Blog

  • Keväisiä terveisiä Lappeenrannasta!

    Keväisiä terveisiä Lappeenrannasta!

    Mie olen Suvi ja harrastan kansantanssia Nuorisoseura Rajan Nuorissa tanssijana
    Kirjavat-ryhmässä ja ohjaan tällä hetkellä kahta lasten kansantanssiryhmää, Kiertulia ja
    Karkeloa. Miun tanssiharrastus oli viime keväällä hetken äitiyslomalla, mutta hiljaiseloa ei
    kestänyt pitkään, kun vauva jo pääsi rintarepussa tai vaunuissa mukaan treeneihin ja
    tapahtumiin. Miulla on ollut tanssin saralla hurjan monipuolinen vuosi, joten on mukavaa
    päästä jakamaan kuulumisia muille tanssiharrastajille! Nytkin kirjoitan tätä kirjettä
    kansantanssi- ja musiikkifestivaali Lempon jälkeisessä väsyneessä mutta onnellisessa
    tunnelmassa: Sain tanssia onnistuneen keikan Kirjavien ja Polennan kanssa
    Kuusankoskitalolla, ihailla Polokkareiden Finaalia ja nautiskella klubilla lisää musiikki- ja
    tanssiesityksistä ja tanhutyyppien seurasta.


    Pakittelen kuulumisissa kuitenkin ensin viime syksyyn, kun vihdoin syyskuussa päästiin
    kaikkien koronavuosien aiheuttamien viivästysten jälkeen toteuttamaan Kirjavien
    25-vuotisjuhlakonserttisarja Lappeenrannassa. Juhlateoksemme on Hanna Poikelan
    koreografioima ja Petri Praudan säveltämä Eteinen – tanssiteos valinnoista. Saimme tehdä
    Hannan johdolla meidän ryhmän näköisen teoksen, jossa liike ja tanssi edellä tarkastellaan,
    millaisia valintoja myö kolmekymppiset pohditaan, joudutaan tekemään tai mihin päätöksiin
    edes voidaan vaikuttaa. Prosessi oli myös rankka, kun maaliviiva siirtyi useita kertoja
    olosuhteiden pakosta, mutta esiintymisestä osaa nyt nauttia sitäkin enemmän. Ja oli meillä
    melkoinen 25-vuotiskaronkka!

    Syksyllä myös ohjaajahommat pitivät kiireisinä, sillä seurassamme toteutettiin aivan
    uudenlainen projekti, kun lasten- ja nuortenryhmämme esittivät marraskuussa tanssisatu
    Ruma Ankanpoikasen, joka oli koreografi Susanna Kivisen ja teatteriohjaaja Aapo Stavénin
    yhteistyössä syntynyt tanssiteatteriteos. Mie toimin myös tuottajana teoksessa, miun
    puolivuotiaan assistentin kulkiessa mukana treeneissä ja puuhissa. Lopputulos oli miusta
    monella tapaa herkistävä, kun näki miten sitoutuneesti noin 60 tanssijan joukko suhtautui
    omaan esiintyjyyteensä, ja miten lopputulos oli toden totta tanssitaidetta lasten
    toteuttamana. Esitys ainakin sulatti yleisön sydämet, ja toimi aivan ihanasti myös
    lapsikatsojille! Myö päästään vielä toukokuussa esittämään teos uudelleen seuramme
    kevätkonsertissa. Kevätkonsertin lisäksi lasten ryhmien kanssa tähtäillään jo kovasti kohti
    ensi kesän Kalenoita. Myö harjoitellaan ahkerasti yhteisohjelmien tansseja ja Karkelon
    kanssa valmistaudutaan Tanssiralli-katselmukseen. Luvassa taitaa olla miun 10. Kalenat,
    joita oon saanut viettää osallistujana, talkoolaisena tai ohjaajana. Oottehan kaikki tulossa
    Lappeenrantaan kesäkuussa?

