Blog

  • Tanssijaksi videolle 8.10.2017 ?

    Tanssijaksi videolle 8.10.2017 ?

    Tulisitko mukaan tanssimaan vuosiohjelmia 2018 videolle?

    Suomen Nuorisoseurat tuottavat joka vuosi kansantanssin harrastajille tanssimateriaalia ryhmien käyttöön. Tulevaa kesänä tanssitaan Pispalan Sottiisia, jonka tansseja olisimme nyt purkittamassa ryhmille.

    Kaipaamme innokkaita tanssijoita joilla on kansantanssin perusteet hallussa. Tarkoituksena on kuvata lasten leikkiohjelmaa, lasten ja kouluikäisten ohjelmaa, eli pieni leikkimielisyys on plussaa.

    Kuvauspäivä on sunnuntai 8.10. klo 10.00-16.00, Monitoimitalo 13 Wivi Lönn –salissa. Opettajina toimivat itse koreografit eli Petri Hoppu ja Jutta Wrangén. Päivä aloitetaan helpoimmasta jatkuen vaativimpiin. Kurssi on maksuton, ja kahvitarjoilua taukojen lomassa.
    Tarvitsemme kuvauksiin yhteensä 12 tanssijaa. Vaatetuksena olisi musta ja valkoinen yläosa. Varautuen mieluiten molempiin tanssillisiin rooleihin.

    Videot tullaan julkaisemaan pian kuvausten jälkeen osoitteessa: www.tanssinriemu.fi
    Ilmoittaudu mukaan osoitteeseen: jussi.kaijankangas@nuorisoseurat.fi

  • Loruillen lokakuussa – osallistu kirjoituskilpailuun ja voita älypuhelin!

    Loruillen lokakuussa – osallistu kirjoituskilpailuun ja voita älypuhelin!

     

    100 tapahtumaa, 1000 tarinaa järjestää kirjoituskilpailun, joka on avoin kaikille nuorille (alle 29-vuotiaille). Kirjoita tai runoile, kynäile tai räppää, minkälainen on Sinun syksysi satavuotiaassa Suomessa. Miltä syksy tuntuu? Mitä syksyltä odotat? Mitä pelkäät, mistä innostut? Tarina voi olla minkä mittainen vain, vaikka 17-tavuinen haiku tai

    Lokakuun aikana (1.-31.10.2017) tekstitarinansa lähettäneiden kesken arvotaan Huawei P8 Lite -älypuhelin sekä Nuorisoseurojen tuotepalkintoja!

    Tarina lähetetään 1000 tarinaa -portaalin kautta: 1000tarinaa.fi/tarinasi

    [thrive_link color=’teal’ link=’https://1000tarinaa.fi/tarinasi/’ target=’_blank’ size=’medium’ align=’aligncenter’]LÄHETÄ TARINA[/thrive_link]

    [one_half_first][/one_half_first][one_half_last]

    [/one_half_last]

    [one_half_first] [/one_half_first][one_half_last][/one_half_last]

  • Impi Aronaho – unohdettu kirjailija

    Impi Aronaho – unohdettu kirjailija

    Alpuan Nuorisoseura Raahen kaupungin itäpäässä tekee tulevana itsenäisyyspäivänä historiaa. Se nostaa päivänvaloon yhden Suomen merkittävimmistä pakinakirjailijoista, unohdetun Impi Aronahon.

    Tällä hetkellä Impi – kultasilmä -näytel­män ohjaaja Sari Jaatinen vielä hykerte­lee tyytyväisenä, sillä lukuharjoituksiin on vielä tovi aikaa. Käsikirjoitusta ei ole lukenut kukaan, mutta kohta se avataan isolla joukolla ja ryhdytään syksyn kestä­vään työhön.

    Jaatiselle, yli 60 näytelmän ohjaajalle, teatterin tekemisellä on oltava muutakin merkitystä, kuin että saa nimensä julis­teeseen. Impi Aronahon tarinassa sitä on – enemmän kuin aikoihin.

    Impi Aronaho 40-luvulla, jolloin lasten menetys ja reumatismi runtelevat ja omakin hauta häämöttää. Kuva: Salon historiallinen museo SAMU

    ”Impi oli itselleni täydellinen pommi. Järkytys. Olen elänyt Raahessa kohta 30 vuotta, enkä ollut koskaan kuullutkaan Impi Aronahosta, en ennen viime mar­raskuuta, jolloin Alpuan Nuorisoseuran esimies Raimo Rankinen soitti ja kysyi kiinnostaisiko tällainen projekti”, Jaatinen kertoo.

    Huuto.netistä Jaatinen löysi WSOY:n vuonna 1939 julkaiseman Impi Arona­hon pakinakokoelman Sata pakinaa – ja ensimmäisen sivun luettuaan, ohjaaja oli myyty.

    ”Uskomatonta, että tällaista kieltä kir­joittanut nainen on elänyt tuossa muu­taman kymmenen kilometrin päässä. Upeaa kieltä. Värikästä, lämmintä, hersy­vää, hauskaa – kaikkea!”

