Nuori Kulttuuri Digistage on virtuaalinen esiintymislava 13–29-vuotiaille nuorille, jotka harrastavat taidetta ja kulttuuria. Digistagen esitykset ovat nuorten taiteilijoiden esittämiä tai luomia taideteoksia, jotka esitetään videomuodossa.
Virtuaalisen esiintymislavan teokset ovat nyt katsottavissa, kommentoitavissa ja tykättävissä. Yleisö voi äänestää omaa suosikkiansa Digistagella 7.5. saakka. Tykätyin esitys julkistetaan Nuori Kulttuuri Festival Kuopio 2023 tapahtumassa 26.–27.5. Kaikki Digistagelle lähetetyt videot ovat myös esillä Kuopion tapahtumassa striimin muodossa.
Äänestäminen on helppoa ja hauskaa, ja ohjeet löydät alta: 1. Katso videoita klikkaamalla profiilikuvaa galleriassa ja sen jälkeen painamalla katso-painiketta. 2. Äänestä suosikkiasi klikkaamalla esityksen profiilikuvasta tai Äänestä -napista. 3. Kirjoita 80 merkkiä pitkä perustelu, miksi kyseinen esitys oli mieleenpainuvin.
Taide on myös kommunikointia yleisön kanssa
”Omasta taiteesta on kiinnostavaa saada palautetta, ja se on myös tärkeää eteenpäin pyrkimisen kannalta”, sanoo Digistagea koonnut Jussi Kaijankangas
Yleisön ja esiintyjien on myös tärkeää kommunikoida jollain tasolla. Sitä varten tärkeää saada palautetta myös suoraan katsojilta. Sitä varten on kehitetty pieni askel palautteenantoon, jotta yleisö voi ilmaista mielipiteensä tykkäämällä ja antamalla perusteluja.
Yleisö voi siis antaa minimissään 80 merkkiä pitkän perustelun äänestysvalinnalleen. Perustelut käytetään yhtenä palautteen osana teoksille. Ajatuksesi on tärkeä myös nuorten esiintymiselle, esiintyjät janoavat myös palautetta tekemisestään. Nuoret esiintyjät eivät ole pelkästään vapaan palautteen varassa, vaan he saavat asiantuntijaraadilta esityksestään kirjallisen palautteen Digistagen kautta saadun palautteen rinnalle.
Nuori Kulttuuri Digistage on ainutlaatuinen tilaisuus nuorille taiteilijoille esitellä taideteoksiaan laajalle yleisölle. Käy tutustumassa millaisia esityksiä on Digistagelle tullut tanssin, teatteri, musiikin, sirkuksen, animaatio ja videotaiteen kautta.
RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät tuo Kankaanpäähän noin 170 nuorta ohjaajineen viettämään tiivistä teatteriviikonloppua koulutuksen ja katselmuksen merkeissä. Koulutustyöpajoja järjestetään yhdeksän. Viikonlopun aikana osallistujat pääsevät tutustumaan lavarunouteen, kirjoittamiseen, klovneriaan, näyttelijäntyöhön, opetuksellisien liveroolipelien eli edularppien maailmaan, feikkitanssiin, teatteritekniikkaan sekä esityksen valmistamiseen ryhmälähtöisesti tyhjästä KÄTY450 koulutuspajan aikana. Koulutuspajojen antia päästään näkemään katselmuksen avajaisissa, kun Teatteritekniikan ja KÄTY450 koulutuspajat esittävät valmistamansa demoesityksen.
Tämän vuoden katselmukseen valittiin seitsemän esitystä. Ympäri Suomea saapuvat ryhmät esiintyvät Pohjanlinnan koulun Kankaanpääsalissa lauantain ja sunnuntain aikana. Lisäksi virolainen KutiMuti Stuudio vierailee lauantai-iltana esityksellään. Esitykset käsittelevät mm. ystävyyttä, yhteisöllisyyttä, kiusaamista, omaa identiteettiä ja nuorten kasvukipuja. Vaikuttavia esityksiä ja upeaa yhteistä tekemistä luvassa!
Nuorisoteatterikatselmus alkaa lauantaina 22.4.2023 klo 13.30 katselmuksen avajaisilla Kankaanpään liikuntakeskuksen palloiluhallilla.
