Blog

  • Seurantalojen energia-avustus hyväksytty eduskunnassa

    Seurantalojen energia-avustus hyväksytty eduskunnassa

    Eduskunta on hyväksynyt lisätalousarvion, johon sisältyy 2,3 miljoonan euron energia-avustus seurantaloja ylläpitäville yhteisöille.
    Avustuksen haku avautuu 6.3.2023 iltapäivällä. Hakuaika on 6.3.-11.4.2023. Päätökset tehdään toukokuussa, jonka jälkeen voi välittömästi hakea maksatusta. Aktiivisimmat ehtivät siis saada rahan tilille ennen kesää.

    Järjestämme jäsenyhdistyksillemme infon hausta torstaina 9.3.2023 klo 17-18.

    Ilmoittautumiset jäsenyhdistysten infoon tulee tehdä 9.3. klo 12.00 mennessä tämän linkin kautta: Seurantalojen energia-avustusinfo 9.3.2023 17:00 – 9.3.2023 18:00 (nuorisoseurarekisteri.fi). Ilmoittautuneille lähetämme Teams -linkin ilmoittautumisajan päätyttyä.

    Jaamme tietoa avustuksesta ja sen hakemisesta heti, kun tieto julkaistaan. Avustusta koskeva informaatio julkaistaan kootusti Kotiseutuliiton sivuilla Seurantalojen energia-avustus 2023 – Suomen Kotiseutuliitto.

  • Turvallisemman tilan koulutussarja tarjoaa tietoa, pohdintoja ja työkaluja turvallisempaan harrastus- ja järjestötoimintaan

    Turvallisemman tilan koulutussarja tarjoaa tietoa, pohdintoja ja työkaluja turvallisempaan harrastus- ja järjestötoimintaan

    Kevään webinaareissa perehdymme turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönottoon nuorisoseuratoiminnassa. Mitä turvallisempi tila sitten oikein tarkoittaa? Koulutuksen ensimmäisessä osassa käymme läpi sitä mitä turvallisempi tila käytännössä tarkoittaa ja kuinka turvallista tilaa voi omalla toiminnallaan ohjaajana tai toiminnan järjestäjänä luoda. Toisessa osassa pureudumme omiin pohdintoihin ja keskusteluihin aiheesta ja perehdymme yhdenvertaisuusagentti- ja häirintäyhdyshenkilötoimintaan.

    Viimeisessä osassa käymme läpi, kuinka turvallisemman tilan periaatteet voi luoda ja ottaa käyttöön omassa seurassa tai harrastusryhmässä.

    Noudatamme koulutuksessa nuorisoseurojen turvallisemman tilan periaatteita. Koulutuksen teoriaosuudet tallennetaan, mutta keskustelut ovat luottamuksellisia. Kolmen kerran koulutuksen käymällä sinulla on mahdollisuus hakea yhdenvertaisuusosaaja järjestötoiminnassa -osaamismerkkiä. Osaamismerkki on sähköinen Open Badge -merkki, jonka hakulomake löytyy täältä.

    Kouluttajina toimivat nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme ja projektityöntekijä Riikka Järvinen.

    Koulutukset pidetään Teams-alustalla ke 8.3., ke 22.3., ja ke 12.4. klo 17.30–19.30 ja linkki lähetetään osallistujille ennen koulutusta. Ilmoittautuminen koulutukseen tästä.

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen  
    Suomen Nuorisoseurat  
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  
    040 726 7450  

  • Tarinat tavoitteiden takana – Nuorisoseurojen eduskuntavaaliteemat esittäytyvät kampanjan aikana 

    Tarinat tavoitteiden takana – Nuorisoseurojen eduskuntavaaliteemat esittäytyvät kampanjan aikana 

    Eduskuntavaaleihin on melko tarkalleen kuukausi aikaa, ja keskustelut vaalien ympärillä tiivistyvät. Joukko nuoria harrastajiamme antaa lihaa luiden ympärille Nuorisoseurojen eduskuntavaaliteemoille, jotka ovat yhtä lailla nuorten kynästä lähtöisin.  