    Impi Mäkelin tuli Vihdistä Alpuan Osuuskaupan myymälänhoitajaksi vuonna 1914. Etelä-Suomesta pohjoispohjalai­seen korpikylään.

    Hän oli syntynyt Ruovedellä vuonna 1880 Vilhelm ja Pauliina Mäkelinin per­heeseen, josta versoi toinenkin kuului­suus, työväenliikkeen voimahahmo ja peloton julistaja Yrjö Mäkelin.

    Impi Mäkelin (tuleva Aronaho) istumassa, sisarensa Meeri Mäkelin keskellä ja Aili Rosvall vasemmalla. Aili on tuleva Kansallistatterin näyttelijä Aili Somersalo. Kuva otettu Tampereella 1907. Lähde: Salon historiallinen museo SAMU

    Eloisa ja sivistynyt Impi herätti kovasti huomiota Alpuassa. Nuorisoseuran esi­mies Eino Ahola kävi puhumassa Impin mukaan nuorisoseuratoimintaan ja sai­kin Impistä aktiivisen nuorisoseuralaisen. Seurantalon toiminnassa hän tapasi myös tulevan aviomiehensä, maanviljelijäpoi­kamiehen Antti Aronahon.

    ”Alpuan Nuorisoseuralla oli suuri mer­kitys Impille. Hän kirjoitti nuorisoseuran Illanvietto-lehtiin kirjoitelmia, mikä oli kuin harjoitusta ennen isompia yleisöjä.”

    Nuorisoseuran huolellisesti kassakaap­piin hilloamat alkuperäiset, sadan vuo­den takaiset kirjoitukset olivat Jaatiselle tärkeä lähde näytelmäprosessissa. Myös nuorisoseurantalon autenttisuus, kym­menet kunniakirjat seinillä ja ainutlaatui­nen tunnelma,olivat tärkeitä kirjoitustyö­hön virittäjiä.

    Tärkein lähde oli Eila Jaakkolan (ent. Rankinen) vuonna 1968 tekemä tutkielma Impi Aronahon kirjailijanuran vaiheista.

    ”Se avasi Impi Aronahon valtakunnal­lisen merkityksen. 1920-luvun lopulta kuolinvuoteensa 1945 asti julkaissut Impi oli valtavan tuottelias, koko kansalle kir­joittava kirjailija – ja harvinaisuus, sillä ei naispuolisia pakinoitsijoita joka oksalla istunut.”

    Impi Aronahon pakinoita julkaistiin ensisijaisesti Kotiliedessä, mutta myös Kansan Kuvalehdessä, Aamulehdessä, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Perjan­taissa. Kirjoittajanpalkkioillaan hän mak­soi Aronahon tilan velat.

    Pakinoitsijan elämä oli draama sinänsä.

    Elämä korpitalon emäntänä oli ras­kasta, sillä reumatismi jäyti Impiä anka­rasti ja pakotti irrottautumaan talon töistä kokonaan.

    Hän menetti molemmat lapsensa, tytär kuoli jo viisivuotiaana ja poika kaa­tui talvisodassa. Poikansa kuolema suisti Impinkin kohti loppuaan.

    Antti Aronaho hyvästelemässä elämänkumppaniaan Impiä hautajaispäivänä 1945.

    Pakinoissaan Aronahon lähtökohtana on usein sairaus ja sairastaminen, mutta hän kirjoitti tarmokkaasti myös pikkuta­lojen emännistä pyrkien osoittamaan, että myös emännällä on oikeus ajatella itseään. Hänen kirjoituksistaan kuvas­tuu valtava inhimillisyys ja kyky nähdä asioissa kauneutta ja hyvyyttä. Siitä myös näytelmän nimi – Kultasilmä.

    ”Kirjoittaessaan – joko totta tai kuvi­teltua – hän onnistui saamaan kiinni inhi­millisen elämän lukemattomista piirteistä, jotka herättivät vastakaikua lukijoissa niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Kateus, häpeä, suru, köyhyys, velallisuus, raskas työ ja monet nolostuttavat tilanteet muut­tuivat Impin kynän piirtäminä ymmär­rettäviksi, kenen tahansa osaksi tuleviksi asioiksi, joita ei tarvitse piilotella – niille voi myös nauraa hyväntahtoisesti. ”

    Kantaesitys Impi – kultasilmä Alpuan Nuorisoseuralla itsenäisyyspäivänä klo 14. Näytelmä kuuluu osaksi EU-rahoitteista Rannikkoseudulla tapahtuu -hanketta.

    Ohjaaja-käsikirjoittaja Sari Jaatinen imemässä itseensä historian havinaa Alpuan Nuorisoseuralla.
  • Ehdota uusia jäseniä hallitukseen!

    Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuusto valitsee syyskokouksessaan 24.-25.11. hallituksen puheenjohtajan uusia hallituksen jäseniä, hallituksen varajäseniä ja edustajia Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistyksen kokoukseen niistä maakunnista, joista keskusseura on jo purettu.

