Blog

  • Pienestä suuriin suorituksiin voi ponnistaa niin ihminen kuin nuorisoseurakin 

    Pienestä suuriin suorituksiin voi ponnistaa niin ihminen kuin nuorisoseurakin 

    Teatterialan konkari Eija-Irmeli Lahti kaivaa tänä syksynä Kortesjärven Ylikylän nuorisoseuralla parasta esiin sekä näyttelijöistä että näyttämöstä. Pienen kylän nuorisoseura sai esitysoikeudet ranskalaisen näytelmäkirjailijan Florian Zellerin palkittuun Isä-näytelmään. 

    ”Kun on takana 230 ohjausta ja 100 roolia, niin kyllä siinä on karttunut yllin kyllin niin kokemusta kuin kokemuksiakin!”, nauraa Eija-Irmeli Lahti. Monipuolisuutta ei Lahdelta kyllä puutu: hän on työskennellyt ammattiteatterin puitteissa Suomessa ja Ruotsissa, toiminut neljä vuotta Pohjanmaan taidetoimikunnan osoittamana näyttämötaiteen läänintaiteilijana sekä työskennellyt harrastajateattereiden parissa niin näyttelijänä kuin ohjaajanakin. ”Jäin eläkkeelle vuonna 2017 Seinäjoen kaupunginteatterista ja olen kiitollinen kaikesta, mitä olen saanut kokea näiden vuosien aikana”, Lahti sanoo. 

    Kuvassa Eija Irmeli Lahti
    Ohjaaja Eija-Irmeli Lahti on tehnyt pitkän uran ammatti- ja harrastajateattereiden parissa.

    Nuorisoseura sytytti teatterikipinän 

    Eija-Irmeli Lahden nouseva ura teatterialan ammattilaiseksi ei ollut itsestään selvä. ”Suomessa on pienet piirit. En ollut niin sanotusti teatteriperheestä, joten suhteita ei ollut valmiiksi”, Lahti toteaa. Hän pystyy kuitenkin kertoa ne merkittävät tekijät, jotka aikoinaan sytyttivät teatterikipinän Uudenkaupungin Lokalahdella asuvassa nuoressa tytössä: ”eräs opettajapariskunta tutustutti minut Lokalahden Nuorisoseuran toimintaan. Lausuin runoja, lauloin tilaisuuksissa ja vuonna 1964 osallistuin ensimmäistä kertaa nuorisonäytelmään.” Näytelmä oli nimeltään Uhmaajat, ja näytelmäporukka voitti Varsinais-Suomen Nuorisoseurojen kilpailunkin työllään. Siitä pitäen on Lahden elämä kietoutunut tavalla tai toisella teatterimaailmaan. Vaikka vuodet veivät Lahden ensin Ruotsiin ja sitten Suomen ammattiteatterin pariin, hänestä ei ole koskaan lähtenyt täysin maalaistytön identiteetti ja kiitolliset muistot nuorisoseuralaisuudesta. ”Nuorisoseura merkitsee minulle vain hyviä asioita”, Lahti sanoo. ”Teimme mahtavia juttuja Lokalahdella, ja olen iloinen kunnianosoituksesta, kun sain vuonna 2017 Hermanskan arvon.” 

    Voisi sanoa, että Lahti teki tänä vuonna rytinällä paluun maalaismaisemien ja nuorisoseurojen pariin. Nykyisin Kaarinassa asustava Lahti kutsuttiin Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuran toimesta ohjaamaan ranskalaisen näytelmäkirjailijan Florian Zellerin Isä-näytelmä. Keväällä Ylen haastattelussa Lahti kertoi, että hieman huimasi, kun hän kuuli näytelmävalinnan. Tällä hetkellä huimaa eri syistä. Lahti nauraa iloisesti ja sanoo: ”valtavasti olemme tehneet työtä ja näytelmästä on tulossa hieno! Olen onnellinen, että tähän projektiin on liittynyt Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistys.” Isä-näytelmä käsittelee Alzheimerin tautia, ja aiheena muistisairaus koskettaa lähes jokaista suomalaista jollakin tapaa. ”Asian käsitteleminen ja kohtaaminen on äärimmäisen tärkeää mielestäni”, Lahti sanoo. ”Näytelmän katsoja saa tulla avoimin mielin ja voi turvallisesti puhua asiasta omassa mielessään.” 

    Oma hyvinvointi kumpuaa työn merkityksellisyydestä 

    Lahti on iloinen Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuran työryhmästä. ”Meillä on hieno porukka, joka on innostunutta ja sitoutunutta”, Lahti kiittelee. Itse näytelmässä on vain kuusi näyttelijää, mutta ympärillä on iso joukko puvustajia, teknikoita, kahviohenkilökuntaa, lipunmyyjiä ja muita vapaaehtoisia ihmisiä. Tämä onkin Lahden mielestä avain nuorisoseuran hengissä pysymiseen nykyaikana. ”Pitää löytää oma juttu, kuten ylikyläläiset ovat löytäneet. Ei voida olla mikään yleisseura, koska tarjontaa on nykyään niin paljon”, Lahti pohtii. Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura on hieno esimerkki siitä, miten pienestä voi nousta suurta, kuten Lahti itsekin. Mutta mikä on pitkän uran tehneen ammattilaisen avain omaan hyvinvointiin? ”Kyllä se on tämä työ, jonka koen merkitykselliseksi!”, Lahti sanoo heti. ”Teen tätä aina toisia ihmisiä varten. ”Lavalla ja ohjaajana voi kokea todella merkityksellisiä hetkiä. Voi tuntea, että tekee todella vaikuttavaa kulttuurityötä.” Omiksi hetkikseen Lahti listaa esimerkiksi roolinsa Sofi Oksasen kirjoittaman Puhdistus-kirjan pohjalta tehdyn näytelmän vanhana Aliidena Seinäjoen kaupunginteatterissa. Myös vuonna 2000 Lapuan harrastajanäyttelijöiden Täällä Pohjantähden alla jäi Lahden mieleen ohjaajan roolissa. ”Kyllä ensin mietin, että onkohan tämä viisasta”, Lahti muistelee. ”Peruin puheeni, kun näin lapualaisten tulevan sankoin joukoin nauttimaan tästä taidemuodosta, vaikka itse kertomuksen ideologiassa saattoikin olla pureskeltavaa. Silloin herkistyin todella.” 

