Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt, että Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyy Suomen Nuorisoseurojen toteutettavaksi. Nuori Kulttuurin tehtävänä on kannustaa ja tukea lasten ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla.
”Olemme ylpeitä ja onnellisia tästä päätöksestä, sillä tämä käytännössä turvaa Nuori Kulttuuri -toiminnan tulevaisuuden”, kommentoi Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa. ”Olemme tehneet laadukasta työtä ja yhdessä kehittäneet toimintaamme innovatiivisesti ja määrätietoisesti. Visionamme on olla Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Nuori Kulttuuri -toiminnan siirtyminen meille on osoitus siitä, että myös ministeriö ja yhteistyökumppanit arvostavat meidän tekemäämme nuorisotyötä.”
Nuori Kulttuuri -toiminta rakentuu nuorten taidetapahtumien ympärille. Vuosittain toimintaan osallistuu tuhansia nuoria, nuorisotyön ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia. Nuori Kulttuurin lajit ovat tanssi (Moves), musiikki (Sounds) ja teatteri (Teatris). Tänä vuonna vuorossa on Moves. Moves-aluetapahtumat ovat avoimia kaikille 10-20 -vuotiaiden nuorten ryhmille. Osa aluetapahtumissa esiintyneistä ryhmistä valittiin esiintymään valtakunnallisessa tapahtumassa Rovaniemellä 26.-28.5.
Käytännössä toiminnan siirto tapahtuu kesäkuun alussa. Nuorisoseuroissa Nuori Kulttuuri -toiminnasta vastaa toimialajohtaja Pasi Saarinen.
”Nuori Kulttuuri -toiminnan ydin on hyvä ja toimiva. Hallinnollinen muutos on oivallinen mahdollisuus tarkastella toimintaa myös kriittisesti. Lähdemme kehittämään toimintaa avoimella yhteistyöllä kaikkien kulttuurista nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Esimerkiksi uusia mukaan otettavia taiteenaloja kannattaa miettiä, jotta mahdollisimman monella nuorella on mahdollisuus osallistua Nuori Kulttuuri-toimintaan”, Saarinen valottaa tulevaisuuden suunnitelmia. Vuonna 2018 vuorossa on Nuori Kulttuuri Sounds.
Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt on myös tyytyväinen muutokseen. ”Parasta tässä on, että toiminta jatkuu katkeamatta. Olen myös henkilökohtaisesti iloinen, sillä olen saanut nauttia Nuori Kulttuuri -toiminnasta katsojana”, hän kommentoi.
Nuori Kulttuuri -toimintaa edelsi nuorison taidetapahtumat, joita nuorisoseurajärjestö hallinnoi lähes kolme vuosikymmentä. Nuorisoseurajärjestö oli mukana perustamassa Nuori Kulttuuri -säätiötä, jolle toiminta siirrettiin 2012.
Elämme murroskautta, jonka aikana tekemämme valinnat ja päätökset tulevat vaikuttamaan tulevaisuuteemme ennennäkemättömällä tavalla. Ei ole vaikea nähdä, kuinka ympärillämme oleva maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen. Näistä muutoksista ja tulevaisuudesta puhuttaessa usein unohdetaan ketkä luomamme tulevaisuuden tulevat kuluttamaan. Tänään syntyvä lapsi tekee 18-vuotiaana valintoja hyvin erilaisessa maailmassa kuin me teemme nyt. Kuka päättää millaisessa maailmassa nuori elää vuonna 2035?
Maailma muuttuu seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana enemmän kuin viimeisen kolmensadan vuoden aikana. Kuulostaako tieteiskirjallisuudesta napatulta fraasilta? Saattaa kuulostaa, mutta sitä se ei ole. Oheisen väitteen kuulee yhä useammin asiantuntijoiden puhuessa tulevaisuudesta. Moni kysyy väitteen kuultuaan, pitävätkö luvut täysin paikkansa. Minusta se on yhdentekevää. Maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin koskaan. Teknologian nopea kehitys ja entistä keskinäisriippuvaisempi maailma ovat katalyytteja nopealle kehitykselle ja kohtaamillemme arvaamattomille käänteille. Paljon tärkeämpi jatkokysymys onkin: Kuka määrää nopeasti muuttuvan tulevaisuuden suunnan?
Usein väitetään, että tällä hetkellä suuntaa näyttävät ne, jotka ymmärtävät parhaiten teknologian kehitystä ja osaavat toimia keskinäisriippuvaisessa kansainvälisessä ympäristössä. Yrityskeskittymissä kuten Yhdysvaltojen Piilaaksossa kehitetään jatkuvasti innovaatioita, jotka muokkaavat meistä jokaisen arkista elämää. Osa uusista keksinnöistä astelee elämäämme huomaamatta. Paremmat kännykkäsovellukset valokuvaamiseen ovat meille jo arkea, eivätkä paljoa hetkauta käyttäytymistämme. Osa näistä innovaatioista kuitenkin ravistelee arkeamme radikaalimmin. Itseohjaavat autot valtaavat pian katukuvaa, kone oppii ihmistä paremmin ja robotti auttaa arjen askareissa. Hurjimmat yrittävät viedä ihmisen Marsiin tai pidentää elinikäämme huomattavasti. Kehitys on nopea, ja sen suunta määrätään Piilaakson kaltaisissa keskittymissä.