    Pyydämmekin nyt teiltä jäseniltä ja jäsenyhdistyksiltä ehdotuksia näihin luottamustoimiin. Tunnetko jonkun tai oletko itse kiinnostunut? Lähetä ehdotuksesi/hakemuksesi alla olevalla lomakkeella.  Ehdotukset voivat olla myös vihjeitä tai alustavia ideoita.

    Kokouksessa tehtäviä henkilövalintoja valmistelemaan on asetettu vaalivaliokunta. Vaalivaliokuntaan kuuluvat: 

    Anita Jämsén (pj.) Anni Kelkka Timo Tervonen ja Kai Randell. 

    Hallituksesta erovuorossa ovat hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt, hallituksen jäsenet  Juuso Lökfors, Anumaaria Tulla, Anni Kelkka ja Harri Penttilä sekä varajäsen Tanja Kilpiö.

    Ehdotukset valittavista henkilöistä tehdään lomakkeella, joka löytyy tämän linkin kautta.

  • Kansantanssin kääntöpiiri pyöri perimmäisten kysymysten äärellä

    Kansantanssin kääntöpiiri pyöri perimmäisten kysymysten äärellä

    Kansantanssin kääntöpiiri pyörähti käyntiin pohtien tanssitoiminnan arvoja. Seminaarin keskeisinä teemoina olivat arvojen lisäksi tanssin ja musiikin välinen vuoropuhelu ja kansantanssin näkyvyys. Mukana oli lähes 40 Suomen Nuorisoseurojen tanssitoimijaa eri puolilta Suomea. Kansantanssi on taidetta! Millaisille arvoille nuorisoseurojen tanssitoiminta pohjautuu ja miten ne näkyvät toiminnassa vuonna 2020? Kysymyksen pohjalta osallistujat saivat nostaa esille haluamiansa keskustelujen aiheita, joita työstettiin ryhmissä. Keskusteluissa keskeisinä arvoina nousivat osallisuus, yhdenvertaisuus ja taide. Yhteisöllisyys läpi leikkasi lähes kaikkia keskusteluaiheita. Koettiin, että yhteisöllisyys on sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaamme. Järjestömme tanssitoiminnassa taide kehittyy yhteisöllisesti ja yhdessä tekemällä. Osallisuuden jalkautusta tulee jatkaa määrätietoisesti ja sen tulee leikata koko järjestön läpi. Muun muassa yhteisohjelmien kautta osallisuutta voidaan viedä eteenpäin. Hyvänä välineenä toimivat Suomen Nuorisoseurojen osallisuusportaat, jotka tulee saada laajasti käyttöön koko järjestössä ja kansantanssin kentällä. Yhdenvertaisuutta käsittelevissä keskusteluissa nousi esille kansantanssille tyypillinen sukupuolittunut ajattelu ja tarve irtautua siitä. Perinnettä tulee tuntea, jotta irtautuminen on mahdollista. Käsityksemme kansantanssin normeista ovat pitkälti peräisin esitetyn kansantanssin perinteestä, ei varsinaisesti sosiaalisissa tilanteissa tanssitusta autenttisesta kansantanssista. Taide tulisi nostaa omaksi arvoksi tanssitoiminnassa. Meidän pitää oppia puhumaan kansantanssista taiteena. Tanssitoimintaan osallistuva lapsi / nuori / aikuinen kasvaa taiteessa tekijänä ja kokijana. Osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus termeinä eivät pelkällään tue taidetta arvona, jonka sen halutaan olevan. Tanssin ja musiikin vuoropuhelu Hannu Kellan johdolla keskusteltiin musiikin ja tanssin välisestä yhteistyöstä ja musiikin merkityksestä osana tanssiesitystä. Keskustelusta nousi kolme erilaista näkökulmaa: Tanssinohjaajien musiikkiosaamista ja esitystekniikan tuntemusta tulee lisätä koulutuksen ja avoimesti saatavilla olevan verkkomateriaalin avulla. Muusikoiden osallisuutta tanssiryhmissä ja kansantanssitapahtumien osallistujina tulee kehittää. Yksi konkreettinen keino voisi olla muusikoiden yhteisohjelmiin osallistumisen mahdollistaminen. Musiikin ja tanssin välisen yhteistyön kehittämistä tulee jatkaa vuoropuhelussa musiikin toimijoiden kanssa. Kansantanssille oma liputuspäivä! Kansantanssin näkyvyys on noussut Kansantanssin kääntöpiirin keskusteluissa esille jo useampina vuosina. Tänä vuonna aiheeseen pureuduttiin Rami Melingin johdattelemana. Todettiin, että toiminnasta ja lajista tulee kertoa aktiivisesti ja toistuvasti toisillemme ja ulospäin. Tarvitaan rohkeita poikkeavia tapoja esitellä kansantanssia, lajia tulee tuoda nykyaikaan ja sosiaaliseen mediaan näkyville. Kansantanssiväen tulee kertoa lajistaan rinta rottingilla, voisimme olla röyhkeämpiä! Kansantanssin näkyvyyttä voidaan edistää muun muassa seuraavin toimin:
    • Tuotteistaan Pop up -esitys ja lyhyt kelle tahansa sopiva tanssitus. Jaetaan aktiivisesti ideoita muun muassa videoiden avulla.
    • Miksei kansantanssilla voisi olla omaa liputuspäivää? Röyhistetään rintaa ja tehdään kansantanssin yhteisponnistus. Vuonna 2018 kaikki tanssivat Kerenskiä 5. päivä helmikuuta!
    • Kansantanssia tulee saada osaksi linnanjuhlien ohjelmaa! Otetaan kaikki yhteyttä tasavallan presidentin kansliaan ja ehdotetaan tätä.
    Keskustelu jatkukoon, muista puhua taiteesta! Kansantanssin kääntöpiiri pyörähtää jälleen vuoden kuluttua 31.8.-1.9.2018 Tampereella.

