Blog

Tanssi Vieköön -festivaaleilla tarjolla tanssin koko kirjo

8.6.2017

Elokuun 18.-19. on tarjolla erityistä herkkua kaikille tanssin ystäville , kun Tanssi Vieköön -festivaali valloittaa Helsingin Messukeskuksen. Tanssi Vieköön kokoaa kaikki eri tanssilajit saman katon alle, joten tarjolla on takuulla monipuolinen kattaus tanssia. Tapahtumassa pääsee paitsi näkemään myös kokeilemaan eri tanssilajeja monipuolisissa workshopeissa ja tanssimaan huippuartistien tanssittamana. Tätä tilaisuutta ei kannata jättää välistä. Tutustu ohjelmaan festivaalin omalla sivulla ja osta liput jo nyt!

Nuorisoseurat on tapahtumassa näyttävästi mukana lauantaina klo 16-20 omalla ohjelmaosiolla ja koko tapahtuman ajan messuosastolla. Ohjelmassa on Uudenmaan ja Etelä-Hämeen alueen kansantanssiryhmien esityksiä klo 16-18.30. Esitysten jälkeen yleisö pääsee kokeilemaan kansantanssia tanssinopettaja Riina Hosion innostamana. Viimeisen tunnin ajan pistetään jalalla koreasti pelimannitansseissa Jari Komulaisen pelimannikvartetin tahdittamana!

Lisätietoa festivaalista:

www.tanssiviekoon.messukeskus.com
1000 Tarinaa arvonta

8.6.2017

Tällä kertaa onni suosi Oskaria, jolle lähtee tämänkertaisen arvonnan pääpalkinto eli älypuhelin.
Muita tuotepalkintoja voittivat Essi, Ursula, Juho, Saimi, Mette, Verna, Iina, Pinja ja Lenni!
Uusi avustusmuoto seurantalojen korjausavustuksiin

7.6.2017
Vuonna 2018 myönnetään erillisavustus vähintään kahden seurantaloyhdistyksen yhteiseen kuntokartoitushankkeeseen.
Hyvä korjaus perustuu huolelliseen kuntokartoitukseen ja siihen perustuvaan suunnitteluun. Seurantaloasian neuvottelukunta on päättänyt jakaa vuoden 2018 korjausavustusmäärärahasta erillisen avustuksen kuntokartoituksiin. Avustus jaetaan kahden (tai useamman) seurantaloyhteisön yhteenliittymälle. Yhteishankkeisiin tarkoitettua erillisavustusta voidaan jakaa useammalle yhteenliittymälle.
Avustuksen kohteena voi olla koko rakennusta koskeva kuntokartoitus tai osittainen, esim. vesikattoa koskeva kuntokartoitus. Yhdistykset etsivät itse kumppaniyhdistyksen/yhdistykset hankkeeseen. Avustushakemus tehdään yhden yhdistyksen nimissä. Yhdistykset tekevät keskenään sopimuksen yhteistyöstä ja avustusten maksuliikenteen hoitamisesta.
Hakemus tehdään syksyn korjausavustushaun yhteydessä. Tarkemmat ohjeet ja mm. yhdistysten välinen mallisopimus on tulossa Kotiseutuliiton sivuille.
Lisätietoja Kotiseutuliitosta

Lue koko seurantalouutiskirje täältä.

Kesäkuun 2017 uutiskirjeen aiheita:
1. Avustukset 2018
2. Yhteinen suunnitteluavustus 2018
3. Seurantalopäivä
4. Syksyn koulutuspäivä
5. Seurantalolla-kirja
6. Seurantalot Loki-sivustolla
7. Kulttuuriympäristösitoumus
8. Keskustelutilaisuus Jyväskylässä
9. Hyvän korjauksen palkinto 2018
Leiri on pienoisyhteiskunta: Luova lava -leireillä raikaa tanssi, teatteri ja musiikki

7.6.2017

Kesällä leirit eri puolilla Suomea kokoavat yhteen tuhansia lapsia ja nuoria. Leirillä on hauskaa, saa uusia kavereita ja oppii uusia taitoja. Leirielämä on yhteiselämän sekä sääntöjen opettelua. Jokainen on riippuvainen ryhmästä ja ryhmä minusta. Leirillä saa vahvan kokemuksen yhteisöllisyydestä. Leirielämä on monimuotoista. Leirejä on harrasteleireistä telttaleireihin, vaellukselta päiväleireihin. Jokainen varmasti löytää itselleen sopivan ja mieluisan leirin.

