Minna Pasi on valittu 30 hakijan joukosta harrastus- ja seuratoiminnan suunnittelijaksi. Aiemmin Pasi on toiminut Saimaan nuorisoseurojen suunnittelijana vuodesta 2013 alkaen ja toiminnanjohtajana Kalevan nuorten Saimaan piirijärjestössä 2007-2012. Koulutukseltaan Pasi on yhteisöpedagogi AMK ja kulttuurituottaja AMK.
”Saimme todella hyviä ja mielenkiintoisia hakemuksia harrastus- ja seuratoiminnan suunnittelijan paikkaan. Haastatteluissa kysyimme myös haastateltavilta meidän visiostamme ja selkeästi visio antaa kuvan järjestöstä, joka elää ajassa”, kertoo pääsihteeri Annina Laaksonen.
Harrastus- ja seuratoiminnan suunnittelijan paikka on määräaikainen 31.12.2023 saakka, sillä harrastustoiminnan suunnittelijan tehtävää aiemmin hoitanut Riina Kylmälahti siirtyi hanke- ja kumppanuuspäälliköksi. Uuden strategian myötä tehtävään liitettiin myös seuratoiminnan osa-alueita. ”Yhdistämällä tehtävään myös seuratoiminnan osa-alueita saamme laajennettua näkemystä seurakentästä ja voimme paremmin tukea seurojen toimintaa”, kuvaa harrastustoiminnan toimialajohtaja Iija Filén.
Saimaan Nuorisoseuroilla Minnan Pasin osa-aikaisena sijaisena toimii Sami Sivonen 19.9.2022 alkaen. Sivonen on valtakunnallisestikin tuttu teatteritoimija. Myös Suvi Rautsiala palaa Saimaan toimistovahvuuteeen syksyn aikana.
Valtakunnallista harrastusviikkoa vietetään 5.-11.9. Sen tavoitteena on auttaa erityisesti lapsia ja nuoria löytämään itselleen mieluisa harrastus. Viikon aikana lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastuksia. Näitä kokeilumahdollisuuksia on runsaasti myös nuorisoseuroissa eri puolilla Suomea.
Maanantaina 5.9. käynnistyvän harrastusviikon kampanjamme aikana me nuorisoseuroissa haluamme nostaa esiin niin eri lajien harrastajien, ohjaajien ja vapaaehtoisten tarinoita harrastamisen takana. Mikä tekee teatterista niin mahtavan harrastuksen, entä millaista on tanssia huikeassa porukassa? Kuulemme myös ajatuksia koripallon harrastamisesta nuorisoseurassa, vapaaehtoistyöstä harrastamisen mahdollistajana sekä ohjaajien ajatuksia siitä, miksi harrastusten ohjaaminen on niin kivaa työtä.
Voit seurata tarinoita Nuorisoseurojen Instagram-ja Facebook-sivuilla tunnisteella @nuorisoseurat ja lukea lisää koko Suomen laajuisesta harrastamisen viikosta osoitteessa www.harrastusviikko.fi.
Kansainvälinen kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään seuraavan kerran 13.–14.1.2023 Baltic Princessillä. Silja Europan siirryttyä pois Suomesta risteily palaa alkuperäiselle reitilleen Turun ja Kapellskärin välille.
Etnopop-artisti Vilma Jää yhdistää vuosisatoja vanhoja tarinoita elektroniseen musiikkiin. Kansanmusiikkia valtavirtaan vievän Vilma Jään musiikissa akustiset perinnesoittimet kanteleesta kampiliiraan sulautuvat synteettisesti tuotettuihin biitteihin suomalais-ugrilaisen lauluperinteen flirttaillessa pop-estetiikan kanssa.