    Kääntöpiiriläiset heittivät illanvietossa kannat kattoon vuoden 2018 teematanssin Kerenskin tunnelmissa. Osallistujat keksivät tanssiin uudet liikkeet ja sanoittivat laulun arvokeskustelun pohjalta ideoiden. Tanssia säesti Ukekamut. Pääset mukaan kääntöpiirin meininkeihin alla olevan videon kautta!

  • Hollo ja Martta vie katsojan kansantanssiperinteemme ytimeen

    Hollo ja Martta vie katsojan kansantanssiperinteemme ytimeen

    Hollo ja Martta -festivaali tuo taas kymmenen päivää kansantanssiperinnettä Hollolaan ja Lahteen 27.10.-5.11.2017.

    ”Juhlavuoden yhdessä -teema ja ohjelman avoin toteutustapa ovat saaneet aikaan sen, että haluamme luoda Hollo ja Martta -festivaaleille mahdollisimman autenttisen tanssikattauksen sukulaiskansojemme kansantanssikulttuurista”, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kertoo.

    Hollo ja Martta -festivaali 2017 on yksi päijät-hämäläinen Suomi 100 -hankkeen tapahtuma monine eri tilaisuuksineen.

    ”Meidän ohjelmistossa korostuu erityisesti suomalais-ugrilainen perinne.”

    Eksoottisiin festivaalivieras saapuu Burjatian tasavallasta Itä-Siperiasta Venäjältä. Kansantanssi- ja musiikkiyhtye Ulger on pitkään yhdessä tanssinut opiskelijaryhmä. Yhtyeen repertuaari koostuu burjatialaisista kansanlauluista. He tulkitsevat myös Kiinan alueella asuvien Henehen -burjatialaisten lauluja. Tällä alueella on myös elävä kurkkulauluperinne.

    Virolainen Koidupuna ja saksalainen De Beekscheepers esittävät hääperinnetansseja.

    ”Hollolalainen Purpuri -ryhmä on tehnyt yhteistyötä näiden ryhmien kanssa ja festivaalin konserteissa on mahdollisuus nähdä upeita koreografioita eurooppalaisista häätansseista.”

    Ekton Korka edustaa suomalais-ugrilaista traditiota perinteisimmillään ja on Hollo ja Martta festivaalin Suomi 100 vuotta -teeman erikoislähettiläs. He ovat taustaltaan Venäjän Udmurteja (suomalais-ugrilainen kansa).

    ”Jännityksellä odotamme, millaisia esityksiä sukulaiskansojemme vieraat näyttämöille loihtivat laulavien mummojen kera.”

    Festivaalin toteuttajana toimii Hollolan Nuorisoseura.

  • Itämaisen tanssin iloa marraskuiseen Lahteen

    Itämaisen tanssin iloa marraskuiseen Lahteen

    Skarabé juhlii 20-vuotista taivaltaan järjestämällä Itämaisen tanssin festivaalit Lahdessa 11.11. Päivällä on tanssikursseja: burleski, itämaisen tanssin tekniikka ja estradibalady egyptiläisittäin. Illalla on Tanssin Iloa 20 v. -tanssinäytös, jota tähdittää kansainvälisestikin tunnettu itämaisen tanssin opettaja, esiintyjä ja koreografi Outi of Cairo.

    Tanssin Iloa 20 v. näytös

    Aika: Lauantai 11.11.2017 klo 19-21
    Paikka: Pikkuteatteri, Loviisankatu 8, 15100 Lahti
    Liput: 13€ ennakkoon tai ovelta, 10€ jäsenhinta, 0-7v. Maksuton
    Varaa lippusi: Kirsi Valonen 040 7403 766, skarabe106@gmail.com

    Kurssit

    Kurssipaikkana Hannunsali, Rautatienkatu 3 (käynti sisäpihalta), 15100 Lahti

    Burleski klo 10.30-12.00

    Showburleskikurssilla haetaan itsevarmuutta ja naisellisuutta, oman kehon hyväksymistä ja arvostamista. Tanssityyli on helposti omaksuttava, anna vain kehon ja musiikin tehdä yhteistyötä ja lähde mukaan itsevarmuutta uhkuen. Tunnin aluksi lämmitellään ja haetaan tuntumaa jonka jälkeen rakennamme koreografian. Musiikki: I’m a good girl – Christina Aguilera. Opettaja: Anne Jääskeläinen. Hinta 25€, jäsenhinta 20€.

