Blog

  • Nuorisotyön viikko nostaa esiin erilaisia nuorisotyön muotoja Nuorisoseuroissa 

    Nuorisotyön viikko nostaa esiin erilaisia nuorisotyön muotoja Nuorisoseuroissa 

    Valtakunnallista nuorisotyön viikkoa vietetään 10.–16.10. Viikon aikana nostetaan esiin nuorisotyötä eri puolilla Suomea sekä kasvatetaan sen arvostusta. Se kokoaa myös nuorisotyöntekijöitä yhteisten aiheiden äärelle. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi.  

    Me Nuorisoseuroissa haluamme nostaa esiin nuorisotyöntekijöitä eri puolilta organisaatiota pitkin viikkoa. Voit lukea tarinoita sekä verkkosivuiltamme että sosiaalisen median kanavistamme. Maanantaina esittelemme kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurmeen kautta kulttuurisen nuorisotyön verkostoa. Tiistaina puheenvuoron saa pitkän linjan nuorisotyöntekijä ja nuorisoseuralainen Pirita Laiho, joka kouluttaa Knoppi-ohjaajia. Keskiviikkona tutustumme Etelä-Savossa toimivan Dynamon Nazia Asifiin ja Aki Mennaan, jotka sparraavat nuoria tuottamaan itse omannäköisiään kulttuuritapahtumia. Torstaina pääsemme kurkistamaan iltapäivätoiminnan vastuuohjaaja Jasmin Jalon mukana helsinkiläisen Munkkivuoren nuorisotalon arkeen, jota Stadin Nuorisoseurat pyörittää. Perjantaina tapaamme Emmi Saikkosen ja Liisa Hersion Pohjois-Savon aluetoimistolta Kuopiosta. He pyörittävät Julkulan nuorisotaloa sekä kuntouttavaa työtoimintaa nuorille. Lauantaina kurkistamme tamperelaisen Luova Lava -ohjaaja Aleksi Moision arkeen. Nuorisotyön viikon päättää sunnuntaina tutustuminen Avartti-ohjaaja Vera Karvoseen.  

    Voit lukea lisää ja tutustua nuorisotyön viikkoon täällä 

  • Energian hintojen nousu huolettaa talollisia nuorisoseuroja

    Energian hintojen nousu huolettaa talollisia nuorisoseuroja

    Koronan aiheuttamasta talouskriisistä jokseenkin kuivin jaloin selvinneillä paikallisilla nuorisoseuroilla on edessään uusi haaste: energian hinnan nousu. Suurin osa Suomessa sijaitsevista nuorisoseurantaloista on puurakenteisia, kooltaan isoja ja iältään yli 100-vuotiaita taloja. Ne ovat merkittävässä roolissa oman paikkakuntansa kansalaisten kokoontumis- ja harrastuspaikkoina.  

    Suomen Nuorisoseurat teki kyselyn syys-lokakuun vaihteessa taloja omistavien nuorisoseurojen tilanteesta energiakuluihin liittyen. Reilussa viikossa vastauksia kyselyyn tuli 145 eri puolilta Suomea. Kyselyn tulokset ovat pysäyttäviä.  

    Kyselyn mukaan jopa 83 % vastaajista on erittäin huolissaan energian hinnannoususta nuorisoseurantalon osalta. Yli puolet vastaajista harkitsee talon laittamista kokonaan kylmäksi energian hinnannoususta johtuen. Jopa 83 % vastaajista kertoo joutuvansa taloudellisiin vaikeuksiin, ellei saa taloudellista tukea tilanteeseensa. 

    Monella nuorisoseuralla huoli liittyy joko määräaikaisen sähkösopimuksen päättymiseen tai jo koronan jäljiltä huonoon taloustilanteeseen, mitä kasvavat ylläpitokulut huonontavat entisestään. 

    ”Seurallamme on kiinteä sähkösopimus maaliskuun 2023 loppuun saakka. Mikäli ei olisi ollut, niin rahat olisivat jo loppu. Rahatilanne on entisestään huono, ja ylläpitokustannusten nousu pahentaa tilannetta entisestään. Jos ja kun sähkön hinta tuplaantuu maaliskuun jälkeen, niin en tiedä, millä rahalla seuraava talvi pärjätään. Vuokraukset eivät ole nousseet koronaa edeltävälle tasolle, ja kunnan avustukset ovat tippuneet kaiken aikaa”, eräs kyselyn vastaaja kertoo.  

    Vastauksissa peräänkuulutetaan yhteiskunnan apua tässä kriisitilanteessa. Nuorisoseurantalot ovat erittäin tärkeässä roolissa harrastajille ja kansalaisten kokoontumispaikkoina, ja energiakriisi uhkaa ajaa seurat todella ahtaalle. 

    ”Talollamme on vilkasta toimintaa, joten emme voi laittaa taloa kylmäksi. Talon sulkeminen merkitsisi kylän asukkaille kaiken yhteisen toiminnan loppumista, kaupungin keskustaan on matkaa, eikä nykyinen polttoaineen hinta lisää matkustushaluja”, eräs vastaaja sanoo.  

    Suomen Nuorisoseurat tekee yhteistä edunvalvontaa asian tiimoilta Kotiseutuliiton ja muiden seurantaloyhteisöjen kanssa.   