Luova lava -päiväleirit ovat Nuorisoseurojen esittävien taiteiden toimintaa, jossa sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Lasten oma luovuus ja osallisuus ovat keskeisiä. Luova lava -leirille osallistumisen kynnys on matala – osallistujilla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta taiteen harrastamisesta.

Päiväleirit tarjoavat perheille ja lapsille helpon tavan leireillä. Yöksi tullaan kotiin ja aamulla uusiin seikkailuihin. Ohjelmat ovat monipuolisia. Teatterin, tanssin, musiikin, sirkuksen ja kuvataiteen lisäksi leikit ja pelit motivoivat yhdessä tekemiseen. Luova lava -leirit huipentuvat lasten tekemään Hetki taitelijana -esitykseen.

Leirejä ohjaavat ammattilaiset ja innokkaat vapaaehtoiset, jotka ovat koulutettu toimimaan leirin eri tilanteissa, niin myös Luova lava -leireillä. Ohjaajat huolehtivat leiriläisen fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Koti-ikävän sattuessa ohjaajan turvallinen syli ja juttelu auttavat sen yli seuraavaan leiriseikkailuun.

Leireillä saadaan kavereita ja solmitaan ystävyyssuhteita. Yhteistä köyttä kirjaimellisesti vetäessä naapurista voi tulla elämänikäinen kaveri. Ruokaa leireillä on vähintään riittävästi, sillä ulkoilma ja toiminta tekevät nälkäiseksi. Ja ruokailu on leirillä myös elämys.

Leirejä järjestetään yhteensä 42 kappaletta, 14 paikkakunnalla: Helsinki, Lahti, Jyväskylä, Joensuu, Imatra, Mikkeli, Kuopio, Rovaniemi, Pori, Ulvila, Vahanta, Mallusjoki, Ylistaro ja Härmänkylä. Kaikkien leirien lisätiedot löytyvät osoitteesta: nuorisoseurat.fi/toiminta/luova-lava.

Allekirjoittaneet lapsi- ja nuorisojärjestöt järjestävät vuosittain kymmeniä leirejä ja niille osallistuu kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria. Lisätietoa leireistä saa kunkin järjestön verkkosivuilta: Suomen Nuorisoseurat (www.nuorisoseurat.fi ja www.luovalavalapsille.fi), Kansallinen lastenliitto (www.lastenliitto.fi), Nuoret kotkat (www.nuoretkotkat.fi), Nuori kirkko (www.nuorikirkko.fi) Pinskut (www.pinskut.fi), Setlemettiliitto (www.setlemetti.fi), Vesaisten keskusliitto (www.vesaiset.fi).

Tutustu myös järjestöjen yhteiseen Lastenviikko-kampanjaan: www.lastenviikko.fi
Katso nuorten tuotokset Nuorisoseurafoorumista – mikä on merkityksellistä nuorisoseuroissa?

2.6.2017

Nuorisoseurafoorumin yhteydessä Mikkelissä kokoontui joukko tulevaisuuden nuorisoseuravaikuttajia, kun nuorisoseuranuoret osallistuivat foorumiin. Tapaamisen taustalla oli valtuustoaloite, jossa nuorisoseuranuoret toivoivat nuorten ääntä vahvemmin kuuluviin ja mahdollisuutta vaikuttaa enemmän.
Nuoria foorumiin osallistui ympäri Suomea vajaa parisen kymmentä. Tapaamisessa nuoret pääsivät tutustumaan muihin nuorisoseuroissa harrastaviin ja toimiviin ikätovereihin sekä järjestön toimintaan. Ohjelmaan lukeutui mm. nuorisoseurakuntotesti, kevätvaltuuston kokouksen seuraaminen, keskustelua omasta nuorisoseuratoiminnasta sekä mediavaikuttamistyöpaja, jonka toteutti Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen -hanke (ERNOD). Työpajassa nuoret tekivät mediavaikuttamisen menetelmiä hyödyntämällä omaa nuorisoseura-arkeaan näkyväksi. Miltä arki nuorisoseuroissa näyttää, mitä he pitävät tärkeänä ja ennen kaikkea – mitä he haluavat kertoa siitä muille? Työn tuloksina syntyi seuraavat teokset:
Nämä tuotokset ladattiin myös 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -hankkeen tarinasivustolle. Työpajan jatkoina syntyi nuorilla aito halu esitellä omaa nuorisoseuralaisuuttaan jatkossakin. Tähän luodaan heille kanavaksi Snapchat-tili, joka kesän alkusyksyn aikana kiertää nuorten matkassa eri puolilla maata tapahtumissa, kesäteatterissa ja harmaassa arjessa.
Nuorisoseurafoorumin muiden työpajojen materiaalit ovat omalla sivullaa n.
100 tapahtumaa-avustuksen tulos: lakut pomppivat silmissä ja nallekarkki jahtaa mariannea!