    Lopuksi vielä yritän vastata edellisen kirjoittajan kysymykseen, että mitä kaikkea tanssi on
    antanut minulle – vaikka mahdotonhan sitä kaikkea on kuvata. Miulle tanssi on ihana
    itseilmaisun keino, oman kehon ja mielen tutkimista sekä vuorovaikutukseen heittäytymistä
    tanssiparin ja -ryhmän kanssa. Tanssi on antanut miulle Kirjavat, joiden kanssa ollaan jaettu
    elämää tanssisaleissa, festareilla, keikkalavoilla, yleisössä, ympäri maailmaa ja ihan vaan
    ”siviilielämässä” niin tiiviisti, että myö puhutaan toisistamme Kirjava-perheenä. Toki sieltä on
    löytynyt miulle myös aviomies, ja ryhmässä tanssii myös oma sisko, että ehkä tää
    perhevertaus ei ole niin kaukaa haettu miun kohdalla noin muutenkaan!

    Lisäksi ohjaajuus on miulla kulkenut tanssimatkassa 15-vuotiaasta saakka, ja koen sen olevan ihana
    mahdollisuus tarjota muillekin samoja kokemuksia ja rakkautta kansantanssilajiin, kuin mitä
    itse on huipuista huipuimmalta ohjaajaltani Merja Skytältä vuosien aikana itse saanut.
    Loputtomiin voisi puhua myös nuorisoseuralaisuudesta, omasta seurasta, perinteestä ja siitä
    ammentamisesta tai kansantanssimaailman myötä tulleista ystävistä…!
    Seuraavalta kirjoittajalta haluan kysyä, mikä kansantanssissa sykähdyttää erityisesti just
    nyt?

    Kirjoittaja: Suvi Rahikainen

    Suvi Rahikainen, kuvaaja Lassi Rahikainen

    ”Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan
    kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi
    osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 /
    teija.nikkari@nuorisoseurat.fi”

  • Suomen Nuorisoseurat on mukana Nuori 2023 -tapahtumassa

    Suomen Nuorisoseurat on mukana Nuori 2023 -tapahtumassa

    Nuoriso- ja kasvatusalan suurin vuotuinen tapahtuma järjestetään 18.–20.4. Jyväskylässä. Mukana on laaja joukko niin kolmannen sektorin kuin kuntapuolen nuorisoalan toimijoista.

    Nuorisoseurat ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkula löytyvät ständiltä B-19 (B-halli). Ständillä on luvassa onnenpyörä, jossa jokaisella pyöräytyksellä voittaa. Pääsylippuna onnenpyörään toimivat kävijän ajatukset harrastamisesta, joita kerätään lapuille ”pyykkinarulle” tapahtuman aikana. Harrastusajatuksista kootaan myös yhteenveto tapahtuman jälkeen.

    Nuorisoseurojen messupisteeltä saa myös mukaansa uunituoreen Nuorisotyö-lehden, jota Suomen Nuorisoseurat julkaisee kolme kertaa vuodessa.

    Ständillä on tavattavissa keskiviikkona 19.4. klo 12.00 Nuorisotyö-lehden päätoimittaja Esa Linna ja klo 15.30–17.30 Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja puheenjohtaja Elina Weckström. Koko messupisteen aukioloajan ständillä on Nuorisoseurojen ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan väkeä.

    Messupiste toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kanssa.

  • Jorma Rantakömi on Vuoden Hermanni

    Jorma Rantakömi on Vuoden Hermanni

    Keuruulainen maanviljeijä Jorma Rantakömi on valittu vuoden 2023 Vuoden Hermanniksi. Hermannit ovat Suomen Nuorisoseurojen senioreita, joiden yhdyssiteenä on kansallinen H-Kilta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin lauantaina 15.4.2023 H-kiltapäivien yhteydessä Eurajoella.

