Blog

  • Digistagelle haku alkaa maaliskuussa 2023

    Digistagelle haku alkaa maaliskuussa 2023

    Nuori Kulttuuri Digistage on uusi virtuaalisen esiintymislava 13–25-vuotiaille taidetta ja kulttuuria harrastaville nuorille. Haku virtuaaliselle esiintymislavalle aukeaa maaliskuussa 2023. Digitaalisesti toimiva lava kokoaa kaikki esittävät ja tallennetun taiteen muodot yhteen paikkaan. Niin, että niitä voi katsoa suoraan omalla laitteella.

    Esityksistä 150 ensimmäistä saa asiantuntijaraadilta kirjallisen palautteen omasta esityksestään, muilla on mahdollisuus saada palautetta suoraan Digistagen katsojilta. 

    Virtuaalisen esiintymislavan teokset ovat katsottavissa, kommentoitavissa ja tykättävissä loppukeväästä 2023. Tykätyin esitys julkistetaan Nuori Kulttuuri Festival Kuopio 2023 tapahtumassa, jossa tämä ”yleisön suosikki” sekä osa hakuun osallistuneista teoksista on nähtävissä myös livenä. Kuopion tapahtumassa ovat digitaalisesti esillä myös kaikki Digistagelle lähetetyt videot.

    Hakukriteerit Digistagelle

    • Videolla esiintyvät nuoret ovat iältään 13–29-vuotiaita, ja se on tarkoitettu taiteita harrastaville nuorille.
    • Videon pituus voi olla 2–20 minuuttia.
    • Kultakin esiintyjältä tai ryhmältä hyväksytään virtuaaliseen esiintymislavaan yksi teos.
  • Kansainvälisesti kiinnostavat alan huiput valloittavat Folklandialla

    Kansainvälisesti kiinnostavat alan huiput valloittavat Folklandialla

    Kansanmusiikin ja kansantanssin suurtapahtuma Folklandia järjestetään Baltic Princessillä 13.–14.1.2023. Tänään Folklandia julkaisee jälleen kolme uutta esiintyjäkokoonpanoa festivaalin ohjelmistosta. Koko ohjelmisto julkistetaan 22.11. tapahtuman verkkosivuilla ja festivaalin sovelluksessa.  

    Ruotsalainen Northern Resonance on jousitrio, joka vie kuulijansa vaikuttavaan ja juhlalliseen äänimaailmaan. Viola d’amoren, hardangerviulun ja avainviulun liitto on sykähdyttävä ja erikoinen, ja Northern Resonance kuvailee sointinsa ydintä ylvääksi ja syväksi. Yhtyeen musiikki vie perinteisen pohjoismaisen polkka-, valssi- ja marssimusiikin täysin uuteen suuntaan sen räjähtävillä rytmeillä ja villin vapaalla improvisaatiolla. Northern Resonance työstää parhaillaan uutta musiikkia heidän toiselle albumilleen, joka äänitetään syksyllä 2022.  
     
    Eva Väljaots & Robbie Sherrattin (EST/ENG) musiikki ammentaa Viron ja Englannin musiikkiperinteistä. Kantele, viisikielinen viulu ja ihmisäänet yhdistyvät duon soinnissa lumoavan sävyrikkaalla tavalla ja kokonaisuus on perinnetietoinen, mutta moderni. Yhtyeen ohjelmisto koostuu sekä perinteisistä että omaa tuotantoa olevista lauluista ja tanssikappaleista. Duon esiintymiset sisältävät paljon improvisaatiota ja sovitukset syntyvät usein hetkessä, mikä luo konsertteihin vahvan läsnäolon. Väljaots ja Sherratt julkaisevat debyyttialbuminsa keväällä 2023. 

