Blog

  • Kulttuurinen ekosysteemi on työkalu taiteen ja nuorisotyön kentän roolien hahmottamiseen

    Kulttuurinen ekosysteemi on työkalu taiteen ja nuorisotyön kentän roolien hahmottamiseen

    R You Cult -hankkeen toisella seminaarimatkalla Tanskan Koldingissa nuorisoseurojen projektityöntekijä Riikka Rantapolku ja kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme pääsivät syvemmälle tutustumaan Etelä-Tanskan yliopiston hallinnoimaan EU-hankkeeseen, joka tutkii maaseutu- ja haja-asutusseutunuorten kulttuuri- ja taideharrastamisen edistämisen mahdollisuuksia.

    Hankkeen tarkoituksena on tuottaa menetelmäopas taide- ja kulttuurikentän toimijoille, jotka toimivat eri instituutioissa tai vapaalla kentällä. Hankkeeseen kuuluu rahoittajia, taiteilijoita, yhdistystoimijoita, nuorisotyöntekijöitä ja nuoria aikuisia, jotka toimivat Portugalissa, Tanskassa ja Suomessa.

    Tanskassa perehdyttiin kulttuuriseen ekosysteemiin

    Koldingissa kulttuuri- ja taideteemoja käsiteltiin kulttuurisen ekosysteemin hahmottamisen avulla. Kulttuurin ja taiteen mahdollistamiseen kuuluvat ns. vartijat (guardians), paimenet (nomands), yhdistäjät (connectors) ja alustat (platforms). Matkalla tutustuttiin erilaisiin alustoihin, joita olivat esimerkiksi katutaiteesta tunnettu Branden kylä, vanhan kalayrityksen tehdashalliin perustettu UrbanStreetZone -skoottihalli sekä kulttuurisen nuorisotyön keskus Mejeriet Sonderbørgin kaupungissa.

    Johanna Hurmetta matkalta jäi pohdituttamaan valtion ja kuntien valta-asema sekä kulttuurin ja taiteen tunnistaminen yhteiskunnan tasolla:

    ”Päällimmäisenä minulle jäi mieleen, miten yhteiskunnan tasolta Tanskassa oli huomioitu yksityisen rahan käyttämistä kulttuuriin ja taiteeseen. Sain kuulla yhdeltä työryhmän tanskalaiselta jäseneltä, että valtion puolelta on luotu pankeille velvollisuus myöskin edistää sosiaalista kestävyyttä omassa toiminnassaan.

    Pankit ovat toteuttaneet tätä velvoitetta siten, että yrityslainojen yhteydessä korkohuojennusta saa, jos yritys investoi tuotoistaan tietyn prosenttiosuuteen taiteen tai kulttuurin edistämiseen yrityksen paikkakunnalla. Tässä ajassa myös Suomessa julkisen rahan vähentyminen ei pitäisi olla pelkästään toimijoiden ratkaistavissa vaan myös valtiolta tulisi tulla apukeinoja esim. kulttuurisen nuorisotyöhön.”

    Guardians, eli vartijat ovat osa kulttuurista ekosysteemiä mahdollistajien ja alustojen lisäksi. Yksityisen sektorin vartijoiden rooli olikin mittava, kun hankeryhmä vieraili pienissä tanskalaisissa kaupungeissa. Riikka Rantapolku teki hyviä huomioita tähän liittyen:

    ”Tunnistin Tanskassa saman ilmiön kuin Suomessa: kulttuurin ja taiteen mahdollistaminen tuntui henkilöityvän tiettyihin osaajiin, jotka pystyvät eri keinoin mahdollistamaan alustojen rakentumista verkostojen avulla. Esimerkiksi UrbanStreetZonen kasvamiseksi Euroopan suurimmaksi skoottipuistoksi vaikutti vahvasti mahdollistaja Jan Parsberg Madsen. Samoin Mejerietin kulttuurikeskuksen toteuttamisen takana oli Lykke Stine Farre, jonka verkostot sekä paikallisiin poliitikkoihin että nuoriin mahdollistivat kasvun pienestä kahvilatoiminnasta laajaksi kulttuurikeskukseksi.”  