Vaikka radikaalit muutokset, jotka vaikuttavat työelämäämme tai demokraattiseen järjestelmäämme tuntuvat usein kaukaisilta, niin olemme alkaneet puhua ja toimia näiden kehityskulkujen parissa entistä enemmän. Mikä parasta, olemme alkaneet nähdä myös mahdollisuuksia pelkkien uhkien sijaan. Voiko keinoäly tehostaa rekrytointia ja vähentää työttömyyttä? Voimmeko luoda teknologian avulla demokraattista päätöksentekoa tukevia kanavia? Näitä kysymyksiä ei tarvitse enää etsiä tieteiskirjallisuudesta asti, vaan ne ovat tulossa lähemmäksi päivänpolitiikkaamme.
Puhuessani tulevaisuuden trendeistä ja kehityskuluista eri tilaisuuksissa, olen alkanut panna merkille epäkohdan koskien yleisöä. Liian usein, ellemme aina, puhumme tulevaisuudesta ilman niitä, jotka tulevat elämään rakentamaamme tulevaisuutta. Nuoret alle 18-vuotiaat ovat harvoin ainakaan niissä tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa, joissa itse olen mukana. Tulevaisuudesta puhuvat asiantuntijat vaikeilla termeillä. Omien empiiristen havaintojeni pohjalta ei kuitenkaan tule vetää suoraa johtopäätöstä siihen, etteivätkö nuoret puhuisi tulevaisuudesta. Päinvastoin! Haluatko nähdä tulevaisuuteen, josta nuoret puhuvat? Kirjoita selaimeen YouTube.
YouTube, Instagram ja Snapchat ovat esimerkkejä alustoista, joissa nuoret käyvät jatkuvaa keskustelua laajasti eri aiheista. Esimerkiksi YouTubea katsoo 99% suomalaisista nuorista. 15-17 vuotiaista nuorista 70% katsoo sisältöä maailman suurimmalta videoiden jakoalustalta päivittäin. Vaikka pääosin videoista haetaan piristystä ja huumoria, niin tutkimusten mukaan nuoret hakevat tubesta myös inspiraatiota, opetusvideoita ja vinkkejä erilaisiin elämäntilanteisiin. Kaikki tämä tapahtuu ajasta ja paikasta riippumatta, suoraan nuorelta nuorelle.
Nuoret siis puuttuvat katsomosta, kun kerron teknologian eksponentiaalisesta kasvusta pimeässä seminaaritilassa. Mutta kun suomalainen tubettaja pitää ”miitin” kauppakeskuksessa, on nuoria paikalla tungokseen asti. Lisäksi 10 000 nuorta seuraa puheenvuoroa livenä verkosta. Ja nuorethan puhuvat tulevaisuudesta, mutta eivät oudoilla asiantuntijatermeillä, joilla me nokittelemme toisiamme tietämyksessämme. Nuori puhuu konkretian kautta. Tubettaja kokeilee videolla virtuaalilaseja tai juttelee robotin kanssa, siinä missä asiantuntijan slidella virtuaalitodellisuus on vain termi muiden termien joukossa.
Kuva: Miikka Pirinen
Kuka siis omistaa nopeasti muuttuvan tulevaisuuden? En tiedä, mutta toivon että tulevaisuus kuuluu kaikille. Kokemamme nopea murroskausi vaikuttaa jo nyt mediaan ja työelämään, mutta myös nuorten koulutukseen ja oppimiseen. Jotta saamme nuoret samoihin tulevaisuuskeskusteluihin kanssamme, on meidän mietittävä missä ja miten tulevaisuudesta puhumme.
Jutun lähteinä on käytetty Sitran julkaisemaa trendilistaa ja Töttöröö Networkin selvitystä YouTuben vaikuttavuudesta.
Kalle Nieminen on Sitran asiantuntija, kollegoidensa mukaan ”Johtava Kokeilija, Kokeiluhörhö ja Innovaatiokilpailunörtti”
Syyskuun puolessa välillä Illat viilenee ja päivä lyhenee, kesän maku häilyy vielä ilmassa. Kesäteatterin viimeiset taistot on taisteltu, ja uudet haasteet hiipivät pikkuhiljaa teatterikansan eteen. Juuri silloin on aika suunnata Teatterilaivalle virkistäytymään, haaveilemaan, kouluttautumaan, viihtymään ja nauttimaan uusien sekä vanhojen tuttavien seurasta.
Teatterilaiva seilataan 15.-16.9. M/S Baltic Princess -aluksella Turusta Tukholmaan ja takaisin. Pikkulomalla irtaannut arjen pyörityksestä ja lataat akkuja pikkuhiljaa lähemmäksi hiipivään talveen.
Teatterilaiva irtoaa satamasta 15.9.2017 kello 20.00.
Neljä erilaista esitystä
Esitysten osalta Teatterilaiva tarjoilee neljä erityyppistä näytelmää. Perjantai-illan aloittaa Sakari Siikaluoman esittämä Muna-monologi. Sakari on Kuusamon näyttämön kokenutta kaartia ja komedian mestari. Tekstin on kirjoittanut Kari Hotakainen, joten voimme taata, että tästä yhdistelmästä et nauramati selviä.