    Mitä Lahti haluaisi sanoa nuorille näyttelijänaluille, jotka mielessään kenties unelmoivat yhtä hienosta urasta kuin Lahdella itsellään? ”Sanoisin, että aina kannattaa hakeutua teatterin äärelle. Ryhmät ovat erilaisia, on ammattimaisia ja on kevyempiä porukoita. Kaikesta kokemuksesta on aina hyötyä ja varmasti joka kerta voi päästä kosketuksiin teatterin ytimen kanssa.” Tällä hetkellä Lahti itse unelmoi yhä uusista hienoista hetkistä teatterin parissa ja myös terveistä päivistä. ”Kiitollinen olen kaikesta, mutta ainahan sitä suuntaa ajatuksensa uusiin projekteihin. Unelmana on, että järki pysyy päässä, saan tehdä tätä hienoa työtä ja joskus lähteä saappaat jalassa”, Lahti nauraa. 

    Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura 

    • Perustettu 1906 
    • Teatteritoimintaa lähes keskeytyksettä perustamisesta lähtien 
    • Tehnyt vierailuesityksiä mm. Savoy-teatteriin 
    • Palkittu Esko-patsaalla 2019 esitetystä näytelmästä Liian paksu perhoseksi 
    • Florian Zeller: Isä-näytelmää esitetään 24.9.–20.11.2022 

    Teksti Marja Palo
    Kuvat Joonas Autio

  • Suruttomia tanhuujia

    Suruttomia tanhuujia

    Lokakuussa 2021 ISOjen puheenjohtaja luki johtokunnan kokouksen päätteeksi sähköpostin, jossa kyseltiin hieman kryptisesti, että löytyisikö ISOilta kiinnostuneita tanssivia avustajia Jyväskylän kaupunginteatterin ensi syksyn musikaaliin. Tunnelma tiivistyi – meitä pyydetään melko usein vanhainkotien päiväsalien nurkkaan esiintymään (eikä siinä mitään, pyytäkää jatkossakin ja tulemme!), mutta tämä vaikutti ISOjen mittakaavassa aivan järisyttävän isolta jutulta.

    Kyselyä välitettiin tanssiryhmiimme ja arvatenkin kiinnostus heräsi usealla tanssijalla. Siinä missä tanhuharkoissa käydään kerran viikossa tai kerran kuukaudessa, tähän pitäisi kuitenkin sitoutua aivan eri lailla. Lopulta jäljelle jäi seitsemän toiveikasta tanhuujaa, joiden kesken palloteltiin lukuisia viestejä siitä, että tuskin tämä nyt tulee meidän osalta toteutumaan, mutta olisihan se hienoa, mutta tuskin nyt sentään. Pandemian ja muiden häiriötekijöiden vuoksi koe-esiintymistilaisuus siirtyi useaan kertaan, mikä lisäsi epäuskoa entisestään. Lopulta “aukkarit” toteutettiin livetreenien, skype-yhteyden ja vanhojen keikkavideoiden hybridimallina. Koreografi ja ohjaaja näyttivät vihreää valoa ja alkuperäisestä kuuden tanssijan tarpeesta saatiin tingittyä kokoonpanoon myös seitsemäs tanssija.

    Treenikauden alkaessa huhtikuussa kaikki lähti käyntiin rytinällä. Ensimmäisissä harjoituksissa ojennettiin kullekin kulkulätkät teatterille, plarit, nuotit, treeniaikataulu ja kohtausluettelo. Tansseja alettiin opettelemaan vauhdilla: Häälaulu, häätanssi, naisten häätanssi, häiden lopputanssi… Sekavuuden maksimoimiseksi kaikilla tansseilla oli käytännössä sama nimikin. Meitä jännitti aivan hirveästi, mutta vastaanotto oli aivan uskomattoman lämmin.

    Tanhukonserteissa (ja niillä vanhainkotikeikoilla) on totuttu tekemään kaikki itse. Etsitään pukuvarastosta kaikille mahdollisimman vähän epäsopivat vaatteet ja kursitaan ne päällemme lukuisin hakaneuloin. Äänimieheksi palkataan (lue: pakotetaan) jonkun puoliso. Musikaalista puuttuu myös se ulottuvuus, että tarvitsisi kinastella keikkaohjelmistosta tanhukavereiden kanssa… Musikaalissa tanhuuja saa vaan keskittyä tanssimiseen (ja vähän stressaamiseen). Jokainen kansantanssija ymmärtää myös sen luksuksen, kun joku muu pesee ja silittää keikkavaatteesi. Lumoutuneina saimme seurata sitä valtavaa ammattilaisten joukkoa, joka tällaisen musikaalin taustalla on. Näyttelijöistä pystyy helposti lumoutumaan katsomostakin käsin, mutta kaikki se muu taiteellinen ja tekninen henkilökunta, jotka tekevät omaa tinkimätöntä työtään katsojien näkymättömissä, tekivät meihin suuren vaikutuksen.