    ”Kuulehan sie vänskä. Jos sie tarttet oikein hyvää miestä, niin tässä siulle olisi sellainen”. Näin Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Antero Rokka esitteli itsensä esimiehelleen, ja tiesi mistä puhui. Rokka oli sotatöissä lievästi sanottuna hyvä. Samanlainen tunne tulee, kun ajatellaan vuoden Hermanniksi valittua Jorma Rantakömiä Keuruun Pihlajaveden kylästä. Jorma Rantakömi, 76, on elinikäinen nuorisoseuralainen ja samalla myös vapaaehtoistyössä lähes kaikessa, mitä kotikonnuilla on eteen tullut.

    Jo pojasta nuorisoseuraan kasvanut Rantakömi on toiminut Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten piirin johtokunnissa, Keski-Suomen H-killan puheenjohtajana ja valtakunnallisen H-killan hallituksessa. Hän on kytkenyt nuorisoseuran ja kylätoiminnan yhteen ja ollut mukana mitä moninaisimmissa toimissa kansantanssista hirsirakentamiseen. Esimerkkinä vaikkapa Pihlajaveden erämaakirkon paanukaton uusiminen ja monet muut erityisesti hirsityöhön liittyvät projektit, joissa Rantakömin työpanos on ollut korvaamaton.

    Maanviljelijä Jorma Rantakömi kuuluu siihen vapaaehtoistyöntekijöiden joukkoon, joka ei pidä meteliä itsestään, vaan antaa töittensä puhua puolestaan. Kun Keuruulla järjestetään jotain, missä tarvitaan talkoolaisia tai nuorten tukijoita, sieltä löytyy Rantakömin Jorma.

    Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen.Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.

    Teksti: Heikki Tuomi-Nikula
    Kuva: Elina Weckström

  • Santeri Alkion kasvatusajattelu on nyt saatavana sähköisenä julkaisuna

    Santeri Alkion kasvatusajattelu on nyt saatavana sähköisenä julkaisuna

    Santeri Alkion kasvatusajattelusta on tehty sähköinen julkaisu. Tämän Tuomo Laitilan pro gradu tutkielmaan perustuva teos kuvaa kokonaisvaltaisesti Santeri Alkion kasvatusajattelua hänen kirjallisen tuotantonsa perusteella. Lehtimiehenä, kirjailijana sekä nuorisoseuraliikkeen aatteellisena ja käytännöllisenä johtajana Alkio esitti kasvatusajatuksiaan monipuolisesti ja monissa yhteyksissä. Alkion kasvatukselle asettamia päämääriä kuvataan teoksessa hahmottamalla Alkion kasvatuksen päämääräksi asettamaa ihmisihannetta.

    Alkiolle kasvatus ei ollut vain toiseen ihmiseen, kasvattiin, suuntautuvien kasvatusvaikutusten organisointia, vaan Alkion kasvatusajattelussa on tärkeä merkitys itsekasvatuksella, ihmisen itsensä kasvattamisella.

    Kansalaisfoorumi on nyt tehnyt tästä Vapaan Sivistystoiminnan liiton vuonna 2001 julkaisemasta teoksesta sähköisen uusintajulkaisun. Teoksen voi ladata maksutta Kansalaisfoorumin kotisivuilta.

    Kuva: P. O. Welin / Museovirasto / Joni Sivonen

  • Nuorisoseurantaloille korjausavustuksia

    Nuorisoseurantaloille korjausavustuksia

    Seurantalojen peruskorjausavustukset vuodelle 2023 on jaettu. Yhteensä avustuksia jaettiin  1 672 000 euroa, josta suomenkielisten nuorisoseurojen ylläpitämisen talojen osuus oli 473 500 euroa.

    Tänä vuonna nuorisoseurantalojen suurimmat yksittäiset avustuksen (50 000€) menivät Vaskiveden Nuorisoseuralle, Kainaston Nuorisoseuralle ja Karhinkylän Nuorisoseuralle.

    Korjausavustuksilla mahdollistetaan seurantalojen peruskorjaukset ja käytettävyyttä parantavat korjaukset. Lue lisää Kotiseutuliiton sivuilta.

    Kuvassa Kainaston Nuorisoseuran seurantalo Onnela Kauhajoelta.

