Blog

Uutta toimintaa EU:n tuella Nuorisoseuroihin – Seuraava hakukierros päättyy toukokuun alussa

26.4.2023
Hae avustusta oman nuorisoseurasi projektille! Haussa 4.5. päättyvällä hakukierroksella:
- nuorisovaihdot
- nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushankkeet
- nuorten osallistumishankkeet
- solidaarisuushankkeet
Syksyllä on tulossa vielä yksi hakukierros (haku päättyy 4.10.), jossa haussa edellisten lisäksi myös kumppanuushankkeet ja DiscoverEU-osallisuustoimi.

Muistathan, että sparraamme ja autamme nuorisoseuroja kaikissa vaiheissa hakemista!
Solidaarisuusprojekteista uutta toimintaa ja uusia nuoria

Jopa neljä nuorisoseuraa sai rahoituksen hakemalleen Euroopan solidaarisuusjoukkojen projektille. Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi kehitti toiminnan kautta mahdollisuuksia pistemäisempään osallistumiseen nuorille teatteritoimintaan sekä työpajojen pohjalta esityskokonaisuutta. Jyväskylän seudun Nuorisoseuran parissa haluttiin puolestaan lähteä kokeilemaan podcastin tekoa ja antamaan sitä kautta nuorten äänelle uutta tilaa. Mikkelin seudun Nuorisoseurassa nuoret toteuttavat osana Taiteellisen mielen osoitus -projektiaan erilaisia luovia työpajoja, joiden kautta kootaan aineistoa syksyn taidenäyttelyyn. Pieksämäellä nuoret kehittävät nuorten omaa tapahtumatoimintaa ja katukulttuuria PMK Track Fest -projektissaan.

Solidaarisuusprojekti lähtee nuorten tarpeista ja halusta kehittää omaa yhteisöä – mitä se teidän nuorisoseurassanne ja paikkakunnallanne voisi olla?

Nuorisovaihtojen kautta maailmalle

Nuorisovaihdot antavat loistavan mahdollisuuden rakentaa kansainvälistä toimintaa omassa nuorisoseurassa EU-alueella ja Erasmus+ -ohjelman kumppanimaissa. Voitte lähteä vierailulle kumppanin luo tai kutsua kumppanin kylään luoksenne. Nuorisovaihdon teeman ja sisällön kehittävät nuoret itse – mahdollisuudet ovat hyvin laajat! Nuorisovaihtoprojektin kautta saatte tukea matkakuluihin, ylläpitoon sekä organisointiin. Näin mahdollistetaan kansainvälisiä kokemuksia edullisesti tai jopa täysin ilmaiseksi.

Mihin maahan te haluaisitte vierailulle ja mitä haluaisitte siellä oppia?

Nuorten osallistumishankkeen kautta uutta osaamista ja verkostoa

Nuorisoseurat on toteuttanut nyt kaksi Nuoret Vaikuttajat -ohjelmaa Erasmus+ -nuorten osallistumishankkeen kautta ja kolmannen syksyllä starttaavan ohjelman rahoituspäätös saatiin juuri. Nuorten osallistumishanke voisi olla mahdollinen rahoitusmuoto myös paikallisella tai alueellisella tasolla.

Turha pelätä projektin hallintoa

Saadut rahoituspäätökset ovat olleet positiivisia yllätyksiä suuren hakemustyön jälkeen. Moni on tuskaillut myös hankeportaalin kanssa, mutta kaikkiin tilanteisiin on saatu apua joko Opetushallituksen ystävälliseltä henkilökunnalta tai oman järjestön vertaisilta. Hyvin suunniteltu projekti saa rahoituksen ja on helppo myös toteuttaa!