Sakari Siikaluoman esittämä Muna-monologi Teatterilaivan vitoskannella perjantaina kello 22.00.
”Sen pituus on lepoasennossa noin 12 senttiä, symbolinen paino liikkuu 500:n ja 600:n kilon välissä, fyysinen paino tuskin ylittää sataa grammaa. Joitain asioita on joihin ei vahvinkaan yksilö voi vaikuttaa. Tällaisia ovat esim. pörssikurssit, suuryhtiöiden saneeraukset, säätilan muutokset ja suomalaisen mieshiihdon tila. Näiden valtavien asioiden keskellä uinuu penis urheana, mutta usein niin velttona ja tahdottomana. Se tuntuu pieneltä, osin tietysti siksi, että se on usein veltto, mutta niin surullista kuin se onkin, juuri velttona sen merkitys on valtava.”
Lauantaina esityksissä ensimmäisenä irti pääsee Kimmo Hirvenmäki Kemin kaupunginteatterista. Duncan Macmillanin kirjoittama ja Hirvenmäen suomentama Miljoona hyvää syytä on koskettava monologi pojasta, joka vaikeissa olosuhteissa alkaa seitsemänvuotiaana tekemään listaa kaikista mahtavista asioista maailmassa. Aika kuluu, vuodet vierivät, pojasta tulee mies. Lista elää omaa elämäänsä.
Tänä keväänä kantaesitetty monologi on kerännyt valtavasti positiivista palautetta ja olemme ylpeitä, että pääsemme tarjoilemaan tämän herkkupalan Teatterilaivan väelle.
Miljoona hyvää syytä Teatterilaivan vitoskannella lauantaina kello 13.00.
”Liikuttavin esitys, jonka olen koskaan nähnyt. Suurkiitos!”
– katsojapalaute
” Työryhmä Hirvenmäki/Innamaa ovat ehdottomasti osuneet kultasuoneen.”
– Arja Pekkala-Matikainen, Katsomon kuningatar ”Ajankohtainen, vakava aihe, jonka Kimmo monologillaan saa elämään sekä yleisön nauramaan ja myös pyyhkimään kyyneleitä silmäkulmasta… Nyt on ainakin yksi hyvä syy miljoonasta, mennä teatteriin!”
– Pirkko Pehkonen, Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja ”Tavallisen ihmisen tarina piirtyy yhä selvemmin esiin ja listaamisen lumo sekä elämän pienien ilojen löytäminen takaavat näytelmän peruslämmön. Hirvenmäen katseessa vilkkuu ilo synkkinäkin hetkinä, ja ilmaisussa yhdistyvät tarinankerronta, karrikointi ja pelkistetympi ilmaisu…”
– Tenka Issakainen, Lapin Kansa
Kolmannen esityksen Teatterilaivan väelle tarjoilee Klaukkalan Nuorisoseuran Teatteri Roinela. Teatterilaivan vakikävijöihin kuuluva teatteri tuottaa laivalle syksyn uutuusproduktion, jossa yhdistyy tekemisen riemu ja teatterillinen leikittely.
Teatteri Roinela Teatterilaivan vitoskannella lauantaina kello 15.15.
Neljäs esitys on niin sanottu pitkä impro. Vaasalainen intopiukeet -teatteriryhmä tekee Teatterilaivan lavalle imrovisaation keinoin noin tunnin mittaisen esityksen. Ei siis pieniä kohtauksia, vaan pidempiä kuljetuksia. Tuloksena on ainutkertainen tarina, jonka voi kokea vain ja ainoastaan täällä ja nyt.
Intopiukeitten pitkä impro vitoskannella kello 16.15.
Improkisoja, koulutuksia, tietovisaa sekä UKK ja jäniksen petos
Teatterilaiva on myös paljon muuta kuin esityksiä. Laiva täyttyy vuorokauden aikana monenlaisesta teatterillisesta aktiviteetista.
Improvisaation ystäville Teatterilaiva tarjoaa jo perinteeksi muodostuneet improkisat. Alkusarja kisaillaan perjantai-iltana ja finaali huipentaa lauantaina koko festivaalin. Improkisaan voi ilmoittautua infopisteellä heti laivan lähdettyä liikkeelle, kuitenkin viimeistään kello 21.45 mennessä.
Koulutuksennälkäisille tarjoillaan tänä vuonna entistä enemmän fyysistä vääntöä ja ajatusleikittelyä. Mimiikan ja klovnerian työpajat pidetään perjantai-iltana sekä lauantaiaamuna ja Unelmien teatteri lauantaiaamuna. Työpajojen antia pääsee ihastelemaan myös pajaan osallistumattomat, kun teatterilaivalaiset valtaavat Iskelmäbaarin lauantaina kello 11.00.
Perjantai-iltana Teatterilaivan väkeä viihdyttää yllätyksellinen duo UKK ja jäniksen petos. Kyseessä on (bändin omien sanojen mukaan) universumin vaatimattomin kulttisuosiota nauttiva turkulainen komiikkakitaraduo. Syviin vesiin sukeltavissa akustisissa sävellyksissä esiintyvät esimerkiksi miehiään pettävät lesbot, sympatiaa kaipaavat zombit, maakuntien kaappihipsterit kuin start-up-henkiset ihmiskauppiaatkin.