    Tilanne on äärimmäisen vakava niin nuorisoseuroissa tapahtuvan harrastustoiminnan kuin vapaaehtoistyön näkökulmasta, ja yhteiskunnan on tultava avuksi. Harrastamisella ja yhteisöllisellä tekemisellä on elintärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaajina erityisesti vaikeina aikoina”, summaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.  

    Kuvassa Kintauden nuorisoseurantalo
    Kuvaaja: Ville Suhonen

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450  

  • Ajankohtaista nuorisoseuralaisten jäseneduista

    Ajankohtaista nuorisoseuralaisten jäseneduista

    Jäsenyys paikallisessa nuorisoseurassa tarkoittaa myös jäsenyyttä alueellisessa keskusseurassa tai aluetoimistossa sekä jäsenyyttä valtakunnallisessa järjestössä. 

    Jäsenetujamme jäsenyhteisöille eli nuorisoseuroille ovat: 

    Jäsenetujamme nuorisoseurojen henkilöjäsenille:  

    • Scandic-hotellit: Jäsenetuna –10 % päivän hinnasta.  
    • TallinkSilja: Uudet kanta-asiakkaat suoraan ClubOne-etuohjelman Silver-tasolle.  
    • Vierumäki: Majoituksesta –10 %  
    • Storytel-palvelu: 30 päivän ilmainen kokeilujakso uusille käyttäjille 
    • Suomen hostellijärjestö: Automaattisesti –10 % majoitusalennus verkoston hostelleissa Suomessa.  
    • Kostyymi-pukuvuokraamo: Nuorisoseuralaisille omat hinnat vuokratuotteissa. ​ 
    • Nuorisoseurat-verkkolehti neljä kertaa vuodessa. Jos haluat lehden suoraan sähköpostiisi, käy tilaamassa se täältä.  

    Tarkemmat tiedot jäseneduista löytyvät Seuralainen-portaalista, joka kannattaa ottaa käyttöön!  Uusia jäsenetuja neuvotellaan parhaillaan, ja niistä tiedotetaan marras-joulukuun vaihteessa.  

    Olemassa olevia jäsenetujamme pääsee katsomaan myös kotisivultamme. Lisäksi tämän linkin kautta voi ehdottaa uusia jäsenetuja. 

    Jäsenmaksu takaa jäsenedut  
    Jokainen paikallinen nuorisoseura sekä alueellinen piirijärjestö eli keskusseura voi määritellä itse omat jäsenmaksunsa. Valtakunnallisen järjestön osalta Suomen Nuorisoseurojen hallitus esittää syysvaltuustolle 5 euron korotusta per henkilöjäsen jäsenmaksuun. Jäsenmaksuamme ei ole korotettu pitkään aikaan.  

    Jäsenmaksun peruste on jäsenetujen lisäksi kuuluminen yhteiseen nuorisoseuraperheeseen. ”Santeri Alkio valoi meille aatteellisen perustan, jossa olemme kollektiivi. Jokaisella on oikeus kehittyä tässä kollektiivissa sekä kasvaa erilaisiin rooleihin. Oman hyödyn lisäksi eli ”mitä minä saan?” on myös syytä nähdä yhteisö ja sen tarpeet meidän ohjaavana voimanamme. Ilman kollektiivia ja yhteisöllisyyttä ei voida puhua meistä, nuorisoseuralaisista”, toteaa järjestön puheenjohtaja Ragni Reichardt.  

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi tai puh. 040 726 7450  

  • Nuori Kulttuuri Talks keskusteluttaa rahan vaikutuksista kulttuuri- ja taideharrastamisessa Hyvin Sanottu festivaaleilla

    Nuori Kulttuuri Talks keskusteluttaa rahan vaikutuksista kulttuuri- ja taideharrastamisessa Hyvin Sanottu festivaaleilla

    Suomen Nuorisoseurojen nuoret vaikuttajat ja Nuori Kulttuuri järjestävät 1.10 Hyvin Sanottu Festivaaleilla Hämeenlinnassa keskustelun Nuori Kulttuuri Talks: Rahalla saa, vai saako? – Rahan Vaikutukset kulttuurin ja taiteen harrastamisessa. Keskustelu alkaa klo 12:30 Verkatehtaan Klassikot -tilassa.

    Oletko miettinyt jakautuuko rahoitus harrastusten kesken tasaisesti? Tiedätkö millä lajisi kustannukset kuitataan? Keskustelemme harrastavien, ammattilaisten ja päättäjien kanssa mistä harrastuksen kustannukset koostuvat, mikä mahdollistaa harrastuksen rahallisesti ja onko rahoituksessa eroja lajien välillä. Jokainen keskustelija osallistuu omista lähtökohdistaan Erätauko -dialogin periaatteiden mukaan, eli jokainen pääsee ilmaisemaan mielipiteensä ja kuulemaan toisten ajatuksia tasapuolisesti.

    Keskustelua fasilitoivat Suomen Nuorisoseurojen Nuorista vaikuttujista Mariia Pelttari ja Sara Hänninen. Mukana keskustelemassa ovat  nuorista vaikuttajista Riikka Kumpula, Oona Jouhki, Rebekka Laihonensekä Jemina Yletyinen.  Mukana keskustelussa ovat myös journalisti Renaz Ebrahimi, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Tampereen kaupunginvaltuutettu Liban Sheikh sekä Mikkelin nuorisoteatterin ohjaajaLauri Haltsonen yhdessä näyttelijöiden kanssa. Keskusteluun laskeudutaan  Aholan nuorisoteatterin Aatosta jaloa ja alhaista mieltä -näytelmän kohtauksen avulla. Esitys kertoo yritysmaailman rahan ja kiireen ympäristöstä, missä yrityksen pääjohtaja on suurien kysymysten äärellä. 