    Johanna Juhola ja Timo Alakotila esittävät pelimannimusiikin rytmityyppeihin pohjautuvia sävellyksiään improvisaatiolla höystettynä. Juholan ja Alakotilan sävelkieli on yhtä aikaa juurevaa ja perinnetietoista, mutta kantaa mukanaan molempien taipumusta fuusioida heille itsellensä rakkaita tyylejä osaksi sävellysten harmonioita ja fraseerausta. Taiteilijaprofessori Timo Alakotila on maamme kansanmusiikin tärkeimpiä uudistajia ja suunnannäyttäjiä. Harmonikkataiteilija Johanna Juhola on puolestaan uudistanut mielikuvaa harmonikasta. Juhola on julkaissut viisi soololevyä ja esiintyy myös yhtyeissään Johanna Juhola Reaktori ja Trio. 
     
    Duo on soittanut yhdessä noin 15 vuotta ja esiintynyt Suomen lisäksi mm. Pohjoismaissa, Euroopassa ja Arabiemiraateissa. Tahoillaan molemmat soittajat ovat esiintyneet useassa kymmenessä maassa. Heidän ensilevynsä ”Vapaassa tilassa” julkaistiin 2007 ja parhaillaan tekeillä oleva seuraava albumi ilmestyy vuoden 2023 alussa.  
     
    Festivaalin koko ohjelmisto julkaistaan 22.11.2022. Median edustajat voivat akkreditoitua Folklandialle joulukuun alkuun mennessä osoitteessa folklandia.fi.  Risteilypaketit ovat myynnissä Ikaalisten Matkatoimistossa. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä yli 40 keskeisen alan kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa 

    Kuvassa Väljaots & Sherratt
    Kuva: Mikko Malmivaara

    Lisätiedot:  
    Jukka Heinämäki | Toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat | Suomen Nuorisoseurat   
    +358 50 526 8957 | jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi   

    Elina Kaakinen | viestintä- ja tuotantokoordinaattori | Suomen Nuorisoseurat   
    +358 50 524 3626 | elina.kaakinen@nuorisoseurat.fi   

  • Hae mukaan Ramppikuumeen esiraatiin

    Hae mukaan Ramppikuumeen esiraatiin

    Ramppikuume – nuorten teatteripäivät 2023 lähestyvät ja etsimme innokkaita teatteria harrastavia tai sitä harrastaneita, 16-29-vuotiaita nuoria mukaan esiraatiin! Sen tehtävänä on katsoa katselmukseen mukaan hakeneiden esitysten videotallenteet ja tehdä Ramppikuume-toimikunnalle esitys katselmukseen valittavista esityksistä. Toivomme esiraatilaisilta aiempaa kokemusta Ramppikuume-tapahtumasta (esim. ollut esityksessä mukana) sekä teatteriharrastustaustaa. 

    Esiraati tulee kokoontumaan Teamsin välityksellä 2-3 kertaa ennen tapahtumaa ja esiraatilaisille maksetaan osallistumisesta pieni palkkio. Ensimmäinen kokoontuminen on joulukuussa 2022. Raatiin valitaan 4-6 jäsentä.

    Voit hakea mukaan tällä lomakkeella: https://pokka.kukunori.fi/nuorisoseurat/ramppikuume_esiraati

  • Maailma muuttuu Eskosein, muuttuuko kesäteatteri?

    Maailma muuttuu Eskosein, muuttuuko kesäteatteri?

    Kesäteatteri on hienoa suomalaista kansanperinnettä. Maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen ilmiö on läpi historian koonnut kesäisin eri alojen ihmisiä nauttimaan yhdessä tekemisestä näyttämöllä, näyttämön takana sekä tietenkin katsomossa. Kesäteatteria nähdään pienistä kylistä suuriin kaupunkeihin joka puolella Suomea. 

    Kesäteattereissa esitetään hyvin erilaisia esityksiä, ns. puskafarsseista taiteellisesti kunnianhimoisiin kokeiluihin ja musikaaleista laadukkaisiin komedioihin. 

    Korona-pandemia ajoi kesäteatterit uudenlaisten haasteiden äärelle. Miltä näyttää kesäteatterin tekeminen 2020-luvulla? Millaisia onnistumisia on koettu ja mitkä ovat niitä haastavampia asioita?

    Torstaina 3.11.2022 kello 17.00-19.00 järjestettävässä webinaarissa keskustellaan aiheesta asiantuntija-alustusten kautta. Alustajina jyväskyläläisen teatteriyhdistys Kulissin puheenjohtaja Marja Pylkäs ja Maarianvaaran Nuorisoseuran monitoimimies Henry Räsänen.