    Ja mihin pystyi myös meidän oma tanhujengimme! Tanhuryhmässä sosiaalistutaan tietynlaisiin rooleihin ja asemiin. Yksi tulee aina vähän myöhässä, toinen menee aina eturiviin, kolmas hölöttää takarivissä omiaan. Musikaalissa ei paljon kyselty, mitä me ollaan ennen tehty tai oltu tekemättä: nostajista tuli nostettavia, nopeita vaatevaihtoja kammonneet kellottavat ennätysaikoja pikavaihdoissa, “en aio ikinä laulaa julkisesti” -julistajista on tullut kunnon laulajia tai vähintään reippaita huulisynkkaajia. Tämä musikaaliprojekti on ollut järjetön loikka epämukavuusalueelle ja sen yli. Mut me tehtiin se! 

    Kun viime sunnuntaina ensi-iltajuhlien jälkeen kävimme ryytyneinä hakemassa teatterilta omaisuutemme ja onnittelukukkamme, mieli oli haikea. Treenikauden musikaalikupla on väistämättä puhjennut ja nyt pitäisi osata taas elää normaalia elämää. Mutta siinä missä perustanhukeikka on usein ainutkertainen kokemus ja ohitsekiitävä hetki, tämä onni jatkuu vielä pitkään. Suruttomat-musikaalin esitykset jatkuvat siis toukokuulle 2023 saakka. Eläköön! 

    P.S. Edellinen bloggaaja kyseli, että “Mikä on sinun perustanhusi?”. Musikaalimaailmassa varmaan laukkapolkka, sitä saa tässä veivata. Arkisemmassa tanhuelämässä varmaan Koppuli, tuo klassikko, joka toimii aina. Seuraavalta kirjoittajalta kysyisimme, miten uusi kausi on lähtenyt käyntiin. Täällä Jyväskylässä ollaan huomattu, että paljon uusia aikuisharrastajia on innostunut lajin pariin! 

    Teksti: Inka Somerla ja Suvi Heinonen

    Kuvassa Inka Somerla ja Suvi Heinonen, kuvaaja Katja Huutokari

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / teija.nikkari@nuorisoseurat.fi.

  • Nuori Kulttuuri Festival sähköistää Kuopion toukokuussa

    Nuori Kulttuuri Festival sähköistää Kuopion toukokuussa

    Nuori Kulttuurin seuraava valtakunnallinen festivaali järjestetään Kuopiossa 25.-27.5.2023. Kyseessä on monitaiteinen nuorten tapahtuma, joka koostuu muun muassa nuorten esityksistä, työpajoista, keskustelutilaisuuksista ja kulttuurisen nuorisotyön verkoston ohjelmasisällöistä. Tapahtuma on tarkoitettu yli 13-vuotiaille nuorille ja se kerää toukokuussa Kuopioon yli tuhat taiteesta kiinnostunutta kävijää.

    Uusi toteutustapa madaltaa mukaan lähtemistä. Tapahtumassa avataan portteja useammalle taidelajille ja genrelle, sekä kolkutellaan uudenalaisia taiteen tekemisen muotoja. Aiemmat aluetapahtumien kautta tehdyt valinnat ovat jääneet historiaan ja tilalle on noussut nuorten oma aktiivisuus ja kiinnostus päästä mukaan osaksi tapahtumaa.

    Uudenlaisen festivaalin tueksi on kehitetty virtuaalinen esiintymislava Digistage, jolle haetaan esityksestä itsekuvatulla videolla. Digistagelle saapuneiden esitysten kautta tuotetaan festivaalin ohjelmasisältöjä ja luodaan samalla näyteikkuna monimuotoisille esiintymisille ja taidekokemuksille.

    Nuoret sekä yhteistyökumppanit tukirankana

    Festivaali toimii kehittämisen alustana uusille ideoille ja kokeiluille. Nuori Kulttuuri tarjoaa mahdollisuuksia niin nuorille harrastajille kuin paikallisille taiteen ja kulttuurin toimijoille sekä valtakunnallisille järjestöille.

    Tapahtuman yksi huippukohdista on Nuori Kulttuuri LIVE-lähetys. LIVE-lähetyksessä nähdään Digistagen kautta tulleita nuorten esityksiä, palkitaan ja jaetaan tunnustuksia hienoista suorituksista sekä nähdään nuoria kiinnostavia artisteja esiintymässä. Kuopion tapahtumassa päästään kokemaan myös mistä nuoret haluavat juuri ensi keväänä keskustella päättäjien, ammattitaiteilijoiden ja poliitikkojen kanssa. Nuori Kulttuuri Talks on nuorten suunnittelema ja toteuttama keskusteluareena kulttuuri- ja taideharrastamisen hyvinvointivaikutuksista.