    Hyvin sanottu – Bra sagt on Ylen ja Erätauko-säätiön viisivuotinen hanke, jolla pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistetaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan.  Ensimmäistä kertaa Hämeenlinnassa järjestettävillä Hyvin Sanottu Festivaalilla luvassa 77 keskustelua.

    Nuoret vaikuttajat ja Nuori Kulttuuri Talks

    Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat -toiminnassa vahvistetaan nuorten osallisuutta yhteiskunnassa, kansalaisjärjestötoiminnassa. Samalla halutaan edistää kuulluksi tulemista ja osallistumista keskusteluun niin yhteiskunnassa kuin oman järjestömme päätöksenteossa. Nuori Kulttuuri Talks on nuorille alusta, minkä avulla he pääsevät suunnittelemaan, toteuttamaan ja keskustelemaan, jotka heitä pohdituttavat kulttuuri- ja taideharrastamisessa juuri tällä hetkellä yhdessä poliitikkojen, toimittajien ja taiteen ammattilaisten kanssa. 

    Hämeenlinnan Verkotehtaaln Klassikot -tilassa(2 krs.). Keskustelu on osa Ylen, Erätaukosäätiön ja Hämeenlinnan kaupungin järjestämään Hyvin Sanottu Festivaalia.

  • Folklandia 2023 paljastaa kolme uutta festivaalille kiinnitettyä esiintyjäkokoonpanoa 

    Folklandia 2023 paljastaa kolme uutta festivaalille kiinnitettyä esiintyjäkokoonpanoa 

    Kansanmusiikin ja kansantanssin riehakas talvifestivaali Folklandia järjestetään Baltic Princessillä 13.–14.1.2023. Tänään perjantaina julkaistaan kolme uutta esiintyjäkokoonpanoa festivaalin ohjelmistosta. Koko ohjelmisto julkistetaan marraskuussa. Risteilyllä nähdään yli sata esiintyjää lähes kellon ympäri. 

    ENKEL on herkkä ja hersyvä pelimanniyhtye, jonka ohjelmisto koostuu hittikappaleista aina 1800-luvulta 2020-luvulle asti. ENKELin neljä persoonallista muusikkoa luottavat perinteeseen, luovan hulluttelun voimaan ja toisiinsa – ENKELissä jokainen on supersankari omalla laillaan. 
     
    Yhtye käyttää ennakkoluulottomasti hyväkseen epätavallisen instrumentaationsa moninaisia mahdollisuuksia ja viimeistelee sointinsa milloin kauniisti yhteen soivalla ja milloin tarkoituksenmukaisesti dissonoivalla laulullaan. Kappaleiden aiheet vaihtelevat heinälatoromantiikasta sanattomiin ja sanallisiin rakkauslauluihin sekä riipivästä ikävästä hikiseen hiihtokilpaan. ENKEL on julkaissut hiljattain kolmannen albuminsa Love Hurts. 

    Viiden kansanmusiikin moniosaajan muodostama party-pelimannipumppu 5/5 juhlii vuonna 2023 pyöreitä! Yhtyeen 10-vuotista taivalta juhlistetaan Folklandialla esittämällä parasta akustista poljentoa albumeilta 5/5 (2014) ja Festarifiilis (2019) sekä vielä levyttämätöntä tuotantoa. 
     
    Yhtyeen musiikki pohjautuu energiapitoiseen pelimannitanssimusiikkiin pop- ja bluegrass-vaikutteilla. Originaalit sävellykset, periksiantamaton poljento ja mukavat muusikot kruunaavat musiikillisen jättipotin, joka ei tiettävästi ole jättänyt vielä ketään kylmäksi. 5/5 lupaa päräyttävää pelimannipoljentoa Pohjanmaalta! 

    Folklandialla 2023 nähdään konserttikokonaisuus Petri Hakala & Timo Alakotila: Mandolin Concerto.
    ”Petri ja minä olemme soittaneet yhdessä noin kolmekymmentä vuotta. Olin erityisen mielissäni, että hän halusi tehdä tämän yhteistyöprojektin. Konserton inspiraationa toimi Petrin innovatiivinen ja rikas soittotyyli. Unelmanani on ollut vuosien ajan yhdistää jousikvartetti soittimena täyteläiseen soundiin sekä rytmisesti svengaavaan poljentoon. Tämän levyn kokoonpanolla unelma käy toteen”, Timo Alakotila avaa sävellyksen taustoja. 

    Timo Alakotilan lahjakkuus säveltäjänä tunnetaan kansainvälisesti yli genrerajojen. Laaja sävellystuotanto koostuu mm. konsertoista, musiikkinäytelmistä, tanssiesityksistä sekä runsaista sovituksista. Petri Hakala on monipuolinen instrumentalisti taitaen erilaiset mandoliinit, kitaran ja viulun. Hän on vaikuttanut Suomen musiikkipiireissä 1980-luvun puolestavälistä lähtien esiintyen niin solistina kuin lukuisien yhtyeiden jäsenenä Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hakalan pääinstrumenttina ovat erilaiset mandoliinit, joita hän myös rakentaa itse. 