    Tekniikkakurssi klo 12.30-14.00

    Kurssilla etsitään lantion eri lihaksia ja tehdään lantion liikkeitä eri tavoin. Käymme läpi erilaisia pehmeitä ja terävämpiä liikkeitä. Kurssi tukee hyvin koreografiakurssia. Kurssi soveltuu kaikille alkeet osaaville, sillä siellä voi edetä omassa tahdissa ja keskittyä juuri itselle haastaviin tekniikoihin. Haastetta löytyy myös edistyneille! Opettaja: Outi of Cairo. Hinta 30€, jäsenhinta 25€.

    Koreografiakurssi klo 14.15-16.15

    Koreografiakurssilla opetellaan muheva estradibalady egyptiläiseen tapaan. Koreografia soveltuu keskitasolle. Egyptiläiseen tapaan lantio on pääosassa ja myös tulkintaan kiinnitetään paljon huomioita. Koreografia soveltuu sekä sooloksi että ryhmänä esitettäväksi. Opettaja: Outi of Cairo. Hinta 35€, jäsenhinta 30€.

  • Etnogaalassa nuorisoseuraväriä

    Kansantanssin ja kansanmusiikin Edistämiskeskus on julkaissut Etnogaalan palkintoehdokkaat. Mukana on paljon tuttuja nuorisoseura-aktiivejakin. Etnogaalan ehdokkaat on valittu yhteensä seitsemään palkintokategoriaan. Ammattilaisraadit ovat valinneet kolme ehdokasta jokaiseen sarjaan. Neljän kategorian (vuoden artisti, ilmiö, tulokas ja kansanmusiikkitekijä) ehdokkaat on valittu yleisön ehdotusten joukosta. Voittajat julkistetaan Etnogaalassa.

    “Olemme iloisia yleisöltä kerättyjen ehdotusten määrästä. Ehdotuksia tuli kaikkinensa 273 kappaletta. Ammattilaisraadit ovat tehneet hyvää työtä, koska ehdokkaissa on hyvin edustettuna koko ala.”, toteaa Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja Sirpa Lahti.

    Elssa Antikainen

    Elssa Antikainen on ehdolla Vuoden tulokas -kategoriassa.
    Elssa Antikainen on varsinainen nuorisoseurojen kansantanssikentän tehopakkaus. Hän on ohjannut tai ollut koreografina monessa nuorisoseurassa, mm. Vilikkaassa, Lahden Tanhuujissa, Rajan Nuorissa, Mateissa ja Maijoissa ja Siepakoissa. 29-vuotias tanssija, opettaja ja koreografi aloitti kansantanssiharrastuksen 2-vuotiaana, sittemmin tie on vienyt Rovaniemen tanssijan opintojen kautta Ouluun, jossa hän viimeistelee opintojaan tanssinopettajana. Elssa on ollut mukana perustamassa Tanssiteatteri Hämyä, jossa hän toimii yhä aktiivisesti. Tanssin ja näyttelemisen lisäksi musiikki, erityisesti laulaminen, on lähellä Elssan sydäntä. Sosiaalisuus, rempseys, vaativuus ja heittäytyvyys ovat hänen vahvuuksiaan tanssinopettajanaViime vuosina hän on ollut mukana useissa kiitetyissä produktioissa esim. Janne ja Aino – balladi erään säveltäjän elämästä, Hässäkkä goes Ultra bra -tanssiteos yhteistyössä Hanna Poikelan kanssa sekä Tanssiteatteri Hämyn kokoillan tanssiteos Perintö.

    Hanna Poikela

    Hanna Poikela on ehdolla Vuoden koreografi -kategoriassa.
    Nuorisoseurojen kansantanssista tai järjestötoiminnasta puhuttaessa Hanna Poikelan nimi nousee säännöllisesti esille. Hän on aktiivinen järjestötoimija niin seura-, alue- kuin valtakunnallisella tasolla. Tällä hetkellä hän toimii Nuorisoseurojen valtuuston jäsenenä. Hanna on ammattitaitoinen ohjaaja ja koreografi, jonka innosta pääsevät nauttimaan mm. Oulunsuun nuorisoseuran Polokkarit ja Vilikkaan ja Oulunsalon nuorisoseuran lapsiryhmät.