    R You Cult -hankkeen kolmas kansainvälinen kokoontuminen tapahtuu Suomessa joulukuussa 2023. Tällöin Suomen, Tanskan ja Portugalin hankeryhmien aiheena on syventyä kulttuurin digitalisaatioon.

    Lue lisää

    Hankkeen ensimmäinen opintomatka suuntautui Portugaliin. Kesäkuun 2023 alussa Tanskan ja Suomen ryhmät vierailivat historiallisessa Évoran kaupungissa, joka on tunnettu muun muassa korkin, viinin ja oliiviöljyn tuottajana sekä Unescon maailmanperintökohteena.

    Lue Nuorisoseurat-lehdestä mitä ajatuksia matka herätti: Portugali on käsitöiden ja perinteiden maa – mitä voisimme tuoda sieltä nuorisoseuratoimintaan?

  • Folklandia 2024: Pohjanlahden laineilla risteilee ennätyssuuri kattaus kansanmusiikin ja -tanssin eturivin tekijöitä

    Folklandia 2024: Pohjanlahden laineilla risteilee ennätyssuuri kattaus kansanmusiikin ja -tanssin eturivin tekijöitä

    Vuoden 2024 Folklandian koko ohjelmisto on julkaistu. Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään 12.–13.1.2024 Baltic Princess -laivalla. Turusta Kapellskäriin ja takaisin risteilee ennätyssuuri 110 artistin / ryhmän esiintyjäkattaus.

    Laiva on lastattu kotimaamme ja naapurimaidemme kansanmusiikin kiinnostavimmilla ja ajankohtaisimmilla nimillä sekä kansantanssimme eturivin tekijöillä. Ohjelmistossa ovat tärkeällä sijalla myös maamme ruohonjuuritason kokeneet folk-harrastajat. Parille tuhannelle risteilyvieraalle on luvassa taatusti unohtumaton ja ympäri vuorokauden sykkivä folk-elämys.

    Kansainvälisinä esiintyjinä Gangar, Rå ja Juhan Uppin

    Kansainvälisiä esiintyjiä on tulossa kyytiin Ruotsista, Norjasta ja Virosta. Valtaisaa suosioita kotimaassaan Norjassa nauttiva viisimiehinen Gangar-yhtye yhdistelee maansa perinnesävelistä ja muun muassa folk-metallista, jazzista ja AC/DC-vaikutteista keitoksen, joka on hurmannut isoja yleisöjä nyt myös kansainvälisillä festivaaleilla. Ruotsalainen kolmen naisen Rå-yhtye taas yllättää kokoonpanollaan. Saksofonin, klarinetin ja viulun voimin syntyy kiehtovaa ruotsalaisen pelimannimusiikin perinteestä ammentavaa musiikkia, joka saa seurakseen mausteita EDM-rytmeistä, heavy metal -vaikutteista sekä jazz-improvisaatiosta.

    Folklandialla nähdään myös Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnolla äskettäin palkittu kanteletaiteilija, laulaja-lauluntekijä ja multi-instrumentalisti Maija Kauhanen. Ruotsalainen pelimannisukuun syntynyt viulisti Lena Jonsson on yksi Pohjolan arvostetuimmista kansanmuusikoista ja instrumenttinsa taitajista. Folklandialla hän yhdistää voimansa suomalaisen, omillaankin kansainvälistä uraa tekevän, haitaristin Johanna Juholan kanssa. Kansainvälisiin esiintyjävieraisiin lukeutuu myös virolainen haitaristi ja multi-instrumentalisti Juhan Uppin, jota pidetään yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä virolaisista kansanmuusikoista.

    Suomalaisen kansanmusiikin superyhtyeitä

    Folklandian kotimaiseen kattaukseen kuuluvat muun muassa suomalaisen kansanmusiikin superyhtyeiksikin mainitut Frigg ja BFP (aiemmin Bergå Folk Project). Friggillä on takanaan jo kaksi vuosikymmentä kestänyt ura yhtenä kansainvälisesti tunnetuimmista ja eniten maailmaa kiertäneistä alan kokoonpanoistamme. BFP taas on tuoreempi kansanmusiikin huippuammattilaisten muodostama kvartetti, jonka ällistyttävän virtuoosimainen soitanto palkittiin viime vuonna Etno-Emmalla.