    Kulttuurisen nuorisotyön toimijat eri puolilta Suomea luovat omilla sisältökokonaisuuksillaan festivaaleille tukirangan. Kuopioon sisältöä on suunnittelemassa tällä hetkellä jo 29 eri toimijaa. Laaja ja motivoitunut sidosryhmä vahvistaa monipuolisuutta, ja samalla myös tapahtuman merkittävyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

    Kuopiossa on toiminnalle huikeat puitteet erilaisilla kulttuuriareenoilla ja ennakkoluulottomalla asenteellaan festivaalia ja nuoria kohtaan. Kuopion kaupunki toimii tapahtuman pääyhteistyökumppanina ja on näin omalta osaltaan avain onnistuneeseen tapahtumaan.

  • Kulttuurin harrastajat saavat voimaa yhdessä tekemisestä

    Kulttuurin harrastajat saavat voimaa yhdessä tekemisestä

    Tänään julkaistiin Kansalaisfoorumin, Suomen Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin, Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton, Suomen Nuorisosirkusliiton sekä Kansalaisareenan selvitys kulttuurin harrastamisen vaikutuksista. Selvitys tehtiin keväällä 2022, ja siihen saatiin yhteensä yli 1300 vastausta eri järjestöissä harrastavilta henkilöiltä.

    Järjestöjen yhteisen selvityksen mukaan kulttuurin harrastaminen vaikuttaa vahvasti harrastajien elämän eri osa-alueisiin. Esimerkiksi 84 % vastaajista kokee saavansa iloa oppimisesta harrastuksensa parissa ja 76 % vastaajista kokee yhteenkuuluvuutta kulttuuriharrastusryhmänsä kanssa. Jopa 81 % vastaajista kertoi saaneensa uusia kavereita harrastuksen myötä. Kulttuuriharrastusten sosiaalinen merkitys näkyy erityisen paljon vastauksissa: ”Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne saa tuntemaan oloni turvalliseksi ja tarpeelliseksi. Olen tärkeä ja merkityksellinen”, kertoo yksi vastaajista.

    Selvitystä varten luotiin myös uusi mittaristo syväluotaamaan kulttuurin harrastamisen vaikutuksia yksilöön viidestä eri näkökulmasta: fyysisestä, psyykkisestä, oppimiseen liittyvästä, sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä sekä yhteisöllisyyden kokemuksen näkökulmasta.

    Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin osuuteen kyselyn vastauksista saatiin yhteensä reilut 400 vastausta. Enemmistö nuorisoseurojen vastaajista oli joko tanssin, teatterin tai musiikin harrastajia eri puolilta Suomea. Nuori Kulttuurin vastaajista enemmistö oli tanssin harrastajia, mutta joukossa oli myös sirkuksen, kuvataiteen ja teatterin harrastajia. Tässä artikkelissa kerromme Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin vastauksista.

    Tulokset samankaltaisia kuin koko selvityksessä

    Fyysisistä vaikutuksista peräti 66 % vastaajista oli samaa mieltä väittämän kanssa, että he voivat harrastuksensa ansiosta fyysisesti paremmin. Jopa 70 % sanoi olevansa samaa mieltä siitä, että harrastus vahvistaa kehon ja mielen yhteyttä (kokonaistuloksissa 69 %). ”Teatteri on auttanut minua kehollisessa ilmaisussa ja oman kehon kanssa sinuna olemisessa”, toteaa yksi vastaaja.

    Psyykkisistä vaikutuksista 70 % oli samaa mieltä siitä, että on oppinut itsestään jotain uutta harrastuksen myötä (kokonaistuloksissa 78 %). 67 % vastaajista oli samaa mieltä siitä, että harrastus on lisännyt heidän luovuuttaan ja jopa 73 % vastaajista oli samaa mieltä väittämän ”harrastus tarjoaa sopivia haasteita, joiden selvittämisestä tulee hyvä mieli” kanssa (kokonaistuloksissa 77 %). ”Itseilmaisu ja luova liike tanssin tietyn genren sisällä toteutettuna on vapauttava, rentouttava ja vaikuttaa selvästi tasapainottavasti haastavan työn ja yksityiselämän murheiden keskellä. Harjoitusten tai oppitunnin jälkeinen vuorokausi on onnellisempi”, yksi vastaaja kirjoittaa avoimissa vastauksissa.

    Oppimiseen liittyvistä vaikutuksista nousee esiin erityisesti oppimisen ilo: peräti 84 % vastaajista on samaa mieltä väittämän ”saan iloa oppimisesta harrastuksessani” kanssa (kokonaistuloksissa myös 84 %). 79 % vastaajista on samaa mieltä väittämän ”koen, että olen kehittynyt omassa harrastuksessani” kanssa (kokonaistuloksissa 81 %).

    Sosiaalisia vaikutuksia luotaava mittaristo kertoo, että lähes 75 % vastaajista kertoo saaneensa harrastuksen kautta uusia kavereita (kokonaistuloksissa 81 %). 88 % vastaajista kokee osaavansa toimia arvostavasti kunnioittavasti kanssaharrastajia kohtaan (kokonaistuloksissa 87 %). 69 % vastaajista kertoo saavansa äänensä kuuluviin harrastuksessaan. ”Uudelle paikkakunnalle muuttaessa ekat kaverit sain ryhmästä. Treeneihin on aina ihana tulla ja lähden aina hyvin mielin”, sanoo yksi vastaaja.

    Yhteisöön liittyvistä vaikutuksista nousee esiin se, että jopa 75 % tuntee kuuluvansa porukkaan (kokonaisvastauksissa 76 %). Yli 75 % kertoo voivansa ilahduttaa harrastuksellaan muita (kokonaisvastauksissa 84 %). ”Koen että esityksillämme saamme iloa myös muidenkin arkeen. Tällä on suuri merkitys ihmisten arjessa, jotka eivät välttämättä itse harrasta, mutta haluavat käydä katsomassa ja kokemassa sen tunneskaalan, jota välitetään esitysten avulla,” kirjoittaa yksi vastaaja.