Nuorisoseuralaisten vinkit projektia suunnitteleville
1. Hakemus kannattaa joukkoistaa ja jakamalla vastuita työ ei ollut kenellekään kohtuuton.
2. Ei kannata pelästyä EU-byrokratiaa. Hakeminen on helppoa, kunhan porukka ja idea löytyy.
3. Välillä jännittää, mutta yhdessähän tässä tehdään, niin luotan että hyvin menee!
4. Nyt saamme hyvän kokemuksen, minkä jälkeen uusien projektien teko on helpompaa
5. Avustus on hyvän suuruinen, ja sillä voidaan saada paljon aikaan!
Lisätietoja:

Tutustu ohjelmaoppaisiin

Erasmus+ nuorisoalalle hakuajat ja -neuvonnat

Euroopan solidaarisuusjoukkojen hakuajat ja -neuvonnat

H E N N A L I I R I – T U R U N E N

Kehittämispäällikkö, Suomen Nuorisoseurat / Head of Development, The Finnish Youth Association

henna.liiri-turunen (a ) nuorisoseurat.fi

+358 44 207 3072
Tiedätkö, mikä on Tanssiralli?

25.4.2023

Tänä vuonna osana Kalenoita järjestetään Tanssiralli. Tiedätkö sinä, mikä Tanssiralli oikeastaan on? Tässä siis tietoa Tanssirallista!

Tanssiralli on lasten ja nuorten kansantanssiryhmien valtakunnallinen katselmus, joka on perinteisesti järjestetty joka toinen vuosi. Koronan vuoksi edellinen Tanssiralli järjestettiin vuonna 2020, jolloin se toteutettiin virtuaalisena katselmuksena. Tänä vuonna Tanssiralli järjestetään ensimmäistä kertaa osana Kalenoita. Katselmuksen tavoitteena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa sekä tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen. Katselmuksen järjestänä toimii Suomen Nuorisoseurat.

Katselmuksessa esityksen tulee olla suomalaisen perinteen pohjalle rakennettu kokonaisuus, joka voi sisältää eri perinnealueilta muistiinmerkittyä ja sovitettua kansantanssia, uusia kansantanssikoreografioita, piirija laululeikkejä sekä lasten leikkejä, loruja ja hokemia. Musiikkina voidaan käyttää sekä traditionaalista että sovitettua ja sävellettyä musiikkia, laulua ja muita ääniä. Ryhmä saa käyttää esityksen tukena erillistä musiikki – tai lauluryhmää. Pääpainon tulee olla tanssillisessa toteutuksessa. Esiintymisasuina voi käyttää kansallispukua, kansanomaista tai rooliin kuuluvaa asua.

Tänä vuonna mukaan on ilmoittautunut 15 ryhmää eri puolilta Suomea. Ryhmät ovat ilmoittautuneet yhteen neljästä ikäsarjasta: Kultahippu-sarja (6-vuotiaat ja nuoremmat), 10-vuotiaat ja nuoremmat, 13-vuotiaat ja nuoremmat tai 16-vuotiaat ja nuoremmat. Arviointiraati antaa ryhmille sekä suullisen että kirjallisen palautteen. Arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Halutessaan ryhmät voivat saada sijoituksen seuraaviin sarjoihin: rauta, pronssi, hopea ja kulta.

Tanssiralliin liittyviä tarkempia tietoja päivitetään osoitteeseen www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli

Kuva: Jukka Heinämäki
Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin on panostettava

24.4.2023

Hallitustunnustelut aloittanut Petteri Orpo sai viime viikolla muilta puolueilta vastauksia esittämiinsä tunnustelukysymyksiin. Puolueiden vastauksissa useammissa mainitaan sekä lasten ja nuorten harrastaminen että kulttuurin merkitys. Esitämmekin, että tulevassa hallitusohjelmassa tulisi lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia kulttuurin harrastamiseen hallituspohjasta riippumatta.

Kokoomus haluaa luoda kulttuurialan kasvustrategian, joka huomioi niin kulttuurialan rahoituksen kuin sen merkittävän kasvupotentiaalin. Lasten ja nuorten kulttuurin harrastamista puolueen vastauksissa ei sellaisenaan mainita.