    Myös kansanmusiikista ammentavat lauluntekijät Vilma Talvitie ja vuoden 2022 Kansamusiikkilevy-palkinnon Ptitsi Pajut -albumistaan pokannut Susanna Leppänen ovat mukana ohjelmistossa. Mukaan on lisäksi saatu suomalaisen kansanmusiikin sanansaattajana jo yli 40 vuoden ajan toiminut JPP-yhtye ja lukuisista Suomi-jazzin huippukokoonpanoista tunnettu vibrafonisti Panu Savolainen, joiden yhteistyössä jazz ja kaustislainen viulunsoitto kohtaavat ennenkuulumattomalla tavalla.

    Mukana yli neljäkymmentä kansantanssiryhmää

    Folklandialla nähdään myös laaja kattaus maamme kansantanssin eturivin tekijöitä. Raakaa tradia kollektiivin Nuutinpäivän perinteisiin pohjaavassa esityksessä siivotaan joulu pois sadan vuoden takaisilla juhlamenoilla. Karjalan Nuorten Stadin hugi – 105-vuotisjuhlaspektaakkelissa kolme kansantanssiryhmää, kaksi yhtyettä ja kansanlaulukuoro pistävät parastaan. Mukana on lisäksi yli neljäkymmentä kansantanssiryhmää eri puolilta Suomea.

    Eläköön Folk! -gaalassa palkitaan kansanmusiikin ja kansantanssin tekijöitä

    Osana Folklandiaa järjestettävä Eläköön Folk! -gaala jakaa merkittävimmät alan tunnustukset kansanmusiikin, kansantanssin sekä maailmanmusiikin ansioituneimpia tekijöille. Gaalassa julkistetaan myös Pispalan Sottiisin ja Kaustisen Folk Music Festivalin vuoden yhtyeet.

    Median edustajien akkreditointi Folklandialle on alkanut ja se päättyy 31.12. Linkki akkreditoitumislomakkeeseen.  Liput Folklandialle myy Ikaalisten matkatoimisto: www.imt.fi/folklandia.

    Folklandian järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä 46 alan kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa. 

    Lisätiedot

    Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat
    050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi 

    Folklandia.fi

    Folklandia Instagramissa

    Folklandia Facebookissa

  • Osallistu Nuorisoseurojen joulukalenteriin 

    Osallistu Nuorisoseurojen joulukalenteriin 

    Nuorisoseurojen sosiaalisen median kanavissa pyörii joulukalenteri 1.-24.12., jossa nostetaan esiin paikallisia nuorisoseuroja eri puolilta Suomea. Haemme nyt mukaan seuroja, joka haluavat esitellä toimintaansa tai mainostaa tapahtumiaan liiton Instagram– ja Facebook-tileillä.

    Joulukalenteriin osallistutaan vapaamuotoisella tekstillä ja kuvalla. Juttu voi olla iso tai pieni! Aiheena voi olla esimerkiksi:

    • Seuran joulumyyjäiset, puurojuhla tai muu tapahtuma.
    • Kausivalojen virittäminen, joulukuusen tai seurantalon koristelu.
    • Harrastusryhmän jouluiset harjoitukset.
    • Seuran jouluiset terveiset ja kiitokset tästä vuodesta.
    • Jouluista hassuttelua tai muuta fiilistelyä, mitä mieleen juolahtaakaan!

    Ilmoittaudu mukaan lomakkeella: Nuorisoseurojen joulukalenteri 2023

    Lisätietoja antaa viestintäasiantuntija Essi Roisko: essi.roisko@nuorisoseurat.fi, puh. 044 7390 621. 