Viime marraskuussa julkaistulla debyyttisinglellään Saatanan saalistaja Jää nousi kerta heitolla yhdeksi maamme mielenkiintoisimmista uusista artisteista. Odotettu kolmas single Jäinen neiti julkaistiin 26.8. Tulevalla Folklandialla Jään sekä live-elektroniikasta vastaavan Mimi Kantolan kanssa lavalle kipuaa Saatanan saalistajan ja Jäisen neidin taianomaiset kantelehelinät soittanut Hanna Ryynänen.
Modernin kansanmusiikin miehet Timo Rautiainen ja Ville Ojanen ovat tehneet pitkän uran kotimaisen musiikin parissa. Muusikot julkaisevat yhteisalbumin tammikuussa juuri Folklandian 2023 aikoihin. Muusikoita yhdistää rakkaus perinteiseen kansanmusiikkiin, jota kumpikin on opiskellut sekä myös esittänyt tahoillaan. Ojasen ollessa genreen jo syvemmin omalla urallaan uppoutunut, Rautiaisen taival kyseisen musiikin parissa on lyhyempi, vaikka kosketus kansanmusiikkiin sai ensihipaisunsa lähes puoli vuosisataa sitten Konsta Jylhän ja Purppuripelimannien konsertissa.
Folklandian koko ohjelmisto julkaistaan myöhemmin syksyllä. Festivaalin risteilypaketit ovat myynnissä Ikaalisten Matkatoimistossa. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä yli 40 keskeisen alan kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa.
Nuoret nuorisoseuravaikuttajat on Erasmus plus -ohjelmasta rahoitettu nuorten osallistumishanke, jonka tavoitteena on kasvattaa nuorten yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja.
Tänään perjantaina käynnistyvä valtakunnallinen tapaaminen tuo yhteen kuuden alueellisen ryhmän nuoria. He ovat iältään 15–25-vuotiaita. Helmikuussa käynnistynyt Nuoret nuorisoseuravaikuttajat -ohjelma järjestää sekä alueellisia että valtakunnallisia tapaamisia nuorille hankkeen puitteissa. Nuorten on mahdollista lähteä myös kansainvälisiin ryhmävaihtoihin sekä osallistua Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuuksien järjestämiseen.
Tämän viikonlopun ohjelmassa on luvassa Yleisradion vuorovaikutuspäällikkö Sami Koiviston puheenvuoro siitä, miten YLE:n vuorovaikutus yleisön kanssa toimii, ja miten valtakuntamme ykkösmedia tavoittelee nuoria kohderyhmiä. Koivisto avaa myös Yleisradion yhteiskunnallista roolia sekä yleisövuorovaikutuksen pelisääntöjä.
Lauantaina nuoret paneutuvat puheenpitämisen saloihin Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Lasse Pipisen johdolla. Hän avaa puheenvuorossaan teknisten puhetaitojen lisäksi sitä, miten puheella ja sanavalinnoilla voi vaikuttaa. Iltapäivällä nuoret perehtyvät Erätauko-dialogin kiehtovaan maailmaan Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikan puheenvuoron myötä. Nuoret käyvät tämän jälkeen keskustelua dialogimenetelmää hyödyntäen nuorten fasilitaattoreiden johdolla. Keskusteluja vetävät nuorten nuorisoseuravaikuttajien mentorit.
Sunnuntain ohjelmassa on kokoustekniikkaa sekä muita hyödyllisiä yhdistystaitoja, ja niiden saralla nuoria innostaa Suomen Nuorisoseurojen kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen. Nuoret ideoivat myös tulevia kansainvälisiä nuorisovaihtoja sekä tutustuvat Nuori Kulttuuri -toimintaan sekä Nuori Kulttuuri Talks -konseptiin kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurmeen johdolla.
Mukana viikonlopussa ovat Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen sekä hanke- ja kumppanuuspäällikkö Riina Kylmälahti. Isossa roolissa ovat myös nuorten vaikuttajien mentorit, jotka ovat aiemmassa Nuoret vaikuttajat -toiminnassa mukana olleita nuoria. He toimivat alueryhmien ”isosina” ja johtavat aluetapaamisia yhdessä Nuorisoseurojen aluetyöntekijöiden kanssa.