    ”Nuorisoseurat tekevät upeaa työtä kulttuurin harrastamisen parissa, ja siitä on syytä olla ylpeä. Myös Nuori Kulttuurin tavoittamat kulttuurisen nuorisotyön tahot ovat todella merkittävässä roolissa maamme kulttuurin harrastamisen saralla ja sitä kautta nuorten hyvinvoinnin edistäjinä”, toteaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Pidempi koonti Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin vastauksista julkaistaan myöhemmin syksyllä.

    Lisätietoja selvityksestä ja mittaristosta:

    Koko selvitys: koulutussuunnittelija Hanna Pulkkinen, Kansalaisfoorumi, hanna.pulkkinen@kansalaisfoorumi.fi

    Suomen Nuorisoseurat: pääsihteeri Annina Laaksonen, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

    Nuori Kulttuuri: kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme, johanna.hurme@nuorisoseurat.fi

    Kuva: Elian Seppälä

  • Nuorisoseura-aatteen voimahahmo, ministeri Jaakko Numminen on kuollut

    Nuorisoseura-aatteen voimahahmo, ministeri Jaakko Numminen on kuollut

    Saimme lukea eilen tiistaina suru-uutisen, että vuosikymmeniä nuorisoseuraliikkeessä vaikuttanut ministeri Jaakko Numminen on kuollut. Asiasta kertoi mm. MTV Uutiset. Numminen toimi opetusministeriön kansliapäällikkönä vuosina 1973–1994 ja oli merkittävästi vaikuttamassa suomalaisen kansansivistyksen kehitykseen, kuten uutisessa kerrotaan.

    Päivätyönsä lisäksi Numminen oli vuosikymmenten ajan sitoutunut ja vannoutunut nuorisoseuralainen, ja siitä keskeisimpänä esimerkkinä on hänen valtavan työpanoksen vaatinut Yhteisön voima – nuorisoseuraliikkeen historia -teos, joka on peräti viisiosainen. Numminen paneutui järjestömme historiaan aina sen syntyvuosista saakka tuoden monta merkittävää nuorisoseuraliikkeen vaihetta koko kansan luettavaksi.

    ”Jaakko Numminen oli merkittävä nuorisoseurapersoona, joka lisäsi järjestön tunnettuutta sekä puhalsi meihin kaikkiin nuorisoseurahenkeä. Hän oli nuorisoseuramies henkeen ja vereen”, muistelee Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

    Numminen oli erittäin verkostoitunut ja tykätty henkilö. Yhteisiä vuosia hänen kanssaan muistelee myös valtakunnallisen H-kiltaneuvoston puheenjohtaja Heikki Tuomi-Nikula. ”Jaakko Nummiseen liittyy paljon hienoja muistoja ja yhteistä nuorisoseuramatkaa. Järjestömme historiikin kokoaminen ja kirjoittaminen oli erittäin merkittävä teko häneltä, ja se elää sukupolvelta toiselle”, hän toteaa.

    ”Jaakko Nummisen älyllinen lahjakkuus, väsymätön työtarmo, aito kiinnostus hoitamiaan asioita kohtaan sekä sosiaalinen lahjakkuus mahdollistivat työuran, jonka jälki jää pysyväksi suomalaiseen koulutus- ja kulttuuripolitiikkaan. Sellaiseen kykenee vain harva meistä”, kirjoitti järjestömme pääsihteerinä aiemmin toiminut järjestöneuvos Aaro Harju.

    Haluamme esittää ministeri Nummisen läheisille suruvalittelumme koko nuorisoseurajärjestön puolesta.

    Annina Laaksonen
    Pääsihteeri
    Suomen Nuorisoseurat

    Aaro Harjun kirjoittaman artikkelin ministeri Jaakko Nummisen elämänkerrasta voi lukea Nuorisoseurat-lehdestä 1/2021.

  • Luova lava -leireille osallistui huikeat yli tuhat lasta 30 eri paikkakunnalla

    Luova lava -leireille osallistui huikeat yli tuhat lasta 30 eri paikkakunnalla

    Luova lava -toiminnan vuositeema Unelmien planeetta innosti kesän päiväleiriläisiä pohtimaan vastuullisuutta ja unelmoimaan tulevaisuudesta. Kesän leireille osallistui 1020 leiriläistä ympäri Suomen, 30 paikkakunnalla. Leiriläisten toiveet ja ajatukset päätyivät säkenöiviin Hetki Taiteilijana -esityksiin leirien päätteeksi. Luova lava -leireillä osallistujat valmistivat viikon aikana esityksen yhdessä. Useammalla paikkakunnalla järjestettiin myös nuorten leirejä perinteisen lasten päiväleirien rinnalle aikaisempien osallistujien toiveesta.

