Blog

  • Nuorisoseurapäivän juhlassa palkittiin Mallusjoen Nuorisoseura ja Timo Hartikainen Hammaslahden Nuorisoseurasta 

    Nuorisoseurapäivän juhlassa palkittiin Mallusjoen Nuorisoseura ja Timo Hartikainen Hammaslahden Nuorisoseurasta 

    Suomen Nuorisoseurat palkitsi Mallusjoen Nuorisoseuran vuoden nuorisoseurana ja hammaslahtelaisen Timo Hartikaisen vuoden nuorisoseuralaisena tänään valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa Lipinlahdella, Nurmeksessa. Viime vuoden nuorisoseuraksi valittu Lipinlahden Nuorisoseuran järjestämä juhla nuorisoseurantalo Tuohuspirtillä oli lämminhenkinen. Juhlassa esiintyivät muun muassa Lipinlahden Pelimannit ja tanssiryhmä Nurmeksen Sepot. Tunnustukset jakoi Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström

    Mallusjoen Nuorisoseura on idearikas ja yhteisöllinen 

    Vuoden nuorisoseuraksi valittu Mallusjoen Nuorisoseura on yli satavuotias seura Päijät-Hämeessä Orimattilassa. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä koko perheen retkiä. Tunnetuin kesätapahtuma on jo 90-luvun alusta järjestetty olut- ja musiikkifestivaali Takinkääntöviikko. Se sai jatkoa viime syksynä, kun seura ideoi ympärivuotisen Takkari-klubin, jossa Suomen kärkiartistit ovat tarjonneet musiikkielämyksiä lähes joka kerta loppuunmyydylle katsomolle. 

    ”Kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki”, seuran puheenjohtaja Tom Martelin kertoo ensitunnelmista. Seurassa parasta onkin johtokunnan jäsenen Anni Kivisen mukaan yhdessä tekeminen, talkoohenki ja yhteisöllisyys. ” Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja”, Kivinen sanoo.  

    Seuran historia ulottuu yli sadan vuoden päähän ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmä Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustettiin kansanmusiikkivivahteinen sekakuoro Mallusjoen Pikkaraiset. Lisäksi on suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho. 

    Vuosittain jaettava Vuoden Nuorisoseura -tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseuran valitsee Suomen Nuorisoseurojen hallitus ja valinnassa huomioidaan Facebookissa järjestetty kannatusäänestys. 

    Vuoden nuorisoseuralaisen Timo Hartikaisen sydämen asiana nuorisoseurantalo 

    Vuoden nuorisoseuralaiseksi valittu Timo Hartikainen on paljasjalkainen hammaslahtelainen Pohjois-Karjalasta. Hän sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen. ”Kyllä nämä olivat molemmat täydellisiä yllätyksiä, ja vielä tuplapotti. Ensimmäinen ajatus oli, että onkohan tämä mennyt aivan oikein”, Timo Hartikainen naurahtaa ja jatkaa: ”jotenkin kuvittelin, ettei näitä saa muista kuin järjestötoiminnassa tehdystä työtä”.  

    Timo Hartikaisen panos Hammaslahden nuorisoseuratalon kunnostuksessa on vertaansa vailla: hän on seuran puheenjohtajana organisoinut, hakenut rahoitusta, tehnyt sopimuksia ja myös mittavan määrän talkootunteja saadakseen talon uuteen kukoistukseen. 

    Timo Hartikaisen kymmenen johtokuntavuoden aikana on korjattu ulkoseinät, maalattu ulkokatto, kunnostettu ikkunat, remontoitu vessat ja sisäänkäynti esteettömiksi, vaihdettu sisävalaistus led-valoiksi, hankittu äänentoistojärjestelmä, videotykki ja valkokangas, uusittu sadevesi- ja salaojajärjestelmät ja viimeisimmäksi siirrytty öljylämmityksestä maalämpöön.  

    Talo tarjoaakin nyt hyvät puitteet niin nuorisoseuralle kuin muillekin kylän toimijoille. Sen sijaan, että vuoden nuorisoseuralainen toisi itseään esille, hän nauttii siitä, että kunnostettu talo on aktiivisessa käytössä. 

    Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. 

    Molemmista vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa: tiistaina 28.3. Mallusjoen Nuorisoseurasta ja keskiviikkona 29.3. vuoden nuorisoseuralaisesta Timo Hartikaisesta.

    Kuva: Jussi Salmi   

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen 
    puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  

  • Tanssi pysyy, vaikka maisemat muuttuvat!

    Tanssi pysyy, vaikka maisemat muuttuvat!

    Terveissi täält Turust! Olen Sini Mäenpää ja muutin tänne kolme vuotta sitten opiskelujen perässä. Kotoisin olen Jokioisilta, mistä myös innostus kansantanssiin alkoi. Isosiskoni aloitti sen jo aiemmin isoäitimme jalanjäljissä. Äitini yritti saada minuakin mukaan, mutta enhän minä itkultani päässyt edes harjoituksiin asti. Kuitenkin pari vuotta myöhemmin kuusivuotiaana ilmoitin, että minä haluan yhtä lailla tanssimaan niin kuin sisko. Siitä lähtien olen tanssinut eri ryhmissä Jokioisten Nuorisoseura Tahdittomissa. Ensimmäisen lapsiryhmän ohjaamisen aloitin apuohjaajana 13-vuotiaana ja parhaimmillaan vuosien aikana taisin ohjata samaan aikaan kolmea ryhmää. Tahdittomien johtokunnan jäsenenä aloitin juuri ennen kuin täytin 18 vuotta.

    Koska tällä hetkellä asun kauempana, en pysty käymään joka viikko Jokioisilla tanssiharjoituksissa tai ohjaamassa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etten voisi olla ollenkaan toiminnassa mukana. Kesäisin olen aina töiden vuoksi muuttanut takaisin kotiseudulle. Tanssikaverit ovat ottaneet minut aina avosylin vastaan ja toukokuusta elokuuhun olen tanssinut aikuisten ryhmässä. Siten olen päässyt mukaan kesäntapahtumiin, muun muassa viime vuonna Pispalan Sottiisiin.  Olen myös edelleen Tahdittomien johtokunnan jäsen. Välillä osallistun kokouksiin etänä, mutta pyrin aina saapumaan paikalle mahdollisuuksien mukaan. Siinä samalla on hyvä käydä kotona moikkaamassa äitiä.

    Vähän aikaa sitten saavuinkin Jokioisille johtokunnan kokoukseen ja sain kuulla seuran kuulumiset. Valitettavasti koronan vaikutukset näkyvät edelleen, mutta onneksi valoa näkyy tunnelin päässä. Aikuisten ryhmään on saatu paljon uusia tanssijoita, ja seuran keikkamäärät ovat lisääntyneet huimasti. Kesällä Kalenat Lappeenrannassa kutsuvat taas lapsiryhmiä. Puheenaiheeksi nousi myös Tahdittomien kevätkonsertti ja siellä ajattelin esiintyä itsekin. Keväällä täytyy ehtiä siis muutamiin harjoituksiin. Silloin, kun tieto opiskelupaikasta tuli ajattelin aloittavani heti jossain uudessa kansantanssiryhmässä. Kuitenkin Turkuun muutettuani mieli muuttui ja aktiivinen kansantanssin harrastaminen sai jäädä. Puolestaan halusin antaa aikaa eri paritansseille.