    Ilmoittaudu mukaan tästä.

  • Ehdota meille uutta puheenjohtajaa

    Ehdota meille uutta puheenjohtajaa

    Sääntömääräinen valtuuston syyskokous lähestyy. Se järjestetään hybridikokouksena Mikkelissä ja Teamsissa 26.–27.11.2022. Yksi syyskokouksen keskeisimmistä asioista seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisen lisäksi on valita uusia jäseniä järjestön hallitukseen. Puolet hallituksen jäsenistä ovat kerrallaan erovuoroisia. Tällä kertaa erovuorossa ovat puheenjohtaja Ragni Reichardt (kaudet täynnä), Hannu Harmaala (Lahti), Sanni Antinniemi (Pertunmaa), Juha Heikkola (Jyväskylä), Elli Myöhänen (Rovaniemi) sekä varajäsen Mikko Kärkkäinen (Kuopio).

    Nyt on siis hyvä hetki ehdottaa valtuuston nimeämälle vaalivaliokunnalle uusia hallituksen jäseniä! Samalla lomakkeella voi ilmoittaa, mitä positiota on hakemassa (puheenjohtaja, varsinainen jäsen ja/tai varajäsen). Hakuaikaa on 31.10. asti. Vaalivaliokunnassa toimivat Petra Mäkeläinen, Johanna Hakala ja Jani Rönkkö.

    Vaalivaliokunnan tehtävänä on tehdä ennakkovalmistelut hallitushakua varten. He ovat myös ehdokkaisiin yhteydessä. Lisäksi paikan päällä Mikkelissä on luvassa myös ehdokkaiden esittäytyminen joko paikan päällä tai etänä. Kaikkien ehdokkaiden ei siis tarvitse tulla paikan päälle Mikkeliin.

    Ehdokkaita hallitukseen voi esittää tällä lomakkeella.

    Lisätietoja hallitustyöskentelystä saa
    pääsihteeriltä Annina Laaksoselta, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi tai
    nykyiseltä puheenjohtajalta Ragni Reichardtilta, ragni.reichardt@nuorisoseurat.fi.

  • 100-vuotias Klaukkalan Nuorisoseura TikTokkaa!

    100-vuotias Klaukkalan Nuorisoseura TikTokkaa!

    Parhaat ideathan tulee opintojen luennoilla. Tai ei välttämättä tarvitse luentokaan olla, mutta joku paikka, jossa ajatukset pyörivät aivan muualla kuin pitäisi. Elsa Weckström ja Jenni Korpihalla, joiden kanssa pyöritämme Klaukkalan Kansantanssijoiden vastuuasiat tietävätkin, että multa viestit tulevat silloin, kun ideat pompsahtavat päähän. Muuten ne unohtuvat.

    Hei siis 100-vuotiaasta Klaukkalan Nuorisoseurasta, jossa toimitaan me, Klaukkalan Kansantanssijat. Meidän tavoitteena kansantanssin osalta on reilun vuoden ajan ollut luoda kansantanssista entistä lähestyttävämpi, avoimempi ja nuorekkaampi kuva. Seurassamme kaikki aktiiviset kansantanssitoimikuntalaiset ovat alle 26-vuotiaita ja itse kyllästyneitä näkemään kansantanssin valtamediassa vain piirinä, paripyörintänä ja joskus jopa ihan vitsinä. Ei kahdessa ensin mainituissa mitään vikaa ole, mutta eivät ainakaan houkuttele montaa nuorta mukaan lajin pariin. Ja varsinkin kun itse näkee ja tietää mitä kaikkea kansantanssi voi pitää sisällään, valtamedian kuva tuntuu väärältä.