Katselmus päättyy sunnuntaina 23.4.2023 klo 16.30 tilaisuuteen, jossa jaetaan Ramppikuumeen kiertopysti sekä stipendejä ja kunniakirjoja. Esitykset katsoo ja antaa palautetta katselmusraati, jonka muodostavat näyttelijä Senna Vodzogbe, näyttelijä Antti Laukkarinen ja teatteritaiteen maisteri, teatteriohjaaja ja -opettaja sekä Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtajana Sanna Saarela. Esitykset ovat yleisölle avoimia. Esityksiin voi ostaa 5 € lippuja tapahtumapaikalta infopisteeltä Kankaanpääsalista, joka sijaitsee Pohjanlinnan koululla (Kangasmoisionkatu 1).
Mie olen Suvi ja harrastan kansantanssia Nuorisoseura Rajan Nuorissa tanssijana Kirjavat-ryhmässä ja ohjaan tällä hetkellä kahta lasten kansantanssiryhmää, Kiertulia ja Karkeloa. Miun tanssiharrastus oli viime keväällä hetken äitiyslomalla, mutta hiljaiseloa ei kestänyt pitkään, kun vauva jo pääsi rintarepussa tai vaunuissa mukaan treeneihin ja tapahtumiin. Miulla on ollut tanssin saralla hurjan monipuolinen vuosi, joten on mukavaa päästä jakamaan kuulumisia muille tanssiharrastajille! Nytkin kirjoitan tätä kirjettä kansantanssi- ja musiikkifestivaali Lempon jälkeisessä väsyneessä mutta onnellisessa tunnelmassa: Sain tanssia onnistuneen keikan Kirjavien ja Polennan kanssa Kuusankoskitalolla, ihailla Polokkareiden Finaalia ja nautiskella klubilla lisää musiikki- ja tanssiesityksistä ja tanhutyyppien seurasta.
Pakittelen kuulumisissa kuitenkin ensin viime syksyyn, kun vihdoin syyskuussa päästiin kaikkien koronavuosien aiheuttamien viivästysten jälkeen toteuttamaan Kirjavien 25-vuotisjuhlakonserttisarja Lappeenrannassa. Juhlateoksemme on Hanna Poikelan koreografioima ja Petri Praudan säveltämä Eteinen – tanssiteos valinnoista. Saimme tehdä Hannan johdolla meidän ryhmän näköisen teoksen, jossa liike ja tanssi edellä tarkastellaan, millaisia valintoja myö kolmekymppiset pohditaan, joudutaan tekemään tai mihin päätöksiin edes voidaan vaikuttaa. Prosessi oli myös rankka, kun maaliviiva siirtyi useita kertoja olosuhteiden pakosta, mutta esiintymisestä osaa nyt nauttia sitäkin enemmän. Ja oli meillä melkoinen 25-vuotiskaronkka!
Syksyllä myös ohjaajahommat pitivät kiireisinä, sillä seurassamme toteutettiin aivan uudenlainen projekti, kun lasten- ja nuortenryhmämme esittivät marraskuussa tanssisatu Ruma Ankanpoikasen, joka oli koreografi Susanna Kivisen ja teatteriohjaaja Aapo Stavénin yhteistyössä syntynyt tanssiteatteriteos. Mie toimin myös tuottajana teoksessa, miun puolivuotiaan assistentin kulkiessa mukana treeneissä ja puuhissa. Lopputulos oli miusta monella tapaa herkistävä, kun näki miten sitoutuneesti noin 60 tanssijan joukko suhtautui omaan esiintyjyyteensä, ja miten lopputulos oli toden totta tanssitaidetta lasten toteuttamana. Esitys ainakin sulatti yleisön sydämet, ja toimi aivan ihanasti myös lapsikatsojille! Myö päästään vielä toukokuussa esittämään teos uudelleen seuramme kevätkonsertissa. Kevätkonsertin lisäksi lasten ryhmien kanssa tähtäillään jo kovasti kohti ensi kesän Kalenoita. Myö harjoitellaan ahkerasti yhteisohjelmien tansseja ja Karkelon kanssa valmistaudutaan Tanssiralli-katselmukseen. Luvassa taitaa olla miun 10. Kalenat, joita oon saanut viettää osallistujana, talkoolaisena tai ohjaajana. Oottehan kaikki tulossa Lappeenrantaan kesäkuussa?