Heippa Hyvinkäältä! Tällä kertaa kynää käyttää Pyykkisen Pia. Mietin, kuinka kertoisin omasta roolistani kansantanssin parissa ja päädyin olemaan tanhun moniottelija. Olen ikäni tanssinut, ryhmiä tanssittanut vuosien mittaan pienistä isoihin ja sen tanssimisen rinnalla olen ollut kaiken maailman hallituksissa ja toimikunnissa istuva, sen perinteisen kansantanssin puolestapuhuja.
Edellinen kirjoittaja, Varalan kansantanssinopettajakoulutuksen kurssikaverini Heli Honkalampi, kysyi ”Millainen on ollut sinun unohtumaton hetkesi kansantanssin parissa?”. Kysymys oli vaikea, koska niitä hetkiä on niin monia vuosien varrella. Muistan, kun lapsena tajusin ensimmäistä kertaa osaavani tanssia polkkaa, kuinka riemuissani olin. Muistan Kopposten, silloisen lapsiryhmäni, ensimmäisen mestaruusluokituksen. Miten ylpeä olinkaan heistä! Tai sen yhden tangon Göteborgin NORDLEKissa, kun sisuskaluissa saakka tuntui. Ei niitä hetkiä oikeastaan voi laittaa mihinkään järjestykseen. Tai en edes halua, jokaisella hetkellä on ihan oma paikkansa.
Valitsin sitten tuoreen hetken tältä kesältä. Hyvinkäällä tanssittiin Hoijakkaa eli Suomalaisen Kansantanssin Ystävien ja Karjalaisen Nuorisoliiton kesäjuhlia kesäkuussa ja kuten aina, kesäjuhlilla oli yhteisesitykset. Miten hienoa oli nähdä, tai oikeastaan tuntea, se yhdessä tanssimisen riemu, joka suorastaan väreili ilmassa. Aivan pienet tanssijanalut ensimmäisillä kesäjuhlillaan ja vuosikymmenten pituisen tanssiuran omaavat 90-kymppiset samalla kentällä yhtä aikaa tanssimassa omaa versiotaan Hellusta tai Vanhasta Loikosta liikutti hyvin syvältä. Tulen muistamaan sen aina.
Pitkän juhlattoman ajan jälkeen juhlia suunnitellessamme päätimme pitää yhteisohjelmat helppoina ja yksinkertaisina, jotta jokaisella on mahdollisuus osallistua, vaikka ei ehtisi paljoa harjoitella. Koostimme tanssisetit ”perustanhuista” eli perinteisistä Tanhuvakan tansseista ilman mitään kommervenkkejä. Jokainen tanssija mahtui mukaan ja jokainen sai tehdä oman versionsa samasta tanssista. Siinä hetkessä kirkastui viimeistään minulle kansantanssin ajatus kansan tanssina.
Tuon jälkeen olen miettinyt paljon mistä tuo tunne nousi. Mitä pidempään olen kansantanssin parissa toiminut, sitä enemmän huomaan itsekin palaavani niihin minun perusasioihin kansantanssissa. Minulle ”perustanssit”, Lappakatrilli, Ruotsinkatrilli Viitasaarelta tai vaikka Palpankilli ja Lantti, Repolainen ja ehdottomasti Lintu lensi oksalle ja Hansvili ovat perusasioita, joiden antamalle perustalle rakennan uusia juttuja. Ne ovat tuttuja ja turvallisia, joita on tanssittu vuosien mittaan yhdessä toisten kanssa. Tanssitan niitä myös ryhmilläni läpi aina silloin tällöin, syötän sinne harjoitusten väliin. Oliko tunteen takana tuttuus, tämän minä osaan ja tämä on minun perintöäni.