    Työpaikkoja tarjolla
    Ohjaajina leireillä toimivat 90 taide- ja ohjausalan ammattilaista. Lisäksi leireille oli palkattu 70 alle 18-vuotiasta nuorta Osuuspankin tai kuntien kesätyösetelillä. Päiväleirit toimivatkin hyvänä työllistäjänä kesällä kulttuurialan ammattilaisille sekä nuorille, jotka pääsevät ensimmäisiin kesätyöpaikkoihin. Lisäksi leirien ohjaajina toimi oppisopimusopiskelijoita, palkkatukiohjaajia sekä työkokeilussa olevia. Leireillä oli myös ohjaus- ja sosiaalialan opiskelijoita työssäoppimassa. Yhteistyötä leirien järjestämisessä on tehty kuntien, toisten järjestöjen, kansalaisopistojen ja seurojen vapaaehtoisten kanssa. Leiritoiminta tarjoaa monelle mielekkään ja merkityksellisen kesätyön. Leiriohjaajille ja järjestäjille on vuosittain tarjottu koulutusta ja tapaamisia: järjestäjille työnantajana toimimisesta ja ohjaajille osallistavista menetelmistä ja yhteisöllisen esityksen valmistamisesta.

    Turvallinen toimintaympäristö kaikille
    Päiväleiri tarjoaa turvallisen toimintapaikan pienille koululaisille kesällä. Ohjelma tarjoaa taidekasvatuksen virikkeitä ja uuden oppimista sekä vahvistaa sosiaalisia taitoja. Hetki Taiteilijana -esityksessä osallistuja pääsee kokemaan jännityksen ja onnistumisen ilon. Mikäli tulee pettymyksiä, niitä voidaan käsitellä yhdessä ohjaajien kanssa. Erilainen tunteiden säätely on iso osa leiriarkea ja tarvitsee ohjaajaa tuekseen.

    Erilaiset ohjaajien palkkaamiseen tarkoitetut tuet mahdollistavat useamman ohjaajan leirille, mikä taas mahdollistaa erilaisten lasten osallistumisen mukaan, myös erityislasten. Ohjaajat pystyvät jakamaan ohjausvastuuta ja tukemaan erilaisia lapsia toiminnassa mukana olemiseen. Leiriryhmää pystytään myös jakamaan pienempiin osiin ja tarjoamaan mielekästä tekemistä pienryhmissä.  

    Turvallisemman tilan periaatteet
    Leiritoiminnoissa on aina tehty leirisäännöt tai leirisopimus, mutta tälle kesälle syvensimme ohjeita koskemaan turvallisemman tilan periaatteita, joihin tehtiin toimintaa tukevat kuvat. Kuvat auttavat leiriläistä hahmottamaan, mistä asiassa on kyse, ja tekemään yhteiset toimintasopimukset. Kuvat tukevat niin kielen kehitystä kuin oppimistakin. Yhdessä käydyt turvallisemman tilan periaatteet myös ohjeistavat heti, mikä on tässä ryhmässä sallittua ja miten tulee toimia, jos kokee, että itseä on kohdeltu loukkaavasti tai muuten epäsopivasti. Näitä tilanteita pohditaan myös ohjaajien kesken, jotta jokainen leiriläinen kokee olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin on.

    Osallisuus leiritoiminnoissa
    Unelmien Planeetta -teema nousi esiin edellisen kesän leiripalautteista. Teema oli tarpeeksi väljä leiriläisten omien ideoiden ja ajatusten toteuttamiseen. Kesän aikana mielikuvitus pääsi valloilleen ja leireillä oltiin niin avaruudessa, meressä, metsässä kuin karkkimaassakin.  Luova lava toiminnan perusajatus on osallisuus, ja leirien ohjelma muodostuu yhdessä ohjaajien ja leiriläisten yhteistoiminnasta. Osallisuuteen kuuluu toisten ajatusten huomioon ottaminen ja kaikkien kuuntelu. Kun jokainen on saanut vaikuttaa sisältöön ja jokaista on kuunneltu, syntyy uskomattoman upeita teoksia, jotka ovat juuri tekijöidensä näköisiä. Tästä syntyy tunne, minua on kuunneltu, olen päässyt vaikuttamaan!

    Teksti: Pirita Laiho

  • Teatterin harrastaminen lisää nuorten hyvinvointia

    Teatterin harrastaminen lisää nuorten hyvinvointia

    Murrosikäiset nuoret tarvitsevat tukea vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittymiselle liittyen ikäkauteen kuuluvaan aivojen kehitykselliseen muutokseen. Nuorten teatteritoimintaa analysoineessa tutkimuksessa tunnistettiin keinoja ja toimintatapoja, joilla näiden taitojen vahvistumista voidaan tukea. Lisäksi kartoitettiin nuorten kokemia vaikutuksia teatteritoiminnasta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Suomen Nuorisoseurat ry:n teatteritoimintaan osallistuneita täysi-ikäisiä poikia sekä teatteri-ilmaisun ohjaajia Tampereen seudulla. Keväällä 2022 valmistunut tutkimus tehtiin sosiaalialan YAMK-työnä kouluvalmentajana työskentelevän Niko Torvisen toimesta. 

    Teatteritoiminta kulttuurihyvinvointia edistämässä 

    Tutkimuksessa nuorten teatteritoimintaa tutkittiin kulttuurihyvinvoinnin näkökulmasta. Termillä viitataan yksilölliseen ja yhteisölliseen kokemukseen siitä, että taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia. Teatteritoiminnan positiivisista vaikutuksista nuorten hyvinvointiin on runsaasti aiempaa tutkimusnäyttöä. Teatteritoimintaan osallistumisen on todettu kehittävän erityisesti itsetuntemusta, itseluottamusta, vuorovaikutustaitoja sekä tunnetaitoja. 