  • Nuorisovaihdot tarjoavat mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan

    Nuorisovaihdot tarjoavat mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan

    Suomen Nuorisoseurat toteuttaa kesällä 2023 kaksi kansainvälistä nuorisovaihtoa, jotka on suunnattu Nuoret Vaikuttajat -ohjelmassa toimiville nuorille. Nuorisovaihdot toteutetaan osana laajempaan liikkuvuushankkeiden kokonaisuutta, sillä Nuorisoseurat akkreditoitui vuonna 2021 Erasmus+ -ohjelmaan.

    Alaikäiset Nuoret Vaikuttajat isännöivät islantilaisten ryhmään kesäkuussa Mikkelissä ja täysi-ikäiset matkaavat heinäkuussa Saksaan Deutsche Schreberjugend:in vieraiksi. Nuorisovaihdot ovat nuorille helppo tapa kehittää kansainvälistä osaamistaan turvallisessa ryhmässä ja matkaan lähtevät työntekijöiden lisäksi myös ohjelmassa toimineet mentorit nuorten tueksi. Ohjelman kautta voimme myös kattaa kuluja, mikä mahdollistaa osallistumisen taloudellis-ekonomisesta asemasta riippumatta.

    ”Olemme löytäneet aivan mahtavat kumppanit Saksasta ja Islannista! Kevään aikana nuoret viimeistelevät ohjelmasisältöjä yhdessä ja kesän aikana koetaan varmasti ikimuistoisia elämyksiä yhdessä.”, hehkuttaa kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen.

    Lisätietoja

    kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen
    henna.liiri-turunen(a)nuorisoseurat.fi / 044 207 3072

    Nuoret vaikuttajat 2022-2023 – Nuorisoseurat

  • Nuoret Vaikuttajat koolla Kuopiossa nuorisoseuratoiminnan superviikonlopussa toukokuussa

    Nuoret Vaikuttajat koolla Kuopiossa nuorisoseuratoiminnan superviikonlopussa toukokuussa

    Toukokuun viimeisenä viikonloppuna pärähtää, kun Kuopiossa järjestetään samaan aikaan Nuori Kulttuuri Festival:in ja Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kevätkokouksen kanssa myös Nuoret Vaikuttajat 2022-2023 projektin viimeinen valtakunnallinen tapaaminen, joka huipentaa koko kauden.

    Nuorten ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja, heittäytymistä Erätauko-dialogeihin, yhteistyötä Suomen Nuorisoseurojen valtuuston kanssa sekä tottakai myös nauttimista festivaalitunnelmasta. Nuoret Vaikuttajat ovat myös tuottamassa Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuuksia.

    Lisäksi tärkeänä työskentelyn osana ovat nuorten jatkopolut ja erilaiset mahdollisuudet jatkaa vaikuttamistoimintaa nuorisoseuroissa hankkeen päättymisen jälkeen.

    Nuoret Vaikuttajat -toiminnassa vaikuttavia tuloksia

    Nuoret Vaikuttajat toiminnassa on saatu vaikuttavia tuloksia. Vuonna 2022 Nuoret Vaikuttajat toimintaan osallistui 46 nuorta ja 17 mentoria eli yhteensä 63 nuorta. Tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 13 (mentoritapaaminen, valtakunnallinen tapaaminen ja 11 alueellista tapaamista). Osallistumiskertoja näillä nuorilla tilaisuuksiin yhteensä 139. Alkuvuodesta jatkettiin alueellisilla tapaamisilla ja Kuopion jälkeen hankkeen mentorit, jotka ovat toimineet hankkeen ohjausryhmänä kokoontuvat vielä Lappeenrantaan arvioimaan hankkeen toteutumista.

    Nuorisoseurat on hakenut jatkoa Nuoret Vaikuttajat -toiminnalle kaudelle 2023-24 Erasmus+ -rahoituksella. Hankepäätöstä odotetaan saapuvaksi kevään aikana.