Perussuomalaiset toteavat vastauksissaan, että suomalaisen kulttuuriperinnön säilyminen on tärkeää varmistaa ja myös mahdollistaa tavallisille kansalaisille aitoja kulttuurielämyksiä. Lisäksi vastauksissa todetaan, että harrastustoiminta esimerkiksi urheiluseuroissa on erittäin tärkeää. Puolue on myös huolissaan harrastamisen kustannusten noususta.

Sosialidemokraattien vastausten mukaan harrastukset ovat elintärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. SDP haluaa uudistaa koulupäivän rakennetta siirtymällä joustavaan koulupäivään, jossa on mukana maksutonta kerho- ja harrastustoimintaa. SDP haluaa myös tasata harrastamiseen liittyvää eriarvoisuutta. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia on lisättävä ja harrastamisen kalleuteen pureuduttava. Lisäksi SDP tavoittelee pitkällä aikavälillä kulttuurin rahoituksen kasvattamista osana valtion budjettia ja on sitoutunut siihen, että valtion rahoitus kulttuurille nousee yhden prosentin tasolle.

Vihreät näkee, että kulttuurin ja taiteen rahoitus on saatava kasvu-uralle kohti yhtä prosenttia valtion budjetista, ja tätä ohjaamaan tulisi laatia kulttuuripoliittinen selonteko. Vihreät panostaisi kotoutumista ja osallisuutta vahvistavaan nuorisotyöhön ja kehittäisi harrastamisen mallia tukemaan erityisesti niiden lasten ja nuorten harrastamista, jotka muuten jäisivät harrastustoiminnan ulkopuolelle.

Vasemmistoliiton mukaan harrastamisen Suomen mallia tulee edelleen kehittää, jotta kaikille lapsille ja nuorille voidaan taata harrastusmahdollisuuksia liikunnan ja kulttuurin parissa. Puolue haluaa toteuttaa taiteen perusopetuksen kokonaisuudistuksen, jossa rahoituksen kokonaistasoa nostetaan, ja samalla löydetään uusia keinoja lisätä yhä useamman lapsen ja nuoren mahdollisuuksia harrastaa.

RKP toteaa vastauksissaan, että kolmannella sektorilla on tärkeä rooli monipuolisen urheilu-, kulttuuri- ja muun vapaa-ajan toiminnan tarjoajana. Puolue haluaa, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.

Kristillisdemokraattien vastauksissa korostetaan liikuntaharrastusten merkitystä. Puolue toteaa, että on tärkeää, että oppilaat tutustuvat suomalaisen kulttuuriperinnön keskeisiin elementteihin.

Liike Nytin vastauksissa sanotaan, että jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus harrastukseen. Liike Nyt esittää lapsille ja nuorille suunnattua harrastusseteliä, joka mahdollistaisi jokaiselle nuorelle harrastuksen. Puolue panostaisi kulttuurialalla erityisesti ruohonjuuritason palveluihin, jotka tukisivat lasten ja nuorten pedagogista kehittymistä ja lisäisivät sivistyspalvelujen saavutettavuutta tavallisen kansan keskuudessa.

Kulttuurin harrastamisella on paljon kiistattomia vaikutuksia mm. nuorten tulevaisuustaitoihin liittyen. Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksessä käy ilmi, miten moninaisia positiivisia oppimiseen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä vaikutuksia kulttuurin harrastamiselle on.

Satsaus lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin lisää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, tuottaa iloa ja hyvinvointia sekä auttaa löytämään itselle merkittävän yhteisön.

Kuva: Elian Seppälä

Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
Suomen Nuorisoseurat ry
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
puh. 040 726 7450
Huuto-ryhmä Imatralta Ramppikuume – nuorisoteatteripäivien katselmuksen voittajaksi

23.4.2023

Ramppikuume – valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät pidettiin tänä vuonna 21.-23.4. Kankaanpäässä. Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostaa valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus. Siihen oli valittu nuorista koostuvan esiraadin toimesta seitsemän esitystä. Esitykset käsittelivät mm. ystävyyttä, yhteisöllisyyttä, kiusaamista, omaa identiteettiä ja nuorten kasvukipuja.