    Hanna on oululainen tanssitaiteilija ja tanssinopettaja (AMK), joka toimii koreografina, opettajana ja esiintyjänä intohimonaan suomalainen kansantanssi. Hänen edelliset merkittävät koreografiat ovat Rautatie (Oulun kaupunginteatterin ja JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen yhteistuotanto) ja Sokeana hetkenä (Hässäkkä goes Ultra Bra, yhdessä Elssa Antikaisen kanssa). Poikelan taiteellista työtä tukee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta. Seuraava Poikelan kokoillan teos on valittu JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen vuoden 2018 tuotantoon, ja hän on myös tulevan oululaisen suurproduktion pääkoreografi. Hanna tunnetaan kokoonpanojen Tanssiteatteri Hämy ja Vuoden Kansantanssiyhtye 2016 Polokkarit taiteellisena johtajana. Hän on yksi näkyvimpiä nuoria kansantanssin tekijöitä.

     

    Tämän lisäksi ehdolla on joukko Folklandialta ja muista Nuorisoseurojen tapahtumista ja ryhmistä tuttuja artisteja:

    Orivesi All Stars

    OAS eli Orivesi All Stars on kenelle tahansa soittamisen perustaidot omaavalle avoin pelimannikollektiivi, joka on perustettu musiikillisen ilon löytämisen, oppimisen, kokemisen ja jakamisen edistämiseksi. Ikähaitari OAS:ssa on n.10-85 vuoden välillä ja ryhmässä ei tehdä eroa, oletko amatööri-, harrastaja- vai ammattisoittaja. Orivesi All Stars soitti mm. viimekesäisessä VOLTTI-tapahtumassa.

    Petri Kauppinen

    Tanssija, tanssinopettaja, koreografi ja ohjaaja Petri Kauppinen otti tanssilliset ensiaskeleensa vuonna 1977 Oulunsalon nuorisoseurassa ja aloitti tanssin ammattiopinnot Oulun Konservatoriossa vuonna 1991. Petri Kauppisen koreografista tuotantoa ovat esittäneet kymmenet eri tanssiryhmät Suomessa ja ulkomailla, tämänhetkinen julkaisuluettelo käsittää kaikkiaan 174 teosta, joista 67 on kokoillan teoksia.

    Rami Meling

    Rami on pitkän linjan kansantanssin harrastaja, ohjaaja ja koreografi, jolle tanssiminen on tullut jo äidinmaidossa. Rami on vaikuttanut koko ikänsä Pääkaupungin Karjalaisissa Nuorissa tanssijana ja ohjaajana, jossa ohjaajaura alkoi 13-vuotiaana aikuisten alkeisryhmässä. Nykyään Rami tekee koreografioita Pitko ja Roigu ryhmille, lisäksi hän on tehnyt useita kenttäkoreografioita mm. Barnlekiin ja Europeadeen.

    Anne-Mari Kivimäki

    Sottiisin tapahtumissa usein nähty Anne-Mari Kivimäki (s. 1976) on Tampereella asuva freelance-muusikko, säveltäjä ja sanoittaja. Hän on kehittänyt venäläisen Notka-haitarin ympärille yhtyeitä ja monitaiteellisia soivia taideteoksia ja luonut oman soittotyylin, nykykarjalaisen haitari-trancen.

    BaranBand

    Iranilaiset muusikkoveljekset Marouf ja Gian Majidi matkustivat tahoillaan ympäri maailmaa, kunnes perustivat yhteisen yhtyeen, joka sai nimekseen BaranBand. Sana baran tarkoittaa sadetta. BaranBandin musiikissa kohtaavat Majidin veljesten kurdilais-iranilaiset traditiot ja monet elämän varrella kohdatut vaikutteet.

    Digelius Music

    Digelius Music -musiikkikauppa on vuosikymmenten ajan (vuodesta 1971) tarjonnut suomalaisille, myymälästä pääkaupunkiseudulla ja muualle maahan ensin myyntiluetteloin ja nyt verkkokaupasta, asiantuntevaa sivistystä kaiken maailman musiikeista – niin isoista musiikkikulttuureista kuin pienistäkin.

    Frigg

    Frigg on marssinut maamme kansanmusiikin eturivissä kohta jo kahden vuosikymmenen ajan. Septetti on valloittanut kuulijansa vahvasti pohjoismaiseen pelimannimusiikkiin nojaavalla länsimaisten kansanmusiikkityylien fuusiolla, jota kuvaamaan maailmanmusiikkimedia on kehittänyt termin nordgrass viitaten yhtyeen bluegrass-vaikutteisiin.

    Hilda Länsman

    Hilda Länsman toimii musiikkikulttuurien risteyksessä, josta johtavat tiet moniin suuntiin. Hän on kasvanut sukupolvien ketjun kautta saamelaiseen joikuperinteeseen ja on rakentanut yhteyden tämän päivän maailmanmusiikkiin ja myös akateemiseen musiikintutkimukseen.

    Ismaila Sané

    Ismaila Sané (s. 1956) on senegalilaissyntyinen lyömäsoittaja, laulaja, afrikkalaisen baletin soolotanssija, säveltäjä, koreografi ja pedagogi. Sané tunnetaan mm. Piirpauken pitkäaikaisena lyömäsoittajana sekä yhtyeistä Saïsba, Galaxy, Senfi ja Buddha Surfers.