    Lisätietoja

    kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen
    henna.liiri-turunen(a)nuorisoseurat.fi / 044 207 3072

    Nuoret vaikuttajat 2022-2023 – Nuorisoseurat

  • Training for trainers on youth culture tarjoaa kansainvälisiä tuulahduksia kouluttajille, ohjaajille ja seurojen harrastustoimintaan 

    Training for trainers on youth culture tarjoaa kansainvälisiä tuulahduksia kouluttajille, ohjaajille ja seurojen harrastustoimintaan 

    Suomen Nuorisoseurojen ja belgialaisjärjestö Formaatin Training for trainers on youth culture -yhteishankkeessa kehitetään ja parannetaan järjestöjen sisäisiä kouluttaja- ja ohjaajakoulutuksia sekä tarjotaan vertaisoppimisen paikkoja kansainvälisessä ympäristössä kouluttajille ja ohjaajille. Hankkeessa järjestetään harrastustoiminnan teemoitettuja sparrauswebinaareja, joista toivomme sekä harrastustoiminnan ohjaajien että järjestäjien saavan uusia ideoita ja verkostoja toimintaansa. 

    Hankkeen tavoitteena on luoda ja kokeilla keinoja, joiden avulla voidaan lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastamiseen. Keskeistä siinä on, että toimintaan saadaan mukaan osaavia ohjaajia. Lisäksi hankkeen tavoitteena on nuorten osaamisen vahvistaminen non-formaalin toiminnan kouluttajina ja ohjaajina. Kolmas hankkeen tavoite liittyy harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa toteuttavien organisaatioiden määrän lisäämiseen ja toiminnan laadun kehittämiseen. Hanke luo kouluttaja- ja ohjaajaverkostoihin kuuluville mahdollisuuksia kansainväliseen verkostoitumiseen ja antaa uusia näkökulmia muun muassa osallisuuden huomioimiseksi käytännön työssä.  

    Hankkeen kick start järjestetään keskiviikkona 5.4.2024 Teamsissä. Tule mukaan kuulemaan hankkeen käytännön toteutuksesta ja osallistumaan harrastustoiminnan webinaariaiheiden yhteisideointiin. Tilaisuus on englanninkielinen, löydät Teams-linkin verkkokoulutuskalenteristamme. Verkkokoulutukset nuorisoseuroille 2023 – Nuorisoseurat 

    Hankkeessa työskentelee projektikoordinaattori Sini Korhonen (yhteisöpedagogi AMK), joka koordinoi ja tuottaa hankkeen toimintaa yhteistyössä belgialaisen kumppaniorganisaatio Formaat:in Lena Verstraeten kanssa. ”Olen innoissani palatessani pitkähkön tauon jälkeen kansainvälisen nuorisotyön kentälle ja voidessani mahdollistaa kansainvälisyyden hippusia myös muille. Järjestimme 25.-26.3.2023 hankkeen kouluttajakoulutuksen Mikkelissä ja oli ilo huomata kuinka oivaltavia ja innokkaita kouluttajia meille on hankkeen kautta tulossa ympäri Suomea. Uskon, että aluetyöntekijät saavat heistä osaavia työpareja alueellisiin ohjaajakoulutuksiin.”, summaa Korhonen.

    Vuosina 2023-2024 toteuttava hanke on uusi avaus Suomen Nuorisoseurojen kansainvälisessä toiminnassa. Hanketta osarahoittaa Erasmus+ -ohjelma. ”Olen erittäin iloinen belgialaisten kanssa aloitetusta yhteistyöstä. Meillä on paljon opittavaa toisiltamme ja kansainvälinen toteutus vie varmasti molempien organisaatioiden kouluttaja- ja ohjaajakoulutustoimintaa uudelle tasolle.”, kertoo Suomen Nuorisoseurat ry:n kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen

    Lisätietoja 

    Projektikoordinaattori Sini Korhonen, 050 342 2054, sini.korhonen@nuorisoseurat.fi  

    Kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen, 044 207 3072, henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi

    https://trainingfortrainers.nuorisoseurat.fi/
  • Vuoden nuorisoseuralaisen Timo Hartikaisen sydän sykkii kylän nuorisoseurantalolle

    Vuoden nuorisoseuralaisen Timo Hartikaisen sydän sykkii kylän nuorisoseurantalolle

    Vuoden nuorisoseuralainen Timo Hartikainen on paljasjalkainen hammaslahtelainen Pohjois-Karjalasta. Hän sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen. ”Kyllä nämä olivat molemmat täydellisiä yllätyksiä, ja vielä tuplapotti. Ensimmäinen ajatus oli, että onkohan tämä mennyt aivan oikein”, Timo naurahtaa ja jatkaa: ”jotenkin kuvittelin, ettei näitä saa muista kuin järjestötoiminnassa tehdystä työtä”.  Tunnustuksen luovutti Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström viime sunnuntaina Lipinlahdella, Nurmeksessa.

    Timo Hartikaisen panos Hammaslahden nuorisoseurantalon kunnostuksessa on vertaansa vailla: hän on seuran puheenjohtajana organisoinut, hakenut rahoitusta, tehnyt sopimuksia ja myös mittavan määrän talkootunteja saadakseen talon uuteen kukoistukseen. 

    ”Kymmenisen vuotta sitten minut pyydettiin mukaan johtokuntaan, ja siitä lähtien olen ollut joko puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Talo oli tuolloin melko huonossa kunnossa, mutta johtokunnassa oli vahva tahtotila; talo täytyy pelastaa. Ja siitä se lähti”, Timo muistelee. 

    Timo Hartikainen on toisen polven nuorisoseuralainen, sillä hänen isänsä Toivo Hartikainen toimi aktiivisesti 1970-luvulta alkaen Hammaslahden Nuorisoseurassa. ”Isä oli mukana johtokunnassa, sai joitain ansiomerkkejäkin ja oli mukana tuolloin kunnostamassa taloa. Hänellä on siis vahva nuorisoseuratausta. Itse en tuolloin ollut kuin mukana joissain talkoissa ja totta kai kävin talolla nuorten diskoissa.” 

    Timo Hartikainen sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen.

    Talo seisoo kylän keskeisellä paikalla  

    Timo Hartikainen ei paljon puhu itsestään, mutta kun keskustelu siirtyy takaisin nuorisoseurantaloon, hän innostuu kertomaan lisää. Ja mikä on kertoessa; onhan talo ainoa suurempi tila kylällä, mitä voi vuokrata ja missä on aktiivista toimintaa viikon jokaisena päivänä. Ja sijaintikin mitä parhain: aivan keskellä kylää, mäen päällä. Viikolla talossa toimii MLL:n perhekahvila, sydänyhdistyksen sisäcurling ja toisen järjestön boccia. Lisäksi on myös 4H-yhdistyksen ja helluntaiseurakunnan kerhot sekä erilaisia jumppia. Talolla on myös 4H-yhdistyksen toimisto. 

    Kun Timo aloitti johtokunnassa, talon ensimmäinen remontti oli ulkoseinien korjaus. ”Talo oli ränsistyneen näköinen, sillä edellisen kerran ulkoseinät oli maalattu 70-luvulla. Päätettiin, että nyt on korkea aika tehdä remontti, kun talon katto on kuitenkin vielä hyvä. Silloin syntyi koko johtokunnassa ajatus, että talo pelastetaan ja säilytetään”, Timo sanoo. 

    Sen jälkeen on tehty paljon talon hyväksi: ulkokatto maalattu ja ikkunat kunnostettu, vessat remontoitu esteettömiksi, sisävalaistus vaihdettu led-valoiksi, kellarissa oleva sauna korjattu perusteellisesti, hankittu äänentoistojärjestelmä, videotykki ja valkokangas, sadevesi- ja salaojajärjestelmät uusittu ja rakennettu invaluiska pääovelle ja jätekatos pihalle. Sekä paljon muuta. Lista on hengästyttävän pitkä. Viimeisin suurempi remontti oli lämmityksen muuttaminen öljylämmityksestä maalämpöön. 