Lopuksi vielä yritän vastata edellisen kirjoittajan kysymykseen, että mitä kaikkea tanssi on antanut minulle – vaikka mahdotonhan sitä kaikkea on kuvata. Miulle tanssi on ihana itseilmaisun keino, oman kehon ja mielen tutkimista sekä vuorovaikutukseen heittäytymistä tanssiparin ja -ryhmän kanssa. Tanssi on antanut miulle Kirjavat, joiden kanssa ollaan jaettu elämää tanssisaleissa, festareilla, keikkalavoilla, yleisössä, ympäri maailmaa ja ihan vaan ”siviilielämässä” niin tiiviisti, että myö puhutaan toisistamme Kirjava-perheenä. Toki sieltä on löytynyt miulle myös aviomies, ja ryhmässä tanssii myös oma sisko, että ehkä tää perhevertaus ei ole niin kaukaa haettu miun kohdalla noin muutenkaan!
Lisäksi ohjaajuus on miulla kulkenut tanssimatkassa 15-vuotiaasta saakka, ja koen sen olevan ihana mahdollisuus tarjota muillekin samoja kokemuksia ja rakkautta kansantanssilajiin, kuin mitä itse on huipuista huipuimmalta ohjaajaltani Merja Skytältä vuosien aikana itse saanut. Loputtomiin voisi puhua myös nuorisoseuralaisuudesta, omasta seurasta, perinteestä ja siitä ammentamisesta tai kansantanssimaailman myötä tulleista ystävistä…! Seuraavalta kirjoittajalta haluan kysyä, mikä kansantanssissa sykähdyttää erityisesti just nyt?
Kirjoittaja: Suvi Rahikainen
Suvi Rahikainen, kuvaaja Lassi Rahikainen
”Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / teija.nikkari@nuorisoseurat.fi”
Nuoriso- ja kasvatusalan suurin vuotuinen tapahtuma järjestetään 18.–20.4. Jyväskylässä. Mukana on laaja joukko niin kolmannen sektorin kuin kuntapuolen nuorisoalan toimijoista.
Nuorisoseurat ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkula löytyvät ständiltä B-19 (B-halli). Ständillä on luvassa onnenpyörä, jossa jokaisella pyöräytyksellä voittaa. Pääsylippuna onnenpyörään toimivat kävijän ajatukset harrastamisesta, joita kerätään lapuille ”pyykkinarulle” tapahtuman aikana. Harrastusajatuksista kootaan myös yhteenveto tapahtuman jälkeen.
Nuorisoseurojen messupisteeltä saa myös mukaansa uunituoreen Nuorisotyö-lehden, jota Suomen Nuorisoseurat julkaisee kolme kertaa vuodessa.
Ständillä on tavattavissa keskiviikkona 19.4. klo 12.00 Nuorisotyö-lehden päätoimittaja Esa Linna ja klo 15.30–17.30 Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja puheenjohtaja Elina Weckström. Koko messupisteen aukioloajan ständillä on Nuorisoseurojen ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan väkeä.
Messupiste toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kanssa.
Keuruulainen maanviljeijä Jorma Rantakömi on valittu vuoden 2023 Vuoden Hermanniksi. Hermannit ovat Suomen Nuorisoseurojen senioreita, joiden yhdyssiteenä on kansallinen H-Kilta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin lauantaina 15.4.2023 H-kiltapäivien yhteydessä Eurajoella.
”Kuulehan sie vänskä. Jos sie tarttet oikein hyvää miestä, niin tässä siulle olisi sellainen”. Näin Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Antero Rokka esitteli itsensä esimiehelleen, ja tiesi mistä puhui. Rokka oli sotatöissä lievästi sanottuna hyvä. Samanlainen tunne tulee, kun ajatellaan vuoden Hermanniksi valittua Jorma Rantakömiä Keuruun Pihlajaveden kylästä. Jorma Rantakömi, 76, on elinikäinen nuorisoseuralainen ja samalla myös vapaaehtoistyössä lähes kaikessa, mitä kotikonnuilla on eteen tullut.
Jo pojasta nuorisoseuraan kasvanut Rantakömi on toiminut Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten piirin johtokunnissa, Keski-Suomen H-killan puheenjohtajana ja valtakunnallisen H-killan hallituksessa. Hän on kytkenyt nuorisoseuran ja kylätoiminnan yhteen ja ollut mukana mitä moninaisimmissa toimissa kansantanssista hirsirakentamiseen. Esimerkkinä vaikkapa Pihlajaveden erämaakirkon paanukaton uusiminen ja monet muut erityisesti hirsityöhön liittyvät projektit, joissa Rantakömin työpanos on ollut korvaamaton.