  • Muutoksia Kansalaisfoorumin kurssi- ja opintoryhmätukeen vuonna 2024

    Muutoksia Kansalaisfoorumin kurssi- ja opintoryhmätukeen vuonna 2024

    Nuorisoseurat voivat hakea Opintokeskus Kansalaisfoorumilta tukea kurssien ja opintoryhmien järjestämiseen. Tulevana vuonna opintokeskusten rahoitusta kuitenkin leikataan valtion budjettiesityksen mukaan noin 23 %. Tämän vuoksi myös Kansalaisfoorumin seuroille käytettävissä olevat kurssi- ja opintoryhmätuet vähenevät vuonna 2024.

    Vuonna 2024 kurssituki on enintään 25 €/opetustunti ja tuettavien opetustuntien määrä vähenee. Tänä vuonna kurssituki on ollut enintään 27 €/opintotunti.

    Opintoryhmätuki tulee olemaan 250 €/opintoryhmä ja tuettavien opintoryhmien määrä laskee. Opintoryhmän vähimmäiskesto on 20 opetustuntia.

    Kurssitoiminnassa ikärajat poistuvat. Kurssitukea voi hakea nuorten ja aikuisten kurssitoiminnan lisäksi lapsiryhmille ja aikuis-lapsi-ryhmille. Opintoryhmissä opiskelijoiden alaikäraja on jatkossakin 15 vuotta.

    Tiedonkeruu tarkentuu

    Vuoden 2024 alusta alkaen opiskelijoista kerätään tilastotietoja liittyen ikään, koulutustasoon, äidinkieleen ja työmarkkina-asemaan. Tilastotietoja ei liitetä opiskelijoiden tunnistustietoihin. Tiedonkeruu toteutetaan opiskelun aikana niin, että kukin kurssilainen ja opintoryhmäläinen kirjaa itse tietonsa verkkopalveluun.

    Myös kursseista ja opintoryhmistä kerättäviin taloustietoihin on tulossa muutoksia. Jatkossa menoista ja tuloista tulee raportoida aiempaa tarkemmin.

    Muutoksista kerrotaan lisää webinaarissa 13.11.

    Kaikista muutoksista tiedotetaan tarkemmin loppuvuoden aikana Skaftuki-infokirjeissä sekä vuoden 2024 alussa järjestettävissä webinaareissa. Nuorisoseurojen oma info-webinaari Kansalaisfoorumin koulutustukiin liittyen järjestetään 13.11.

    Lisätietoa: info@skaftuki.fi

  • Sotkamon Nuorisoseuran tubettajatapahtumassa osallistujaennätys

    Sotkamon Nuorisoseuran tubettajatapahtumassa osallistujaennätys

    Kainuulaisten syyslomaviikko huipentui tähtivieraiden seurassa, kun Naapurinvaaran Huvikeskuksen valloittivat sunnuntaina 22.10. tubettajat Santtu, Nino ja Ara. Keikkaidea sai alkunsa, kun Sotkamon Nuorisoseura kysyi nuorilta, kenet he haluaisivat vieraakseen Naapurinvaaralle. Nuoret toivoivat tubettajavierasta ja antoivat listan nimistä, joita voisi pyytää esiintymään. Santtu, Nino ja Ara sekä dj Sonja saivat kunnian olla historian ensimmäiset tubettajat esiintymässä Napiksen lavalla.

    Tapahtumaan saapui yli 600 nuorta ympäri Kainuun, mikä on Nuorisoseurojen tapahtumassa valtakunnallisestikin mitattuna huima yleisömäärä. Ensimmäiset fanit saapuivat jonottamaan keikkapaikalle jo kymmenen aikaan aamulla.

    Ohjelmassa oli DJ-setti, onnenpyörä sekä esiintymisen jälkeen tietysti hetki yhteiskuville, nimmareille ja halauksille. Nuorilta saadun palautteen perusteella keikka oli onnistunut ja sitä suositeltaisiin muille erittäin mielellään. Sotkamon Nuorisoseuralla on aihetta ylpeyteen.

    Tapahtuman järjestäjiä jännitti ennakkoon, kuinka nuoret fanit pääsevät paikalle, sillä Naapurivaaran Huvikeskus sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Sotkamon keskustasta. Tästä syystä järjestettiin ilmainen yhteiskuljetus Sotkamosta, Kajaanista ja Kuhmosta. Suurin osa yleisöstä saapui tapahtumaan lopulta omalla kuljetuksella, mutta kyyditykset tulivat silti tarpeeseen. Yhteiskuljetus on hieno esimerkki siitä, miten tapahtuman järjestäjä voi itse vaikuttaa siihen, että yleisöllä on mahdollisuus osallistua tapahtumaan.