Lauantai-iltapäivänä runsaan ohjelmatarjonnan lomassa on mukava rentoutua hetki teatteriaiheisen pubivisan parissa, ja koko risteilyn ajan nautiskellaan myös laivan muusta ohjelmatarjonnasta ja meri-ilmasta.
Lähde mukaan syksyn parhaalle teatterifestarille.
Tule yksin, kaksin tai koko teatterin kanssa. Suunnataan porukalla teatteriajatukset talven näyttämöitä kohti!
Ukulelea soittaen pääsee mukavasti sisään musiikin maailmaan. Pienen koon ja helpposoittoisuuden ansiosta ukulele sopii hyvin niin lasten, nuorten kuin myös aikuistenkin soittimeksi. Soitin itsessään on rakenteeltaan nelikielinen kitara. Ukuleleja valmistetaan viittä eri kokoa: sopraano-, konsertti-, tenori-, baritoni- ja bassoukulele. Yleisimmät ukulelet aloittavalle soittajalle ovat sopraano- tai konserttikokoinen.
Ukulele tunnetaan havaijilaisena soittimena, mutta sen juuret löytyvät Portugalille kuuluvalta Madeiran saarelta. Madeiralainen soitin Cavaquinho kulkeutui Havaijille. Silloinen kuningas kovasti tykästyi soittimeen ja suurena muusikin ystävänä nimesi havaijilaisversion soittimesta kansallissoittimeksi.
Ukulelen voi virittää C-duuriin niin, että kielet ovat alhaalta ylös G-C-E-A, mutta ukulelen voi myös virittää esim. D-duuriin, jolloin se toimii varsin mainiosti yhdessä 5-kielisen kanteleen kanssa.
Ukulelen soittoharrastuksen alkuun pääset helposti hankkimalla soittimen edulliseen hintaan. Esim. verkkokaupat myyvät soitinta n. 30 € ylöspäin. Samalla kannattaa ostaa ehdottomasti myös viritin, jotta soittimen vire pysyy hallinnassa. Youtubesta löydät hyvin aloitteleville sopivia ohjeistuksia ja opetusvideoita. Mekin tempaisimme ja teimme opetusvideon Nuorisoseuralaisille tuttuun Kalevan Nuorten lauluun.
Uke-Kamut ja vastuu jää kuulijalle
Ukulele on saanut liikettä aikaan myös hitaissa hämäläisissä. Kevättalvella 2016 Tampereelle perustettiin Tampereen Ukuleleorkesteri. Yhtye oli jo ennen ensimmäistä virallista kokoontumistaan Suomen suurin ukuleleyhtye. Ryhmän taustahahmona toiminut Outi Koivuniemi järjesti samaan aikaan Tampereen kirjastoissa tutustumishetkiä ukulelen pariin. Tästä innostuneena myös allekirjoittanut sai kipinän omalle soitolleen.
Samoihin aikoihin myös Päivi Hoppu innostui ukulelen soitosta. Niinpä aloimmekin soitella yhdessä aina perjantaisin työpäivän päätteeksi Pispalan Sottiisin toimistolla. Jotta tavoitetta olisi tarpeeksi, niin ensimmäinen keikkakin sovittiin jo heti ensimmäisten treenien päätteeksi. Seuraaviin treeneihin saatiin Eevi Miettinen mukaan ja tähtäimeksi otettiin Folklandian esiintymislava, ja joulupyhien ajan hiottiin keikkasetti kuntoon, ja laulajaksi saatiin Petri Hoppu. Laivalla pidettyjen kenraaliharjoitusten yhteydessä joukko täydentyi vielä Riia Niemelän kanteleella. Tällä kokoonpanolla vallattiin Folklandian Pelimannin penkki.
Yhdessä soittaminen onkin osoittautunut varsin mukavaksi tavaksi harrastaa musiikkia, ja Uke-Kamut ovatkin kokoontuneet soittamaan epäsäännöllisen säännöllisesti.
Soittaminen on ainakin itselläni ollut ikuinen haave, ja nyt vähän varttuneemmalla iällä on ollut mukava aloittaa harrastus, jolla voi säestää vaikkapa jälkikasvun unilauluja. Kokemusta soittamisesta ei tarvita, aloittaa voi koska vain. Ahkerasti harjoittelemalla pääsee alkuun ja joukossa on aina mukavampi harjoitella ja jakaa vinkkejä toisille.
Uke-Kamut Folklandialla. Vasemmalta alkaen Petri Hoppu, Jussi Kaijankangas, Päivi Hoppu, Eevi Miettinen ja Riia Niemelä
Linkkivinkkejä Ukulelen soittoon:
www.yousician.com Suomalaisjuuret omaava musiikin opetusohjelma. Yhtenä neljästä soittimesta ukulele.
www.rockway.fi/nuorisoseurat Videopohjaisen opetussarjan kautta etenevää opiskelua. Linkistä nuorisoseurajäsenelle alennushintaan.
www.aviador.fi/kauppa/suuri-ukulelekirja Arto Julkunen ja Markus Rantanen ovat juuri julkaisseet Suuri Ukulele -kirjan, joka on suunnattu erityisesti soittoharrastustaan aloitteleville.
Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kevätkokous pidettiin aurinkoisissa tunnelmissa Nuorisoseurafoorumin päätteeksi sunnuntaina 21.5.2017 klo 13.00 Suomen Nuoriso-opistolla Mikkelissä. Kokouksessa oli läsnä 23 äänivaltaista kokousedustajaa. Kokousta veti valtuuston puheenjohtaja Tuomas Koivuniemi.
Kokouksessa päätettiin kutsua Suomen Nuorisoseurat ry:n ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi järjestön pitkäaikainen puheenjohtaja, kunnanjohtaja Esko Ahonen. Lue lisää Eskon valinnasta täältä.
Kokouksessa hyväksyttiin liiton toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase vuodelta 2016, ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille. Todettiin, että takana on ollut hyvä ja monimuotoinen toimintavuosi, vaikka liiton tilinpäätös pitkästä aikaa olikin alijäämäinen.
Opetusministeriö on myöntänyt liitolle yleisavustusta 1 100 000 euroa. Hyväksyttiin tämän perusteell tarkistettu talousarvio, jossa on huomioitu myös uudet aluetoimistot ja Nuori Kulttuuri –toiminta.
Käytiin alustava keskustelu vuoden 2018 jäsenmaksujen määräytymisestä. Hallituksen esitys on, että vuoden 2018 jäsenmaksua ei nosteta. Tällä hetkellä liiton jäsenmaksu on 9 euroa / henkilö, josta 4,5 euroa käytetään maakunnalliseen ja 4,5 euroa valtakunnalliseen kehittämistyöhön.
Kokouksessa hyväksyttiin myös liiton sääntömuutos. Merkittävimmät muutokset koskevat tässä nuorisoseurakokouksen edustusoikeutta sekä valtuuston kokoa ja sen määräytymistä. Uudet säännöt on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.
Kokouksessa valittiin myös vaalivaliokunta valmistelemaan valtuuston syyskokouksen henkilövalintoja. Suljetun lippuäänestyksen kautta valittiin vaalivaliokunnan puheenjohtajaksi Anita Jämsén ja vaalivaliokunnan jäseniksi Timo Tervonen ja Tiina Jaakkola.
Kokouksessa luovutettiin Suomen Nuorisoseurat ry:n myöntämä kultainen ansiomerkki tunnustukseksi ansiokkaasta työstä nuorisoseurajärjestössä pääsihteeri Antti Kalliomaalle. Ansiomerkin luovuttivat puheenjohtajat Esko Ahonen ja Ragni Reichardt. Lue lisää täältä.
Kokouksen päätteeksi laulettiin Nuorisoseuralaismarssi ja Kalevan Nuorten laulu.
Suomen Nuorisoseura on myöntänyt järjestön korkeimman ansiomerkin, kultaisen ansiomerkin pääsihteerilleen, lahtelaiselle Antti Kalliomaalle. Ansiomerkki luovutettiin sunnuntaina Mikkelissä 21.5. Nuorisoseurojen kevätvaltuustossa.
”Antti Kalliomaa on ansiokkaasti johtanut nuorisoseurajärjestöä kohti visiota olla Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija”, perustelee palkitsemista Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.
Kalliomaa on toiminut valtakunnallisen järjestön pääsihteerinä vuodesta 2012 ja vienyt järjestöä määrätietoisesti eteenpäin. Hän on valmistunut järjestön omasta oppilaitoksesta Suomen Nuoriso-opisto Paukkulasta vuonna 2000. Tasan 17 vuotta ja 2 päivää myöhemmin hänelle myönnettiin kultainen ansiomerkki samaisessa salissa, jossa hän valmistui. Nuorisoseurajärjestöön Kalliomaa tuli töihin ensin Etelä-Hämeen piiritoimistolle vuonna 2003 ja myöhemmin projektipäälliköksi, järjestöpäälliköksi ja lopulta vt. pääsihteeriksi valtakunnalliseen liittoon.
Järjestön ensimmäinen kunniapuheenjohtaja Esko Ahonen kommentoi juhlapuheessaan Kalliomaan nuorisoseurauraa, kuinka ”nuoresta pojanklopista oli kasvanut niin hieno mies ja järjestöjohtaja”.
”Olen sanaton”, Kalliomaa kommentoi palkitsemistaan tuoreeltaan. ”Olen aina pitänyt nuorisoseuratyössä tärkeänä sitä, että toimintaa tehdään jäsenille ja jäsenistöä kuunnellen. Tehtävänämme on luoda edellytyksiä paikalliselle toiminnalle. Toinen tärkeä asia on ollut lasten ja nuorten toiminnan korostaminen ja kasvatustyö. Ajattelen, että tämä ansiomerkki kertoo siitä, että me olemme näissä asioissa onnistuneet.”