Maanviljelijä Jorma Rantakömi kuuluu siihen vapaaehtoistyöntekijöiden joukkoon, joka ei pidä meteliä itsestään, vaan antaa töittensä puhua puolestaan. Kun Keuruulla järjestetään jotain, missä tarvitaan talkoolaisia tai nuorten tukijoita, sieltä löytyy Rantakömin Jorma.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen.Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Santeri Alkion kasvatusajattelusta on tehty sähköinen julkaisu. Tämän Tuomo Laitilan pro gradu tutkielmaan perustuva teos kuvaa kokonaisvaltaisesti Santeri Alkion kasvatusajattelua hänen kirjallisen tuotantonsa perusteella. Lehtimiehenä, kirjailijana sekä nuorisoseuraliikkeen aatteellisena ja käytännöllisenä johtajana Alkio esitti kasvatusajatuksiaan monipuolisesti ja monissa yhteyksissä. Alkion kasvatukselle asettamia päämääriä kuvataan teoksessa hahmottamalla Alkion kasvatuksen päämääräksi asettamaa ihmisihannetta.
Alkiolle kasvatus ei ollut vain toiseen ihmiseen, kasvattiin, suuntautuvien kasvatusvaikutusten organisointia, vaan Alkion kasvatusajattelussa on tärkeä merkitys itsekasvatuksella, ihmisen itsensä kasvattamisella.
Kansalaisfoorumi on nyt tehnyt tästä Vapaan Sivistystoiminnan liiton vuonna 2001 julkaisemasta teoksesta sähköisen uusintajulkaisun. Teoksen voi ladata maksutta Kansalaisfoorumin kotisivuilta.
Seurantalojen peruskorjausavustukset vuodelle 2023 on jaettu. Yhteensä avustuksia jaettiin 1 672 000 euroa, josta suomenkielisten nuorisoseurojen ylläpitämisen talojen osuus oli 473 500 euroa.
Tänä vuonna nuorisoseurantalojen suurimmat yksittäiset avustuksen (50 000€) menivät Vaskiveden Nuorisoseuralle, Kainaston Nuorisoseuralle ja Karhinkylän Nuorisoseuralle.
Korjausavustuksilla mahdollistetaan seurantalojen peruskorjaukset ja käytettävyyttä parantavat korjaukset. Lue lisää Kotiseutuliiton sivuilta.
Suomen Nuorisoseurat toteuttaa kesällä 2023 kaksi kansainvälistä nuorisovaihtoa, jotka on suunnattu Nuoret Vaikuttajat -ohjelmassa toimiville nuorille. Nuorisovaihdot toteutetaan osana laajempaan liikkuvuushankkeiden kokonaisuutta, sillä Nuorisoseurat akkreditoitui vuonna 2021 Erasmus+ -ohjelmaan.
Alaikäiset Nuoret Vaikuttajat isännöivät islantilaisten ryhmään kesäkuussa Mikkelissä ja täysi-ikäiset matkaavat heinäkuussa Saksaan Deutsche Schreberjugend:in vieraiksi. Nuorisovaihdot ovat nuorille helppo tapa kehittää kansainvälistä osaamistaan turvallisessa ryhmässä ja matkaan lähtevät työntekijöiden lisäksi myös ohjelmassa toimineet mentorit nuorten tueksi. Ohjelman kautta voimme myös kattaa kuluja, mikä mahdollistaa osallistumisen taloudellis-ekonomisesta asemasta riippumatta.
”Olemme löytäneet aivan mahtavat kumppanit Saksasta ja Islannista! Kevään aikana nuoret viimeistelevät ohjelmasisältöjä yhdessä ja kesän aikana koetaan varmasti ikimuistoisia elämyksiä yhdessä.”, hehkuttaa kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen.
Toukokuun viimeisenä viikonloppuna pärähtää, kun Kuopiossa järjestetään samaan aikaan Nuori Kulttuuri Festival:in ja Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kevätkokouksen kanssa myös Nuoret Vaikuttajat 2022-2023 projektin viimeinen valtakunnallinen tapaaminen, joka huipentaa koko kauden.
Nuorten ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja, heittäytymistä Erätauko-dialogeihin, yhteistyötä Suomen Nuorisoseurojen valtuuston kanssa sekä tottakai myös nauttimista festivaalitunnelmasta. Nuoret Vaikuttajat ovat myös tuottamassa Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuuksia.