Mukana katselmuksessa olivat Oulun taidekoulun Taukoteatteri esityksellään Alkeishiukkasia, Ääniaalto-ryhmä esityksellään Yksin, Lemin Nuorisoseuran Kanisterit-ryhmä esityksellään Ei elämää vaan koulua varten, Teatteri Ulpu esityksellään Ikkunoissa, Asemäen nuorisoseuran Huuto-ryhmä esityksellään Yksilö/Ryhmä, Klaukkalan nuorisoseuran Teatteri Roinelan Krypton –ryhmä esityksellään Kesäleiri sekä Nordic Artmedian N.A.M-Teatteri esityksellään Bimbot.

Esityksistä antoi palautetta antoi katselmusraati, jonka muodostivat näyttelijä Senna Vodzogbe, näyttelijä Antti Laukkarinen ja teatteritaiteen maisteri, teatteriohjaaja ja -opettaja sekä Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtajana Sanna Saarela.

”Tämän vuoden esitykset olivat erittäin monipuolisia. Erityisesti esiin nousi nuorten itsensä kirjoittamat ja ohjaamat esitykset”, raati tiivisti tunnelmia loppupuheenvuorossaan.

Tämän vuoden katselmuksen Ramppipystin voittajaksi valikoitui imatralaisen Asemäentien nuorisoseuran Teatteri Vaientamattoman Huuto-ryhmän esitys Yksilö/ryhmä. Raati arvosti ennenkaikkea ryhmän yhtenäisyyttä ja yhdessä tekemistä.

”Esityksessä oli erityisen vahvaa työskentelyä. Oli vaaran tuntua, me elimme teidän mukananne koko esityksen ajan. Siellä oli paljon asioita mitkä oli vielä vaiheessa, mutta sekään ei haitannut kun te yhdessä ryhmänä valloititte meidän sydämemme.” ihasteli esitystä raadin puolesta Sanna Saarela.

”Olemme todella iloisia, että nuorisoteatteri on niin voimissaan ja tuottaa upeita elämyksiä ja kokemuksia tekijöilleen. Tämän vuoden tapahtumassa oli käsinkosketeltavan hieno tunnelma ja jälleen melkoinen kattaus yhteiskunnallisia aiheita ja nuorten elämän ajankohtaisia teemoja käsitteleviä esityksiä”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen teatterista ja kulttuurisesta nuorisotyöstä vastaava toimialajohtaja Pasi Saarinen.

Katselmukseen haki mukaan 15 ryhmää, joista seitsemän valittiin mukaan katselmukseen. Esikarsinnan teki aiemmin Ramppikuumeessa mukana olleista nuorista koottu RamppiRaati. He vastasivat myös tapahtuman oheisohjelmasta. Ramppikuume – valtakunnallisia nuorisoteatteripäiviä järjestävät yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki sekä Kankaanpään Nuorisoseura.

Lisätietoja:

Minna-Reetta Kuusinen, Ramppikuumeen tuottaja

minna-reetta.kuusinen@nuorisoseurat.fi, puh. 044 059 1913.

Kuva: Emmy Haltsonen
Nuori Kulttuuri Digistage – virtuaalinen esiintymislava nuorille taiteilijoille on nyt avautunut

22.4.2023

Nuori Kulttuuri Digistage on virtuaalinen esiintymislava 13–29-vuotiaille nuorille, jotka harrastavat taidetta ja kulttuuria. Digistagen esitykset ovat nuorten taiteilijoiden esittämiä tai luomia taideteoksia, jotka esitetään videomuodossa.

Virtuaalisen esiintymislavan teokset ovat nyt katsottavissa, kommentoitavissa ja tykättävissä. Yleisö voi äänestää omaa suosikkiansa Digistagella 7.5. saakka. Tykätyin esitys julkistetaan Nuori Kulttuuri Festival Kuopio 2023 tapahtumassa 26.–27.5. Kaikki Digistagelle lähetetyt videot ovat myös esillä Kuopion tapahtumassa striimin muodossa.