    Aloitettiin varovasti avoimilla kansantanssileireillä ja jatkettiin perustamalla keikkaileva kansantanssiryhmä. Keikkaavan Kirman tarkoitus onkin saada kansantanssia näkyvämmäksi erityisesti Nurmijärven alueella. Ryhmä saakin aina yleisön mukaan ihan viimeistään Ievan bilepolkalla. Parhaiten tavoitteissamme ollaan kuitenkin onnistuttu TikTokissa. Vaikka itse seuraajia on ”vasta” päälle 400, on meillä kymmeniätuhansia tykkäyksiä ja suosituimmalla videolla yli 100 000 näyttökertaa!! Omasta mielestäni se on hyvä määrä Suomen ja kansantanssin mittapuulla. Palkitsevinta kuitenkin on, kun videoihin tulee kommentteja ”mäkin harrastan tanhua!” tai ”mekin ollaan harjoiteltu tikkuristiä!”. Kannustakaa siis harrastajia seuraamaan (klans_kansantanssi), koska sillä on merkitystä, että oma harrastus näkyy.

    Luennolla on ideoitu esimerkiksi myös avoin kansantanssitunti ja siitä tehtävä someprojekti, jossa on tarkoituksena kumota ennakkoluuloja kansantanssia kohtaan.  Nyt tämäkin idea näkee päivänvalon, kiitos Nuori Kulttuuri Rootsin. 12-18 -vuotiaat tervetuloa tanssimaan TikTokista tutun Elvira Fältin kanssa lauantaina 19.11. meille Klaukkalaan! Lisätietoja Klaukkalan Nuorisoseuran nettisivuilta ja somesta.

    Meidän seurassa kansantanssi voi siis koko ajan paremmin! Liittyen edellisen kirjoittajan kysymykseen, miten kausi on lähtenyt käytiin, meillä ollaan tuplattu pieni harrastajamäärämme viime syksystä! Aikuisten ryhmä elvytettiin uudelleen käyntiin ja uusi musiikkiliikuntaryhmä vetää lapsia mukaan iloisen paljon, vanhoja aktiivisia ryhmiä unohtamatta.

    Nyt onkin ihanaa huomata, kun viestiketjumme täyttyy ”ränttäyksen” sijasta ”JESSSS!!<3” ja ”NIIIIIIN SIISTIÄ” -viesteistä. Työ tuottaa siis tulosta, pikkuhiljaa. Myös ison nuorisoseuramme harrastusalat ovat lähentyneet huomattavasti ja kommunikointi on koko ajan helpompaa. On enemmän rikkaus kuin hankaluus, että seurassamme harrastetaan kansantanssin lisäksi teatteria ja sirkusta. Haasteita löytyy toki myös, jokaisesta seurasta! Olen kuitenkin itse iloinen, että useat seuramme pulmat ovat lähtöisin positiivisista ongelmista, jos niin voi sanoa. Esimerkiksi harrastusryhmiä on niin paljon, ettemme mahdu enää seurantaloomme Roinelaan! Onneksi on tulossa taas luentoja, joiden aikana voi pohtia uusia ratkaisuja.

    Marraskuun kirjoittajalta haluaisin kuulla, kuinka nuorten ääni kuuluu teidän toiminnassa? Joulukuun kirjoittajaksi haluan haastaa Siiri Suonimen, joka useampi vuosi sitten innosti oman ryhmäni uudelle tasolle tanhun maailmassa ja kaivoi esille meidän omat vahvuudet. Kiitos kun inspiroit muita ympärilläsi Siiri!

    Venla Lankinen

    Venla Lankinen, kuva: Jenni Häkkinen

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / teija.nikkari@nuorisoseurat.fi.

  • Nuorisotyön viikko kertoo, miten paljon työ upeiden nuorten kanssa antaa ohjaajille

    Nuorisotyön viikko kertoo, miten paljon työ upeiden nuorten kanssa antaa ohjaajille

    Tällä viikolla vietettävä nuorisotyön viikko on nostanut esiin erilaisia nuorisotyön muotoja nuorisoseuroissa. Viikon aikana olemme tutustuneet monipuolisesti nuorisotyöhön ja sen tekijöihin eri puolilla Suomea. Tässä artikkelissa kerromme, miten paljon upeat nuoret antavat kuntouttavan työtoiminnan, Luova lava -toiminnan ja Avartti-toiminnan ohjaajille. Alkuviikosta tarkastelimme, mikä on parasta kulttuurisessa nuorisotyössä ja KNoppi-koulutuksessa? Ja keskiviikkona selvitimme, miten Dynamo ja Kameleontti liittyvät nuorisotyöhön? 