    Tarinoissa kuullaan niin nuorisoseurantalojen merkityksestä harrastajalle, turvallisemman tilan tärkeydestä kuin vaaditaan iloa ja armollisuutta takaisin kouluun. Tarinoissa nousevat esiin myös harrastamisen koetut vaikutukset, oli kyse sitten uuden oppimisesta, kavereista tai yhteisöön kuulumisesta.  

    Tarinoita kuullaan Nuorisoseurojen somekanavissa Facebookissa ja Instagramissa 6.–19.3. välisenä aikana. Videot, kuvat ja tarinat ovat alusta loppuun nuorten tekemiä.  

    Voit tutustua kulttuuriharrastamisen koettuihin vaikutuksiin täällä ja lukea lisää siitä, miten teatteritoiminta tukee tutkitusti nuorten vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittymistä.  

    Tutustu Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteisiin.  

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen  
    Suomen Nuorisoseurat  
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  
    040 726 7450   

     

  • Kansantanssijasta pelimanniksi ja siinä välissä paritanssia!

    Kansantanssijasta pelimanniksi ja siinä välissä paritanssia!

    ”Moi täält Noustest Turun liepeilt!” Kansantanssijaminäni lähti kasvuun jo kolmevuotiaana, kun Turun Kansantanssin Ystävissä tanhuttiin koko perheen voimin. Tanhuttiin monenmoista koreografista teosta ja matkusteltiin ulkomaillekin useamman kerran, ja ne ovatkin mieleen painuvimmat muistot tuosta ajasta. Tuli harrastettua vajaa 20 vuotta kansantanssia Krääkät- ja Prasu-kansantanssiryhmissä.

    Kun Krääkät sai esiintyä myös Folklandialla, oltiin hieman alta täysi-ikäisiä ja muistan polttavan ongelman. Missä jatkot? Asia ratkesi, kun mieleen juolahti lavatanssit. Sinne päästiin alaikäisinä, oli livemusiikkia ja osasimme jotakin tanssiakin. Tästä alkoi tanssijana paritanssiin tutustuminen monipuolisesti eri paritanssilajeissa.

    Kansantanssin rinnalle tuli pikkuhiljaa myös kansanmusiikki. Siskolla oli 2-rivinen haitari ja halusin tietää, miten tuommoinen kummallinen haitaripeli oikein toimii. Kansantanssiryhmän loputtua musiikin harrastaminen nosti päätään ja otti enemmän aikaa, mutta samalla tanssiminen vain muutti muotoaan. Folk-kalenterissani on kolme peruskiveä. Folklandia, Kaustinen Folk Music festival ja Oriveden Kansanmusiikkikurssit. Näissä tapahtumissa on tullut kaikkein eniten tanssittua kansanomaisia paritansseja.

    Miten ihanaa onkin tanssia kaikissa Folk-tapahtumissa spontaanisti musiikin viemänä vaikkapa polskaa taikka sottiisia! Haluaisinkin rohkaista kansantanssijoita tutustumaan eri tanssilajien variaatioihin ja kehittää vientiä ja seuraamista tanssimisessa. Kun tähän kaikkeen laitetaan ripaus musiikintulkintaa, niin millainen tanssimusiikillinen symbioosi siitä muodostuukaan! Jollakin tavalla ajattelen näiden kansanomaisten paritanssilajien olevan kansantanssijoiden perustanssitaitoa. Näiden taitojen päälle sitten onkin hienoa luoda mitä upeampia koreografeja.

    Elina kyselikin edellisessä kiertokirjeessä, miten kansantanssi näkyy arjessani ja minkä tanssin nostaisin esille kesällä 2023? Kansantanssi näkyy minulla nykyään lähinnä eri tapahtumissa tanssilattialla, kun varsinaista omaa ryhmää minulla ei ole tällä hetkellä. Kansanomaista paritanssia voisi vielä jatkojalostaa kesälle valjakkojenkan muodossa niin, johan saadaan hienoja neljän tanssijan luomia elämyksiä tanssilattialle.