Nyt sinäkin voit vaikuttaa! https://digistage.nuorikulttuuri.fi

Äänestäminen on helppoa ja hauskaa, ja ohjeet löydät alta:
1. Katso videoita klikkaamalla profiilikuvaa galleriassa ja sen jälkeen painamalla katso-painiketta.
2. Äänestä suosikkiasi klikkaamalla esityksen profiilikuvasta tai Äänestä -napista.
3. Kirjoita 80 merkkiä pitkä perustelu, miksi kyseinen esitys oli mieleenpainuvin.

Taide on myös kommunikointia yleisön kanssa

”Omasta taiteesta on kiinnostavaa saada palautetta, ja se on myös tärkeää eteenpäin pyrkimisen kannalta”, sanoo Digistagea koonnut Jussi Kaijankangas

Yleisön ja esiintyjien on myös tärkeää kommunikoida jollain tasolla. Sitä varten tärkeää saada palautetta myös suoraan katsojilta. Sitä varten on kehitetty pieni askel palautteenantoon, jotta yleisö voi ilmaista mielipiteensä tykkäämällä ja antamalla perusteluja.

Yleisö voi siis antaa minimissään 80 merkkiä pitkän perustelun äänestysvalinnalleen. Perustelut käytetään yhtenä palautteen osana teoksille. Ajatuksesi on tärkeä myös nuorten esiintymiselle, esiintyjät janoavat myös palautetta tekemisestään. Nuoret esiintyjät eivät ole pelkästään vapaan palautteen varassa, vaan he saavat asiantuntijaraadilta esityksestään kirjallisen palautteen Digistagen kautta saadun palautteen rinnalle.

Nuori Kulttuuri Digistage on ainutlaatuinen tilaisuus nuorille taiteilijoille esitellä taideteoksiaan laajalle yleisölle. Käy tutustumassa millaisia esityksiä on Digistagelle tullut tanssin, teatteri, musiikin, sirkuksen, animaatio ja videotaiteen kautta.
RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät tulevana viikonloppuna Kankaanpäässä

21.4.2023

RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät tuo Kankaanpäähän noin 170 nuorta ohjaajineen viettämään tiivistä teatteriviikonloppua koulutuksen ja katselmuksen merkeissä. Koulutustyöpajoja järjestetään yhdeksän. Viikonlopun aikana osallistujat pääsevät tutustumaan lavarunouteen, kirjoittamiseen, klovneriaan, näyttelijäntyöhön, opetuksellisien liveroolipelien eli edularppien maailmaan, feikkitanssiin, teatteritekniikkaan sekä esityksen valmistamiseen ryhmälähtöisesti tyhjästä KÄTY450 koulutuspajan aikana. Koulutuspajojen antia päästään näkemään katselmuksen avajaisissa, kun Teatteritekniikan ja KÄTY450 koulutuspajat esittävät valmistamansa demoesityksen.

Tämän vuoden katselmukseen valittiin seitsemän esitystä. Ympäri Suomea saapuvat ryhmät esiintyvät Pohjanlinnan koulun Kankaanpääsalissa lauantain ja sunnuntain aikana. Lisäksi virolainen KutiMuti Stuudio vierailee lauantai-iltana esityksellään. Esitykset käsittelevät mm. ystävyyttä, yhteisöllisyyttä, kiusaamista, omaa identiteettiä ja nuorten kasvukipuja. Vaikuttavia esityksiä ja upeaa yhteistä tekemistä luvassa!

Nuorisoteatterikatselmus alkaa lauantaina 22.4.2023 klo 13.30 katselmuksen avajaisilla Kankaanpään liikuntakeskuksen palloiluhallilla.