    Emmi Saikkonen, Liisa Hersio ja Tatu Parviainen työskentelevät kuntouttavan työtoiminnan tiimissä Kuopiossa. “Olemme kuntouttavan työtoiminnan ohjaajina. Työporukkaan kuuluvat Emmi vastaavana ohjaajana, Liisa työ- ja yksilövalmentajana ja Tatu työvalmentajana. Kuntouttavassa työskentelemme pääsääntöisesti 22–29-vuotiaiden, työelämän ulkopuolella olevien nuorten  aikuisten kanssa, mutta joukkoon mahtuu myös muutamia nuorisoiän ylittäneitäkin”, kolmikko kertoo. 
      
    Kuopiossa tehtävä kuntouttava työtoiminta on työelämäpainotteista, jossa toimintaan osallistujat  
    pääsevät suunnittelemaan työtehtäviään ja hyödyntämään niissä omia, jo olemassa olevia  
    vahvuuksiaan. Tärkeimmät tavoitteet ovat jokaisen asiakkaan itsevarmuuden, työelämävalmiuksien, osallisuuden sekä ammatillisuuden vahvistaminen. Toiminta tukee vahvasti paluuta työelämään ja avoimille työmarkkinoille.  
      
    ”Parasta työssä on ollut päästä seuraamaan henkilöiden omien voimavarojen kasvua ja itsevarmuuden vahvistumista sekä onnistumisen kokemuksia. Kaikki onnistumiset lähtevät henkilöistä itsestään. Me toimimme vain mahdollistajina ja suunnan näyttäjinä. Nuorisoseuroissa parasta on myös arvot, jotka luovat loputtoman kirjon mahdollisuuksia erilaiselle toiminnalle.”  
      
    Tiimillä on myös toiveita tulevaisuuden varalle: “Määrärahaa toivoo varmasti jokainen alalla  
    työskentelevä lisää, mutta tämän lisäksi myös ehkä lisää vielä nuorista itsestään lähtevää toimintaa ja uusia innovaatioita sekä niiden mahdollistamista.”   

    Luova toiminta hyödyttää jokaista 

    Aleksi Moisio ohjaa nuorten teatteriryhmiä Tampereella Luova lava -toiminnan parissa. ”Kuvassa kanssani esiintyvät 7.–9.-luokkalaisia ”Luovan Läävän”, kuten he kerhoa leikkisästi kutsuvat, jäseniä.” 
     

    Kuvassa luova lava -kerhon nuoria

    ”Ehdottomasti parasta työssäni on se, ettei koskaan pääse unohtumaan, millaista on olla teini. Kun saan tehdä teatteria joka viikko kaikkien näiden upeiden, motivoituneiden ja osaavien nuorten kanssa, niin oppii paljon itsestään ja tietysti myös heistä, joita ohjaa.” 
     
    ”Ajattelen, että hyvin harvoilla on mahdollisuus vaikuttaa nuorten elämään edes pienillä tavoilla ja siitä, että minä voin, olen äärettömän kiitollinen. Toivon, että saisin tehdä lisää sitä, mitä teen jo nyt. Valitettavan harvat ymmärtävät sen perusasian, että niin ohjaaja kuin ohjattavakin, tyystin riippumatta siitä, millaisia he ovat, hyötyvät luovasta työstä.” 

    Avartti auttaa nuoria löytämään oman polkunsa  

    ”Parasta on ollut tutustua nuoriin, kuulla heidän tarinoita sekä nähdä, kuinka he oppivat ja saavat uusia ystäviä”, sanoo Vera Karvonen, joka ohjaa kollegansa Ilona Karppasen kanssa Stadin Nuorisoseurojen Avartti-ryhmää Helsingissä.  