    Tekemisen riemua Kainuussa -hanke tapahtuman tukena

    Tubettajavierailu oli Leader-rahoitteisen Tekemisen riemua Kainuussa -hankkeen pilottikokeilu. Hanke tuki tapahtumaa markkinoinnissa ja viestinnässä. Lisäksi tapahtumalla oli suuri joukko sponsoreita.

    Hanke kiittää Sotkamon Nuorisoseuraa ja kaikkia tapahtumaan osallistuneita sponsoreita onnistuneesta tapahtumasta. Pikkulinnut ovat kertoneet, ettei lokakuun tubettajavierailu suinkaan jää viimeiseksi, vaan jatkoa on odotettavissa. Jäämme innolla odottamaan uusia keikkoja.

  • Suomen ja lähialueiden kansanmusiikkiperinteiden arvo ymmärrettävä myös Yleisradiossa

    Suomen ja lähialueiden kansanmusiikkiperinteiden arvo ymmärrettävä myös Yleisradiossa

    Yle on lakkauttamassa Suomen ja lähialueiden kansanmusiikkeihin keskittyvän Yle Etnon Sydänjuurilla-ohjelman. Tuemme Kansanmusiikin & Kansantanssin Edistämiskeskuksen (KEK) avointa kirjettä aiheeseen liittyen. Suomen Nuorisoseurat on yksi KEK:n jäsenyhteisöistä.

    Hyvä Ylen hallintoneuvoston jäsen ja vastaava toimittaja Ville Vilén,

    Suomen alueella vuosisadat kehittynyt kansanmusiikki on olennainen ja ainutlaatuinen osa suomalaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä. Suomalaisen moninaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön tuottaminen, luominen, kehittäminen, säilyttäminen ja tukeminen kuuluvat Yleisradion julkisen palvelun tehtäviin (Yleisradiolaki 7 §). Kuitenkin suomalaisten enemmistö- ja vähemmistökulttuurien ja Suomen lähialueiden kansanmusiikin näkyvyys ja kuuluvuus on jo tähän asti ollut Yleisradiossa hyvin vähäistä. Kansanmusiikkia tai kansantanssia ei käytännössä näy televisiossa eikä kansanmusiikkiin keskittyviä ohjelmia kuulu muilla radiokanavilla kuin Yle Radio 1:ltä, jossa sillä on vielä ollut pieni saarekkeensa.

    Nyt Yleisradio on lakkauttamassa ainoaa tähän aihealueeseen erikoistunutta säännöllistä ohjelmaansa, Yle Radio 1:n Sydänjuurilla-ohjelmaa, jota Amanda Kauranne on ansiokkaasti ja perehtyneesti toimittanut jo usean vuoden ajan. Se on ainoa aikaansa systemaattisesti seuraava suomalaista kansanmusiikkia käsittelevä radio-ohjelma, jossa on kattavasti esitelty uusia julkaisuja ja paneuduttu syventyneesti eri kansanmusiikkiteemoihin. Ohjelmalla on ollut korvaamaton merkitys niin perinteisen kuin uudemman, ammattilais- ja taiteilijalähtöisen kansanmusiikki-ilmaisun esiintuontifoorumina. Sydänjuurilla-ohjelma on tuonut ansiokkaasti esiin myös maan vähemmistökulttuurien kuten suomenruotsalaisten, romanien ja karjalaisyhteisöjen musiikkiperinteitä sekä kaikilla kolmella Suomessa elävällä saamen kielellä tehtyä saamelaisten musiikkia. Näiden musiikkien näkyvyys ja kuuluvuus on vielä valtakulttuurin kansanmusiikkiperintöäkin heikompaa.