    Festivaalin koko ohjelmisto julkaistaan marraskuussa. Risteilypaketit ovat myynnissä Ikaalisten Matkatoimistossa. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä yli 40 keskeisen alan kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa. 

    Lisätiedot:  
    Jukka Heinämäki | toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat | Suomen Nuorisoseurat   
    +358 50 526 8957 | jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi   

    Elina Kaakinen | viestintä- ja tuotantokoordinaattori | Suomen Nuorisoseurat   
    +358 50 524 3626 | elina.kaakinen@nuorisoseurat.fi 

    Kuvassa herkkä ja hersyvä pelimanniyhtye ENKEL.
    Kuvaaja: Jussi Ojala / ROK O ROK

  • Nuorisoseurojen henkilöstö opintovierailulla Belgiassa 26.–29.9.

    Nuorisoseurojen henkilöstö opintovierailulla Belgiassa 26.–29.9.

    Nuorisoseurojen aluetoimistojen ja keskusseurojen, eri hankkeiden, Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston, liiton hallinnon sekä Nuori Kulttuuri -tiimin väkeä on tällä viikolla tutustumassa belgialaiseen nuorisotyön kenttään. Vierailua isännöi Formaat, joka on yksi flaaminkielisen Belgian suurimmista nuorisotyön järjestöistä. 28 nuorisoseurajärjestössä työskentelevää henkilöä osallistuu yhteistyössä suunniteltuun vierailuun, jossa vierailukohteet sijaitsevat Antwerpenissa ja Gentissä. Opintomatka toteutetaan EU:n nuoriso-ohjelma Erasmus +:n rahoituksen turvin.

    Vierailu sisältää mm. paikallisiin nuorisotaloihin, tapahtumiin ja digitaaliseen nuorisotyöhön tutustumista. Ohjelmassa on luvassa myös suomalaisten ja belgialaisten kesken yhteistä työskentelyä, jossa aiheena ovat mm. vaikuttajaviestintä, yhteistyö vapaaehtoisten kanssa, toiminnan rahoitus sekä työntekijöiden ja vapaaehtoisten hyvinvointi.

    ”Vierailun suunnittelu alkoi jo tammikuun lopussa, ja olen todella vaikuttunut siitä, miten paljon Formaatin väki on satsannut vierailukohteiden miettimiseen sekä yhteiseen ohjelmaamme”, toteaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Laaksonen jatkaa, että vaikka Formaatissa ja Nuorisoseurajärjestössä on paljon eroavaisuuksia, on myös todella paljon yhteistä rajapintaa. ”Formaatin kaikki jäsenjärjestöt toimivat käytännössä vapaaehtoisvoimin, ja toiminta rakentuu nuorista ja vapaaehtoisista lähtien sekä luonnollisesti paikalliset realiteetit huomioiden.”

    Yhteistyötä Formaatin kanssa on tarkoitus jatkaa yhteisen ohjaajakoulutushankkeen myötä, mikäli siihen saadaan rahoitusta. Tuoreen nuorisoseurastrategian mukaisesti kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on tuoda lisäarvoa sille työlle, mitä teemme Suomessa.

    Lisätietoja:
    pääsihteeri Annina Laaksonen
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi tai puh. 040 726 7450

    Paikallisilla nuorisoseuroilla on myös mahdollisuus hyödyntää Erasmus + ja Eurooppalaiset Solidaarisuusjoukot (ESC) -rahoitusta omassa toiminnassaan. Lisätietoa rahoitusmahdollisuuksista saa joko kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turuselta (henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi) tai hanke- ja kumppanuuspäällikkö Riina Kylmälahdelta (riina.kylmalahti@nuorisoseurat.fi).

  • Pienestä suuriin suorituksiin voi ponnistaa niin ihminen kuin nuorisoseurakin 

    Pienestä suuriin suorituksiin voi ponnistaa niin ihminen kuin nuorisoseurakin 

    Teatterialan konkari Eija-Irmeli Lahti kaivaa tänä syksynä Kortesjärven Ylikylän nuorisoseuralla parasta esiin sekä näyttelijöistä että näyttämöstä. Pienen kylän nuorisoseura sai esitysoikeudet ranskalaisen näytelmäkirjailijan Florian Zellerin palkittuun Isä-näytelmään. 

    ”Kun on takana 230 ohjausta ja 100 roolia, niin kyllä siinä on karttunut yllin kyllin niin kokemusta kuin kokemuksiakin!”, nauraa Eija-Irmeli Lahti. Monipuolisuutta ei Lahdelta kyllä puutu: hän on työskennellyt ammattiteatterin puitteissa Suomessa ja Ruotsissa, toiminut neljä vuotta Pohjanmaan taidetoimikunnan osoittamana näyttämötaiteen läänintaiteilijana sekä työskennellyt harrastajateattereiden parissa niin näyttelijänä kuin ohjaajanakin. ”Jäin eläkkeelle vuonna 2017 Seinäjoen kaupunginteatterista ja olen kiitollinen kaikesta, mitä olen saanut kokea näiden vuosien aikana”, Lahti sanoo. 

    Kuvassa Eija Irmeli Lahti
    Ohjaaja Eija-Irmeli Lahti on tehnyt pitkän uran ammatti- ja harrastajateattereiden parissa.

    Nuorisoseura sytytti teatterikipinän 

    Eija-Irmeli Lahden nouseva ura teatterialan ammattilaiseksi ei ollut itsestään selvä. ”Suomessa on pienet piirit. En ollut niin sanotusti teatteriperheestä, joten suhteita ei ollut valmiiksi”, Lahti toteaa. Hän pystyy kuitenkin kertoa ne merkittävät tekijät, jotka aikoinaan sytyttivät teatterikipinän Uudenkaupungin Lokalahdella asuvassa nuoressa tytössä: ”eräs opettajapariskunta tutustutti minut Lokalahden Nuorisoseuran toimintaan. Lausuin runoja, lauloin tilaisuuksissa ja vuonna 1964 osallistuin ensimmäistä kertaa nuorisonäytelmään.” Näytelmä oli nimeltään Uhmaajat, ja näytelmäporukka voitti Varsinais-Suomen Nuorisoseurojen kilpailunkin työllään. Siitä pitäen on Lahden elämä kietoutunut tavalla tai toisella teatterimaailmaan. Vaikka vuodet veivät Lahden ensin Ruotsiin ja sitten Suomen ammattiteatterin pariin, hänestä ei ole koskaan lähtenyt täysin maalaistytön identiteetti ja kiitolliset muistot nuorisoseuralaisuudesta. ”Nuorisoseura merkitsee minulle vain hyviä asioita”, Lahti sanoo. ”Teimme mahtavia juttuja Lokalahdella, ja olen iloinen kunnianosoituksesta, kun sain vuonna 2017 Hermanskan arvon.” 

    Voisi sanoa, että Lahti teki tänä vuonna rytinällä paluun maalaismaisemien ja nuorisoseurojen pariin. Nykyisin Kaarinassa asustava Lahti kutsuttiin Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuran toimesta ohjaamaan ranskalaisen näytelmäkirjailijan Florian Zellerin Isä-näytelmä. Keväällä Ylen haastattelussa Lahti kertoi, että hieman huimasi, kun hän kuuli näytelmävalinnan. Tällä hetkellä huimaa eri syistä. Lahti nauraa iloisesti ja sanoo: ”valtavasti olemme tehneet työtä ja näytelmästä on tulossa hieno! Olen onnellinen, että tähän projektiin on liittynyt Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistys.” Isä-näytelmä käsittelee Alzheimerin tautia, ja aiheena muistisairaus koskettaa lähes jokaista suomalaista jollakin tapaa. ”Asian käsitteleminen ja kohtaaminen on äärimmäisen tärkeää mielestäni”, Lahti sanoo. ”Näytelmän katsoja saa tulla avoimin mielin ja voi turvallisesti puhua asiasta omassa mielessään.” 

    Oma hyvinvointi kumpuaa työn merkityksellisyydestä 

    Lahti on iloinen Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuran työryhmästä. ”Meillä on hieno porukka, joka on innostunutta ja sitoutunutta”, Lahti kiittelee. Itse näytelmässä on vain kuusi näyttelijää, mutta ympärillä on iso joukko puvustajia, teknikoita, kahviohenkilökuntaa, lipunmyyjiä ja muita vapaaehtoisia ihmisiä. Tämä onkin Lahden mielestä avain nuorisoseuran hengissä pysymiseen nykyaikana. ”Pitää löytää oma juttu, kuten ylikyläläiset ovat löytäneet. Ei voida olla mikään yleisseura, koska tarjontaa on nykyään niin paljon”, Lahti pohtii. Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura on hieno esimerkki siitä, miten pienestä voi nousta suurta, kuten Lahti itsekin. Mutta mikä on pitkän uran tehneen ammattilaisen avain omaan hyvinvointiin? ”Kyllä se on tämä työ, jonka koen merkitykselliseksi!”, Lahti sanoo heti. ”Teen tätä aina toisia ihmisiä varten. ”Lavalla ja ohjaajana voi kokea todella merkityksellisiä hetkiä. Voi tuntea, että tekee todella vaikuttavaa kulttuurityötä.” Omiksi hetkikseen Lahti listaa esimerkiksi roolinsa Sofi Oksasen kirjoittaman Puhdistus-kirjan pohjalta tehdyn näytelmän vanhana Aliidena Seinäjoen kaupunginteatterissa. Myös vuonna 2000 Lapuan harrastajanäyttelijöiden Täällä Pohjantähden alla jäi Lahden mieleen ohjaajan roolissa. ”Kyllä ensin mietin, että onkohan tämä viisasta”, Lahti muistelee. ”Peruin puheeni, kun näin lapualaisten tulevan sankoin joukoin nauttimaan tästä taidemuodosta, vaikka itse kertomuksen ideologiassa saattoikin olla pureskeltavaa. Silloin herkistyin todella.” 

    Mitä Lahti haluaisi sanoa nuorille näyttelijänaluille, jotka mielessään kenties unelmoivat yhtä hienosta urasta kuin Lahdella itsellään? ”Sanoisin, että aina kannattaa hakeutua teatterin äärelle. Ryhmät ovat erilaisia, on ammattimaisia ja on kevyempiä porukoita. Kaikesta kokemuksesta on aina hyötyä ja varmasti joka kerta voi päästä kosketuksiin teatterin ytimen kanssa.” Tällä hetkellä Lahti itse unelmoi yhä uusista hienoista hetkistä teatterin parissa ja myös terveistä päivistä. ”Kiitollinen olen kaikesta, mutta ainahan sitä suuntaa ajatuksensa uusiin projekteihin. Unelmana on, että järki pysyy päässä, saan tehdä tätä hienoa työtä ja joskus lähteä saappaat jalassa”, Lahti nauraa. 

    Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura 

    • Perustettu 1906 
    • Teatteritoimintaa lähes keskeytyksettä perustamisesta lähtien 
    • Tehnyt vierailuesityksiä mm. Savoy-teatteriin 
    • Palkittu Esko-patsaalla 2019 esitetystä näytelmästä Liian paksu perhoseksi 
    • Florian Zeller: Isä-näytelmää esitetään 24.9.–20.11.2022 

    Teksti Marja Palo
    Kuvat Joonas Autio

  • Suruttomia tanhuujia

    Suruttomia tanhuujia

    Lokakuussa 2021 ISOjen puheenjohtaja luki johtokunnan kokouksen päätteeksi sähköpostin, jossa kyseltiin hieman kryptisesti, että löytyisikö ISOilta kiinnostuneita tanssivia avustajia Jyväskylän kaupunginteatterin ensi syksyn musikaaliin. Tunnelma tiivistyi – meitä pyydetään melko usein vanhainkotien päiväsalien nurkkaan esiintymään (eikä siinä mitään, pyytäkää jatkossakin ja tulemme!), mutta tämä vaikutti ISOjen mittakaavassa aivan järisyttävän isolta jutulta.

    Kyselyä välitettiin tanssiryhmiimme ja arvatenkin kiinnostus heräsi usealla tanssijalla. Siinä missä tanhuharkoissa käydään kerran viikossa tai kerran kuukaudessa, tähän pitäisi kuitenkin sitoutua aivan eri lailla. Lopulta jäljelle jäi seitsemän toiveikasta tanhuujaa, joiden kesken palloteltiin lukuisia viestejä siitä, että tuskin tämä nyt tulee meidän osalta toteutumaan, mutta olisihan se hienoa, mutta tuskin nyt sentään. Pandemian ja muiden häiriötekijöiden vuoksi koe-esiintymistilaisuus siirtyi useaan kertaan, mikä lisäsi epäuskoa entisestään. Lopulta “aukkarit” toteutettiin livetreenien, skype-yhteyden ja vanhojen keikkavideoiden hybridimallina. Koreografi ja ohjaaja näyttivät vihreää valoa ja alkuperäisestä kuuden tanssijan tarpeesta saatiin tingittyä kokoonpanoon myös seitsemäs tanssija.

    Treenikauden alkaessa huhtikuussa kaikki lähti käyntiin rytinällä. Ensimmäisissä harjoituksissa ojennettiin kullekin kulkulätkät teatterille, plarit, nuotit, treeniaikataulu ja kohtausluettelo. Tansseja alettiin opettelemaan vauhdilla: Häälaulu, häätanssi, naisten häätanssi, häiden lopputanssi… Sekavuuden maksimoimiseksi kaikilla tansseilla oli käytännössä sama nimikin. Meitä jännitti aivan hirveästi, mutta vastaanotto oli aivan uskomattoman lämmin.

    Tanhukonserteissa (ja niillä vanhainkotikeikoilla) on totuttu tekemään kaikki itse. Etsitään pukuvarastosta kaikille mahdollisimman vähän epäsopivat vaatteet ja kursitaan ne päällemme lukuisin hakaneuloin. Äänimieheksi palkataan (lue: pakotetaan) jonkun puoliso. Musikaalista puuttuu myös se ulottuvuus, että tarvitsisi kinastella keikkaohjelmistosta tanhukavereiden kanssa… Musikaalissa tanhuuja saa vaan keskittyä tanssimiseen (ja vähän stressaamiseen). Jokainen kansantanssija ymmärtää myös sen luksuksen, kun joku muu pesee ja silittää keikkavaatteesi. Lumoutuneina saimme seurata sitä valtavaa ammattilaisten joukkoa, joka tällaisen musikaalin taustalla on. Näyttelijöistä pystyy helposti lumoutumaan katsomostakin käsin, mutta kaikki se muu taiteellinen ja tekninen henkilökunta, jotka tekevät omaa tinkimätöntä työtään katsojien näkymättömissä, tekivät meihin suuren vaikutuksen.

    Ja mihin pystyi myös meidän oma tanhujengimme! Tanhuryhmässä sosiaalistutaan tietynlaisiin rooleihin ja asemiin. Yksi tulee aina vähän myöhässä, toinen menee aina eturiviin, kolmas hölöttää takarivissä omiaan. Musikaalissa ei paljon kyselty, mitä me ollaan ennen tehty tai oltu tekemättä: nostajista tuli nostettavia, nopeita vaatevaihtoja kammonneet kellottavat ennätysaikoja pikavaihdoissa, “en aio ikinä laulaa julkisesti” -julistajista on tullut kunnon laulajia tai vähintään reippaita huulisynkkaajia. Tämä musikaaliprojekti on ollut järjetön loikka epämukavuusalueelle ja sen yli. Mut me tehtiin se! 

    Kun viime sunnuntaina ensi-iltajuhlien jälkeen kävimme ryytyneinä hakemassa teatterilta omaisuutemme ja onnittelukukkamme, mieli oli haikea. Treenikauden musikaalikupla on väistämättä puhjennut ja nyt pitäisi osata taas elää normaalia elämää. Mutta siinä missä perustanhukeikka on usein ainutkertainen kokemus ja ohitsekiitävä hetki, tämä onni jatkuu vielä pitkään. Suruttomat-musikaalin esitykset jatkuvat siis toukokuulle 2023 saakka. Eläköön! 

    P.S. Edellinen bloggaaja kyseli, että “Mikä on sinun perustanhusi?”. Musikaalimaailmassa varmaan laukkapolkka, sitä saa tässä veivata. Arkisemmassa tanhuelämässä varmaan Koppuli, tuo klassikko, joka toimii aina. Seuraavalta kirjoittajalta kysyisimme, miten uusi kausi on lähtenyt käyntiin. Täällä Jyväskylässä ollaan huomattu, että paljon uusia aikuisharrastajia on innostunut lajin pariin! 

    Teksti: Inka Somerla ja Suvi Heinonen

    Kuvassa Inka Somerla ja Suvi Heinonen, kuvaaja Katja Huutokari

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / teija.nikkari@nuorisoseurat.fi.

  • Nuori Kulttuuri Festival sähköistää Kuopion toukokuussa

    Nuori Kulttuuri Festival sähköistää Kuopion toukokuussa

    Nuori Kulttuurin seuraava valtakunnallinen festivaali järjestetään Kuopiossa 25.-27.5.2023. Kyseessä on monitaiteinen nuorten tapahtuma, joka koostuu muun muassa nuorten esityksistä, työpajoista, keskustelutilaisuuksista ja kulttuurisen nuorisotyön verkoston ohjelmasisällöistä. Tapahtuma on tarkoitettu yli 13-vuotiaille nuorille ja se kerää toukokuussa Kuopioon yli tuhat taiteesta kiinnostunutta kävijää.

    Uusi toteutustapa madaltaa mukaan lähtemistä. Tapahtumassa avataan portteja useammalle taidelajille ja genrelle, sekä kolkutellaan uudenalaisia taiteen tekemisen muotoja. Aiemmat aluetapahtumien kautta tehdyt valinnat ovat jääneet historiaan ja tilalle on noussut nuorten oma aktiivisuus ja kiinnostus päästä mukaan osaksi tapahtumaa.

    Uudenlaisen festivaalin tueksi on kehitetty virtuaalinen esiintymislava Digistage, jolle haetaan esityksestä itsekuvatulla videolla. Digistagelle saapuneiden esitysten kautta tuotetaan festivaalin ohjelmasisältöjä ja luodaan samalla näyteikkuna monimuotoisille esiintymisille ja taidekokemuksille.

    Nuoret sekä yhteistyökumppanit tukirankana

    Festivaali toimii kehittämisen alustana uusille ideoille ja kokeiluille. Nuori Kulttuuri tarjoaa mahdollisuuksia niin nuorille harrastajille kuin paikallisille taiteen ja kulttuurin toimijoille sekä valtakunnallisille järjestöille.

    Tapahtuman yksi huippukohdista on Nuori Kulttuuri LIVE-lähetys. LIVE-lähetyksessä nähdään Digistagen kautta tulleita nuorten esityksiä, palkitaan ja jaetaan tunnustuksia hienoista suorituksista sekä nähdään nuoria kiinnostavia artisteja esiintymässä. Kuopion tapahtumassa päästään kokemaan myös mistä nuoret haluavat juuri ensi keväänä keskustella päättäjien, ammattitaiteilijoiden ja poliitikkojen kanssa. Nuori Kulttuuri Talks on nuorten suunnittelema ja toteuttama keskusteluareena kulttuuri- ja taideharrastamisen hyvinvointivaikutuksista.

    Kulttuurisen nuorisotyön toimijat eri puolilta Suomea luovat omilla sisältökokonaisuuksillaan festivaaleille tukirangan. Kuopioon sisältöä on suunnittelemassa tällä hetkellä jo 29 eri toimijaa. Laaja ja motivoitunut sidosryhmä vahvistaa monipuolisuutta, ja samalla myös tapahtuman merkittävyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

    Kuopiossa on toiminnalle huikeat puitteet erilaisilla kulttuuriareenoilla ja ennakkoluulottomalla asenteellaan festivaalia ja nuoria kohtaan. Kuopion kaupunki toimii tapahtuman pääyhteistyökumppanina ja on näin omalta osaltaan avain onnistuneeseen tapahtumaan.

  • Kulttuurin harrastajat saavat voimaa yhdessä tekemisestä

    Kulttuurin harrastajat saavat voimaa yhdessä tekemisestä

    Tänään julkaistiin Kansalaisfoorumin, Suomen Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin, Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton, Suomen Nuorisosirkusliiton sekä Kansalaisareenan selvitys kulttuurin harrastamisen vaikutuksista. Selvitys tehtiin keväällä 2022, ja siihen saatiin yhteensä yli 1300 vastausta eri järjestöissä harrastavilta henkilöiltä.

