikuttavia ja mielenkiintoisia.”

    Kansantanssin juuret ovat Ranskassa

    Suomalaisen kansantanssiperinteen juuret ovat Ranskassa, josta se on tullut Suomeen Ruotsin ja Venäjän hovien kautta yli 200 vuotta sitten. Juhlavuoden Hollo ja Martta -festivaali kunnioittaa myös edesmenneen lahtelaisen opetusneuvoksen Helvi Jukaraisen työtä. Hänen koreografiansa ja liikekieli elää yhä voimakkaasti suomalaisessa kansantanssiperinteessä.

    Kuva: Szökős Néptáncegyüttes

    Lisätietoja:
    Aimo Hentinen
    040/5589755
    aimo.hentinen@phnet.fi

  • Tanssiralli 2018 kutsuu lasten ja nuorten kansantanssiryhmiä

    Tanssiralli 2018 kutsuu lasten ja nuorten kansantanssiryhmiä

    Lasten ja nuorten kansantanssiryhmien valtakunnallisessa katselmuksessa Tanssirallissa ryhmät saavat esiintymiskokemusta, pääsevät näyttämään omaa osaamistaan ja oppimaan yhdessä. Tanssirallissa ryhmät saavat palautetta tanssin ammattilaisista koostuvalta raadilta ja toinen toisiltaan vertaispalautteen muodossa. Saadun palautteen avulla ryhmä voi kehittää tanssi – ja esiintyjätaitoja ja ohjaaja saa tukea ohjaus -ja kasvatustyöhön.

    Katselmuksessa arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Arviointiraadin työn tuloksena ryhmät sijoitetaan seuraaviin sarjoihin rauta, pronssi, hopea, kulta. Ryhmä voi halutessaan osallistua katselmukseen myös ilman nimeämistä sarjoihin. Tällöin ryhmä saa mahdollisuuden esiintyä sekä suullisen että kirjallisen palautteen. Tutustu Tanssirallin sääntöihin ja arviointikriteereihin Tanssirallin sivulla www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli.

    Tanssiralli 2018 aluetapahtumat

    Ryhmiltä tehdyn kyselyn pohjalta, Tanssiralli 2018 on päädytty järjestämään kahdella paikkakunnalla kolmen sijaan. Pohjoinen Tanssiralli järjestetään 21.4.2018 Oulussa ja Eteläinen Tanssiralli 28.-29.4.2018 Lahdessa.

    Ilmoittautuminen

    Ilmoittautuminen Tanssiralliin tapahtuu 22.1.-28.2.2018 lähettämällä täydellinen materiaalipaketti ryhmästä ja esityksestä. Kaikki tarvittava materiaali ja tarkemmat ohjeet löytyvät tuolloin Tanssirallin kotisivuilta www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli.

    Osallistumismaksut

    Ryhmäkohtainen osallistumismaksu on 130 euroa (sis. osallistumisen katselmukseen, suullinen ja kirjallinen palaute). Kultahippu-sarjan osallistumismaksu 70,00 euroa (sis. osallistuminen katselmukseen, suullinen palaute).

    Nähdään keväällä Tanssirallin merkeissä! Harjoitteluintoa kaikille ryhmille!

    Lisätiedot: riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939, hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi / 050 468 6388

  • Sata satua -tapahtuma juhlistaa teatteritoimintaa Ylihärmän nuorisoseuralla 21.10.

    Sata satua -tapahtuma juhlistaa teatteritoimintaa Ylihärmän nuorisoseuralla 21.10.

    Ylihärmän nuorisoseuran koko perheen teatteritoiminta täyttää kuluvana vuonna 10 vuotta. Koska vuosi 2017 on myös Suomen 100-vuotisjuhlavuosi, järjestetään koko perheen tapahtuma 100 satua lauantaina 21.10. klo 10-14 Ylihärmän nuorisoseuralla (os. Ylistarontie 94). Ilmainen tapahtuma kokoaa yhteen kaikki seuran näyttämöllä kymmenen vuoden aikana esitetyt satunäytelmät sekä niiden tekijät ja kokijat.

    Tyhjä seurantalo ja sen isot lämmityskustannukset olivat realiteetit, kun uusi nuori johtokunta päätti vuonna 2007 herättää uudelleen henkiin pitkän historian omaavan Ylihärmän nuorisoseuran teatteritoiminnan. Tilanne oli kaikille uusi ja toimintaa lähdettiin rakentamaan ihan alusta.

    Ensimmäisestä näytelmästä lähtien toiminnan pääpainopisteeksi nostettiin osallistavuus ja yhdessä tekeminen. Toiminta on aina ollut kaikille avointa ja jokainen työryhmän jäsen, kaikista pieninkin on muiden kanssa saman arvoinen. Suurin osa näyttelijöistä on lapsia ja nuoria, ja usein heitä on paljon, sillä kaikki halukkaat otetaan mukaan. Tästä huolimatta taiteellisesta tasosta ei ole yhdessäkään produktiossa haluttu tinkiä, vaan näytelmän eri osa-alueisiin kuten ohjaukseen, musiikin sävellykseen, koreografioihin, lavastukseen, puvustukseen, valo- ja äänisuunnitteluun, tuotantoon jne. on käytetty satoja työtunteja – huolimatta siitä, ettei kukaan työryhmän jäsen ole koskaan saanut palkkaa.