Ehkä se tunne tuli siitä, että tanssimme yhdessä toisten kanssa. Vuosien varrella tanssitut tanssit antoivat mahdollisuuden hakea itselle pari, liittyä neliöön ja tanssia yhdessä toisten kanssa, kun kaikki tietävät miten se menee. Näin korona-ajan rajoitusten, olohuoneessa yksin tanssittujen etäharjoitusten ja turvavälien jälkeen yhdessä jaettu kokemus on vieläkin isompi kuin yksin tehty.
Olen kiitollinen kaikille, joilta itse vuosien mittaan perustanhujen oppia olen saanut ammentaa. Olen saanut tanssia Tanhuvakkani läpi ja olen oppinut jo vähän lukemaan sen rivien välistä niitäkin muistiinpanoja, jotka eivät kirjaan saakkaa mahtuneet. Toivon, että pystyn myös omalta osaltani viemään niitä tansseja uusille tanssijoille. Jotta hekin saisivat sen yhteenkuuluvaisuuden tunteen, kun tanssii vaikka pitkässä rivissä Repolaista ihan tuosta noin vaan.
Seuraavalle kirjoittajalle viestikapulana jättäisin kysymyksen ”mikä on sinun perustanhusi?”. Minun on Lintu lensi oksalle, vaikka piirileikki se taitaa jollain luokittelulla olla. Samalla haastaisin jokaisen tanssimaan ainakin sen oman perustanhunsa tänä syksynä, kun harjoitukset taas alkavat. Ei siitä mitään esitystä tarvitse tehdä, kunhan tanssii tanssimisen ilosta yhdessä toisten kanssa.
Pia Pyykkinen, kuva: Pia Pyykkinen
Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / teija.nikkari@nuorisoseurat.fi.
Syksyinen harrastajateatterifestivaali Teatterilaiva joudutaan perumaan. Tapahtuma oli määrä pitää 9.-10.9. Silja Europalla. TallinkSilja on kesän aikana vuokrannut aluksen Hollantiin, eikä korvaavaa alusta ole saatavilla.
”Silja Europan kaltainen alus, jossa on toimiva näyttämö, on tällaisen tapahtuman kannalta oleellinen.” toteaa Teatterilaivasta vastaava toimialajohtaja Pasi Saarinen Suomen Nuorisoseuroilta.
”On perin valitettavaa, että kun vihdoin oltiin pääsemässä tapahtumaa toteuttamaan, joudumme uusien haasteiden eteen, mutta ei auta, katsotaan silti toiveikkaita tulevaan”.
Suomen Nuorisoseurat järjestää syksyn aikana useita alueellisia teatteritapahtumia, mm. Kallavan Kuopiossa ja yhteistyössä Suomen Harrastajateatteriliiton ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kanssa Lapin teatteritapahtuma Koutan Posiolla. Syksyn valtakunnallinen teatteriwebinaari järjestetään torstaina 3.11.2022. Silloin pureudutaan onnistumisen kokemuksiin teatterintekemisessä.
Suomen Nuorisoseurat neuvottelee Folklandia-risteilyn toteuttamisesta toisella laivalla yhteistyössä Tallink Siljan kanssa. Folklandia järjestetään alkuperäisen suunnitelman mukaan 13.–14.1.2023. Suomen Nuorisoseurat tiedottaa Folklandian uudesta risteilyaluksesta mahdollisimman pian.
Tallink Silja tiedotti heinäkuussa vuokraavansa Silja Europan Hollantiin pakolaisten majoituskäyttöön. Laiva vuokrataan 20. elokuuta alkaen seitsemäksi kuukaudeksi. Vuokrauksesta johtuen Folklandiaa ei tulla järjestämään Silja Europalla.
Suomen Nuorisoseurojen kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandian ohjelmistokoostuu kotimaisen folkin tähtiartisteista ja kiinnostavimmista kokoonpanoista. Kansainvälinen festivaali järjestetään jo 26. kerran ja siihen osallistuu lähes 100 esiintyjäkokoonpanoa ja yli 2000 risteilijää.