    Seuraava mahdollisuus tanssimiselle tulee Samuelin Poloneesi tapahtumassa Turussa, jonne kaikki ovat tervetulleita. Tätä odottelen jo kovasti niin kaikkine hienoine konsertteineen kuin iltajameineenkin. Folk-mottoni on ollut jo pitkään ”tanssivarvas herkkänä ja musiikkikorva tarkkana”. Aiheuttaa kyllä hetkellisiä ongelmia, kun pitäisi kaiken kiireen keskellä tehdä kumpaakin lajia yhtä aikaa. Yleensä minulla onkin varustuksena haitari ja kitara selässä sekä tanssikengät jalassa. Ei voi koskaan tietää, mistä nurkasta sitä löytää tanssimasta tai puskasta soittamasta.

    Tällä hetkellä olen vuoden kansantanssiyhtyeen PRO.n bändissä Proomussa kitaristina. Ollaan saatu mieletön tunnustus tässä lajissa ja kiitos vielä siitä Nuorisoseurat! Keväällä aloitellaan uuden teoksen työstäminen, joten mielenkiintoisia aikoja eletään täälläpäin!

    Täällä teitä viisas kansantanssija ja pelimanni Ilmari Hunsa! Vinkatkaa, jos tanssituttaa!

    Kuva: Ilmari Hunsa

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / teija.nikkari@nuorisoseurat.fi

  • Kevään kouluttajakoulutus pidetään Suomen nuoriso-opistolla Mikkelissä 25.–26.3.2023

    Kevään kouluttajakoulutus pidetään Suomen nuoriso-opistolla Mikkelissä 25.–26.3.2023

    Nuorisoseuroissa sinullakin on mahdollisuus lisätä osaamistasi ja rakentaa omannäköinen polku paikallistasolta ylöspäin. Suomen Nuorisoseurat kouluttaa uusia Knoppi-kouluttajia ja fasilitaattoreita keskusteluttamaan jäsenistöämme muun muassa kuluvan vuoden arvodialogeissa.

    Knoppi-kouluttajakoulutus on tarkoitettu kaikille ohjaajien peruskoulutuksesta aluetoimistoissa ja keskusseuroissa vastaaville ja muille kouluttamisesta kiinnostuneille kouluttajille ja kurssien järjestäjille. Tavoitteena kouluttajakoulutuksessa on perehtyä opetussuunnitemaan ja sitä tukevaan valmiina olevaan materiaaliin sekä kehittää kouluttajien pedagogisia taitoja. Koulutuksessa käydään läpi nuorisoseurajärjestön arvot ja kasvatustavoitteet, joiden pohjalta kouluttaja kouluttaa nuorisoseurajärjestön omaa Knoppi-perusohjaajakoulutusta.

    Kouluttajalta toivotaan pedagogista osaamista ja valmiutta kouluttaa nuoria osallistavilla menetelmillä. Koulutettavien oletetaan hallitsevan perustiedot nuorisoseurajärjestöstä. Koulutus on tarkoitettu sekä uusille kouluttajille että täydennyskoulutukseksi aiemmin koulutuksen käynneille. Knoppi-kouluttajakoulutukseen liittyy koulutuksellinen menetelmäviikonloppu, jonka tavoitteena on lisätä kouluttajien menetelmäosaamista. Knoppi-kouluttajakoulutus liittyy Suomen Nuorisoseurojen ja belgialaisen Formaat-järjestön yhteiseen Training for trainers on youth culture -hankkeeseen, jota rahoittaa Erasmus+-ohjelma. Koulutukseen valittavien osallistumispaketit ja matkat kustannetaan hankkeesta.