    Vanhempani ovat nuoresta asti käyneet lavatansseissa, joten luontevana jatkumona myös me kaikki lapset olemme jääneet koukkuun kyseiseen harrastukseen. Lapsuudessani kävimme välillä koko perhe yhdessä tansseissa. Viisitoistavuotiaana lähdin tansseihin veljeni kanssa kahdestaan, silloin uskalsin ensimmäistä kertaa mennä naistenriviin. Sen jälkeen hyppäsin takapenkille melkein joka viikonloppu, kun auto starttasi kohti lavaa erinäisissä kokoonpanoissa. Turusta olen löytänyt monta uutta ihanaa tanssikoulua ja sen myötä tanssilajia. Salsa on kuulunut minun ehdottomiin suosikkeihini ja viime keväänä innostuin West Coast Swingistä. Parasta on ollut huomata, miten eri tanssilajit tukevat toisiaan. Muistan vieläkin, kun olin yhdellä tanssileirillä Sami ja Jutta Heleniuksen opissa hitaassa valssissa. Opettelimme täydellistä tanssiotetta leikkimällä, että olemme haukkoja ja teimme haukkahyppyjä. Silloin ymmärsin, että nämä aivan samat opit sopivat yhtä lailla kansantanssiin. Haluankin kannustaa kaikkia kokeilemaan myös itselle jotain uusia tanssilajeja. Varsinkin kansantanssin parista on helppo hypätä muihinkin paritansseihin ja sillä tavalla kehittää taitoja myös siinä omassa tutussa tanssikuplassa. Seuraavalle kirjoittajalle haluan heittää kysymyksen, että mitä kaikkea tanssi on antanut sinulle.

    Sini Mäenpää, kuvaaja Vilma Timonen

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / teija.nikkari@nuorisoseurat.fi

  • Nuorisoseuraviikko juhlistaa moninaista ja eläväistä nuorisoseuratoimintaa

    Nuorisoseuraviikko juhlistaa moninaista ja eläväistä nuorisoseuratoimintaa

    Ensi viikolla eli 20.–26.3. vietetään Nuorisoseuraviikkoa. Viikon jokaisena päivänä nostetaan sosiaalisessa mediassa esiin eri maakuntien Vuoden Nuorisoseuraksi valittuja seuroja ja esitellään heidän toimintaansa. Viikko huipentuu Nuorisoseurapäivään, jota vietetään sunnuntaina 26.3.

    Tämän vuoden juhla järjestetään Lipinlahden Nuorisoseuralla Nurmeksessa. Seura valittiin vuoden 2022 Vuoden Nuorisoseuraksi, ja perinteenä on ollut, että seuraavan vuoden juhlan isännöi edellisen vuoden kunnianosoituksen saaja. Juhlassa kuullaan Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckströmin puhe sekä palkitaan Vuoden Nuorisoseura 2023 sekä Vuoden Nuorisoseuralainen 2023.

    Vuoden 2023 valtakunnalliset tunnustukset julkaistaan sunnuntaina 26.3. klo 15.00. Vuoden Hermannin palkinto jaetaan 15.–16.4. järjestettävillä H-kiltapäivillä Eurajoella.

    Kuva: Jukka Heinämäki

  • Eduskuntavaaliehdokkaat yksimielisinä: taiteen ja kulttuurin harrastaminen kannattelee demokratiaa ja luo hyvinvointia

    Eduskuntavaaliehdokkaat yksimielisinä: taiteen ja kulttuurin harrastaminen kannattelee demokratiaa ja luo hyvinvointia

    Eilen torstaina 16.3. järjestetyssä Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä on kulttuurilla? -vaalipaneelissa keskusteltiin kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja sen harrastamisen merkityksestä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuuri -toiminnan, Kulttuurihyvinvointipoolin, Suomen Nuorisosirkusliiton ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumin toimesta. Sisällön suunnittelivat Nuorisoseurojen Nuoret vaikuttajat -ryhmän eduskuntavaalitiimi, ja mukaan oli kutsuttu keskustelijoita seitsemästä suurimmasta puolueesta.

    Keskustelussa nousi esiin taiteen ja kulttuurin rooli demokratian ja sivistyksen kannattelijana, vaikeiden asioiden purkamisen välineenä, empatiakyvyn lisääjänä sekä ihmisyyden ytimenä. Useat panelistit peräänkuuluttivat vakaampaa rahoitusta kulttuurille sekä jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuutta kulttuurin harrastamiseen.

    Lämmin kiitos upeille panelisteille ja supertyön tehneille juontajille! Kuvassa panelistit saamiensa ääntenkalasteluämpäreiden kanssa: Dimitri Qvintus (sd.), Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Petra Malin (vas.), juontajat Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo, Johannes Lahtela (kesk.), Jutta Seppinen (r.) sekä Emil Kokkonen (ps.).