    ”Olemme hakeneet aktiivisesti erilaisia avustuksia ja rahoituksia, ja saaneetkin mukavasti myönteisiä päätöksiä. Niiden turvin olemme voineet toteuttaa talon kunnostustöitä. Sellainenkin tuli eteen kuin Olvi-säätiön avustus, jonka kautta saimme hankittua jumppavälineitä ikäihmisille sekä ilmakiekkopelin nuorille. Ja vakuutusyhtiö lahjoitti talolle sydäniskurin”, Timo jatkaa listaa. 

    Verkostoituminen tuo laajempaa toimintaa 

    Timo Hartikaisen mielestä parasta nuorisoseurassa on yhteinen tahtotila; ei tarvitse tehdä yksin, vaan kaikki tukevat ja auttavat. Lisäksi hänen mielestään keskeinen asia heidän kylällään on yhteinen, usean paikallisen järjestön verkosto. 

    ”Verkostoituminen kannattaa ja suosittelen sitä lämpimästi. Saadaan enemmän aikaiseksi yhdessä. Meillä on esimerkiksi kylällä jokavuotinen talvitapahtuma, jossa on mukana yli kymmenen järjestöä. Urheiluseuralla on päävastuu, mutta jakamalla vastuuta saadaan paljon monipuolisempaa ja laajempaa toimintaa. Ja puuhaa riitti tänäkin vuonna: oli sekä sisällä että ulkona temppurataa, ongintaa, arpajaisia, piirakkapajaa, pulkkamäkeä, rusettiluistelua, askartelua, moottorikelkka-ajelua, hiihtokoulua ja sisäpelejä sekä tietysti tarjolla myös makkaraa, lettuja, hernekeittoa ja kahvion herkkuja”, Timo luettelee. 

    Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. 

    Pääkuvassa Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström, joka luovutti vuoden nuorisoseuralainen tunnustuksen Timo Hartikaiselle viime sunnuntaina Lipinlahdella, Nurmeksessa. Kuva: Jussi Salmi

  • Vuoden nuorisoseura on yhteisöllinen ja idearikas Mallusjoen Nuorisoseura

    Vuoden nuorisoseura on yhteisöllinen ja idearikas Mallusjoen Nuorisoseura

    ”Mallusjoen Nuorisoseura ei nuku edes talvella. Se elää ja hengittää yhteisöllisyydestä ja halusta tehdä hyvää yhdessä lasten ja nuorten hyväksi. Mallusjoella kehitetään ja keksitään koko ajan uutta. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä retkiä.” Näin kuvaillaan hakemuksessa Mallusjoen Nuorisoseuraa, joka palkittiin viime sunnuntaina Vuoden nuorisoseurana.

    ”Meidän johtokuntamme jäsen Anni Kivinen piti johtokunnassa hieman kuivahkon esitelmän nuorisoseuratoiminnasta ja täräytti lopuksi, että seuramme on valittu Vuoden Nuorisoseuraksi”, naurahtaa yli 100-vuotisen seuran puheenjohtaja Tom Martelin ja jatkaa ”kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki. Valinnan myötä toki tieto leviää laajemmaltikin.”

    ”Tunnustus on meidän seurallemme ja koko kylälle iso arvostamamme asia ja lämmittää varmasti jokaisen mieltä ja sydäntä kovasti. Tuntuihan tuo uskomattomalta, että kaikista Suomen seuroista valinta kohdistui juuri meihin”, seuran johtokunnan jäsen Anni Kivinen jatkaa.

    Lasten hiihtokilpailut

    Takkari-klubin illat vetävät talon täyteen

    ”Historia on pitkä ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmämme Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustimme kansanmusiikkivivahteisen sekakuoron Mallusjoen Pikkaraiset”, Anni Kivinen kertoo.