    Knoppi-kouluttajakoulutuksen käymällä saat valmiudet kouluttaa Knoppia eli Suomen Nuorisoseurojen perusohjaajakoulutusta, joka antaa valmiudet lasten ja varhaisnuorten toimintaryhmien ohjaamiseen nuorisoseuroissa. Koulutus ei tähtää tietyn harrastusalan taitoihin, vaan antaa perusvalmiudet ohjaajana toimimiseen. Kulttuurinen harrastustoiminta toimii Knoppi-koulutuksen pohjana sisällöissä ja menetelmissä.

    Samanaikaisesti Mikkelissä koulutetaan myös nuorisoseurojen fasilitaattoreita toimimaan vuoden 2023 aikana toteutettavien arvodialogien ja muiden keskustelutilaisuuksien fasilitaattoreina kaksipäiväisessä koulutuksessa. Lauantain kouluttajana toimii Erätauko-säätiön asiantuntija Efe Efwaraye, jonka johdolla perehdymme Erätauko-dialogin toteutukseen ja fasilitointiin. Sunnuntaina käymme läpi arvodialogin juoksutusta ja toteutusta pääsihteeri Annina Laaksosen johdolla. Koulutus on suunnattu kaikille fasilitoinnista kiinnostuneille nuorisoseuralaisille. Koulutus toteutetaan osana Kansalaisfoorumin Myllertämö-projektia. Nuorisoseurat kustantaa koulutukseen hyväksyttyjen osallistumispaketit (sis. ohjelma, ruokailut, majoitus 2 hh). Matkakuluista osallistujat vastaavat itse. Koulutuksen käyneet sitoutuvat toimimaan nuorisoseurojen tapahtumissa fasilitaattoreina erikseen sovittavilla tavoilla.
    Ilmoittautuminen koulutuksiin on käynnissä nyt!

  • Lasten ja nuorten harrastamiseen on satsattava myös maaseudulla

    Lasten ja nuorten harrastamiseen on satsattava myös maaseudulla

    Yle uutisoi lauantaina 11.2. kainuulaisen kylätoimijan konkurssista. Artikkelissa todettiin, miten kauaskantoiset seuraukset yksittäisen yhdistyksen lopettamisella voi olla alueen asukkaiden elämään. Artikkelissa todettiin myös, että yhdistykset ja kolmas sektori luovat ihmisten elämän merkityksellisyyttä. Niissä tehdään vapaaehtoistoimintaa, joka on ihmisille tärkeää.

    Sama asia on huomattu nuorisoseuroissa ympäri Suomea, varsinkin lasten ja nuorten harrastamisen näkökulmasta. Nuorisoseuraliike on Suomen vanhin nuorisotyötä tekevä järjestöperhe, jonka juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksen aatonaattona 1881 Kauhavalla neljän nuorukaisen toimesta. 

    ”Nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat lapsille ja nuorille sekä aikuisille mielekkäitä harrastuksia. Nuorisoseuroissa harrastetaan varsinkin teatteria ja tanssia, mutta myös monia muita asioita, mitä alueen asukkaat ovat itse ideoineet. Tällainen vapaaehtoisvetoinen harrastustoiminta tarvitsee kaiken mahdollisen tuen yhteiskunnalta”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen

    Nuorisoseurantalot ovat merkittäviä harrastamisen paikkoja tuhansille nuorille. Yksi heistä on 17-vuotias tarvasjokelainen Sara Hänninen, joka sekä ohjaa että harrastaa teatteria omassa kotinuorisoseurassaan. 

    ”Nuorisoseura on lähellä ja saavutettavissa. Se on mielestäni tosi arvokasta näin maaseudulla, jossa muita harrastustiloja ei välttämättä ole. Nuorisoseurassa toimiessani olen saanut laadukasta koulutusta tekemiseen sekä mahdollisuuden ohjata itse lastenteatteria, joka on mahdollistanut harrastamisen kymmenille alueen lapsiperheille”, Sara kertoo. ”Samalla talo tarjoaa huippumahdollisuudet juuri kulttuurin harrastamiseen. Liikuntapaikkoja kyllä löytyy, mutta vaikkapa esittävien taiteiden harrastamiseen soveltuvia tiloja huomattavasti vähemmän tarjolla”, Sara lisää.