Katselmus päättyy sunnuntaina 23.4.2023 klo 16.30 tilaisuuteen, jossa jaetaan Ramppikuumeen kiertopysti sekä stipendejä ja kunniakirjoja. Esitykset katsoo ja antaa palautetta katselmusraati, jonka muodostavat näyttelijä Senna Vodzogbe, näyttelijä Antti Laukkarinen ja teatteritaiteen maisteri, teatteriohjaaja ja -opettaja sekä Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtajana Sanna Saarela. Esitykset ovat yleisölle avoimia. Esityksiin voi ostaa 5 € lippuja tapahtumapaikalta infopisteeltä Kankaanpääsalista, joka sijaitsee Pohjanlinnan koululla (Kangasmoisionkatu 1).

Esityksiä ja muuta ohjelmaa on mahdollista seurata myös etänä kotoa käsin Ramppikuumeen youtube kanavalla. Tapahtuman ohjelma on tutustuttavissa osoitteessa: Ohjelma – Ramppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät

Olette tervetulleita seuraamaan tapahtumaa ja esityksiä!

Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat ry, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään Nuorisoseura ry.

Tiedustelut:
Toiminnanohjaaja Minna-Reetta Kuusinen, Suomen Nuorisoseurat
p. 044 059 1913, minna-reetta.kuusinen@nuorisoseurat.fi

Terhi Lehikoinen
vs. Kulttuuri- ja nuorisokoordinaattori, Kankaanpään kaupunki
p. 044 5772692, terhi.lehikoinen@kankaanpaa.fi

www.ramppikuume.net
www.facebook.com/ramppikuume
www.instagram.com/ramppikuume
Keväisiä terveisiä Lappeenrannasta!

20.4.2023

Mie olen Suvi ja harrastan kansantanssia Nuorisoseura Rajan Nuorissa tanssijana
Kirjavat-ryhmässä ja ohjaan tällä hetkellä kahta lasten kansantanssiryhmää, Kiertulia ja
Karkeloa. Miun tanssiharrastus oli viime keväällä hetken äitiyslomalla, mutta hiljaiseloa ei
kestänyt pitkään, kun vauva jo pääsi rintarepussa tai vaunuissa mukaan treeneihin ja
tapahtumiin. Miulla on ollut tanssin saralla hurjan monipuolinen vuosi, joten on mukavaa
päästä jakamaan kuulumisia muille tanssiharrastajille! Nytkin kirjoitan tätä kirjettä
kansantanssi- ja musiikkifestivaali Lempon jälkeisessä väsyneessä mutta onnellisessa
tunnelmassa: Sain tanssia onnistuneen keikan Kirjavien ja Polennan kanssa
Kuusankoskitalolla, ihailla Polokkareiden Finaalia ja nautiskella klubilla lisää musiikki- ja
tanssiesityksistä ja tanhutyyppien seurasta.

Pakittelen kuulumisissa kuitenkin ensin viime syksyyn, kun vihdoin syyskuussa päästiin
kaikkien koronavuosien aiheuttamien viivästysten jälkeen toteuttamaan Kirjavien
25-vuotisjuhlakonserttisarja Lappeenrannassa. Juhlateoksemme on Hanna Poikelan
koreografioima ja Petri Praudan säveltämä Eteinen – tanssiteos valinnoista. Saimme tehdä
Hannan johdolla meidän ryhmän näköisen teoksen, jossa liike ja tanssi edellä tarkastellaan,
millaisia valintoja myö kolmekymppiset pohditaan, joudutaan tekemään tai mihin päätöksiin
edes voidaan vaikuttaa. Prosessi oli myös rankka, kun maaliviiva siirtyi useita kertoja
olosuhteiden pakosta, mutta esiintymisestä osaa nyt nauttia sitäkin enemmän. Ja oli meillä
melkoinen 25-vuotiskaronkka!