    Kuvassa patikoija lammen rannalla

    ”Ryhmään kuuluu tällä hetkellä noin 15 nuorta, joiden kanssa kuukausittain näemme ja teemme mukavia asioita yhdessä. Esimerkiksi tänä vuona olemme käyneet ryhmän kanssa nuorten toiveiden pohjalta keilaamassa, kokkailleet, retkeilleet Evon luonnonsuojelualueella sekä käyneet syömässä. Tulevaisuudelta toivon, että pääsemme kokemaan nuorten kanssa vielä paljon uusia asioita”, Vera jatkaa.   

    Avartti on kansainvälinen 14–24-vuotiaiden harrastusohjelma, joka innostaa nuoria etsimään omat vahvuutensa ja polkunsa. Osallistujat kehittävät tulevaisuuden taitoja, fyysistä kuntoa, kerryttävät kokemuksia luonnossa ja toimivat vapaaehtoisina yhteisöissään. Avartti-ohjelma auttaa nuoria löytämään oman paikkansa, potentiaalinsa ja päämääränsä. 

    Nuorisotyön viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi @allianssiry. Viikosta voit lukea lisää täältä.     

  • Nuorisotyön viikko kysyy: mikä on Dynamo ja Kameleontti?

    Nuorisotyön viikko kysyy: mikä on Dynamo ja Kameleontti?

    Tällä viikolla vietettävä nuorisotyön viikko nostaa esiin erilaisia nuorisotyön muotoja nuorisoseuroissa. Viikon aikana tutustumme monipuolisesti nuorisotyöhön ja sen tekijöihin eri puolilla Suomea. Tässä artikkelissa selviää Dynamon ja Kameleontin merkitys nuorisotyössä. Alkuviikosta tarkastelimme, mikä on parasta kulttuurisessa nuorisotyössä ja KNoppi-koulutuksessa? 

    Aki Menna ja Nazia Asif työskentelevät Nuoret Etelä-Savon dynamoina -hankkeessa. Kyseessä on ESR-hanke, jonka päätavoitteena on syrjäytymisen ennaltaehkäisy osallisuuden keinoin. Hankkeessa Aki ja Nazia tuottavat yhdessä nuorten kanssa tapahtumia nuorille Mikkelin ja Pieksämäen alueilla. 
     
    “Parasta nuorisoseuroilla tekemässäni nuorisotyössä on ollut kohdata nuorten aito ilo ja yhdessä tekemisen fiilis. On todella hienoa, että saa olla mukana tarjoamassa nuorille vaikuttamisen väyliä heitä itseään koskevissa asioissa”, kertoo Aki. 
     
    Myös Nazia kokee, että parasta työssä on ehdottomasti nuorten kohtaaminen ja tämän hetken nuorten maailmasta oppiminen. ”Kaikkein parasta on kuitenkin, kun nuorten ideat avaavat uusia ikkunoita myös omaan ajatteluun. Toki sekin tuntuu kivalta, jos on voinut opettaa itse jotain, minkä avulla nuori on voinut mennä hommissaan eteenpäin.”  
     
    Kun Akilta ja Nazialta kysytään, mitä toivoisi tulevaisuudessa lisää nuorisotyöhön, vastaus on selvä: “Toivon, että nuorisotyöstä ei säästetä tulevaisuudessa enää yhtään enempää. Leikkaaminen nuorisotyöstä on lyhytnäköistä säästämistä täysin väärässä paikassa”, summaa Aki. 
     
    “Arvostusta – ja se saisi näkyä myös euroissa. Me ollaan Dynamossa muistuteltu koko ajan itseämme siitä, että hankkeessa ensisijaisia ovat ihmiset ja etenkin ne nuoret, joita kohtaamme. Kohtaamisiin ja kontakteihin täytyy siis olla aikaa. Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus, jolla voimme saada aikaiseksi sen, että nuori kiinnittyy yhteisöön, eikä jää yksin”, kiteyttää Nazia. 

    Päivät täyttyvät leikistä ja yhdessä touhuamisesta 
     
    Jasmin Jalo toimii iltapäivätoiminta Kameleontin vastuuohjaajana Munkkivuoren nuorisotalolla Helsingissä. Samoissa tiloissa toimii myös nuorisotalon avoin toiminta.  