    Yleisradiolla on ollut Suomen alueen kansanmusiikkiin keskittyvä radio-ohjelma 1930-luvulta asti. Nyt Yle ei ole tuomassa Sydänjuurilla-ohjelman tilalle uutta erikoisohjelmaa. Ylestä on kuultu täsmentämättömiä lupauksia kansanmusiikin lisäämisestä muihin ohjelmasisältöihin. Näihin lupauksiin on vaikea luottaa. Kokemus on osoittanut, että erillisen kansanmusiikkiohjelman ulkopuolella kiinnostus Suomen alueen kansanmusiikkia ja kansanmusiikkipohjaista musiikkia kohtaan Ylen sisällä rajoittuu satunnaisiin välähdyksiin Yle Radio 1:n ns. maailmanmusiikkiohjelmissa, Yle Sámi Radiossa (Yle saamenradio) sekä muissa Yle Radio 1:n musiikkiohjelmissa. Mikään tähänastinen Yleisradion toiminnassa ei anna viitettä suhtautumisen muuttumisesta. Esimerkiksi radiointien määrä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilta ja muista tapahtumista tuntuu olevan kuihtumisen kierteessä. Kansantanssille ei anneta Ylellä näkyvyyttä juuri lainkaan.

    Kansanmusiikki on paljon muutakin kuin genre. Sillä on muista musiikin lajeista poikkeavat historialliset kehityskulkunsa ja ‑mekanisminsa, sosiaaliset funktionsa, tuotanto- ja kulutusrakenteensa jne. Tätä omalakisuutta osoittaa esimerkiksi se, että musiikin ammatillisessa koulutuksessa konservatoriotasolta Sibelius-Akatemiaan asti sillä on omat linjansa ja koulutusohjelmansa. Vastaava tilanne on useimmissa verrokkimaissa. Alan koulutus tuottaakin vahvasti osaamisensa todistaneita taiteilijoita ja erikoistuneita ammattilaisia, joiden ammatilliselta toiminnalta radiokuuluvuuden heikentäminen vetää mattoa jalkojen alta.

    Vaikka Suomen alueen kansanmusiikin lisääminen muihin ohjelmiin toteutuisikin, erikoisohjelman sisältämä ja vaatima asiantuntemus ei siirry. Kansanmusiikki tarvitsee korkeatasoisesti toimitetun oman ohjelmansa, jonka toteuttaja tuntee kansanmusiikin erityisluonteen ja Suomen alueen kansanmusiikin estetiikan, historian ja traditiot, kokonaisuudet, kontekstit, taustat ja ajankohtaiset ilmiöt. Tällaiset asiantuntevasti toimitetut ohjelmat ovat itsestäänselvyys lukuisten muiden genrejen kohdalla Yleisradiossa. Kaikkein eniten tämän itsestäänselvyyden tulee toteutua oman maan ja kulttuurin ainutlaatuisen musiikkiperinnön kohdalla, jota ei missään muualla maailmassa vaalita.

    Suomi on sitoutunut Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen ratifioidessaan turvaamaan valtion alueella aineetonta kulttuuriperintöä. Yleisradion rooli mainitaan useissa kohdin Suomen Unesco-sopimuksen toteutuksen maaraportissa (2021). On selvää, että kulttuuriperintöilmiöiden aseman ja näkyyvyyden heikentäminen sotii niitä sitoumuksia vastaan, jotka Suomi on Unescon sopimuksen ratifioidessaan antanut. 

    Ainoan Suomen alueen kansanmusiikkia käsittelevän ohjelman lakkauttaminen on Yleisradiolta vahvasti vastoin sivistystehtäväänsä ja kulttuurisen monimuotoisuuden esiintuomisen ja ylläpitämisen tavoitteita kohtaan. Millään kulttuurilla, kansakunnalla tai valtiolla ei ole varaa romuttaa omaa arvopohjaansa ja identiteettiään hylkäämällä oma kulttuuriperintönsä. Lakkauttamispäätös on peruttava, ja Yleisradion musiikkitoimituksissa on päinvastoin käynnistettävä perusteellinen itsetutkiskelu sen suhteen, miten ne katsovat hoitavansa lakisääteistä kulttuuriperinnön turvaamisen tehtäväänsä.