    Paneelin tallenne löytyy tekoälyn tekstittämänä täältä.

  • Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt

    Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat, että seuraavalla vaalikaudella harrastamisen Suomen mallin toteutustapoja yhtenäistetään tutkimus- ja arviointitiedon perusteella. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön harrastusseteli, jolla voidaan paremmin vastata nuorten omiin toiveisiin.

    Harrastamisen Suomen mallina tunnettu, koulupäivien yhteydessä peruskoululaisille tarjottava kerhotoiminta vakiinnutettiin nuorisolakiin 1.1.2023. Mallin puitteissa ja rahoituksella jokainen kunta voi järjestää harrastustoiminnan haluamallaan tavalla eikä yhtenäisestä mallista voi tosiasiassa puhua. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin syksyllä 2021 toteuttaman, harrastusten järjestäjille suunnatun kyselyn tulokset osoittivat, että tuolloin pilotoidussa ja sittemmin vakiinnutetussa mallissa on puutteita etenkin ohjaajien yhdenvertaisen kohtelun, työehtojen noudattamisen sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tavoittamisen osalta. Lainvalmistelussa harrastuksen järjestäjien huolia ei kuitenkaan huomioitu. 

    “Valitettavasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittävä uudistus vesittyi huonoon valmisteluprosessiin ja ohjauksen puutteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä nuorisolakiin säädettiin uusi pykälä harrastamisen Suomen mallista, vaikkei mallin piloteista oltu tehty minkäänlaista arviointia. Laki on jo voimassa ja arviointi vasta tekeillä”, sanoo Allianssin vaikuttamistyön päällikkö Katja Asikainen.

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat harrastamisen Suomen mallia korjattavan siten, että malli huomioisi nykyistä paremmin kunkin paikkakunnan olemassa olevan harrastustarjonnan. Nykyisen mallin kerhot toimisivat ideaalitilanteessa tapana tutustua harrastuksiin ja polkuna pysyvään harrastukseen nuoren elämässä. 

    “Harrastamisen Suomen mallissa pitäisi pystyä keskittymään harrastamisen mahdollistamiseen yhä useammalle lapselle ja nuorelle. Jokaisessa kunnassa eri tavalla toteutettu toiminta aiheuttaa kohtuuttomasti hallinnollista työtä ja vie resursseja itse harrastustoiminnalta. Harrastusten järjestäjien on vaikea luoda yhtenäisiä malleja ja käytäntöjä paikallisten toimijoiden tueksi”, sanoo Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola. 

    Harrastamisen Suomen mallista saadun palautteen perusteella nykyinen toiminta tavoittaa parhaiten jo harrastavia lapsia ja nuoria. Jatkossa erityiseksi kohderyhmäksi tulisi ottaa ne lapset ja nuoret, jotka eivät vielä harrasta mitään ja joille harrastamisen kynnys on tavallista korkeampi esimerkiksi taloudellisista tai sosiaalisista syistä. Nuorisojärjestöt ehdottavat ratkaisuksi harrastusseteliä, jolla nuori voisi valita itselleen mieleisen harrastuksen avoimilta harrastusmarkkinoilta. Kokeilu voitaisiin rajata yläkoulussa ja lukioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa opiskeleviin alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Samantyyppinen harrastustukimaksu on menestyksekkäästi käytössä esimerkiksi Islannissa.

    “Teini-ikäisillä harrastuspudokkuus on suurinta, joten seteli tukisi jo aloitettuun harrastukseen kiinnittymistä. Kerhomallinen toiminta taas palvelisi edelleen alakouluikäisiä lapsia ja nuoria”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Harrastamisen Suomen mallin kehittämisen lisäksi harrastus- ja kerhotoiminnan rahoitusta niin kunnissa kuin valtion osalta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Tarvittaessa on tehtävä rakenteellisia muutoksia, jotka yksinkertaistavat rahoitusta ja mahdollistavat resurssien mitoittamisen paremmin lasten ja nuorten sekä heidän toiveidensa mukaisesti.