Antti Kalliomaan nuorisoseura-CV
2003-2004 Projektisihteeri, Etelä-Hämeen Nuorisoseurat
2004-2007 Toiminnanohjaaja, Kalevan Nuorten Etelä-Hämeen piiri
2007-2008 Projektipäällikkö, Suomen Nuorisoseurojen Liitto
2009-2011 Järjestöpäällikkö, Suomen Nuorisoseurat
2011-2012 Vt. Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
2012- Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
2005 Lahden Louhikon Nuorisoseuran perustajajäsen
2006-2012 Hallituksen jäsen, Suomen Nuoriso-opisto
2010-2013 Varapuheenjohtaja, Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen tutkintotoimikunta, Opetushallitus
2015- Hallituksen jäsen, Saimaa Stadiumi
2015- Hallituksen jäsen, Suomen Nuoriso-opisto
1997-2000 Varapuheenjohtajana (1997) ja puheenjohtajana (1998-2000), Paukkulan Nuorisoseura
Suomen Nuorisoseurat on nimittänyt kunniapuheenjohtajakseen järjestön pitkäaikaisen puheenjohtajan Esko Ahosen, 61. Lestijärven kunnanjohtaja ja entinen kansanedustaja Ahonen toimi valtakunnallisen nuorisoseurajärjestön puheenjohtajana kymmenen vuotta, 2006-2016. Hänen merkittävimpiin saavutuksiinsa kuuluu 136-vuotiaan järjestön uudistaminen. Hän johti Kalevan Nuorten Liiton ja Suomen Nuorison Liiton yhdistymistä, joka tapahtui vuoden 2013 alussa.
Suomen Nuorisoseurat halusi palkita ja kiittää pitkäaikaisinta puheenjohtajaansa jollakin erityisellä tavalla. Ahonen oli jo saanut järjestön korkeimman tunnustuksen, kultaisen ansiomerkin vuonna 2005. Kunniapuheenjohtajuus on valtakunnallisen nuorisoseurajärjestön ensimmäinen. Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan.
Ahonen on toiminut nuorisoseuroissa kaikilla tasoilla ja aina hakeutunut luottamustoimiin. Hänen ensimmäinen seuransa oli Kivijärvenkylän nuorisoseura, johon hän liittyi teini-ikäisenä. Myöhemmin hän toimi aktiivisesti Evijärven nuorisoseurassa. Alueellisella tasolla Ahonen on toiminut Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran johtokunnassa monissa pesteissä, mukaan lukien puheenjohtajana. Vuonna 2002 hänet valittiin valtakunnallisen nuorisoseurajärjestön valtuustoon ja edelleen hallitukseen vuonna 2003. Ahonen valittiin nuorisoseurajärjestön johtoon vuonna 2006 tiukalla tuurilla, sillä valtuuston kokouksessa puheenjohtajan nimi ratkesi arvalla.
Liittojen yhdistyminen mahdollisti pitkän puheenjohtajuuden
Ahosen mukaan hänen tavoitteensa oli puheenjohtajaksi pyrkiessään päästä kehittämään koko nuorisoseurajärjestöä entistä vahvemmaksi. Nyt taaksepäin katsoessaan hän toteaa, ettei voinut arvatakaan, mihin tie ja miten pitkälle se vie.
”En kuvitellut, että puheenjohtajan tehtävästä tulisi 10 vuoden pesti, koska sääntöjen mukaan vain kuusi vuotta oli mahdollista,” Ahonen kommentoi. ”Puheenjohtajan työ on ollut mielenkiintoista, mutta myös erittäin haasteellista. Tuohon kymmenen vuoden ajanjaksoon sopii monenlaisia asioita: kokouksia, strategioita, jäsenrekisterin uudistamista, juhlapuheita, uuden pääsihteerin valinta.”
Ahonen nostaa kaudessaan kaksi asiaa ylitse muiden. Ensimmäinen on nuorisoseuraliikkeen viisiosaisen historian julkaisemisen 10.10.2011 Eduskunnassa. Toinen on Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Liiton yhdistyminen vuoden 2013 alussa Suomen Nuorisoseuroiksi. Tämä yhdistyminen mahdollisti hallinnollisesti Ahosen kymmenvuotisen puheenjohtajuuden.
”Liittojen yhdistymisestä oli puhuttu jo ennen puheenjohtajakauttani, mutta silloin se oli tuntunut utopistiselta”, Ahonen sanoo. Kasvukivuista ja ristiriidoista huolimatta yhdistyminen onnistui hyvin.
”Meillä on vahva nuorisojärjestö ja innostunutta väkeä joka tasolla,” hän sanoo. ”Teatteri, kansantanssi, sirkus, kylä- ja kehittämistoiminta, kerhot ja eri-ikäisten toiminta, kaikki mahtuvat mukaan. Nuorisoseurat on säilyttänyt asemansa, mihin on ollut suuri ansio sillä, että toiminta on ollut monipuolista. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla tässä kasvun tehtävässä.”
Suomen Nuorisoseurojen hallitus on myöntänyt kultaisen ansiomerkin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Kalevi Niemelle. Ansiomerkki on huomionosoitus nuorisoseurajärjestön ja kulttuurisen nuorisotyön hyväksi tehdystä työstä.
Kalevi Niemi oli Suomen Nuorisoseurojen hallituksen jäsen kaksi kautta vuosina 2008-2011. Niemi toimi tuolloin myös nuorisoseurojen organisaatiouudistustyöryhmän puheenjohtajana. Työryhmän työskentely aloitti historiallisen järjestöuudistuksen, joka johti Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Liiton yhdistymiseen. Organisaatiouudistuksen ja liittojen yhdistymisen myötä nuorisoseurajärjestö on kasvanut Suomen merkittävimmäksi kulttuurisen nuorisotyön toimijaksi.