    Taiteen ja kulttuurin vaikutustutkimus 

    Tutkimuksessa pyrittiin kuvaamaan teatteritoiminnan vaikutuksia nuoriin. Taiteisiin osallistumisen vaikutuksia tutkittaessa keskiössä ovat ihmisten omat subjektiiviset kokemukset ja merkityksenannot. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto tuotettiin puolistrukturoidulla haastattelulla, jolloin tutkimukseen osallistuneet nuoret määrittelivät ja arvioivat itse teatteritoimintaan osallistumisen vaikutukset. 

    Taiteen vaikutustutkimuksessa on keskeistä tarkastella pelkkien vaikutusten lisäksi myös sitä, mitkä ovat niitä tekijöitä, joilla vaikutukset on saatu aikaiseksi. Tämän tutkimuksen ansioksi voidaankin lukea se, että nuorten kokemien vaikutusten lisäksi tutkittiin myös teatterialan ammattilaisten näkökulmia siihen, millä keinoin teatteritoiminnassa vaikutetaan nuorten vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Tämä tieto auttaa ymmärtämään ilmiötä syvällisemmin ja voi auttaa siirtämään vaikutuksia teatteritoiminnasta muihin toimintaympäristöihin, esimerkiksi koulumaailmaan. 

    Identiteetin vahvistuminen mahdollistaa taitojen yleistymisen 

    Tutkimuksen tulokset kuvaavat monipuolisesti ammattilaisten ja toimintaan osallistuneiden nuorten kokemuksia teatteritoiminnan laaja-alaisista hyvinvointivaikutuksista, jotka voidaan tunnistaa nimenomaan kulttuurihyvinvoinniksi. Tutkimus vahvisti aikaisempaa käsitystä nuorten teatteritoiminnan hyödyistä mutta lisäksi onnistuttiin tuottamaan uutta tietoa aiheesta. 

    Tutkimus osoitti, että turvallinen toimintaympäristö teatteritoiminnassa on edellytys nuorten vuorovaikutus-, tunne- ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Lisäksi tunnistettiin tekijöitä, jotka mahdollistavat teatteritoiminnassa harjoiteltavien taitojen siirtymisen käyttöön nuoren muissakin toimintaympäristöissä. Tulosten mukaan juuri teatteritoiminnassa kehittyvät ajattelu- ja resilienssitaidot sekä itsetuntemuksen ja identiteetin vahvistuminen näyttävät mahdollistavan taitojen yleistymisen. Taitojen yleistyminen vaatii, että harjoiteltua asiaa, esimerkiksi vuorovaikutustilanteessa toimimista tai toisen empaattista kohtaamista, ei vain osata toistaa, vaan se todella oivalletaan ja ymmärretään. Siirtovaikutukset mahdollistuvat, kun opitaan tietoisesti arvioimaan omaa ajattelua ja toimintaa suhteessa vallitsevaan tilanteeseen, ja näiden pohjalta arvioidaan sitä, miten kannattaisi toimia. Osallistavana ja elämyksellisenä toimintamuotona teatteri yhdistää oppimisen nuoren omiin kokemuksiin, mikä tukee selkeästi tätä prosessia. 

    Nuorten kasvun tukeminen kulttuurialan ja sosiaalialan yhteistyöllä 

    Tutkimus osoitti, että teatteritoiminnalla on merkittävät hyödyt erityisesti nuorille, koska se vahvistaa juuri niitä taitoja, jotka ovat kehityspsykologiassa tunnistettuja nuoruusiän keskeisiä kehitystehtäviä.  Lisäksi tutkimus vahvisti entisestään käsitystä siitä, että juuri teatteritoiminnan keinoin voidaan tukea nuorten vuorovaikutus- ja tunnetaitojen, erityisesti empatiataitojen, kehittymistä. Palkittu teatteriohjaaja Juha Hurme on todennut, että “teatteri on 2500 vuotta vanhaa empatiakoulutusta sekä tekijöille että katsojille”. Hurmeen mukaan empatia, toisen asemaan asettuminen, on teatteritaiteen keskeisin kyky. Teatterin maailmasta empatiakyky siirtyy käytäntöön identiteetin uudelleen järjestymisen kautta. 

    Empatiataitojen lisäksi tutkimuksessa todettiin resilienssitaitojen merkitys nuorten hyvinvoinnille. Vahvempien resilienssitaitojen myötä väistämättä eteen tulevien vaihtelevien elämäntilanteiden mukanaan tuomat muutokset, pettymykset ja vastoinkäymiset olisivat helpommin kohdattavissa ja ratkaistavissa syvemmistä kriiseistä puhumattakaan. Riittävät resilienssi- ja empatiataidot voidaan nähdä vahvana mielenterveyttämme suojaavana yhdistelmänä. Tutkimustulosten pohjalta ehdotetaan, että näitä taitoja harjoiteltaisiin erityisesti murrosikäisten kanssa esimerkiksi perusopetuksen piirissä. 

    Taiteen ja kulttuurin hyödyntämistä hyvinvoinnin edistämisessä ei tunneta vielä nuorten parissa toimivien ammattilaisten keskuudessa riittävän hyvin. Kulttuurihyvinvointityön keskeisillä elementeillä, kuten osallisuuden mahdollistamisella, voitaisiin lisätä esimerkiksi sosiaalialalla tehtävän ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta. Tutkimuksen perusteella suositellaankin eri alojen yhteistyön ja moniammatillisen työn lisäämistä sosiaalialan toimijoiden, opetus- ja kasvatusalan sekä teatterialan ammattilaisten välillä. 

    Lue lisää täältä.