    Ystävällisin terveisin,
    Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen hallitus

  • Hannu Harmaala Suomen Nuorisoseuroista Valtion nuorisoneuvoston jäseneksi

    Hannu Harmaala Suomen Nuorisoseuroista Valtion nuorisoneuvoston jäseneksi

    Suomen Nuorisoseurojen toinen varapuheenjohtaja, Hannu Harmaala, 30, on valittu mukaan valtion nuorisoneuvostoon. Neuvoston toimikausi alkoi 14.9. mutta tänään 26.10. on uuden kokoonpanon ensimmäinen kokous. Neuvoston kausi on nelivuotinen.

    Valtion nuorisoneuvosto on valtioneuvoston asettama nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin, johon valtioneuvosto kutsuu jäseniksi lasten ja nuorten kasvu- ja elinoloihin perehtyneitä henkilöitä.

    Nuorisolain mukaan neuvoston tehtävänä on käsitellä nuorten kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita ja arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia nuoriin ja nuorille suunnattuihin palveluihin ja toimintoihin, tehdä aloitteita ja esityksiä nuorisopolitiikan kehittämiseksi, tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan, antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan otettavista asioista sekä seurata toimialan kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä.

    – Valtion nuorisoneuvostolla on keskeinen rooli nuorten hyvinvoinnin seuraajana ja nuorisotyön ja -politiikan aitiopaikalla. On hienoa, että kulttuurinen nuorisotyö sekä nuorisoseuraliikkeen 142-vuotinen historia nuorisotyön parissa pääsee mukaan näin keskeiseen toimielimeen, iloitsee Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

  • Rääkkylään nuorten toivoma paintball-sisärata vaikuttajahankkeen avulla

    Rääkkylään nuorten toivoma paintball-sisärata vaikuttajahankkeen avulla

    Rääkkylässä paikallisten nuorten toivoma paintball-sisärata on saanut myönteisen päätöksen. Nuoret innostuivat kirjoittamaan kuntalaisaloitteen harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi Suomen Nuorisoseurojen Osallistavaa vaikuttamista – nuorten paikalliset vaikuttajapolut -hankkeen myötä.

    Nuorten ja mukana olevien toimijoiden iloksi aloite otettiin heti kunnassa käsittelyyn. Nyt saatu myönteinen päätös mahdollistaa talkoot toimintaa varten osoitetun rakennuksen ikkunoiden suojaamiseksi ja tilojen raivaamiseksi.

    – Ensimmäiset talkoot järjestetään 25.10., jolloin odotamme paikalle sekä nuoria että hanketta tukevia aikuisia. Lisätalkoita aikataulutetaan tarvittaessa, hankkeen projektikoordinaattori Sini Korhonen kertoo.  

    Tavoitteena on, että loppuvuonna paintballia pelataan uusissa tiloissa. Etenkin nuoret iloitsevat päästessään harrastamaan sisätiloihin talvikauden kynnyksellä.

    – Kivaa, että meille on tälläistä järjestetty ja mahdollistettu, kommentoivat yläkouluikäiset Peetu Honkanen, Oskari Tarkiainen ja Juuso Valtanen, jotka ovat olleet mukana hankkeen ensiaskeleista lähtien.

    Rääkkylän nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Mika Nykänen on erityisen ilahtunut nuorten aktiivisuudesta.

    – Hankkeen myötä on auennut mahdollisuuksia nuorten osallisuuden paremmalle huomioimiselle.

    Myös muut kunnassa työskentelevät aikuiset ovat huomanneet nuorten innostuksen ja kyselyitä kuntalaisaloitteen etenemisestä on tullut useammalta taholta. Nuoret toivovatkin mukaan enemmän porukkaa ja suunnitteilla on paintball-haasteturnauksia lähikuntien nuorten kanssa.

    Tulossa lego-mielenosoituksia ja nuorisovaihto

    Hankkeen myötä alueella järjestetään muutakin toimintaa. Tulossa on mm. lego-mielenosoituksia, joista ensimmäinen oli viime lauantaina 13.10. Rasivaaran nuorisoseuran laneissa. Mielenosoituksessa jokainen paikalla ollut sai rakentaa mieleisensä legohahmon ja tehdä sille mielenosoituskyltin.