Kalevi Niemi on toiminut 2010-luvun alusta alkaen nuorisoseuraliikkeen omistaman Suomen Nuoriso-opiston – Paukkulan – hallituksen puheenjohtajana. Niemen puheenjohtajakauden aikana Suomen nuoriso-opiston ja nuorisoseurajärjestön yhteistyö on tiivistynyt ja kehittynyt merkittävästi. Opiston ja järjestön yhteisenä visiona on luoda Paukkulasta valtakunnallinen ohjaustoiminnan osaamiskeskus.
Suomen Nuoriso-opisto on Niemen johdolla pystynyt vastaamaan vapaan sivistystyön ja ammatillisen koulutuksen muutoshaasteisiin. Opisto on säilyttänyt valtakunnallisen kansanopistostatuksen ja selvinnyt ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaleikkauksista. Samaan aikaan opisto on pärjännyt erinomaisesti oppilaitosten välisessä vertailussa. Laadukkaalla ja taloudellisesti vahvalla kansanopistolla suuri merkitys koko valtakunnalliselle nuorisoseuraliikkeelle.
Lisäksi Kalevi Niemellä on merkittävät ansiot kulttuurisen nuorisotyön koulutuksen edistäjänä. Niemi työskenteli pitkään nuoriso-opiston vararehtorina ja oli vahvasti vaikuttamassa siihen, että Mikkelissä on nykyisin yksi maamme arvostetuimmista yhteisöpedagogikoulutuksista. Suomen Nuoriso-opiston nuoriso- ja kulttuurialan opistoasteen koulutuksen aloituspaikat siirrettiin vuonna 1998 osaksi Mikkelin ammattikorkeakoulua. Tuolloin Niemi siirtyi MAMK:iin perustetun kulttuurin ja nuorisotyön yksikön ensimmäiseksi johtajaksi.
Ansiomerkki luovutettin Kalevi Niemelle lauantaina 20.5.2017 Suomen Nuoriso-opistolla järjestettävässä Nuorisoseurafoorumissa.
Kultainen ansiomerkki:
Suomen Nuorisoseurat ry myöntää huomionosoituksina ansioituneille järjestötoimijoille ja harrastajille ansio- ja tunnustusmerkkejä. Ansiomerkit myönnetään erityisesti nuorisoseuratoimintaa kehittävästä järjestöllisestä toiminnasta.
Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on aivan erityisellä tavalla toiminut nuorisoseuratyön hyväksi maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla. Toiminnan tulee käytännön järjestötyössä olla merkittävää ja sen vaikutus nuorisoseura-aatteen eteenpäin viemisessä ja syventämisessä huomattava.
Toivoisin kulttuuripalveluja erityisryhmille ja että metsiä huollettaisiin paremmin. Ettei biojätteitä menisi hukkaan, työpaikalla olisi hyvä palkka ja että Suomen taloustilanne muuttuisi paremmaksi. Toivoisin rakkautta!
Yllä olevat ajatukset on poimittu oheisesta ERNOD-hankkeen mediavaikuttamistyöpajassa eli mediaklubissa tuotetusta äänikollaasista. Kollaasissa nuoret tuovat esiin asioita, joihin haluaisivat vaikuttaa. ”Esimerkiksi erilaiset tabletlaitteilla tehdyt kuva-, ääni- ja videokollaasit ovat toimineet hyvin erityisryhmien nuorten kanssa”, hankkeessa mediavaikuttamisen menetelmiä pilotoinut, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Virva Korpinen kuvailee. Jokaisen työn takana on sama vaikuttamisen kysymys – ”Mihin toivoisin muutosta?”.
Digitaaliset tuotokset syntyivät arkeen ja unelmiin liittyvän kuvakorttityöskentelyn pohjalta. Ohjauksessa kortit mahdollistavat asioiden tarkastelun, vaikka yhteistä kieltä ei aina olisikaan. ”Jokaisen nuoren mielipiteen kuuluville saaminen edellyttää joustavuutta keinojen ja työtapojen valinnassa”, Korpinen kiteyttää.
Työskentelyn jälkeen jokainen nuori sai halutessaan kertoa, miten oma työ kuvaa syntyneitä ajatuksia, arkea ja unelmia. Yhdessä pohdittiin myös, keiden olisi hyvä nähdä/kuulla tuotokset. Vastaus syntyi helposti: päättäjien!
Tärkeintä oli mahdollistaa nuorten oman äänen kuuluminen
Virva Korpinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta on päässyt viimeisen puolentoista vuoden aikana satojen nuorten kanssa vaikuttamisen ytimeen. Kuva: Ville Eerikäinen.
Korpinen kuvailee hankkeessa mallinnettuja mediaklubeja nuorten vaikuttamiskanaviksi ja ohjaajien vertaisoppimisen paikoiksi. Pääpaino tekemisessä on ollut saada nuorten ääni kuuluviin digitaalisia työkaluja apuna käyttäen ja toimintamalleja arkeen juurruttaen. Hankkeen aikana kerätyt kokemukset ovat olleet arvokkaita.