    Kalevauva

    Kalevauva.fi on Aapo Niinisen ja Kimmo Nummisen muodostama nykypäivän trubaduuriyhtye, jonka ohjelmisto on kerätty suoraan kansan suusta – vauva.fi-foorumilta. Kappaleiden sanoitukset ovat napattu tältä internetin suositulta keskustelupalstalta ja sävelletty yhtyeen toimesta tunnelman mukaiseksi.

    Maija Kauhanen

    Vahva laulu, sydäntä riipaisevat tarinat, rouhea Saarijärven kantele ja samanaikaisesti soitetut lyömäsoittimet! Polyrytmien sekä vahvan beatin kutoma syke yhdistettynä hypnoottisiin melodioihin luovat ainutlaatuisen grooven ja soundimaailman vain yhden muusikon voimin.

    Okra Playground

    Elektro-folkyhtye Okra Playground on levyllä hätkähdyttävä, livenä sykähdyttävä ja heidän musiikkinsa ja esiintymisensä menevät suoraan sydämiin. Tällä musiikillisella leikkikentällä muinaiset kansansoittimet kantele ja jouhikko elävät jännittävässä symbioosissa modernien instrumenttien sekä elektronisten äänimaailmojen kanssa.

    Pekko Käppi & K:H:H:L

    Pekko Käppi & K:H:H:L (Kuolleiden Hevosten Hillittömät Luut) tekee musiikkia, jossa yhdistyvät rakkaus ja kuolema, suomalainen voodoo ja arkaainen groove. Heidän minimalistinen ja suora sointinsa tuoksuu persoonallisella tavalla popmusiikille, mutta joukkoon mahtuu myös rikasta rytmiikkaa ja psykedeelisiä näkyjä.

    Pelimanni 8bit

    Pelimanni 8bit -tasohyppelypeli esittelee nuoren viulupelimanni Friitin, joka lähtee seikkailuun halki järviseutujen ja lakeuksien kohti kunnianhimoista tavoitettaan, Mestaripelimannin arvonimeä. Matkallaan Friiti kohtaa toinen toistaan taitavampia pelimanneja Hauranmaasta Näkkiin, ja pelin henki on selvä: soita tai tule soitetuksi!

    Suistamon sähkö

    Suistamon Sähkö tanssittaa, äkkilähtö rajan taa! Uusi yhtye on ehtinyt toimintansa  alkutaipaleella valloittaa areenoita ja tanssittaa transsiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuonna 2016 Suistamon Sähkön debyyttialbumi Suistamon Sähkö ylsi World Music Charts Europe -listalle.

    Tuuletar

    Tuuletar vie suomalaista musiikkiperinnettä maailmalle tuoreella otteella. Yhtyeen taiturimaiset laulajat luovat pelkillä äänillään sointirikkaan maiseman, jossa iskevät beatbox-rytmit kohtaavat suomalaisen kansanperinteen ja globaalit vaikutteet.

    World Music School Helsinki

    World Music School Helsingin eräänlaiset maailman tanssitupaillat ovat matalankynnyksen foorumi kenelle tahansa osallistua ja tulla oppimaan erilaisten helsinkiläisten yhteisöjen perinteestä.

  • Paleface: ”Nuorten ääni kuuluviin”

    Paleface: ”Nuorten ääni kuuluviin”

    Pikseleistä fotorealismiin

    Mä täytän ens vuonna 40. Kymmenen vuoden päästä, kun mä täytän 50, mun esikoistytär on jo 18. Sitten mä oon jo mui­naisjäänne, ancient history. Mun läpimur­rosta on jo 17 vuotta. Aika lentää siivillä.

    Mun tekemiset nousee vahvasti nuo­risokulttuurista, hiphopista, vaikka mä olenkin yhdistellyt räppiin muun muassa kansanmusaa ja muita musatyylejä. Suo­miräppi on genrenä suhteellisen nuori, mutta hip hop -kulttuuri syntyi New Yorkissa jo 1970-luvulla. Kun innostuin ala-asteiässä räpistä, se oli afroamerik­kalaista musaa ja Suomessa outo alakult­tuuri. Kukaan ei kuunnellut räppiä. Se ei todellakaan ollut muodikasta. Räppi oli kuin salaseura. Todellista undergroundia.

    Nyt siitä on tullut uusi iskelmä, popu­laarikulttuurin määrittelevä tekijä. Myös yhteiskunta on muuttunut hurjasti.

    Maailman digitalisaatio on tapahtunut tänä aikana. Mun sukupolvelle VHS-nau­hurit ja digitaalirannekellot olivat kova juttu. Kun ekat CD:t tulivat 80-luvun puolivälissä, käännettiin broidin kanssa CD-levy toisinpäin ja yritettiin kuunnella sen B-puoli, ihan niinkuin vinyyleissä tai C-kaseteissa. Ei toiminut.