Syksyllä myös ohjaajahommat pitivät kiireisinä, sillä seurassamme toteutettiin aivan
uudenlainen projekti, kun lasten- ja nuortenryhmämme esittivät marraskuussa tanssisatu
Ruma Ankanpoikasen, joka oli koreografi Susanna Kivisen ja teatteriohjaaja Aapo Stavénin
yhteistyössä syntynyt tanssiteatteriteos. Mie toimin myös tuottajana teoksessa, miun
puolivuotiaan assistentin kulkiessa mukana treeneissä ja puuhissa. Lopputulos oli miusta
monella tapaa herkistävä, kun näki miten sitoutuneesti noin 60 tanssijan joukko suhtautui
omaan esiintyjyyteensä, ja miten lopputulos oli toden totta tanssitaidetta lasten
toteuttamana. Esitys ainakin sulatti yleisön sydämet, ja toimi aivan ihanasti myös
lapsikatsojille! Myö päästään vielä toukokuussa esittämään teos uudelleen seuramme
kevätkonsertissa. Kevätkonsertin lisäksi lasten ryhmien kanssa tähtäillään jo kovasti kohti
ensi kesän Kalenoita. Myö harjoitellaan ahkerasti yhteisohjelmien tansseja ja Karkelon
kanssa valmistaudutaan Tanssiralli-katselmukseen. Luvassa taitaa olla miun 10. Kalenat,
joita oon saanut viettää osallistujana, talkoolaisena tai ohjaajana. Oottehan kaikki tulossa
Lappeenrantaan kesäkuussa?

Lopuksi vielä yritän vastata edellisen kirjoittajan kysymykseen, että mitä kaikkea tanssi on
antanut minulle – vaikka mahdotonhan sitä kaikkea on kuvata. Miulle tanssi on ihana
itseilmaisun keino, oman kehon ja mielen tutkimista sekä vuorovaikutukseen heittäytymistä
tanssiparin ja -ryhmän kanssa. Tanssi on antanut miulle Kirjavat, joiden kanssa ollaan jaettu
elämää tanssisaleissa, festareilla, keikkalavoilla, yleisössä, ympäri maailmaa ja ihan vaan
”siviilielämässä” niin tiiviisti, että myö puhutaan toisistamme Kirjava-perheenä. Toki sieltä on
löytynyt miulle myös aviomies, ja ryhmässä tanssii myös oma sisko, että ehkä tää
perhevertaus ei ole niin kaukaa haettu miun kohdalla noin muutenkaan!

Lisäksi ohjaajuus on miulla kulkenut tanssimatkassa 15-vuotiaasta saakka, ja koen sen olevan ihana
mahdollisuus tarjota muillekin samoja kokemuksia ja rakkautta kansantanssilajiin, kuin mitä
itse on huipuista huipuimmalta ohjaajaltani Merja Skytältä vuosien aikana itse saanut.
Loputtomiin voisi puhua myös nuorisoseuralaisuudesta, omasta seurasta, perinteestä ja siitä
ammentamisesta tai kansantanssimaailman myötä tulleista ystävistä…!
Seuraavalta kirjoittajalta haluan kysyä, mikä kansantanssissa sykähdyttää erityisesti just
nyt?

Kirjoittaja: Suvi Rahikainen

Suvi Rahikainen, kuvaaja Lassi Rahikainen

”Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan
kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi
osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 /
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi”
Suomen Nuorisoseurat on mukana Nuori 2023 -tapahtumassa

18.4.2023

Nuoriso- ja kasvatusalan suurin vuotuinen tapahtuma järjestetään 18.–20.4. Jyväskylässä. Mukana on laaja joukko niin kolmannen sektorin kuin kuntapuolen nuorisoalan toimijoista.

Nuorisoseurat ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkula löytyvät ständiltä B-19 (B-halli). Ständillä on luvassa onnenpyörä, jossa jokaisella pyöräytyksellä voittaa. Pääsylippuna onnenpyörään toimivat kävijän ajatukset harrastamisesta, joita kerätään lapuille ”pyykkinarulle” tapahtuman aikana. Harrastusajatuksista kootaan myös yhteenveto tapahtuman jälkeen.

Nuorisoseurojen messupisteeltä saa myös mukaansa uunituoreen Nuorisotyö-lehden, jota Suomen Nuorisoseurat julkaisee kolme kertaa vuodessa.