Ohjaajat ovatkin kuvailleet ohjaustyötä motivoivaksi; erityisryhmien ohjaus on mielekästä. Ilo syntyy yhdessä tekemisestä ja siitä, kun näkee nuorten onnistuvan. ”On ollut hienoa nähdä tyytyväisiä hymyjä nuorten kasvoilla; siitä on voinut päätellä, että he ovat saaneet äänensä kuuluviin näissä mediaklubeissa.”
ERNOD – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus –hankkeessa on työskennelty erityisnuorten osallisuuden parissa mediavaikuttamisen keinoin. Mediaklubeissa, on kokeiltu eri ryhmien kanssa erilaisia mediavaikuttamisen menetelmiä. Kesäkuussa julkaistaanAikadigittää– näkökulmia ja ajatuksia erityisryhmien mediavaikuttamiseen –opas. Oppaassa on mm. vinkkejä esteettömään ohjaamiseen ja helmet hankkeen aikana luoduista menetelmistä. Nuorisoseurat on ollut Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa mukana osatoteuttajana.
Kansantanssi on paitsi hauskaa ja yhteisöllistä, myös hyvää treeniä! Alla on tanssinopettaja Riia Niemelän suunnittelemat 7 kansantanssi liikkeisiin ja askeleisiin perustuvaa treeniliikettä.
Valmistaudutaan treeniin: löydä keskittyminen ja tasapaino
1. MenuetChi
Seiso lantionlevyisessä asennossa, ota katse kohti kaukaisuutta ja hengitä muutaman kerran syvään. Sisäänhengityksellä astu oikealla jalalla etuviistoon samalla joustaen polvista. Nouse päkiälle ja anna käsien nousta sivuille. Uloshengityksellä palaa aloitusasentoon. Toista sama vasemmalla jalalla
Kevyttä lämmittelyä ja liikkuvuutta: Tuntumaa vinoihin vatsalihaksiin ja liikkuvuutta kylkiin ja käsiin
2. Kartsukyljet kirkuu
Seiso lantionlevyisessä asennossa. Vie vasen jalka sivulle kanta edellä, samanaikaisesti vie vasen käsikämmen edellä vasemmalle alaviistoon ja oikea käsikohti taivasta. Toista sama oikealla jalalla. Kokeiletehdä sama liikesarja erilaisilla nopeuksilla.
Lisää lämmittelyä: Tulta käsien, hartioiden ja yläselän lihaksiin
3. Lämmittele Liinapolskalla!
Ota huivi oikeaan käteen ja vie huivi sivulle olkapäiden korkeudelle. Liiku eteenpäin kevyesti juosten. Vie huivia vuoroin ylös ja vuoroin sivulle. Toista kymmenen kertaa ja vaihda sitten huivi toiseen käteen. Varo, etteivät hartiat nouse korviin harjoituksen aikana.
Voimaa alavartaloon: Jalkojen lihakset ja pakaralihakset paukkumaan
4. Puistouhittelut
Astu askel eteenpäin ja kyykisty, vie samanaikaisesti vastakkainen käsi eteen nyrkkiin. Ponnista takaisin vetäen jalka takaisin ja suorita sama liike toisella jalalla. Polven kuuluu olla 90 asteenkulmassa suoraan varpaiden yläpuolella (liian lyhyt askel aiheuttaa ylimääräistä painetta polvelle). Takajalan polvi taipuu lähes maahan asti. Jalan vaihdon voi tehdä myös hypyllä, jolloin liike on vielä tehokkaampi.
Voimanainen: Keskivartalon lihakset palamaan
5. Tanhunaisen taidonnäyte
Käy istumaan maahan, vie kädet sivuille maahan ja jalkapohjat maahan. Nosta lantio ilmaan, ajattele napaa kohti selkärankaa.Vie ristikkäinen käsi ja jalka ilmaan. Älä anna keskivartalon tai lantion tipahtaa kohti maata. Kokeile toisin päin. Kuinkanopeasti ja kuinka monta kertaa pystyt tekemään?
Lopuksi syke ylös: Voimaa jalkojen lihaksiin ja keskivartaloon
6. Hevosmiehen hikipolkka
Seiso hyvässä ryhdissä. Potkaise oikea jalka koukun kautta ilmaan. Kuinka korkealle pystyt potkaisemaan ilman, että ylävartalo kallistuu? Kokeile samaa vasemmalla jalalla. Voit tehostaa liikettä lisäämällä tukijalalle kaksi kinkkausta (vrt. kantapolkka). Kokeile samaa polkan tahtiin ja eri suuntiin!
Loppurauhoittuminen: Liikkuvuutta selkään ja takareisiin
7. Karjalasta kiitos kajahtaa
Seiso lantionlevyisessä asennossa, ota katse kohti kaukaisuutta ja hengitä muutaman kerran syvään. Hengitä sisään ja uloshengityksellä rullaa selkää nikama nikamalta kohti maata. Anna pään roikkua rentona selän jatkeena. Pysähdy alas sisäänhengityksen ajaksi ja rullaa nikama nikamalta selkä takaisin ylös.
Antti Kalliomaan nuorisoseura-CV