Lisäksi tärkeänä työskentelyn osana ovat nuorten jatkopolut ja erilaiset mahdollisuudet jatkaa vaikuttamistoimintaa nuorisoseuroissa hankkeen päättymisen jälkeen.
Nuoret Vaikuttajat -toiminnassa vaikuttavia tuloksia
Nuoret Vaikuttajat toiminnassa on saatu vaikuttavia tuloksia. Vuonna 2022 Nuoret Vaikuttajat toimintaan osallistui 46 nuorta ja 17 mentoria eli yhteensä 63 nuorta. Tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 13 (mentoritapaaminen, valtakunnallinen tapaaminen ja 11 alueellista tapaamista). Osallistumiskertoja näillä nuorilla tilaisuuksiin yhteensä 139. Alkuvuodesta jatkettiin alueellisilla tapaamisilla ja Kuopion jälkeen hankkeen mentorit, jotka ovat toimineet hankkeen ohjausryhmänä kokoontuvat vielä Lappeenrantaan arvioimaan hankkeen toteutumista.
Nuorisoseurat on hakenut jatkoa Nuoret Vaikuttajat -toiminnalle kaudelle 2023-24 Erasmus+ -rahoituksella. Hankepäätöstä odotetaan saapuvaksi kevään aikana.
Suomen Nuorisoseurojen ja belgialaisjärjestö Formaatin Training for trainers on youth culture -yhteishankkeessa kehitetään ja parannetaan järjestöjen sisäisiä kouluttaja- ja ohjaajakoulutuksia sekä tarjotaan vertaisoppimisen paikkoja kansainvälisessä ympäristössä kouluttajille ja ohjaajille. Hankkeessa järjestetään harrastustoiminnan teemoitettuja sparrauswebinaareja, joista toivomme sekä harrastustoiminnan ohjaajien että järjestäjien saavan uusia ideoita ja verkostoja toimintaansa.
Hankkeen tavoitteena on luoda ja kokeilla keinoja, joiden avulla voidaan lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastamiseen. Keskeistä siinä on, että toimintaan saadaan mukaan osaavia ohjaajia. Lisäksi hankkeen tavoitteena on nuorten osaamisen vahvistaminen non-formaalin toiminnan kouluttajina ja ohjaajina. Kolmas hankkeen tavoite liittyy harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa toteuttavien organisaatioiden määrän lisäämiseen ja toiminnan laadun kehittämiseen. Hanke luo kouluttaja- ja ohjaajaverkostoihin kuuluville mahdollisuuksia kansainväliseen verkostoitumiseen ja antaa uusia näkökulmia muun muassa osallisuuden huomioimiseksi käytännön työssä.
Hankkeen kick start järjestetään keskiviikkona 5.4.2024 Teamsissä. Tule mukaan kuulemaan hankkeen käytännön toteutuksesta ja osallistumaan harrastustoiminnan webinaariaiheiden yhteisideointiin. Tilaisuus on englanninkielinen, löydät Teams-linkin verkkokoulutuskalenteristamme. Verkkokoulutukset nuorisoseuroille 2023 – Nuorisoseurat
Hankkeessa työskentelee projektikoordinaattori Sini Korhonen (yhteisöpedagogi AMK), joka koordinoi ja tuottaa hankkeen toimintaa yhteistyössä belgialaisen kumppaniorganisaatio Formaat:in Lena Verstraeten kanssa. ”Olen innoissani palatessani pitkähkön tauon jälkeen kansainvälisen nuorisotyön kentälle ja voidessani mahdollistaa kansainvälisyyden hippusia myös muille. Järjestimme 25.-26.3.2023 hankkeen kouluttajakoulutuksen Mikkelissä ja oli ilo huomata kuinka oivaltavia ja innokkaita kouluttajia meille on hankkeen kautta tulossa ympäri Suomea. Uskon, että aluetyöntekijät saavat heistä osaavia työpareja alueellisiin ohjaajakoulutuksiin.”, summaa Korhonen.
Vuosina 2023-2024 toteuttava hanke on uusi avaus Suomen Nuorisoseurojen kansainvälisessä toiminnassa. Hanketta osarahoittaa Erasmus+ -ohjelma. ”Olen erittäin iloinen belgialaisten kanssa aloitetusta yhteistyöstä. Meillä on paljon opittavaa toisiltamme ja kansainvälinen toteutus vie varmasti molempien organisaatioiden kouluttaja- ja ohjaajakoulutustoimintaa uudelle tasolle.”, kertoo Suomen Nuorisoseurat ry:n kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen.