1.6.2017

Parkkojan koulun salissa käy keskiviikkoiltana kuhina. Tikkarinauha on ihan solmussa, lakut pomppivat silmissä ja nallekarkki jahtaa mariannea, kunnes ne alkavat tehdä yhdessä kuperkeikkoja.

Kyseessä ei ole käsistä karannut karkkipäivä, vaan Pornaisten Pohjoisen nuorisoseuran sirkuskerhon Villit Karkit -kevätnäytöksen toisiksi viimeiset harjoitukset. Mistä karkkiteema keksittiin? ”Se on kaikkien lasten herkku. Isommat lapset saivat itse päättää aiheen ja hahmot. Pienempiä vähän avitettiin suunnittelussa”, ohjaaja Johanna kertoo.

Villit Karkit sai avustuksen Nuorisoseurojen 100 tapahtumaa 1000 tarinaa -hankkeesta, jolla esitykseen hankittiin tasapainopallo. ”Eka vähän tärisytti sillain, että ’nytten mä kaadun’”, 7.- 8. -vuotiaat tikkukaramellit pohtivat, mutta lisäävät yhteen ääneen homman olevan hauskaa. Pallo nähdään myös muiden ryhmien esityksissä.

Suomi100 -juhlavuoden hanke on myös kerholaisille tuttu. Karkkiteeman lisäksi sirkuslaiset ovat saaneet suunnitella omia temppuja ja puvustusta. Tapahtumaan järjestetään myös Karkkitehtuuria- ja 1000tarinaa-työpajat, joissa rakennellaan karkeilla ja kerätään Suomi-tarinoita jättimäiseen karkkipurkkiin. Sieltä ne lähetetään hankkeen sivustolle kaikkien luettavaksi.

Mutta mitä nyt tapahtuu? Pienet sirkustelijat vilistävät ympäri salia, tasapainoilevat eri välineillä, pomppivat jumppapallolla, hyppivät esteitä ja keinuvat jumpparenkaissa. Sirkusaakkoset ovat karanneet pussistaan! Aikuis-lapsi-ryhmän ohjelmanumerossa on huomioitu näiden tunnettujen namujen erikoisuus – lopussa pienet villiintyneet karkit muodostavat kehoillaan kirjaimia, joista muodostuu teksti: ”Ihanaa lomaa!”
RääkkyLAN kerää pelaajia kuuden kunnan alueelta

31.5.2017

Rasivaaran nuorisoseurantalolla Pohjois-Karjalassa Rääkkylässä valot sammuvat ja tietokoneiden näytöt valaisevat salia. On aika kolmansien lanien.

Tapahtumaa on järjestetty yhdessä Rasivaaran Nuorisoseuran, Rääkkylän 4H- yhdistyksen, Rasivaaran kyläyhdistysksen ja Valopiuha eli Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunnan kanssa.

”Ensimmäiset lanit pidettiin tammikuussa 2016, toisen kerran saman vuoden lokakuussa ja viimeisin eli kolmas kerta oli nyt maaliskuussa. Kymmenisen vuotta sitten on pidetty kyllä pienempiä laneja, mutta nämä ovat ymmärtääkseni olleet melko pienen sisäpiirin juttu. Tilausta tapahtumalle on. Moni toivoisi seuraavia laneja jo mahdollisimman pian, ja itse olisin kyllä valmis kokeilemaan tapahtumaa kesälläkin. Kesällä on kuitenkin sen verran muuta toimintaa järjestöillä, ettei talkoolaiset taida ehtiä”, sanoo Rasivaaran Nuorisoseuran sihteeri ja tapahtuman puuhamies Tommi Sallinen.

Tapahtuman yhteyteen on pyritty tekemään jonkinlainen kaikille avoin tilaisuus, jossa yleisöllä on ollut mahdollisuus tutustua lanikulttuuriin ja muuta ohjelmaa. Toisella kerralla paikalla oli PahaLapsi-tubettaja ja viimeksi tapahtuman yhteyteen järjestettiin tilaisuus, jossa esiteltiin mm. nykyteknologian mahdollisuuksia.

”Ensimmäisellä kerralla varsinaisia pelaajia oli noin 25. Toisella kerralla pelaajia oli 29 ja kolmannella 31, joten hienoista kasvua on ollut koko ajan”, sanoo Tommi.