    Samaa viestiä kuullaan myös Klaukkalasta. Elsa Weckström, 19, kertoo oman nuorisoseurantalonsa olevan osoitus kylän yhteisöllisyydestä, sillä talo on rakennettu talkoovoimin. ”Nuorisoseurantalo kokoaa paljon eri harrastusryhmiä ja toimintoja yhteen. Se edustaa samalla pysyvyyttä”, Elsa muistuttaa.

    Nuorisoseuroissa korostuu kulttuurin harrastaminen, ja sen merkitystä yksilön hyvinvoinnille on myös selvitetty viime vuonna. Selvityksen mukaan 75 % vastaajista kertoo saaneensa harrastuksen kautta uusia kavereita ja kuuluvansa merkitykselliseen porukkaan. Vaikutus vaikkapa syrjäytymisen ehkäisemiseen on merkittävä. 

    Nuorisoseurajärjestön tavoitteena on huolehtia siitä, että kaikkialla Suomessa voidaan harrastaa ja että jokaisella lapsella ja nuorella olisi edes yksi harrastus. Tähän liittyy olennaisesti paikallisten yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen. Yksi uusimmista toimintaa tukevista hankkeista käynnistyi vuoden alussa Kainuussa

    Kuva: Jussi Kaijankangas

    Lisätietoja: 
    Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry
    puh.040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • llmoittautuminen Kalkkareitten Kultuurikeikka ja Kevätpäivät -yhteistapahtumaan on auki

    llmoittautuminen Kalkkareitten Kultuurikeikka ja Kevätpäivät -yhteistapahtumaan on auki

    Ilmoittautuminen Kalkkareitten Kultuurikeikka ja Kevätpäivät -yhteistapahtumaan on nyt auki. Yhteistapahtumaa vietetään Nokialla Harjuniityn koululla lauantaista sunnuntaihin 18.–19.3.2023. Tapahtuman järjestävät yhdessä Nuorisoseurat ja Karjalainen Nuorisoliitto.

    Tapahtuma koostuu eri alojen katselmuksista, työpajoista ja iloisesta yhdessä olemisesta. Kevätpäivät vastaavat kansantanssikatselmuksista, joka on tällä kertaa Kevätpäivien sääntöjen mukaisesti avoin kaiken ikäisille. Kalkkareilta puolestaan löytyy muiden alojen katselmuksia; muut tanssit, musiikki, näyttämötaiteet, visuaaliset taiteet ja sanataide. Nämä katselmukset ovat tarkoitettua 16-vuotiaille ja sitä nuoremmille. Näiden lisäksi voi osallistua kaikille avoimeen kuvataidenäyttelyyn. Osallistuvat teokset ovat nähtävillä tapahtumassa.

    Ilmoittautumislomakkeet ja lisätietoa tapahtumasta löydät Kalkkareitten nettisivuilta.

  • Yhdistysavaimen verkkosivukoulutus siirtyy

    Yhdistysavaimen verkkosivukoulutus siirtyy

    Yhdistysavaimen torstain 9.2.2023 verkkokoulutus on peruttu kouluttajan sairastumisen vuoksi. Uusi aika ilmoitetaan 15.2.2023 ilmestyvässä Nuorisoseurapostissa.

  • Paukkulan juhlavuosi tuo teatterikoulutuksen takaisin kampukselle

    Paukkulan juhlavuosi tuo teatterikoulutuksen takaisin kampukselle

    Suomen Nuoriso-opisto viettää 100-vuotisjuhlavuotta, jonka vauhdissa myös teatterikoulutus palaa Paukkulan koulutustarjontaan. Lukuvuoden mittainen kansanopistotasoinen koulutus kantaa nimeä
    Teatterilinja. Koulutus on suunnattu 18 vuotta täyttäneille teatterialasta ja sen korkeakouluopinnoista kiinnostuneille opiskelijoille.