    Nuorten rakentama lego-mielenosoitus

    Tapahtumassa oli lisäksi mahdollisuus pelata ”Kuka kähvelsi eväät”-pakohuoneessa ja osallistua bingoon, joka keräsi myös yläkerran ahkerat lanittajat mukaan. Näyttää vahvasti siltä, että Rääkkylän vapaa-aikatoimen on lähdettävä bingokaupoille, sillä bingo nostatti sen verran suuren suosion.

    Nuorten vaikuttamistaitojen lisääntymisen myötä hankkeen seuraavat isommat askeleet ovat jo tiedossa. Kesälle 2024 on suunnitteilla kansainvälinen nuorisovaihto.

    – On hienoa, että vaihto mahdollistaa uusiin ihmisiin tutustumisen ja kansainvälistä nuorten toimintaa Rääkkylään, Peetu Honkanen kertoo.

    Toiminnalla vahvistetaan nuorten paikallista toimintaa

    Nuorten paikallinen vaikuttajahanke on Suomen Nuorisoseurat ry:n Pohjois-Karjalan aluetoimiston toteuttama ja hallinnoima alueellisen nuorisotyön ja -toiminnan kehittämishanke, joka vahvistaa alueella toimivien nuorten vaikuttamisosaamista sekä itselleen mielekkään toiminnan toteuttamista paikallisesti.

    – Parasta on nähdä nuorten innostuminen ja kasvutarinat, joita syntyy, kun nuorten ajatuksille annetaan tilaa ja aikaa, Sini Korhonen summaa hankkeen ensimmäistä vuotta. 

  • Ohjaaja – ilmianna itsesi!

    Ohjaaja – ilmianna itsesi!

    Nuorisoseurassa toimiva ohjaaja, olet meille tärkeä! Tahtoisimme tietää kuka olet?

    Tavoitteenamme on tulevaisuudessa tavoittaa ohjaajamme paremmin, jotta voimme avata heille järjestön suomia mahdollisuuksia, tarjota ohjaajakoulutusta ja -huoltoa sekä palkita, kannustaa ja kertoa ohjaajiemme oikeuksista.

    Lähetä tietosi meille 31.12.2023 mennessä verkkolomakkeen kautta: Nuorisoseurojen ohjaajakysely

    Arvomme kaikkien tietonsa lähettäneiden ohjaajien kesken 50 € S-ryhmän lahjakortin!

  • Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

    Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

    Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Musiikin ja tanssin alueelta luetteloon lisättiin mm. kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto.

    Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto on elävä kulttuuriperinteen ja yhdessäolon muoto. Kansanomaisella paritanssilla Suomessa tarkoitetaan perinteeseen pohjaavia tanssilajeja, joita tanssitaan elävästi ja spontaanisti, vapaasti muunnellen. Tanssilajeja ovat esimerkiksi masurkka, polkka, valssi, sottiisi, polska, hambo ja jenkka. Tanssisoitolla tarkoitetaan kansanmusiikkia, joka on syntynyt tanssien säestämiseen ja säilynyt elävänä yksin ja yhdessä soittamisen kulttuurina.

    Suomen Nuorisoseurat oli yksi organisaatioista, jotka ehdottivat kansanomaisen parintanssin ja tanssisoiton lisäämistä luetteloon. Perinne näkyy ja kuuluu aktiivisesti paikallisten seurojen harrastusryhmissä ja Nuorisoseurojen tapahtumissa, kuten Pispalan Sottiisissa, Tanssimaniassa ja Folklandiassa.

    Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 86 kohdetta

    Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. 

    Suomen kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa.

    Kaikki ehdotukset kansalliseen luetteloon tulevat perinnettä harjoittavilta yhteisöiltä itseltään, ja hakemukset vertaisarvioidaan. 

    Kansallisen luettelon lisäksi eläviä perintöjä listataan wikiluetteloon, joka on laaja ja monipuolinen tietopankki elävästä kulttuuriperinnöstä. Alustalla on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä.