Blog

  • Nuorisotyön viikko kysyy: mikä on Dynamo ja Kameleontti?

    Nuorisotyön viikko kysyy: mikä on Dynamo ja Kameleontti?

    Tällä viikolla vietettävä nuorisotyön viikko nostaa esiin erilaisia nuorisotyön muotoja nuorisoseuroissa. Viikon aikana tutustumme monipuolisesti nuorisotyöhön ja sen tekijöihin eri puolilla Suomea. Tässä artikkelissa selviää Dynamon ja Kameleontin merkitys nuorisotyössä. Alkuviikosta tarkastelimme, mikä on parasta kulttuurisessa nuorisotyössä ja KNoppi-koulutuksessa

    Aki Menna ja Nazia Asif työskentelevät Nuoret Etelä-Savon dynamoina -hankkeessa. Kyseessä on ESR-hanke, jonka päätavoitteena on syrjäytymisen ennaltaehkäisy osallisuuden keinoin. Hankkeessa Aki ja Nazia tuottavat yhdessä nuorten kanssa tapahtumia nuorille Mikkelin ja Pieksämäen alueilla. 
     
    “Parasta nuorisoseuroilla tekemässäni nuorisotyössä on ollut kohdata nuorten aito ilo ja yhdessä tekemisen fiilis. On todella hienoa, että saa olla mukana tarjoamassa nuorille vaikuttamisen väyliä heitä itseään koskevissa asioissa”, kertoo Aki. 
     
    Myös Nazia kokee, että parasta työssä on ehdottomasti nuorten kohtaaminen ja tämän hetken nuorten maailmasta oppiminen. ”Kaikkein parasta on kuitenkin, kun nuorten ideat avaavat uusia ikkunoita myös omaan ajatteluun. Toki sekin tuntuu kivalta, jos on voinut opettaa itse jotain, minkä avulla nuori on voinut mennä hommissaan eteenpäin.”  
     
    Kun Akilta ja Nazialta kysytään, mitä toivoisi tulevaisuudessa lisää nuorisotyöhön, vastaus on selvä: “Toivon, että nuorisotyöstä ei säästetä tulevaisuudessa enää yhtään enempää. Leikkaaminen nuorisotyöstä on lyhytnäköistä säästämistä täysin väärässä paikassa”, summaa Aki. 
     
    “Arvostusta – ja se saisi näkyä myös euroissa. Me ollaan Dynamossa muistuteltu koko ajan itseämme siitä, että hankkeessa ensisijaisia ovat ihmiset ja etenkin ne nuoret, joita kohtaamme. Kohtaamisiin ja kontakteihin täytyy siis olla aikaa. Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus, jolla voimme saada aikaiseksi sen, että nuori kiinnittyy yhteisöön, eikä jää yksin”, kiteyttää Nazia. 

    Päivät täyttyvät leikistä ja yhdessä touhuamisesta 
     
    Jasmin Jalo toimii iltapäivätoiminta Kameleontin vastuuohjaajana Munkkivuoren nuorisotalolla Helsingissä. Samoissa tiloissa toimii myös nuorisotalon avoin toiminta.  

    Iltapäiväkerhoon lapset tulevat aina suoraan koulusta ja saavat viettää turvallista vapaa-aikaa ohjaajien valvonnan alla. ”Viikon aikana käymme esimerkiksi retkillä, askartelemme ja leikimme yhdessä. Täällä ip:ssä teen töitä yhdessä muiden iltapäiväkerho-ohjaajien kanssa. Päivittäin tehdään myös töitä nuoriso-ohjaajien kanssa, sillä työskennellään samoissa tiloissa”, Jasmin kertoo.  

    ”Parasta nuorisoseuratyötä, jota olen tehnyt on ehdottomasti Luova lava -kesäleirit, joita pidetään myös Munkkivuoren nuorisotalolla. Niissä itsensä toteuttaminen on pääosassa, ja päivä on täynnä leikkiä ja touhuamista lasten kanssa. Oheinen kuva on otettu juuri kesäleiriltä. Mun kanssa kuvassa on meidän leirimaskotti Harri.”

    Kuvassa Jasmin Jalo nallen kanssa

    Tulevaisuudessa Jasmin toivoo lapsille enemmän mieluista kerhotoimintaa, sillä hänen omassa lapsuudessaan kerhot olivat parhaita asioita arkiviikossa. 

    Viikon aikana on luvassa lisää tarinoita nuorisotyömme tekijöistä ja toiminnasta, joten seuraahan kotisivujemme uutisia ja somea. Nuorisotyön viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi @allianssiry. Viikosta voit lukea lisää täältä.   

  • Nuorisotyön viikko paljastaa, mikä on parasta kulttuurisessa nuorisotyössä ja KNoppi-koulutuksessa? 

    Nuorisotyön viikko paljastaa, mikä on parasta kulttuurisessa nuorisotyössä ja KNoppi-koulutuksessa? 

    Tällä viikolla vietettävä nuorisotyön viikko nostaa esiin erilaisia nuorisotyön muotoja nuorisoseuroissa. Viikon aikana tutustumme monipuolisesti nuorisotyöhön ja sen tekijöihin eri puolilla Suomea. Tässä artikkelissa matkaamme kulttuurisen nuorisotyön äärelle Jyväskylään ja perehdymme, miksi KNoppi-koulutuksen ohjaus on merkityksellistä nuorisotyötä? 

    Johanna Hurme on Nuori Kulttuuri -tiimin kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Jyväskylässä. ”Teen kulttuurista nuorisotyötä ja tuotan tapahtuma-alustoja nuorille taide- ja kulttuuriharrastamisen parissa. Siisteintä työssäni on se, kun pääsee näkemään ja kokemaan nuorten taide- ja kulttuuriharrastamisen värikirjon sekä kuulemaan ja näkemään heidän ajatuksiaan. Myös verkostojen ja osaamisen jakaminen nuorten kanssa on mahtavaa.” 

    Johanna kertoo, että on päätynyt kulttuurisen nuoristyön pariin jo omassa nuoruudessaan elämäntapansa kautta. Se nivoutuu katutanssilajien ja hip hop -kulttuurin sisään. ”Yhteisö, jonka nuorena aikuisena sain musiikin ja tanssin kautta, loi minulle halun tehdä yhteisön ja kulttuurin eteen asioita ja edistää sitä, että seuraavilla sukupolvilla olisi mahdollisuus tehdä unelmistaan totta. Toivoisinkin, että me aikuiset veisimme toisiamme, perheitämme ja muita yhteisöjämme yleisöksi nuorten esitysten äärelle ja tapahtumiin ja tarjoaisimme auttavaa kättä heidän unelmiensa toteuttamiseksi.” 

    KNoppi antaa valmiudet ohjaajalle 

    Pitkän linjan nuorisoseuralainen, yhteisöpedagogi Pirita Laiho työskentelee toiminnanohjaajana Etelä-Suomessa. Hänen polkunsa nuorisotyön pariin kulki harrastusten kautta. ”Olin lapsena jo hyvin aktiivinen: harrastin tanhua ja partiota, soitin viulua ja lauloin kuorossa. Aloitin Hollolan Nuorisoseurassa 1989 lapsiryhmän ohjaajana ollessani 15-vuotias. Oma harrastus ohjaajana jatkuu edelleen.” 

    Piritan mielestä hänen työssään ehdottomasti parasta ovat vapaaehtoiset toimijat nuorisoseuroissa. ”Turvalliset ja kohtaavat aikuiset, jotka tarjoavat nuorille paikkoja kokeilla ja toteuttaa itseään. Nuorille annetaan vastuuta, he pääsevät ohjaamaan, tekemään tapahtumia sekä toteuttamaan retkiä ja matkoja. Tämän tuen olen saanut itse omassa nuorisoseurassani ja tätä yhdessä tekemisen riemua haluan myös omalta osaltani jatkaa.” 
     
    ”Itselleni työntekijänä merkityksellinen työ on KNoppi-koulutusten ohjaus. Se on ensimmäisiä asioita, jossa nuori pääsee yhteen toisten samanhenkisten nuorisoseuralaisten kanssa oppimaan ja kouluttautumaan. Nuoret ohjaajat verkostoituvat toistensa kanssa, saavat apua ja tukea sekä mielipiteitä toisiltaan ja heidän ohjaustaitonsa vahvistuvat.” 
     
    KNoppi-koulutuksia järjestetään vuosittain ympäri Suomea, ja koulutuksiin osallistuu noin 80 nuorta ja aikuista. Pääosin koulutuksen käyneet ohjaavat omissa seuroissaan harrastusryhmiä ja toteuttavat tapahtumia sekä leirejä. Useat koulutuksen käyneet ovat myös suuntautuneet koulutuksen ja ohjauksen pariin ammatillisesti. 
     
    Tulevaisuudelta Pirita toivoo uskallusta antaa nuorten toteuttaa itseään turvallisessa ympäristössä. ”Kohtaavia ja vastuullisia aikuisia, jotka antavat nuorten tehdä 
    omannäköistä toimintaa.” 

    Viikon aikana on luvassa lisää tarinoita nuorisotyömme tekijöistä ja toiminnasta, joten seuraahan kotisivujemme uutisia ja somea. Nuorisotyön viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi @allianssiry. Viikosta voit lukea lisää täältä

  • Apua energiakriisiin – webinaari nuorisoseuroille keskiviikkona 12.10. klo 17-19

    Apua energiakriisiin – webinaari nuorisoseuroille keskiviikkona 12.10. klo 17-19

    Suomen Nuorisoseurat teki kyselyn syys-lokakuun vaihteessa taloja omistavien nuorisoseurojen tilanteesta energiakuluihin liittyen. Reilussa viikossa vastauksia kyselyyn tuli 145 eri puolilta Suomea. Kyselyn tulokset ovat pysäyttäviä.

    Kyselyn mukaan jopa 83 % vastaajista on erittäin huolissaan energian hinnannoususta nuorisoseurantalon osalta. Yli puolet vastaajista harkitsee talon laittamista kokonaan kylmäksi energian hinnannoususta johtuen. Jopa 83 % vastaajista kertoo joutuvansa taloudellisiin vaikeuksiin, ellei saa taloudellista tukea tilanteeseensa.

    Järjestämme keskiviikkona 12.10. klo 17-19 webinaarin liittyen energiakriisin aiheuttamaan huoleen ja siihen, mitä asialle voi tehdä. Esittelemme energiakyselymme tulokset sekä kerromme muutamia edunvalvonnallisia pointteja, mitä seurat voivat hyödyntää omassa viestinnässään vaikkapa oman kuntansa suuntaan. Lisäksi esittelemme kuntalaisaloitepohjan seurojen käyttöön, pienkeräyslupa-asioita sekä muita varainhankintavinkkejä sekä kerromme seurantalojen energiansäästötavoista. Webinaarissa on varattu aikaa myös yhteiselle keskustelulle.

    Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

    Lisätietoja:
    Seuratoiminnan toimialajohtaja Hannu Ala-Sankola, hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi tai puh. 0400 842 838.

  • Nuorisotyön viikko nostaa esiin erilaisia nuorisotyön muotoja Nuorisoseuroissa 

    Nuorisotyön viikko nostaa esiin erilaisia nuorisotyön muotoja Nuorisoseuroissa 

    Valtakunnallista nuorisotyön viikkoa vietetään 10.–16.10. Viikon aikana nostetaan esiin nuorisotyötä eri puolilla Suomea sekä kasvatetaan sen arvostusta. Se kokoaa myös nuorisotyöntekijöitä yhteisten aiheiden äärelle. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi.  

    Me Nuorisoseuroissa haluamme nostaa esiin nuorisotyöntekijöitä eri puolilta organisaatiota pitkin viikkoa. Voit lukea tarinoita sekä verkkosivuiltamme että sosiaalisen median kanavistamme. Maanantaina esittelemme kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurmeen kautta kulttuurisen nuorisotyön verkostoa. Tiistaina puheenvuoron saa pitkän linjan nuorisotyöntekijä ja nuorisoseuralainen Pirita Laiho, joka kouluttaa Knoppi-ohjaajia. Keskiviikkona tutustumme Etelä-Savossa toimivan Dynamon Nazia Asifiin ja Aki Mennaan, jotka sparraavat nuoria tuottamaan itse omannäköisiään kulttuuritapahtumia. Torstaina pääsemme kurkistamaan iltapäivätoiminnan vastuuohjaaja Jasmin Jalon mukana helsinkiläisen Munkkivuoren nuorisotalon arkeen, jota Stadin Nuorisoseurat pyörittää. Perjantaina tapaamme Emmi Saikkosen ja Liisa Hersion Pohjois-Savon aluetoimistolta Kuopiosta. He pyörittävät Julkulan nuorisotaloa sekä kuntouttavaa työtoimintaa nuorille. Lauantaina kurkistamme tamperelaisen Luova Lava -ohjaaja Aleksi Moision arkeen. Nuorisotyön viikon päättää sunnuntaina tutustuminen Avartti-ohjaaja Vera Karvoseen.  

    Voit lukea lisää ja tutustua nuorisotyön viikkoon täällä 

  • Energian hintojen nousu huolettaa talollisia nuorisoseuroja

    Energian hintojen nousu huolettaa talollisia nuorisoseuroja

    Koronan aiheuttamasta talouskriisistä jokseenkin kuivin jaloin selvinneillä paikallisilla nuorisoseuroilla on edessään uusi haaste: energian hinnan nousu. Suurin osa Suomessa sijaitsevista nuorisoseurantaloista on puurakenteisia, kooltaan isoja ja iältään yli 100-vuotiaita taloja. Ne ovat merkittävässä roolissa oman paikkakuntansa kansalaisten kokoontumis- ja harrastuspaikkoina.  

    Suomen Nuorisoseurat teki kyselyn syys-lokakuun vaihteessa taloja omistavien nuorisoseurojen tilanteesta energiakuluihin liittyen. Reilussa viikossa vastauksia kyselyyn tuli 145 eri puolilta Suomea. Kyselyn tulokset ovat pysäyttäviä.  

    Kyselyn mukaan jopa 83 % vastaajista on erittäin huolissaan energian hinnannoususta nuorisoseurantalon osalta. Yli puolet vastaajista harkitsee talon laittamista kokonaan kylmäksi energian hinnannoususta johtuen. Jopa 83 % vastaajista kertoo joutuvansa taloudellisiin vaikeuksiin, ellei saa taloudellista tukea tilanteeseensa. 

    Monella nuorisoseuralla huoli liittyy joko määräaikaisen sähkösopimuksen päättymiseen tai jo koronan jäljiltä huonoon taloustilanteeseen, mitä kasvavat ylläpitokulut huonontavat entisestään. 

    ”Seurallamme on kiinteä sähkösopimus maaliskuun 2023 loppuun saakka. Mikäli ei olisi ollut, niin rahat olisivat jo loppu. Rahatilanne on entisestään huono, ja ylläpitokustannusten nousu pahentaa tilannetta entisestään. Jos ja kun sähkön hinta tuplaantuu maaliskuun jälkeen, niin en tiedä, millä rahalla seuraava talvi pärjätään. Vuokraukset eivät ole nousseet koronaa edeltävälle tasolle, ja kunnan avustukset ovat tippuneet kaiken aikaa”, eräs kyselyn vastaaja kertoo.  

    Vastauksissa peräänkuulutetaan yhteiskunnan apua tässä kriisitilanteessa. Nuorisoseurantalot ovat erittäin tärkeässä roolissa harrastajille ja kansalaisten kokoontumispaikkoina, ja energiakriisi uhkaa ajaa seurat todella ahtaalle. 

    ”Talollamme on vilkasta toimintaa, joten emme voi laittaa taloa kylmäksi. Talon sulkeminen merkitsisi kylän asukkaille kaiken yhteisen toiminnan loppumista, kaupungin keskustaan on matkaa, eikä nykyinen polttoaineen hinta lisää matkustushaluja”, eräs vastaaja sanoo.  

    Suomen Nuorisoseurat tekee yhteistä edunvalvontaa asian tiimoilta Kotiseutuliiton ja muiden seurantaloyhteisöjen kanssa.   

    Tilanne on äärimmäisen vakava niin nuorisoseuroissa tapahtuvan harrastustoiminnan kuin vapaaehtoistyön näkökulmasta, ja yhteiskunnan on tultava avuksi. Harrastamisella ja yhteisöllisellä tekemisellä on elintärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaajina erityisesti vaikeina aikoina”, summaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.  

    Kuvassa Kintauden nuorisoseurantalo
    Kuvaaja: Ville Suhonen

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450  

  • Ajankohtaista nuorisoseuralaisten jäseneduista

    Ajankohtaista nuorisoseuralaisten jäseneduista

    Jäsenyys paikallisessa nuorisoseurassa tarkoittaa myös jäsenyyttä alueellisessa keskusseurassa tai aluetoimistossa sekä jäsenyyttä valtakunnallisessa järjestössä. 

    Jäsenetujamme jäsenyhteisöille eli nuorisoseuroille ovat: 

    Jäsenetujamme nuorisoseurojen henkilöjäsenille:  

    • Scandic-hotellit: Jäsenetuna –10 % päivän hinnasta.  
    • TallinkSilja: Uudet kanta-asiakkaat suoraan ClubOne-etuohjelman Silver-tasolle.  
    • Vierumäki: Majoituksesta –10 %  
    • Storytel-palvelu: 30 päivän ilmainen kokeilujakso uusille käyttäjille 
    • Suomen hostellijärjestö: Automaattisesti –10 % majoitusalennus verkoston hostelleissa Suomessa.  
    • Kostyymi-pukuvuokraamo: Nuorisoseuralaisille omat hinnat vuokratuotteissa. ​ 
    • Nuorisoseurat-verkkolehti neljä kertaa vuodessa. Jos haluat lehden suoraan sähköpostiisi, käy tilaamassa se täältä.  

    Tarkemmat tiedot jäseneduista löytyvät Seuralainen-portaalista, joka kannattaa ottaa käyttöön!  Uusia jäsenetuja neuvotellaan parhaillaan, ja niistä tiedotetaan marras-joulukuun vaihteessa.  

    Olemassa olevia jäsenetujamme pääsee katsomaan myös kotisivultamme. Lisäksi tämän linkin kautta voi ehdottaa uusia jäsenetuja. 

    Jäsenmaksu takaa jäsenedut  
    Jokainen paikallinen nuorisoseura sekä alueellinen piirijärjestö eli keskusseura voi määritellä itse omat jäsenmaksunsa. Valtakunnallisen järjestön osalta Suomen Nuorisoseurojen hallitus esittää syysvaltuustolle 5 euron korotusta per henkilöjäsen jäsenmaksuun. Jäsenmaksuamme ei ole korotettu pitkään aikaan.  

    Jäsenmaksun peruste on jäsenetujen lisäksi kuuluminen yhteiseen nuorisoseuraperheeseen. ”Santeri Alkio valoi meille aatteellisen perustan, jossa olemme kollektiivi. Jokaisella on oikeus kehittyä tässä kollektiivissa sekä kasvaa erilaisiin rooleihin. Oman hyödyn lisäksi eli ”mitä minä saan?” on myös syytä nähdä yhteisö ja sen tarpeet meidän ohjaavana voimanamme. Ilman kollektiivia ja yhteisöllisyyttä ei voida puhua meistä, nuorisoseuralaisista”, toteaa järjestön puheenjohtaja Ragni Reichardt.  

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi tai puh. 040 726 7450  

  • Nuori Kulttuuri Talks keskusteluttaa rahan vaikutuksista kulttuuri- ja taideharrastamisessa Hyvin Sanottu festivaaleilla

    Nuori Kulttuuri Talks keskusteluttaa rahan vaikutuksista kulttuuri- ja taideharrastamisessa Hyvin Sanottu festivaaleilla

    Suomen Nuorisoseurojen nuoret vaikuttajat ja Nuori Kulttuuri järjestävät 1.10 Hyvin Sanottu Festivaaleilla Hämeenlinnassa keskustelun Nuori Kulttuuri Talks: Rahalla saa, vai saako? – Rahan Vaikutukset kulttuurin ja taiteen harrastamisessa. Keskustelu alkaa klo 12:30 Verkatehtaan Klassikot -tilassa.

    Oletko miettinyt jakautuuko rahoitus harrastusten kesken tasaisesti? Tiedätkö millä lajisi kustannukset kuitataan? Keskustelemme harrastavien, ammattilaisten ja päättäjien kanssa mistä harrastuksen kustannukset koostuvat, mikä mahdollistaa harrastuksen rahallisesti ja onko rahoituksessa eroja lajien välillä. Jokainen keskustelija osallistuu omista lähtökohdistaan Erätauko -dialogin periaatteiden mukaan, eli jokainen pääsee ilmaisemaan mielipiteensä ja kuulemaan toisten ajatuksia tasapuolisesti.

    Keskustelua fasilitoivat Suomen Nuorisoseurojen Nuorista vaikuttujista Mariia Pelttari ja Sara Hänninen. Mukana keskustelemassa ovat  nuorista vaikuttajista Riikka KumpulaOona JouhkiRebekka Laihonensekä Jemina Yletyinen.  Mukana keskustelussa ovat myös journalisti Renaz Ebrahimi, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Tampereen kaupunginvaltuutettu Liban Sheikh sekä Mikkelin nuorisoteatterin ohjaajaLauri Haltsonen yhdessä näyttelijöiden kanssa. Keskusteluun laskeudutaan  Aholan nuorisoteatterin Aatosta jaloa ja alhaista mieltä -näytelmän kohtauksen avulla. Esitys kertoo yritysmaailman rahan ja kiireen ympäristöstä, missä yrityksen pääjohtaja on suurien kysymysten äärellä. 

    Hyvin sanottu – Bra sagt on Ylen ja Erätauko-säätiön viisivuotinen hanke, jolla pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistetaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan.  Ensimmäistä kertaa Hämeenlinnassa järjestettävillä Hyvin Sanottu Festivaalilla luvassa 77 keskustelua.

    Nuoret vaikuttajat ja Nuori Kulttuuri Talks

    Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat -toiminnassa vahvistetaan nuorten osallisuutta yhteiskunnassa, kansalaisjärjestötoiminnassa. Samalla halutaan edistää kuulluksi tulemista ja osallistumista keskusteluun niin yhteiskunnassa kuin oman järjestömme päätöksenteossa. Nuori Kulttuuri Talks on nuorille alusta, minkä avulla he pääsevät suunnittelemaan, toteuttamaan ja keskustelemaan, jotka heitä pohdituttavat kulttuuri- ja taideharrastamisessa juuri tällä hetkellä yhdessä poliitikkojen, toimittajien ja taiteen ammattilaisten kanssa. 

    Hämeenlinnan Verkotehtaaln Klassikot -tilassa(2 krs.). Keskustelu on osa Ylen, Erätaukosäätiön ja Hämeenlinnan kaupungin järjestämään Hyvin Sanottu Festivaalia.

  • Folklandia 2023 paljastaa kolme uutta festivaalille kiinnitettyä esiintyjäkokoonpanoa 

    Folklandia 2023 paljastaa kolme uutta festivaalille kiinnitettyä esiintyjäkokoonpanoa 

    Kansanmusiikin ja kansantanssin riehakas talvifestivaali Folklandia järjestetään Baltic Princessillä 13.–14.1.2023. Tänään perjantaina julkaistaan kolme uutta esiintyjäkokoonpanoa festivaalin ohjelmistosta. Koko ohjelmisto julkistetaan marraskuussa. Risteilyllä nähdään yli sata esiintyjää lähes kellon ympäri. 

    ENKEL on herkkä ja hersyvä pelimanniyhtye, jonka ohjelmisto koostuu hittikappaleista aina 1800-luvulta 2020-luvulle asti. ENKELin neljä persoonallista muusikkoa luottavat perinteeseen, luovan hulluttelun voimaan ja toisiinsa – ENKELissä jokainen on supersankari omalla laillaan. 
     
    Yhtye käyttää ennakkoluulottomasti hyväkseen epätavallisen instrumentaationsa moninaisia mahdollisuuksia ja viimeistelee sointinsa milloin kauniisti yhteen soivalla ja milloin tarkoituksenmukaisesti dissonoivalla laulullaan. Kappaleiden aiheet vaihtelevat heinälatoromantiikasta sanattomiin ja sanallisiin rakkauslauluihin sekä riipivästä ikävästä hikiseen hiihtokilpaan. ENKEL on julkaissut hiljattain kolmannen albuminsa Love Hurts. 

    Viiden kansanmusiikin moniosaajan muodostama party-pelimannipumppu 5/5 juhlii vuonna 2023 pyöreitä! Yhtyeen 10-vuotista taivalta juhlistetaan Folklandialla esittämällä parasta akustista poljentoa albumeilta 5/5 (2014) ja Festarifiilis (2019) sekä vielä levyttämätöntä tuotantoa. 
     
    Yhtyeen musiikki pohjautuu energiapitoiseen pelimannitanssimusiikkiin pop- ja bluegrass-vaikutteilla. Originaalit sävellykset, periksiantamaton poljento ja mukavat muusikot kruunaavat musiikillisen jättipotin, joka ei tiettävästi ole jättänyt vielä ketään kylmäksi. 5/5 lupaa päräyttävää pelimannipoljentoa Pohjanmaalta! 

    Folklandialla 2023 nähdään konserttikokonaisuus Petri Hakala & Timo Alakotila: Mandolin Concerto.
    ”Petri ja minä olemme soittaneet yhdessä noin kolmekymmentä vuotta. Olin erityisen mielissäni, että hän halusi tehdä tämän yhteistyöprojektin. Konserton inspiraationa toimi Petrin innovatiivinen ja rikas soittotyyli. Unelmanani on ollut vuosien ajan yhdistää jousikvartetti soittimena täyteläiseen soundiin sekä rytmisesti svengaavaan poljentoon. Tämän levyn kokoonpanolla unelma käy toteen”, Timo Alakotila avaa sävellyksen taustoja. 

    Timo Alakotilan lahjakkuus säveltäjänä tunnetaan kansainvälisesti yli genrerajojen. Laaja sävellystuotanto koostuu mm. konsertoista, musiikkinäytelmistä, tanssiesityksistä sekä runsaista sovituksista. Petri Hakala on monipuolinen instrumentalisti taitaen erilaiset mandoliinit, kitaran ja viulun. Hän on vaikuttanut Suomen musiikkipiireissä 1980-luvun puolestavälistä lähtien esiintyen niin solistina kuin lukuisien yhtyeiden jäsenenä Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hakalan pääinstrumenttina ovat erilaiset mandoliinit, joita hän myös rakentaa itse. 

    Festivaalin koko ohjelmisto julkaistaan marraskuussa. Risteilypaketit ovat myynnissä Ikaalisten Matkatoimistossa. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä yli 40 keskeisen alan kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa. 

    Lisätiedot:  
    Jukka Heinämäki | toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat | Suomen Nuorisoseurat   
    +358 50 526 8957 | jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi   

    Elina Kaakinen | viestintä- ja tuotantokoordinaattori | Suomen Nuorisoseurat   
    +358 50 524 3626 | elina.kaakinen@nuorisoseurat.fi 

    Kuvassa herkkä ja hersyvä pelimanniyhtye ENKEL.
    Kuvaaja: Jussi Ojala / ROK O ROK

  • Nuorisoseurojen henkilöstö opintovierailulla Belgiassa 26.–29.9.

    Nuorisoseurojen henkilöstö opintovierailulla Belgiassa 26.–29.9.

    Nuorisoseurojen aluetoimistojen ja keskusseurojen, eri hankkeiden, Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston, liiton hallinnon sekä Nuori Kulttuuri -tiimin väkeä on tällä viikolla tutustumassa belgialaiseen nuorisotyön kenttään. Vierailua isännöi Formaat, joka on yksi flaaminkielisen Belgian suurimmista nuorisotyön järjestöistä. 28 nuorisoseurajärjestössä työskentelevää henkilöä osallistuu yhteistyössä suunniteltuun vierailuun, jossa vierailukohteet sijaitsevat Antwerpenissa ja Gentissä. Opintomatka toteutetaan EU:n nuoriso-ohjelma Erasmus +:n rahoituksen turvin.

    Vierailu sisältää mm. paikallisiin nuorisotaloihin, tapahtumiin ja digitaaliseen nuorisotyöhön tutustumista. Ohjelmassa on luvassa myös suomalaisten ja belgialaisten kesken yhteistä työskentelyä, jossa aiheena ovat mm. vaikuttajaviestintä, yhteistyö vapaaehtoisten kanssa, toiminnan rahoitus sekä työntekijöiden ja vapaaehtoisten hyvinvointi.

    ”Vierailun suunnittelu alkoi jo tammikuun lopussa, ja olen todella vaikuttunut siitä, miten paljon Formaatin väki on satsannut vierailukohteiden miettimiseen sekä yhteiseen ohjelmaamme”, toteaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Laaksonen jatkaa, että vaikka Formaatissa ja Nuorisoseurajärjestössä on paljon eroavaisuuksia, on myös todella paljon yhteistä rajapintaa. ”Formaatin kaikki jäsenjärjestöt toimivat käytännössä vapaaehtoisvoimin, ja toiminta rakentuu nuorista ja vapaaehtoisista lähtien sekä luonnollisesti paikalliset realiteetit huomioiden.”

    Yhteistyötä Formaatin kanssa on tarkoitus jatkaa yhteisen ohjaajakoulutushankkeen myötä, mikäli siihen saadaan rahoitusta. Tuoreen nuorisoseurastrategian mukaisesti kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on tuoda lisäarvoa sille työlle, mitä teemme Suomessa.

    Lisätietoja:
    pääsihteeri Annina Laaksonen
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi tai puh. 040 726 7450

    Paikallisilla nuorisoseuroilla on myös mahdollisuus hyödyntää Erasmus + ja Eurooppalaiset Solidaarisuusjoukot (ESC) -rahoitusta omassa toiminnassaan. Lisätietoa rahoitusmahdollisuuksista saa joko kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turuselta (henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi) tai hanke- ja kumppanuuspäällikkö Riina Kylmälahdelta (riina.kylmalahti@nuorisoseurat.fi).

  • Pienestä suuriin suorituksiin voi ponnistaa niin ihminen kuin nuorisoseurakin 

    Pienestä suuriin suorituksiin voi ponnistaa niin ihminen kuin nuorisoseurakin 

    Teatterialan konkari Eija-Irmeli Lahti kaivaa tänä syksynä Kortesjärven Ylikylän nuorisoseuralla parasta esiin sekä näyttelijöistä että näyttämöstä. Pienen kylän nuorisoseura sai esitysoikeudet ranskalaisen näytelmäkirjailijan Florian Zellerin palkittuun Isä-näytelmään. 

    ”Kun on takana 230 ohjausta ja 100 roolia, niin kyllä siinä on karttunut yllin kyllin niin kokemusta kuin kokemuksiakin!”, nauraa Eija-Irmeli Lahti. Monipuolisuutta ei Lahdelta kyllä puutu: hän on työskennellyt ammattiteatterin puitteissa Suomessa ja Ruotsissa, toiminut neljä vuotta Pohjanmaan taidetoimikunnan osoittamana näyttämötaiteen läänintaiteilijana sekä työskennellyt harrastajateattereiden parissa niin näyttelijänä kuin ohjaajanakin. ”Jäin eläkkeelle vuonna 2017 Seinäjoen kaupunginteatterista ja olen kiitollinen kaikesta, mitä olen saanut kokea näiden vuosien aikana”, Lahti sanoo. 

    Kuvassa Eija Irmeli Lahti
    Ohjaaja Eija-Irmeli Lahti on tehnyt pitkän uran ammatti- ja harrastajateattereiden parissa.

    Nuorisoseura sytytti teatterikipinän 

    Eija-Irmeli Lahden nouseva ura teatterialan ammattilaiseksi ei ollut itsestään selvä. ”Suomessa on pienet piirit. En ollut niin sanotusti teatteriperheestä, joten suhteita ei ollut valmiiksi”, Lahti toteaa. Hän pystyy kuitenkin kertoa ne merkittävät tekijät, jotka aikoinaan sytyttivät teatterikipinän Uudenkaupungin Lokalahdella asuvassa nuoressa tytössä: ”eräs opettajapariskunta tutustutti minut Lokalahden Nuorisoseuran toimintaan. Lausuin runoja, lauloin tilaisuuksissa ja vuonna 1964 osallistuin ensimmäistä kertaa nuorisonäytelmään.” Näytelmä oli nimeltään Uhmaajat, ja näytelmäporukka voitti Varsinais-Suomen Nuorisoseurojen kilpailunkin työllään. Siitä pitäen on Lahden elämä kietoutunut tavalla tai toisella teatterimaailmaan. Vaikka vuodet veivät Lahden ensin Ruotsiin ja sitten Suomen ammattiteatterin pariin, hänestä ei ole koskaan lähtenyt täysin maalaistytön identiteetti ja kiitolliset muistot nuorisoseuralaisuudesta. ”Nuorisoseura merkitsee minulle vain hyviä asioita”, Lahti sanoo. ”Teimme mahtavia juttuja Lokalahdella, ja olen iloinen kunnianosoituksesta, kun sain vuonna 2017 Hermanskan arvon.” 

    Voisi sanoa, että Lahti teki tänä vuonna rytinällä paluun maalaismaisemien ja nuorisoseurojen pariin. Nykyisin Kaarinassa asustava Lahti kutsuttiin Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuran toimesta ohjaamaan ranskalaisen näytelmäkirjailijan Florian Zellerin Isä-näytelmä. Keväällä Ylen haastattelussa Lahti kertoi, että hieman huimasi, kun hän kuuli näytelmävalinnan. Tällä hetkellä huimaa eri syistä. Lahti nauraa iloisesti ja sanoo: ”valtavasti olemme tehneet työtä ja näytelmästä on tulossa hieno! Olen onnellinen, että tähän projektiin on liittynyt Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistys.” Isä-näytelmä käsittelee Alzheimerin tautia, ja aiheena muistisairaus koskettaa lähes jokaista suomalaista jollakin tapaa. ”Asian käsitteleminen ja kohtaaminen on äärimmäisen tärkeää mielestäni”, Lahti sanoo. ”Näytelmän katsoja saa tulla avoimin mielin ja voi turvallisesti puhua asiasta omassa mielessään.” 

    Oma hyvinvointi kumpuaa työn merkityksellisyydestä 

    Lahti on iloinen Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuran työryhmästä. ”Meillä on hieno porukka, joka on innostunutta ja sitoutunutta”, Lahti kiittelee. Itse näytelmässä on vain kuusi näyttelijää, mutta ympärillä on iso joukko puvustajia, teknikoita, kahviohenkilökuntaa, lipunmyyjiä ja muita vapaaehtoisia ihmisiä. Tämä onkin Lahden mielestä avain nuorisoseuran hengissä pysymiseen nykyaikana. ”Pitää löytää oma juttu, kuten ylikyläläiset ovat löytäneet. Ei voida olla mikään yleisseura, koska tarjontaa on nykyään niin paljon”, Lahti pohtii. Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura on hieno esimerkki siitä, miten pienestä voi nousta suurta, kuten Lahti itsekin. Mutta mikä on pitkän uran tehneen ammattilaisen avain omaan hyvinvointiin? ”Kyllä se on tämä työ, jonka koen merkitykselliseksi!”, Lahti sanoo heti. ”Teen tätä aina toisia ihmisiä varten. ”Lavalla ja ohjaajana voi kokea todella merkityksellisiä hetkiä. Voi tuntea, että tekee todella vaikuttavaa kulttuurityötä.” Omiksi hetkikseen Lahti listaa esimerkiksi roolinsa Sofi Oksasen kirjoittaman Puhdistus-kirjan pohjalta tehdyn näytelmän vanhana Aliidena Seinäjoen kaupunginteatterissa. Myös vuonna 2000 Lapuan harrastajanäyttelijöiden Täällä Pohjantähden alla jäi Lahden mieleen ohjaajan roolissa. ”Kyllä ensin mietin, että onkohan tämä viisasta”, Lahti muistelee. ”Peruin puheeni, kun näin lapualaisten tulevan sankoin joukoin nauttimaan tästä taidemuodosta, vaikka itse kertomuksen ideologiassa saattoikin olla pureskeltavaa. Silloin herkistyin todella.” 

    Mitä Lahti haluaisi sanoa nuorille näyttelijänaluille, jotka mielessään kenties unelmoivat yhtä hienosta urasta kuin Lahdella itsellään? ”Sanoisin, että aina kannattaa hakeutua teatterin äärelle. Ryhmät ovat erilaisia, on ammattimaisia ja on kevyempiä porukoita. Kaikesta kokemuksesta on aina hyötyä ja varmasti joka kerta voi päästä kosketuksiin teatterin ytimen kanssa.” Tällä hetkellä Lahti itse unelmoi yhä uusista hienoista hetkistä teatterin parissa ja myös terveistä päivistä. ”Kiitollinen olen kaikesta, mutta ainahan sitä suuntaa ajatuksensa uusiin projekteihin. Unelmana on, että järki pysyy päässä, saan tehdä tätä hienoa työtä ja joskus lähteä saappaat jalassa”, Lahti nauraa. 

    Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura 

    • Perustettu 1906 
    • Teatteritoimintaa lähes keskeytyksettä perustamisesta lähtien 
    • Tehnyt vierailuesityksiä mm. Savoy-teatteriin 
    • Palkittu Esko-patsaalla 2019 esitetystä näytelmästä Liian paksu perhoseksi 
    • Florian Zeller: Isä-näytelmää esitetään 24.9.–20.11.2022 

    Teksti Marja Palo
    Kuvat Joonas Autio