Osa toivoisi tapahtumasta myös kahden yön mittaista, mutta olemme tulleet siihen tulokseen, että pelaajien nukkumisen (tai siis nukkumattomuuden) takia tämä ei kannata.

”Tai sitten pitäisi nukuttaa porukka pakolla jossain vaiheessa muutamiksi tunneiksi”, Tommi toteaa.

Rasivaaran Nuorisoseura on saanut lanien myötä julkisuutta ja näkyvyyttä varsinkin lähialueilla. Tapahtumaan osallistutaan yli kuntarajojen. Rääkkylästä, Kiteeltä, Tohmajärveltä, Liperistä, Kesälahdesta ja jopa Etelä-Karjalan puolelta Parikkalasta.
Nuorisoseurat mukana kiusaamista vastaan: näe Santeri-lyhytelokuva ilmaiseksi Lahden Kino Iiriksessä

30.5.2017

Lahtelainen 20-minuuttinen kiusaamisen vastainen lyhytelokuva SANTERI on esitettävänä Kino Iiriksessä kesäkuussa. Santeri on toisenlainen supersankaritarina. Se on tarina kiusatun ihmisen haaveesta olla jotain muuta kuin on. Näytöksiä Santerista Kino Iiriksessä (Saimaankatu 12) su 11.6. klo 15.00, ti 13.6. klo 17.30, sekä to 15.6 klo 17.30. Näytöksiin on vapaa pääsy!

”Elokuvan tarkoitus on herättää katsoja ajattelemaan kiusaamisen seurauksia. Emme siis kerro opettavaista selviytymistarinaa, vaan elokuvan tarkoituksena on päinvastoin kohdistaa viesti itse kiusaajalle — pienillä sanoilla ja teoilla voi olla suuret seuraukset”, kertoo ohjaaja Jarkko Felin.

Elokuva on toteutettu lahtelaisin voimin ja sen on tuottanut yhteistyössä Tuotantoyhtiö Kaarimedia Oy, sekä Ajkmedia Oy. Elokuva kuvattiin Lahdessa, Helsingissä ja Orimattilassa. Pääosissa nähdään Väinö Weckström, Hannele Lauri ja Timo Liuski.

”Nuorisoseurat halusi lähteä mukaan elokuvahankkeeseen ja elokuvan levittämiseen, sillä teema on erittäin tärkeä. Me teemme omalta osaltamme työtä sen eteen, että harrastustoiminta olisi aina kiusaamisesta ja syrjinnästä vapaata”, kommentoi Suomen Nuorisoseurojen pääsihteer Antti Kalliomaa.

Katso elokuvan traileri: https://vimeo.com/202726205

Yhteistyökumppaneina elokuvassa olivat: Padasjoen Säästöpankkisäätiö, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Kustannusosakeyhtiö Otava, Parasta Lapsille ry, Ei Kiusata ry, Älä Kiusaa Mua ry, sekä Suomen Nuorisoseurat.
Nuorisoseurajärjestö tuo Nuori Kulttuuri Sounds -tapahtuman Mikkeliin vuonna 2018

28.5.2017

Tuhansia nuoria kolmen vuoden välein keräävä Nuori Kulttuuri SOUNDS järjestetään ensi vuonna 25.-27.5.2018 Mikkelissä. Nuorisoseurajärjestön toteutettavaksi siirtynyt toiminta viedään ”Suomen suurimpaan nuorisoseurantaloon”, ensi vuonna ovensa avaavaan Saimaa Stadiumiin.

Nuori Kulttuuri järjestää vuosittain nuorten taidetapahtumien paketin. Yhteistyökumppanien kanssa toteutettavat alueelliset tapahtumat ovat avoimia kaikille 10-20 -vuotiaiden nuorten ryhmille, ja osa ryhmistä valitaan esiintymään valtakunnalliseen tapahtumaan. Lajit ovat vuorovuosin tanssi (Moves), musiikki (Sounds) ja teatteri (Teatris), joista vuonna 2018 vuorossa on musiikkitapahtuma ja -katselmus Sounds.

Mikä Sounds?

Sounds-tapahtuma rakentuu nuorten esiintymisistä, ammattilasten palautteista, vertaispalautteista ja työpajoista. Mikkeliin odotetaan ensi kevääksi noin 1500 nuorta osallistujaa. Tapahtumasta odotetaan koko kaupungissa näkyvää yhteisöllistä, ja paikallisia nuoria osallistavaa nuorten viikonloppua. Kun alueelliset tapahtumat lasketaan mukaan, SOUNDS tavoittaa tuhansia nuoria, nuorisotyön ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia.