    Teksti: Niko Torvinen 
    Sosiaalialan erityisasiantuntija 
    torvinen.niko@gmail.com 

    Kuva: Samuel Merimaa

  • Kalenoiden yhteisohjelmat 2023 ladattavissa tanssinriemu.fi-sivustolla

    Kalenoiden yhteisohjelmat 2023 ladattavissa tanssinriemu.fi-sivustolla

    Lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenat järjestetään Lappeenrannassa 8.–11.6.2023. Tapahtuma kokoaa lasten ja nuorten kansantanssiryhmät ympäri Suomen tanssimaan ja pitämään hauskaa yhdessä Saimaan rannalle.

    Kalenoiden ohjelmassa on ensi kesänä tanssin yhteisohjelmien esitys ”Minusta tuntuu kanssa”. Torstaina 15.9. on julkaistu Kalenoiden 2023 yhteisohjelmien tanssit osoitteessa tanssinriemu.fi.

    Tanssin yhteisohjelmat on suunniteltu taitotasoille A, B, C ja D. Tanssien koreografeina toimivat Béla Gazdag ja Siiri Suoniemi. Musiikista vastaa Maiju Laurila ja käsikirjoituksesta Minna Pasi. Tanssien ohjaamista varten Maiju Laurila on koonnut erillisen tunnekasvatusmateriaalin ohjaajille.

     Yhteisohjelmaan kuuluvat tanssit Jännitys, Ilokerä, Epäilys, Mustasukkaisuus, Suuttumus, Pettymys, Häpeä, Suru, Rakkaus ja Ilo. Aiemmista Kalenoista tutut kissat Repe ja Rilla saavat yhteisohjelman tarinassa uuden ystävän nimeltään Roimu, joka paljastuu tarinan edetessä kalenakoiraksi. Jokainen tanssija pääsee viemään tarinaa eteenpäin omalla ilmaisullaan.

    Tanssinriemu.fi-sivustolta löytyvät nyt tanssin ohjevideot, kirjalliset ohjeet, musiikit, tunnekasvatusmateriaali ohjaajille sekä esityksen käsikirjoitus. Koko materiaali täydentyy sivustolla lähipäivinä. 

    Tanssiralli – lasten ja nuorten kansantanssikatselmus järjestetään myös osana Kalenoiden ohjelmaa. Kalenoihin ja Tanssiralliin ilmoittaudutaan vuoden 2023 alussa.

    Lue lisää osoitteesta kalenat.nuorisoseurat.fi/.

  • Nuori Kulttuuri Talks puhuttelee Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla

    Ensimmäinen Hyvin sanottu -keskustelufestivaali järjestetään Verkatehtaalla Hämeenlinnassa syys-lokakuun taitteessa. Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat järjestävät yhteistyössä Nuori Kulttuurin kanssa festivaaleilla suljetun Nuori Kulttuuri Talks -Erätauko-dialogin aiheesta Rahalla saa – vai saako? Rahan vaikutukset kulttuurin ja taiteen harrastamisessa lauantaina 1.10.2022 klo 12:30-14:30 Verkatehtaan Klassikot -tilassa.  

    Keskustelemassa on niin nuoria taiteen ja kulttuurin harrastajia kuin myös politiikkoja ja taidekentän ammattilaisia. Keskusteluun otetaan mukaan myös muutamia festivaalikävijöitä. Keskusteluun laskeudutaan Aholan nuorisoseuran kesäteatterin Aatosta jaloa ja alhaista mieltä -teatteriesityksen kohtauksen avulla. Tilaisuutta fasilitoivat nuorisoseurojen nuorten vaikuttajien mentorit Sara Hänninen ja Mariia Pelttari. 

    Yle ja Erätauko-säätiö kannustavat rakentavaan vuoropuheluun 

    Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla kaikki halukkaat voivat osallistua keskusteluun. Festivaalin tarkoitus on lisätä rohkeutta osallistua keskusteluihin, syventää ymmärrystä toisistamme ja vahvistaa kokemusta siitä, että kaikkien äänellä on merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Osallistua voi myös katselemalla ja kuuntelemalla. Keskustelufestivaalin juontavat Yleltä tutut Milla Madetoja, Jussi-Pekka Rantanen, Aliisa Ristmeri ja Marleena Lammikko. 

    Festivaali rakentuu kolmenlaisista keskusteluista: julkisista, luottamuksellisista ja pop up -keskusteluista. Festivaalin päälavalla järjestetään julkisia keskusteluja, jotka Yle myös välittää eri kanavien kautta. Festivaalialueella järjestettäviin pop up -keskusteluihin pääsevät osallistumaan kaikki festarikävijät. 

    Tapahtuman järjestävät Hyvin sanottu -hanke eli Yle, Erätauko-säätiö ja Hämeenlinnan kaupunki yhteistyössä muiden hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa. 

  • Nuorisoseurat-verkkolehden 3/2022 julkaisu viivästyy

    Nuorisoseurat-verkkolehden 3/2022 julkaisu viivästyy

    Seuraava Nuorisoseurat-verkkolehti 3/2022 piti ilmestyä 14.9.2022. Syksyn ensimmäisen lehden julkaisuaikataulu kuitenkin viivästyy ja lehti julkaistaan viikolla 38. 

    Nuorisoseurat-lehti on ikkuna nuorisoseuralaisten elämään. Verkkolehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja lehden aiempia numeroita voi lukea täällä.

    Suomen Nuorisoseurat pahoittelee viivästyksestä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.