    Järjestöjen yhteisen selvityksen mukaan kulttuurin harrastaminen vaikuttaa vahvasti harrastajien elämän eri osa-alueisiin. Esimerkiksi 84 % vastaajista kokee saavansa iloa oppimisesta harrastuksensa parissa ja 76 % vastaajista kokee yhteenkuuluvuutta kulttuuriharrastusryhmänsä kanssa. Jopa 81 % vastaajista kertoi saaneensa uusia kavereita harrastuksen myötä. Kulttuuriharrastusten sosiaalinen merkitys näkyy erityisen paljon vastauksissa: ”Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne saa tuntemaan oloni turvalliseksi ja tarpeelliseksi. Olen tärkeä ja merkityksellinen”, kertoo yksi vastaajista.

    Selvitystä varten luotiin myös uusi mittaristo syväluotaamaan kulttuurin harrastamisen vaikutuksia yksilöön viidestä eri näkökulmasta: fyysisestä, psyykkisestä, oppimiseen liittyvästä, sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä sekä yhteisöllisyyden kokemuksen näkökulmasta.

    Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin osuuteen kyselyn vastauksista saatiin yhteensä reilut 400 vastausta. Enemmistö nuorisoseurojen vastaajista oli joko tanssin, teatterin tai musiikin harrastajia eri puolilta Suomea. Nuori Kulttuurin vastaajista enemmistö oli tanssin harrastajia, mutta joukossa oli myös sirkuksen, kuvataiteen ja teatterin harrastajia. Tässä artikkelissa kerromme Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin vastauksista.

    Tulokset samankaltaisia kuin koko selvityksessä

    Fyysisistä vaikutuksista peräti 66 % vastaajista oli samaa mieltä väittämän kanssa, että he voivat harrastuksensa ansiosta fyysisesti paremmin. Jopa 70 % sanoi olevansa samaa mieltä siitä, että harrastus vahvistaa kehon ja mielen yhteyttä (kokonaistuloksissa 69 %). ”Teatteri on auttanut minua kehollisessa ilmaisussa ja oman kehon kanssa sinuna olemisessa”, toteaa yksi vastaaja.

    Psyykkisistä vaikutuksista 70 % oli samaa mieltä siitä, että on oppinut itsestään jotain uutta harrastuksen myötä (kokonaistuloksissa 78 %). 67 % vastaajista oli samaa mieltä siitä, että harrastus on lisännyt heidän luovuuttaan ja jopa 73 % vastaajista oli samaa mieltä väittämän ”harrastus tarjoaa sopivia haasteita, joiden selvittämisestä tulee hyvä mieli” kanssa (kokonaistuloksissa 77 %). ”Itseilmaisu ja luova liike tanssin tietyn genren sisällä toteutettuna on vapauttava, rentouttava ja vaikuttaa selvästi tasapainottavasti haastavan työn ja yksityiselämän murheiden keskellä. Harjoitusten tai oppitunnin jälkeinen vuorokausi on onnellisempi”, yksi vastaaja kirjoittaa avoimissa vastauksissa.

    Oppimiseen liittyvistä vaikutuksista nousee esiin erityisesti oppimisen ilo: peräti 84 % vastaajista on samaa mieltä väittämän ”saan iloa oppimisesta harrastuksessani” kanssa (kokonaistuloksissa myös 84 %). 79 % vastaajista on samaa mieltä väittämän ”koen, että olen kehittynyt omassa harrastuksessani” kanssa (kokonaistuloksissa 81 %).

    Sosiaalisia vaikutuksia luotaava mittaristo kertoo, että lähes 75 % vastaajista kertoo saaneensa harrastuksen kautta uusia kavereita (kokonaistuloksissa 81 %). 88 % vastaajista kokee osaavansa toimia arvostavasti kunnioittavasti kanssaharrastajia kohtaan (kokonaistuloksissa 87 %). 69 % vastaajista kertoo saavansa äänensä kuuluviin harrastuksessaan. ”Uudelle paikkakunnalle muuttaessa ekat kaverit sain ryhmästä. Treeneihin on aina ihana tulla ja lähden aina hyvin mielin”, sanoo yksi vastaaja.

    Yhteisöön liittyvistä vaikutuksista nousee esiin se, että jopa 75 % tuntee kuuluvansa porukkaan (kokonaisvastauksissa 76 %). Yli 75 % kertoo voivansa ilahduttaa harrastuksellaan muita (kokonaisvastauksissa 84 %). ”Koen että esityksillämme saamme iloa myös muidenkin arkeen. Tällä on suuri merkitys ihmisten arjessa, jotka eivät välttämättä itse harrasta, mutta haluavat käydä katsomassa ja kokemassa sen tunneskaalan, jota välitetään esitysten avulla,” kirjoittaa yksi vastaaja.

    ”Nuorisoseurat tekevät upeaa työtä kulttuurin harrastamisen parissa, ja siitä on syytä olla ylpeä. Myös Nuori Kulttuurin tavoittamat kulttuurisen nuorisotyön tahot ovat todella merkittävässä roolissa maamme kulttuurin harrastamisen saralla ja sitä kautta nuorten hyvinvoinnin edistäjinä”, toteaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Pidempi koonti Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin vastauksista julkaistaan myöhemmin syksyllä.

    Lisätietoja selvityksestä ja mittaristosta:

    Koko selvitys: koulutussuunnittelija Hanna Pulkkinen, Kansalaisfoorumi, hanna.pulkkinen@kansalaisfoorumi.fi

    Suomen Nuorisoseurat: pääsihteeri Annina Laaksonen, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

    Nuori Kulttuuri: kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme, johanna.hurme@nuorisoseurat.fi

    Kuva: Elian Seppälä