”Musiikin saaminen yleisön kuunteluun on nykyään helpompaa kuin koskaan”, kommentoi Nuori Kulttuuri -toiminnasta vastaava Pasi Saarinen. ”Sounds-tapahtuma tarjoaa kuitenkin aluetapahtumineen massiivisen määrä live-esiintymispaikkoja ja mahdollisuuden välittömään kohtaamiseen. Haluamme antaa entistä enemmän painoarvoa paitsi esiintymiskokemuksille myös vertaispalautteelle ja työpajoille.”

Tapahtumapaikaksi uusi Saimaa Stadiumi

Valtakunnallinen Nuori Kulttuuri SOUNDS järjestetään Mikkelissä, ovensa ensi keväänä avaavassa Saimaa Stadiumissa. Nuorisoseurajärjestön omistama Suomen Nuoriso-opisto on yksi Saimaa Stadiumin osakkaista. Kyse on ensimmäisestä valtakunnallisesta kulttuuritapahtumasta, joka järjestetään uudessa Saimaa Stadiumissa.

”Saimaa Stadiumi on Suomen suurin nuorisoseurantalo”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri ja Saimaa Stadiumin hallituksen jäsen Antti Kalliomaa. ”Seurantalot ovat perinteisesti koonneet lähiyhteisön harrastamaan, liikkumaan ja oppimaan yhdessä. Haluamme nähdä Saimaa Stadiumin samanlaisena yhteisöllisenä areenana, joka kokoaa eri-ikäiset toimijat yhteen harrastusalasta riippumatta. Tämä nuorten kulttuuritapahtuma avaa Stadiumin hienosti Mikkelin seudun nuorille ja lapsiperheille. Samalla valtakunnallinen tapahtuma tuo hienosti näkyvyyttä vasta avatulle Stadiumille.”
Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyy Suomen Nuoriseuroille

26.5.2017

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt, että Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyy Suomen Nuorisoseurojen toteutettavaksi. Nuori Kulttuurin tehtävänä on kannustaa ja tukea lasten ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla.

”Olemme ylpeitä ja onnellisia tästä päätöksestä, sillä tämä käytännössä turvaa Nuori Kulttuuri -toiminnan tulevaisuuden”, kommentoi Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa. ”Olemme tehneet laadukasta työtä ja yhdessä kehittäneet toimintaamme innovatiivisesti ja määrätietoisesti. Visionamme on olla Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Nuori Kulttuuri -toiminnan siirtyminen meille on osoitus siitä, että myös ministeriö ja yhteistyökumppanit arvostavat meidän tekemäämme nuorisotyötä.”

Nuori Kulttuuri -toiminta rakentuu nuorten taidetapahtumien ympärille. Vuosittain toimintaan osallistuu tuhansia nuoria, nuorisotyön ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia. Nuori Kulttuurin lajit ovat tanssi (Moves), musiikki (Sounds) ja teatteri (Teatris). Tänä vuonna vuorossa on Moves. Moves-aluetapahtumat ovat avoimia kaikille 10-20 -vuotiaiden nuorten ryhmille. Osa aluetapahtumissa esiintyneistä ryhmistä valittiin esiintymään valtakunnallisessa tapahtumassa Rovaniemellä 26.-28.5.

Käytännössä toiminnan siirto tapahtuu kesäkuun alussa. Nuorisoseuroissa Nuori Kulttuuri -toiminnasta vastaa toimialajohtaja Pasi Saarinen.

”Nuori Kulttuuri -toiminnan ydin on hyvä ja toimiva. Hallinnollinen muutos on oivallinen mahdollisuus tarkastella toimintaa myös kriittisesti. Lähdemme kehittämään toimintaa avoimella yhteistyöllä kaikkien kulttuurista nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Esimerkiksi uusia mukaan otettavia taiteenaloja kannattaa miettiä, jotta mahdollisimman monella nuorella on mahdollisuus osallistua Nuori Kulttuuri-toimintaan”, Saarinen valottaa tulevaisuuden suunnitelmia. Vuonna 2018 vuorossa on Nuori Kulttuuri Sounds.

Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt on myös tyytyväinen muutokseen. ”Parasta tässä on, että toiminta jatkuu katkeamatta. Olen myös henkilökohtaisesti iloinen, sillä olen saanut nauttia Nuori Kulttuuri -toiminnasta katsojana”, hän kommentoi.

Nuori Kulttuuri -toimintaa edelsi nuorison taidetapahtumat, joita nuorisoseurajärjestö hallinnoi lähes kolme vuosikymmentä. Nuorisoseurajärjestö oli mukana perustamassa Nuori Kulttuuri -säätiötä, jolle toiminta siirrettiin 2012.