    Miksi nuorten harrastaminen on tärkeää, miten pandemia vaikutti nuorten harrastamiseen ja miten harrastamisen Suomen malli toimii? Kokosimme perustiedot lasten ja nuorten harrastamisesta ja harrastuspolitiikasta yhteen.

    Lisätiedot: 

    Annina Laaksonen 
    Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450

    Anna Munsterhjelm
    Toiminnanjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
    anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi., 040 5879514

    Kaisa Leikola
    Toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
    kaisa.leikola@partio.fi, 040 5084784

  • Uusi jäsenetu tarjoaa taloushallinnon palveluja

    Uusi jäsenetu tarjoaa taloushallinnon palveluja

    Kulttuurin tilitys ja välitys Oy tarjoaa yhdistystoimintaa ja luovia aloja ymmärtävää digitaalisen taloushallinon palveluita Nuorisoseuroille sekä nuorisoseuralaisille. Nuorisoseurat saavat ensimmäisestä tilikaudesta jäsenetuna 10 %:n alennuksen ja seuraavista tilikausista 5 %:n alennuksen.

    Yksittäinen nuorisoseuralainen saa taloushallinon palveluista jäsenetuna alennusta seuraavasti:

    • Uuden toiminimen perustava tai kevyt yrittäjänä ilman y-tunnusta toiminut nuorisoseuralainen saa aloitustilikaudelta 15 %:n alennuksen. Toiminimen perustamisessa avustetaan veloituksetta.
    • Lakkautetun toiminimen uudelleenkäynnistys 15 %:n alennus ensimmäiseltä tilikaudelta. Toiminimen käynnistämisessä autetaan veloituksetta.
    • Olemassa oleva toiminimi 10 % alennus ensimmäiseltä kalenterivuodelta.

    Palvelut tuotetaan Netvisorilla ja pitävät sisällään seuraavat toiminnot:

    • sähköinen kirjanpito
    • tilinpäätös
    • viranomaisilmoitukset
    • veroilmoitukset ja veroneuvonta
    • konsultointi ja paniikkipuhelut
    • kustannuspaikkaraportointi
    • tarvittaessa konsultointi budjetoinnissa, katetuottolaskennassa, hinnoittelussa sekä investointilaskennassa
    • palkanmaksun ja ilmoitukset tulorekisteriin
    • Netvisorin käyttöönotto ja tarvittava opastus

    Yhdistyksille palvelun hinta kuukautta kohden on 2,5–4,5 prosenttia kyseisen kuukauden varsinaisen toiminnan tuloista ja varsinaiseen toimintaan saaduista avustuksista. Hinta määräytyy taloushallinon digitaalisuuden ja yhdistyksen koon mukaan.

    Toiminimille palvelun hinta kuukautta kohden on 2,5–4,5 prosenttia kyseisen kuukauden liikevaihdosta. Hinta määräytyy taloushallinon digitaalisuuden ja yrityksen koon mukaan.

    Jos kuukauden tulot ovat 0 euroa, on lasku kyseiseltä kuukaudelta 0 euroa. Hintaan ei lisätä erillisiä tuntiveloituksia tai tapahtumahintoja. Palvelukuvauksen sisältämät toiminnot sisältyvät hintaan.

    Palvelu voidaan veloittaa myös kiinteänä kuukausihintana asiakkaan kanssa sovitun summan mukaisesti. Vahvistetun tilinpäätöksen yhteydessä laskutus tasataan vastaamaan todellista hintaa.

    Asiakas ottaa Netvisor-taloushallinto-ohjelman käyttöönsä. Visma Netvisor veloittaa palvelusta oman hinnastonsa mukaan alk. 5 € /kk. 31.12.2023 asti uusille yrityksille ja yhdistyksille ensimmäinen kalenterivuosi ilman perusmaksua. Uusille asiakkaille 31.3.2024 asti Netvisor ilman avausmaksua.