    Iltapäiväkerhoon lapset tulevat aina suoraan koulusta ja saavat viettää turvallista vapaa-aikaa ohjaajien valvonnan alla. ”Viikon aikana käymme esimerkiksi retkillä, askartelemme ja leikimme yhdessä. Täällä ip:ssä teen töitä yhdessä muiden iltapäiväkerho-ohjaajien kanssa. Päivittäin tehdään myös töitä nuoriso-ohjaajien kanssa, sillä työskennellään samoissa tiloissa”, Jasmin kertoo.  

    ”Parasta nuorisoseuratyötä, jota olen tehnyt on ehdottomasti Luova lava -kesäleirit, joita pidetään myös Munkkivuoren nuorisotalolla. Niissä itsensä toteuttaminen on pääosassa, ja päivä on täynnä leikkiä ja touhuamista lasten kanssa. Oheinen kuva on otettu juuri kesäleiriltä. Mun kanssa kuvassa on meidän leirimaskotti Harri.”

    Kuvassa Jasmin Jalo nallen kanssa

    Tulevaisuudessa Jasmin toivoo lapsille enemmän mieluista kerhotoimintaa, sillä hänen omassa lapsuudessaan kerhot olivat parhaita asioita arkiviikossa. 

    Viikon aikana on luvassa lisää tarinoita nuorisotyömme tekijöistä ja toiminnasta, joten seuraahan kotisivujemme uutisia ja somea. Nuorisotyön viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi @allianssiry. Viikosta voit lukea lisää täältä.   

  • Nuorisotyön viikko paljastaa, mikä on parasta kulttuurisessa nuorisotyössä ja KNoppi-koulutuksessa? 

    Nuorisotyön viikko paljastaa, mikä on parasta kulttuurisessa nuorisotyössä ja KNoppi-koulutuksessa? 

    Tällä viikolla vietettävä nuorisotyön viikko nostaa esiin erilaisia nuorisotyön muotoja nuorisoseuroissa. Viikon aikana tutustumme monipuolisesti nuorisotyöhön ja sen tekijöihin eri puolilla Suomea. Tässä artikkelissa matkaamme kulttuurisen nuorisotyön äärelle Jyväskylään ja perehdymme, miksi KNoppi-koulutuksen ohjaus on merkityksellistä nuorisotyötä? 

    Johanna Hurme on Nuori Kulttuuri -tiimin kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Jyväskylässä. ”Teen kulttuurista nuorisotyötä ja tuotan tapahtuma-alustoja nuorille taide- ja kulttuuriharrastamisen parissa. Siisteintä työssäni on se, kun pääsee näkemään ja kokemaan nuorten taide- ja kulttuuriharrastamisen värikirjon sekä kuulemaan ja näkemään heidän ajatuksiaan. Myös verkostojen ja osaamisen jakaminen nuorten kanssa on mahtavaa.” 

    Johanna kertoo, että on päätynyt kulttuurisen nuoristyön pariin jo omassa nuoruudessaan elämäntapansa kautta. Se nivoutuu katutanssilajien ja hip hop -kulttuurin sisään. ”Yhteisö, jonka nuorena aikuisena sain musiikin ja tanssin kautta, loi minulle halun tehdä yhteisön ja kulttuurin eteen asioita ja edistää sitä, että seuraavilla sukupolvilla olisi mahdollisuus tehdä unelmistaan totta. Toivoisinkin, että me aikuiset veisimme toisiamme, perheitämme ja muita yhteisöjämme yleisöksi nuorten esitysten äärelle ja tapahtumiin ja tarjoaisimme auttavaa kättä heidän unelmiensa toteuttamiseksi.” 

    KNoppi antaa valmiudet ohjaajalle 

    Pitkän linjan nuorisoseuralainen, yhteisöpedagogi Pirita Laiho työskentelee toiminnanohjaajana Etelä-Suomessa. Hänen polkunsa nuorisotyön pariin kulki harrastusten kautta. ”Olin lapsena jo hyvin aktiivinen: harrastin tanhua ja partiota, soitin viulua ja lauloin kuorossa. Aloitin Hollolan Nuorisoseurassa 1989 lapsiryhmän ohjaajana ollessani 15-vuotias. Oma harrastus ohjaajana jatkuu edelleen.” 