    Uusimpana varainkeruumuotona idylliseen Mallusjoen Seurataloon avattiin viime syksynä Takkari-klubi, jossa voi kokea tunnettujen artistien seurassa tuulahduksen Takinkääntöviikkojen kesäisestä festaritunnelmasta. Syksyn ja talven aikana klubilla ovat esiintyneet useat Suomen huippuartistit, ja talo on ollut monesti viimeistä paikkaa myöten täynnä. Useasti paikka on loppuunmyyty jo viikkoja ennen keikkaa.

    Silvennoinen & Hela & Band tunnelmoimassa Takkari-klubilla. Kuva: Foto Hannele valokuvaamo, Marjo Kauramäki

    “Mallusjoella on järjestetty 90-luvun alusta Takinkääntöviikko-nimistä olut- ja musiikkifestivaalia, ja ympärivuotinen Takkari-klubi on luonnollinen jatkumo kesän kovimmalle tapahtumalle. Ja jos viivan alle jotain jää, niin se käytetään lapsien ja nuorien harrastustoimintaan”, Martelin sanoo. Ja mukavia juttuja onkin Mallusjoella tarjolla: suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho.

    Takkari-klubille on luvassa jatkoa myös ensi syksynä, sillä palaute on ollut pääasiassa erittäin hyvää. ”Olemme buukanneet kovasti bändejä ensi syksyyn. Tämä meidän tila on ainutlaatuinen moneen toiseen verrattuna, sillä tunnelma on hyvin intiimi ja tiivis, kun tilaan mahtuu vain reilu 200 katsojaa. Kun katsoja pääsee tosi lähelle artistia, keikka on hyvinkin vaikuttava kokemus. Ja illan aikana on myös hyvät tarjoilut”, kehuu Martelin. Ja kaikki tämä tehdään talkootyöllä; illan aikana talkoolaisia on mukana parisenkymmentä.

    Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue keikalla

    Yhteisöllisyys on seuran voimavara

    Mikä sitten on kaikkein parasta Mallusjoen Nuorisoseurassa? ”Ennakkoluulottomuus, tasavertaisuus ja se, että tehdään yhdessä kaikkea, niin se on se meidän juttu. Kyllä se lähtee ihmisistä ja siitä yhteisöllisestä ajatusmaailmasta. Tärkeää on, että kun käsitellään jotain asiaa, jokainen voi sanoa mielipiteensä ja yhdessä päätetään. Kun asiat on puitu yhdessä, niin sieltä löytyy aina yhteinen sävel”, Martelin sanoo.

    Mallusjoen Nuorisoseuralla on vahva talkoohenki.

    Anni Kivinen nostaa esiin myös yhdessä tekemisen, talkoohengen ja yhteisöllisyyden tunteen. ”Porukka on idearikasta ja luovuutta riittää. Asioita saadaan aikaiseksi ja jokainen meistä nauttii siitä, että voimme jakaa iloa ympärille esim. erilaisten tapahtumien muodossa ja mahdollistaa niin lapsille ja nuorille kuin myös aikuisemmallekin väelle monipuolista toimintaa. Yksi parhaimpia asioita on se, että olemme tottuneet tekemään rohkeasti erilaisia asioita eikä meitä rajoita käytännössä mikään muu kuin oma mielikuvituksemme. Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja. Porukka puhaltaa yhteen hiileen ja toimii pyyteettömästi.”

    Ensi kesän Takinkääntöviikko järjestetään kolmipäiväisenä tapahtumana. Ja koko tapahtuma tehdään jälleen kerran talkoovoimin. Lapsetkin ovat mukana tapahtumassa; he saavat työstään palkkaa, ja se onkin monelle heistä ensimmäinen kesätyöpaikka.

    Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseura valitaan facebookin kannatusäänestyksessä. Äänestykseen Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee hakijoista neljä seuraa. Tänä vuonna Mallusjoen lisäksi loppusuoralla olivat Valkolan ja Hietaman Nuorisoseurat sekä Tammelan Nuorisoseura Aura.