    Kohta CD:kin painuu kokonaan unho­laan. Suurimmalla osalla tän lehden luki­joista ei oo koskaan ollutkaan musiikkia fyysisillä tallenteilla, vaan kaikki musa on ollut aina aineetonta, striimattua tai mp3:sia. Mä taas olen sitä sukupolvee, joka ymmärtää lyijykynän ja C-kasetin pyhän yhteyden.

    Kehitys on ollut päätä huimaavaa. Pie­nenä hakattiin Commodore 64:ää. Tuon ajan ”vallankumouksellisessa” peliko­neessa oli 64 kilotavua. Pikselit oli pikkuril­linpäänkokoisia. Ensimmäinen kuumatka vuonna 1969 tehtiin neljällä kilotavulla. Nyt pelikonsolit pyörittävät fotorealistisia, elokuvamaisen tarkkoja digitaalisia maail­moja ja pikkuriikkisissä kannettavissa lait­teissa on järjetön vääntö.

    Apple suunnittelee iPhone 8:n julkai­sua. Uudessa mallissa on mm. visuaalinen mittanauha, jolla voi suunnata puhelimen kameran minne vaan, painaa touch scree­niä ja siirtää toisaalle. Puhelin ilmoittaa välimatkan. Googlen uusi kääntäjä-appi on ihan niinkuin scifi-elokuvasta. Kun kameran suuntaa mihin tahansa missä on vieraskielistä tekstiä, vaikka kyrillisiä aakkosia eli venäjää, se kääntää tekstin puhelimen ruudulla reaaliajassa Suomen kielelle. Käyttäjä saa hieraista silmiään. iPhone-kasissa mukana on muun muassa kiinan, japanin ja korean aakkoset.

    Kehitys kehittyy ja vaikka joskus tun­tuu, että maailma on aina vaan synkempi ja ikävämpi paikka, todellisuudessa monet asiat ovat paremmin kuin takavuo­sina. Esimerkiksi yhä vähemmän maail­man ihmisistä elää äärimmäisessä köy­hyydessä. Oleellista olisi enää saada van­hat kääkät pois vallan kahvasta ja nuorten ääni kuuluviin. Maailma pelastuu vielä!

  • Jämsän Tanhuujien Marjo Örn: Pieni seura tarvitsee kaiken mahdollisen taloudellisen tuen

    Jämsän Tanhuujien Marjo Örn: Pieni seura tarvitsee kaiken mahdollisen taloudellisen tuen

    Jämsän Tanhuujien kaksi ryhmää on saa­nut juhlavuoden hankkeelta muutaman sadan euron suuruiset avustukset.

    Ensimmäinen tapahtuma oli viikon­lopun kestävä leiri, jonka ohjelmassa oli Koko Suomi tanssii -konsertti. 7-9 -vuo­tiaiden Lystikkäät-ryhmän jäsenet suun­nittelivat ja hoitivat esitysten juonnot, valmistivat konserttiin oman esityksen ja ideoivat sen puvustuksen. Toinen tapah­tuma oli kevätkonsertti, jonka 11-17 -vuo­tiaiden Näpsäkät-ryhmän tytöt nimesi­vät itsenäisyyden juhlavuoteen sopivasti nimellä Sadannen kevään riennot. Tytöt kirjoittivat tilaisuuden juonnot, joissa kukin heistä kertoi omia ajatuksiaan Suo­mesta ja suomalaisuudesta sekä vanhem­miltaan ja isovanhemmiltaan kuulemiaan muistoja. Molemmat avustukset käytet­tiin tilavuokriin ja tarjoiluihin.

    Ryhmien ohjaaja Marjo Örn kertoi kuulleensa 1000 tarinaa, 100 tapahtumaa -hankkeesta Keski-Suomen aluetoimiston työntekijöiltä. Hänen mielestään tietoa löytyi hyvin myös hankkeen nettisivuilta.

    Lapset innostuivat helposti ideoimaan ja työstämään tapahtumia. Lasten kanssa järjestettiin suunnittelupalavereja tanhu­harjoitusten yhteydessä ja leireillä projek­teja työstettiin työpajatyyppisesti.

    ”Moti­vaatio oli kohdillaan ja tarinoita he tykkäsi­vät keksiä ja luoda kukin omalla tyylillään.”

    Saaduilla avustuksilla oli Marjon mie­lestä suuri merkitys.

    ”Pieni seura tarvitsee kaiken mahdollisen taloudellisen tuen, ja näillä avustuksilla pystyimme toteuttamaan itsenäisyyden juhlavuoteen liittyvää eri­laista, tavallisuudesta poikkeavaa toimin­taa. Tapahtumat toteutuivat suunnitelmien mukaan ja niitä on ollut mukava työstää.”

     

    [divider style=’centered’]

    Avustusta teidänkin tapahtumallenne? Nuorisoseurat myöntää 100-500 € lasten tai nuorten itse suunnittelemille tapahtumille.

    [thrive_link color=’teal’ link=’https://1000tarinaa.fi’ target=’_blank’ size=’medium’ align=’aligncenter’]HAE AVUSTUSTA[/thrive_link]