Folklandian liput ovat myynnissä Ikaalisten matkatoimistossa. Musiikki- ja tanssiyhtyeet voivat ilmoittaa halukkuutensa esiintyä festivaalilla osoitteessa folklandia.fi. Folklandia-festivaalin järjestävät Suomen Nuorisoseurat yhdessä 50 keskeisen kotimaisen ja pohjoismaisen kansantanssi- ja kansanmusiikkitoimijan kanssa.
Kansanmusiikin ja kansantanssin tapahtuma Folklandia on järjestetty jo vuodesta 1996. Viime vuodet risteily on seilannut Tallink Siljan Silja Europalla Helsinki–Tallinna-reitillä.
Suomen Nuorisoseurojen ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan yhteiseksi hanke- ja kumppanuuspäälliköksi on valittu Riina Kylmälahti. Hän siirtyy tehtävään harrastustoiminnan suunnittelijan pestistä. Riinalla on pitkä kokemus niin nuorisoseuratyöstä, Suomen Nuoriso-opiston toiminnasta kuin monipuolisesta hankehallinnosta. Ennen harrastustoiminnan suunnittelijan tehtävässä toimimista hän luotsasi useita työllisyyspoliittisia hankkeita. Lisäksi Riinalla on erittäin laaja kokemus vapaaehtoistoiminnasta niin tekijänä kuin kokijana.
”Riinassa yhdistyy huikea osaaminen hankkeiden ideoinnista toteutukseen, vankka hallinnon taitaminen sekä luonnollisesti erittäin kattava kokemus järjestötoiminnasta. Myös oppilaitosmaailma on Riinalle erittäin tuttua”, hehkuttaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Sekä Nuorisoseuroilla että Suomen Nuoriso-opistolla on uusi strategia, joka vaatii myös uusia rahoituslähteitä ja kumppanuuksia. Uusien hankkeiden ideoiminen ja kumppanuuksien luominen ovatkin Riinan ydintehtäviä kummankin organisaation puolella.
”Odotan innolla uusia haasteita, mukavaa hypätä uusiin kuvioihin pian kesäloman jälkeen”, toteaa Riina.
Kesä on mahtavaa aikaa kokea nuorisoseurojen upeaa kesätoimintaa eri puolilla Suomea. Haluamme nostaa esiin sitä arvokasta työtä, mitä nuorisoseuroissa tehdään omissa somekanavissamme. Julkaisemme pitkin kesää kuvia ja tarinoita esimerkiksi kesäteatterista, erilaisista tempauksista ja tapahtumista.
Voit lähettää meille kuvia ja tarinoita oman seurasi tapahtumista. Saat parhaiten meihin kesäaikana yhteyden esimerkiksi laittamalla Whatsapp-viestillä kuvia ja tarinoita toiminnastanne Anninalle, puh 040 726 7450. Meitä saa myös kutsua kylään!
Voit seurata somekanaviamme Facebookissa ja Instagramissa @nuorisoseurat-tilien myötä.
Nuorisoseurojen toimistot lomailevat pääosin juhannuksesta elokuun alkuun. Toivotamme kaikille ihanaa kesää!
Nuorisoseurojen kasvatusnäkemys kertoo meidän toiminnastamme. Se kertoo, millaista on harrastaa ja toimia meillä. Nykyinen kasvatusnäkemys on hyväksytty 2013. Pääset katsomaan sitä täältä.
Jotta kasvatusnäkemys vastaisi parhaiten nykyistä toimintaympäristöämme, päätimme päivittää sitä. Tätä työtä varten tarvitsemme kaikkien näkemyksiä, jotta kasvatusnäkemys kuvaisi parhaalla mahdollisella tavalla nykyistä harrastuskenttää.
Käy vastaamassa oheiseen kyselyyn 30.9. mennessä. Kysely on tarkoitettu kaikille nuorisoseuralaisille iästä riippumatta. Pienimmät vastaajat voivat halutessaan pyytää kirjoitusapua vastaamiseen.