    Lisätietoa:
    Lauri Haltsonen, Kulttuurin tilitys ja välitys Oy
    puh. 050 543 5316, lauri@tilitysjavalitys.fi

  • Mitä väliä on kulttuurilla? -eduskuntavaalipaneelissa paneudutaan kulttuurin harrastamisen merkityksiin ja hyvinvointivaikutuksiin

    Mitä väliä on kulttuurilla? -eduskuntavaalipaneelissa paneudutaan kulttuurin harrastamisen merkityksiin ja hyvinvointivaikutuksiin

    Torstaina 16.3. klo 18.30–19.30 Oodissa keskustellaan kulttuurin harrastamisen merkityksestä. Nuori Kulttuuri Talks -formaatin alla järjestettävän ”Mitä väliä on kulttuurilla?” -eduskuntavaalipaneelin järjestävät Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi sekä Kulttuurihyvinvointipooli. Keskustelun ovat suunnitelleet Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat -ryhmä, ja sen moderoivat vaikuttajanuoret Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo

    Mukana paneelikeskustelussa ovat Helsingin vaalipiirin ehdokkaat Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Jutta Seppinen (r.), Petra Malin (vas.), Teija Makkonen (ps.), Dimitri Qvintus (sd.) sekä Uudenmaan vaalipiirin ehdokas Johannes Lahtela (kesk.). Tilaisuus myös striimataan Suomen Nuorisoseurojen YouTube-kanavalle.

    Keskustelussa pureudutaan muun muassa kulttuurin harrastamisen hyvinvointivaikutuksiin sekä kulttuurin harrastamisen yhteydestä demokratian ja sivistyksen ylläpitämiseen. Paneelin aikana pohditaan myös, millaista hyötyä ja mahdollisuuksia kulttuurin harrastamisessa on? Ehdokkailta kuullaan myös omia ja puolueen konkreettisia lupauksia kulttuurin harrastamisen eteen tulevalla vaalikaudella.

    Järjestöjen yhteisen selvityksen mukaan kulttuurin harrastaminen vaikuttaa vahvasti harrastajien elämän eri osa-alueisiin. Esimerkiksi 84 % vastaajista kokee saavansa iloa oppimisesta harrastuksensa parissa ja 76 % vastaajista kokee yhteenkuuluvuutta kulttuuriharrastusryhmänsä kanssa. Jopa 81 % vastaajista kertoi saaneensa uusia kavereita harrastuksen myötä. Kulttuuriharrastusten sosiaalinen merkitys näkyy erityisen paljon vastauksissa: ”Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne saa tuntemaan oloni turvalliseksi ja tarpeelliseksi. Olen tärkeä ja merkityksellinen”, kertoo eräs vastaajista.

    Selvitystä varten luotiin myös uusi mittaristo syväluotaamaan kulttuurin harrastamisen vaikutuksia yksilöön viidestä eri näkökulmasta: fyysisestä, psyykkisestä, oppimiseen liittyvästä, sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä sekä yhteisöllisyyden kokemuksen näkökulmasta. Koko selvityksestä voi lukea lisää täältä.

    Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat ovat myös tarinallistaneet nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteita sosiaalisen median kanaviin. Tavoitteet ja keskustelun avaukset ovat nuorten kynästä lähtöisin. Niitä julkaistaan päivittäin 19.3. asti.

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi,  puh. 040 726 7450

  • Seurantalojen energia-avustuksen haku avattu

    Seurantalojen energia-avustuksen haku avattu

    Seurantalojen energia-avustuksen haku on nyt avattu. Avustusta voi hakea 6.3.–11.4.2023. Hakuaika päättyy tiistaina 11.4.2023 klo 16.00. 

    Hakemiseen liittyvät lisätiedot ja ohjeistukset löytyvät Suomen Kotiseutuliiton sivuilta: Seurantalojen energia-avustus 2023 – Suomen Kotiseutuliitto

    Avustushakemus tehdään Suomen Kotiseutuliiton sähköisessä järjestelmässä. Hae tunnukset hyvissä ajoin. Tunnuksia luodaan arkisin Kotiseutuliiton toimiston aukioloaikoina. 
    HUOM! Tätä hakua varten tarvitaan uudet tunnukset. Seurantalojen korjausavustusten tunnuksia ei voi käyttää.