    Teatterilinjan vastuuopettajana toimii teatteriopettaja ja teatteritaiteen maisteri Esko Korpelainen.
    Mikkelissä Korpelainen tunnetaan Esittävän taiteen kollektiivi Kaukasuksen kautta toimivana syväluotaavana taiteen tekijänä. Korpelainen luotsasi Paukkulan teatterikoulutusta aiemmin
    lukuvuonna 2020–2021. Vastuuopettajana Korpelainen painottaa omassa opetustyössään
    feministisen pedagogiikan arvoja ja näkökulmia.

    ”Teatterilinjan opiskelijat ja opettajat muodostavat ensemblen, joka produktioiden ja muun
    opetuksen kautta saa yhdessä kokea runsaan, antoisan ja kehittävän lukuvuoden”, muotoilee
    Korpelainen yhdeksän kuukauden mittaisia opintoja.

    Paukkulan Teatterilinjan sisällöissä korostuvat opiskelijan oma ääni, teatteritaitojen kokonaisvaltainen kehittäminen, tasavertaisuus ja kestävyys. Uutena piirteenä Teatterilinja tarjoaa mahdollisuuden kahteen eri suuntautumisvaihtoehtoon: näyttelijäntyöhön tai ohjaajantyöhön. Osa opinnoista on yhteisiä, mutta lukuvuoden aikana suuntautumisvaihtoehdot opiskelevat luonnollisesti täysin omia kurssikokonaisuuksiaan.

    Korpelainen on palaamassa innoissaan teatterikoulutuksen vastuuopettajaksi: ”Paukkula on erinomainen paikka teatteriopinnoille. Kampus tarjoaa erittäin laadukkaat teatteri- ja opetustilat. Teatteri kuuluu tänne.”

    Haku lukuvuodelle 2023–2024 alkaa maanantaina 6.3.2023, jolloin Teatterilinjan kotisivuilla julkaistaan hakulomake sekä ennakkotehtävät, joiden lisäksi hakuprosessiin kuuluu haastattelu.

    Kuva: Aada Lahtinen; Teatterikoulutuksen esityksestä Rakas painajainen (2021).

    Lisätiedustelut:
    Esko Korpelainen
    Teatterilinjan vastuuopettaja
    044 416 2401
    esko.korpelainen@sno.fi
    paukkula.fi/teatterilinja

  • Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? – eduskuntavaalipaneelissa keskustellaan kulttuurihyvinvoinnista

    Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? – eduskuntavaalipaneelissa keskustellaan kulttuurihyvinvoinnista

    Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi (SKAF) sekä Kulttuurihyvinvointipooli järjestävät yhteisen Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? -eduskuntavaalipaneelin torstaina 16.3. klo 18.30–19.30 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Helsingissä. Tilaisuus myös striimataan Nuorisoseurojen YouTube-kanavalle (@nuorisoseurat).

    Paneelikeskustelussa ovat mukana eduskuntavaaliehdokkaat Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Jutta Seppinen (rkp), Dimitri Qvintus (sd.), Johannes Lahtela (kesk.), Petra Malin (vas.) sekä Teija Makkonen (ps). Tilaisuudessa keskustellaan kulttuurin harrastamisen merkityksestä sekä sen hyvinvointivaikutuksista monipuolisesti. Paneelin juontavat Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo.

    Hyvänä virittäytymisenä tilaisuuteen voi perehtyä kulttuurin harrastamisen koettujen vaikutusten selvitykseen, jonka joukko järjestöjä teki viime syksynä Kansalaisfoorumin johdolla: Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset – selvitys ja mittaristo | Kansalaisfoorumi

    Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista ja kutsua saa jakaa vapaasti. Tilaisuus on avoin yleisölle.

    Suomen Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteet löytyvät täältä: Eduskuntavaalitavoitteet 2023 – Nuorisoseurat