Ständillä on tavattavissa keskiviikkona 19.4. klo 12.00 Nuorisotyö-lehden päätoimittaja Esa Linna ja klo 15.30–17.30 Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja puheenjohtaja Elina Weckström. Koko messupisteen aukioloajan ständillä on Nuorisoseurojen ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan väkeä.

Messupiste toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kanssa.
Jorma Rantakömi on Vuoden Hermanni

16.4.2023

Keuruulainen maanviljeijä Jorma Rantakömi on valittu vuoden 2023 Vuoden Hermanniksi. Hermannit ovat Suomen Nuorisoseurojen senioreita, joiden yhdyssiteenä on kansallinen H-Kilta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin lauantaina 15.4.2023 H-kiltapäivien yhteydessä Eurajoella.

”Kuulehan sie vänskä. Jos sie tarttet oikein hyvää miestä, niin tässä siulle olisi sellainen”. Näin Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Antero Rokka esitteli itsensä esimiehelleen, ja tiesi mistä puhui. Rokka oli sotatöissä lievästi sanottuna hyvä. Samanlainen tunne tulee, kun ajatellaan vuoden Hermanniksi valittua Jorma Rantakömiä Keuruun Pihlajaveden kylästä. Jorma Rantakömi, 76, on elinikäinen nuorisoseuralainen ja samalla myös vapaaehtoistyössä lähes kaikessa, mitä kotikonnuilla on eteen tullut.

Jo pojasta nuorisoseuraan kasvanut Rantakömi on toiminut Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten piirin johtokunnissa, Keski-Suomen H-killan puheenjohtajana ja valtakunnallisen H-killan hallituksessa. Hän on kytkenyt nuorisoseuran ja kylätoiminnan yhteen ja ollut mukana mitä moninaisimmissa toimissa kansantanssista hirsirakentamiseen. Esimerkkinä vaikkapa Pihlajaveden erämaakirkon paanukaton uusiminen ja monet muut erityisesti hirsityöhön liittyvät projektit, joissa Rantakömin työpanos on ollut korvaamaton.

Maanviljelijä Jorma Rantakömi kuuluu siihen vapaaehtoistyöntekijöiden joukkoon, joka ei pidä meteliä itsestään, vaan antaa töittensä puhua puolestaan. Kun Keuruulla järjestetään jotain, missä tarvitaan talkoolaisia tai nuorten tukijoita, sieltä löytyy Rantakömin Jorma.

Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.

Teksti: Heikki Tuomi-Nikula
Kuva: Elina Weckström
Santeri Alkion kasvatusajattelu on nyt saatavana sähköisenä julkaisuna

14.4.2023

Santeri Alkion kasvatusajattelusta on tehty sähköinen julkaisu. Tämän Tuomo Laitilan pro gradu tutkielmaan perustuva teos kuvaa kokonaisvaltaisesti Santeri Alkion kasvatusajattelua hänen kirjallisen tuotantonsa perusteella. Lehtimiehenä, kirjailijana sekä nuorisoseuraliikkeen aatteellisena ja käytännöllisenä johtajana Alkio esitti kasvatusajatuksiaan monipuolisesti ja monissa yhteyksissä. Alkion kasvatukselle asettamia päämääriä kuvataan teoksessa hahmottamalla Alkion kasvatuksen päämääräksi asettamaa ihmisihannetta.

Alkiolle kasvatus ei ollut vain toiseen ihmiseen, kasvattiin, suuntautuvien kasvatusvaikutusten organisointia, vaan Alkion kasvatusajattelussa on tärkeä merkitys itsekasvatuksella, ihmisen itsensä kasvattamisella.

Kansalaisfoorumi on nyt tehnyt tästä Vapaan Sivistystoiminnan liiton vuonna 2001 julkaisemasta teoksesta sähköisen uusintajulkaisun. Teoksen voi ladata maksutta Kansalaisfoorumin kotisivuilta.

Kuva: P. O. Welin / Museovirasto / Joni Sivonen