    Hakulomakkeen täyttöohjeet löytyvät Kotiseutuliiton sivuilta.

    Järjestämme jäsenyhdistyksillemme infon hausta torstaina 9.3.2023 klo 17-18.

    Ilmoittautumiset jäsenyhdistysten infoon tulee tehdä 9.3. klo 12.00 mennessä tämän linkin kautta: Seurantalojen energia-avustusinfo 9.3.2023 17:00 – 9.3.2023 18:00 (nuorisoseurarekisteri.fi). Ilmoittautuneille lähetämme Teams -linkin ilmoittautumisajan päätyttyä. 

  • Seurantalojen energia-avustus hyväksytty eduskunnassa

    Seurantalojen energia-avustus hyväksytty eduskunnassa

    Eduskunta on hyväksynyt lisätalousarvion, johon sisältyy 2,3 miljoonan euron energia-avustus seurantaloja ylläpitäville yhteisöille.
    Avustuksen haku avautuu 6.3.2023 iltapäivällä. Hakuaika on 6.3.-11.4.2023. Päätökset tehdään toukokuussa, jonka jälkeen voi välittömästi hakea maksatusta. Aktiivisimmat ehtivät siis saada rahan tilille ennen kesää.

    Järjestämme jäsenyhdistyksillemme infon hausta torstaina 9.3.2023 klo 17-18.

    Ilmoittautumiset jäsenyhdistysten infoon tulee tehdä 9.3. klo 12.00 mennessä tämän linkin kautta: Seurantalojen energia-avustusinfo 9.3.2023 17:00 – 9.3.2023 18:00 (nuorisoseurarekisteri.fi). Ilmoittautuneille lähetämme Teams -linkin ilmoittautumisajan päätyttyä.

    Jaamme tietoa avustuksesta ja sen hakemisesta heti, kun tieto julkaistaan. Avustusta koskeva informaatio julkaistaan kootusti Kotiseutuliiton sivuilla Seurantalojen energia-avustus 2023 – Suomen Kotiseutuliitto.

  • Turvallisemman tilan koulutussarja tarjoaa tietoa, pohdintoja ja työkaluja turvallisempaan harrastus- ja järjestötoimintaan

    Turvallisemman tilan koulutussarja tarjoaa tietoa, pohdintoja ja työkaluja turvallisempaan harrastus- ja järjestötoimintaan

    Kevään webinaareissa perehdymme turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönottoon nuorisoseuratoiminnassa. Mitä turvallisempi tila sitten oikein tarkoittaa? Koulutuksen ensimmäisessä osassa käymme läpi sitä mitä turvallisempi tila käytännössä tarkoittaa ja kuinka turvallista tilaa voi omalla toiminnallaan ohjaajana tai toiminnan järjestäjänä luoda. Toisessa osassa pureudumme omiin pohdintoihin ja keskusteluihin aiheesta ja perehdymme yhdenvertaisuusagentti- ja häirintäyhdyshenkilötoimintaan.

    Viimeisessä osassa käymme läpi, kuinka turvallisemman tilan periaatteet voi luoda ja ottaa käyttöön omassa seurassa tai harrastusryhmässä.

    Noudatamme koulutuksessa nuorisoseurojen turvallisemman tilan periaatteita. Koulutuksen teoriaosuudet tallennetaan, mutta keskustelut ovat luottamuksellisia. Kolmen kerran koulutuksen käymällä sinulla on mahdollisuus hakea yhdenvertaisuusosaaja järjestötoiminnassa -osaamismerkkiä. Osaamismerkki on sähköinen Open Badge -merkki, jonka hakulomake löytyy täältä.

    Kouluttajina toimivat nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme ja projektityöntekijä Riikka Järvinen.

    Koulutukset pidetään Teams-alustalla ke 8.3., ke 22.3., ja ke 12.4. klo 17.30–19.30 ja linkki lähetetään osallistujille ennen koulutusta. Ilmoittautuminen koulutukseen tästä.

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen  
    Suomen Nuorisoseurat  
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  
    040 726 7450