    Alusta asti toiminnassa mukana olleet Ylihärmän nuorisoseuran puheenjohtaja, lavastaja Hanna Keskinen sekä seuran sihteeri, ohjaaja Maaria Koivula-Talkkari iloitsevat ennen kaikkea lapsissa ja nuorissa projektien myötä tapahtuvasta ilmaisun kehittymisestä ja rohkaistumisesta: kehityskaari on monen kohdalla ollut huikea pienestä joukkokohtaukseen osallistujasta tanssivaksi ja laulavaksi pääosan esittäjäksi. Koko perheen teatteritoiminnalla on myös sosiaalista tilausta siinä suhteessa, että kaikki lapset ja nuoret eivät esimerkiksi ole liikunnallisia tai kuulu mihinkään joukkueeseen tai harrastusryhmään – näytelmäporukassa ollaan yhtä isoa tiimiä, jossa erilaisuus on vahvuus. Ylihärmän nuorisoseuran koko perheen teatteritoiminta on myös aina ollut ilmaista osallistujilleen.

    Sata satua -perhetapahtuma koostuu erilaisista toimintapisteistä: osallistujat pääsevät mm. pomppimaan prinsessa Ruususen pomppulinnassa, tekemään kokeita Merennoidan taikakeittiössä, koristelemaan Lumikuningattaren muffinsseja ja kutomaan Aladdinin taikamattoa kangaspuilla! Jokaisesta kymmenestä näytelmästä rakentuu oma toimintapiste, jossa voi myös tavata näytelmien satuhahmoja. Lisäksi tapahtumassa on monipuolista musiikkiohjelmaa ja taikuri Markku Anttila esiintyy klo 11.30.

    100 satua -tapahtuman toivotaan tavoittavat lähialueen lapsiperheiden ja muiden kiinnostuneiden lisäksi myös ne kaikki sadat ihmiset, jotka vuosien aikana ovat näyttelijöinä tai erilaisissa taustahommissa osallistuneet Ylihärmän nuorisoseuran koko perheen teatteritoimintaan. Yksi toimintapiste keskittyykin tallentamaan videolle vuosien aikana mukana olleiden omia kokemuksia ja muistoja nuorisoseuralta – siitä jos mistä muodostuu sata satua!

    Sata satua -perhetapahtuma on osa Aisaparin juhlavuosi 2017 -hanketta. Järjestelyissä ovat mukana Ylihärmän nuorisoseuran lisäksi Kauhavan elämänlaatupalvelut, Härmänmaan 4H-yhdistys, MLL:n Ylihärmän paikallisyhdistys sekä Ylihärmän kappeliseurakunta.

    Lisätietoja:
    Maaria Koivula-Talkkari, 040 7615644, maaria.kt@gmail.com
    Hanna Keskinen, 050 3027766, h.keskinen@gmail.com

    Lisätietoja ja kuvia näytelmistämme löytyy myös osoitteesta www.yliharmannuorisoseura.fi

    Kuva: Prinsessa Ruusunen -näytelmästä vuodelta 2007.

  • Paljon nuorisoseuraväriä Nuori toimija -palkintojenjaossa

    Paljon nuorisoseuraväriä Nuori toimija -palkintojenjaossa

    Allianssi jakoi ensimmäiset Nuori toimija -tunnustukset Helsingissä 10.10. Tunnustus on tarkoitettu kiitokseksi ja kannustukseksi aktiivisille nuorille sekä omalla toiminnallaan nuorten asemaa ja heidän hyvinvointiaan edistäneille aikuisille.

    Nuori toimija -tunnustus jaettiin jopa neljälle nuorisoseuratoimijalle:

    • Luova lava -toiminta, Jyväskylä
    • Vuoksenniskan nuorisoseuran Irti-teatteri, Imatra
    • Karjalan Nuorten kansantanssiohjaaja Sini Hirvonen, Helsinki
    • Jokipiin Nuorisoseuran aktiivinuori Niko Luokkakallio, Kurikka


    Nuori toimija -tunnustuksen saaja voi olla yhtä hyvin nuori tai vanha. Pääasia on, että tuoretta näyttöä nuorisotoiminnasta tai -työstä löytyy. Yksittäisten henkilöiden lisäksi voidaan palkita myös järjestöjä, hankkeita ja nuorten ryhmiä.

    Muut Nuori toimija -tunnustuksen saajat: Ohjaamo Kotka; Muuttajat!-demokratiakasvatushanke ja Nuoret toimijat -ryhmä; Plan Suomi; Aktiivinuori Henrik Mattsson; Lippukunnanjohtaja Atte Jantunen, Reippaat Pojat ry, Jyväskylä; Aikuiskaveritoiminta, Luotolan Nuoret ry, Kemi; Aktiivinuori ja ohjaaja Hanne Mällinen, Siikajoki / Oulu. Muut tulevaisuusfoorumit ovat Seinäjoella 12.10., Mikkelissä 19.10. ja Kemissä 25.10.

    Kuva: Irti-teatterilaisia Voltti-tapahtumassa kesäkuussa 2017. Kuvaaja Riina Tanskanen