    Piritan mielestä hänen työssään ehdottomasti parasta ovat vapaaehtoiset toimijat nuorisoseuroissa. ”Turvalliset ja kohtaavat aikuiset, jotka tarjoavat nuorille paikkoja kokeilla ja toteuttaa itseään. Nuorille annetaan vastuuta, he pääsevät ohjaamaan, tekemään tapahtumia sekä toteuttamaan retkiä ja matkoja. Tämän tuen olen saanut itse omassa nuorisoseurassani ja tätä yhdessä tekemisen riemua haluan myös omalta osaltani jatkaa.” 
     
    ”Itselleni työntekijänä merkityksellinen työ on KNoppi-koulutusten ohjaus. Se on ensimmäisiä asioita, jossa nuori pääsee yhteen toisten samanhenkisten nuorisoseuralaisten kanssa oppimaan ja kouluttautumaan. Nuoret ohjaajat verkostoituvat toistensa kanssa, saavat apua ja tukea sekä mielipiteitä toisiltaan ja heidän ohjaustaitonsa vahvistuvat.” 
     
    KNoppi-koulutuksia järjestetään vuosittain ympäri Suomea, ja koulutuksiin osallistuu noin 80 nuorta ja aikuista. Pääosin koulutuksen käyneet ohjaavat omissa seuroissaan harrastusryhmiä ja toteuttavat tapahtumia sekä leirejä. Useat koulutuksen käyneet ovat myös suuntautuneet koulutuksen ja ohjauksen pariin ammatillisesti. 
     
    Tulevaisuudelta Pirita toivoo uskallusta antaa nuorten toteuttaa itseään turvallisessa ympäristössä. ”Kohtaavia ja vastuullisia aikuisia, jotka antavat nuorten tehdä 
    omannäköistä toimintaa.” 

    Viikon aikana on luvassa lisää tarinoita nuorisotyömme tekijöistä ja toiminnasta, joten seuraahan kotisivujemme uutisia ja somea. Nuorisotyön viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi @allianssiry. Viikosta voit lukea lisää täältä. 

  • Apua energiakriisiin – webinaari nuorisoseuroille keskiviikkona 12.10. klo 17-19

    Apua energiakriisiin – webinaari nuorisoseuroille keskiviikkona 12.10. klo 17-19

    Suomen Nuorisoseurat teki kyselyn syys-lokakuun vaihteessa taloja omistavien nuorisoseurojen tilanteesta energiakuluihin liittyen. Reilussa viikossa vastauksia kyselyyn tuli 145 eri puolilta Suomea. Kyselyn tulokset ovat pysäyttäviä.

    Kyselyn mukaan jopa 83 % vastaajista on erittäin huolissaan energian hinnannoususta nuorisoseurantalon osalta. Yli puolet vastaajista harkitsee talon laittamista kokonaan kylmäksi energian hinnannoususta johtuen. Jopa 83 % vastaajista kertoo joutuvansa taloudellisiin vaikeuksiin, ellei saa taloudellista tukea tilanteeseensa.

    Järjestämme keskiviikkona 12.10. klo 17-19 webinaarin liittyen energiakriisin aiheuttamaan huoleen ja siihen, mitä asialle voi tehdä. Esittelemme energiakyselymme tulokset sekä kerromme muutamia edunvalvonnallisia pointteja, mitä seurat voivat hyödyntää omassa viestinnässään vaikkapa oman kuntansa suuntaan. Lisäksi esittelemme kuntalaisaloitepohjan seurojen käyttöön, pienkeräyslupa-asioita sekä muita varainhankintavinkkejä sekä kerromme seurantalojen energiansäästötavoista. Webinaarissa on varattu aikaa myös yhteiselle keskustelulle.

    Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

    Lisätietoja:
    Seuratoiminnan toimialajohtaja Hannu Ala-Sankola, hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi tai puh. 0400 842 838.