Hammaslahden nuorisoseurantalon lämmitysjärjestelmän korjaushanke alkoi vuonna 2015 kuntokartoituksen ja 3-vuotisen korjaussuunnitelman laatimisella. Suunnitelmassa myös täsmentyi hankkeen vaiheet ja aikataulu. Kuntokartoituksen lisäksi Suomen ympäristökeskus teki kylätalokatselmuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Kartoitusten ja suunnitelmien perusteella Hammaslahdessa päätettiin vaihtaa öljylämmitteisen talon lämmitysmuoto. Koska talon on kaavassa suojeltu, sen ulkonäköä ei saa muuttaa. Tämä vaikutti lämmitysmuodon valintaan siten, että vaihtoehdoista pois jäivät ilma/ilmavesilämpö ja hake/pellettilämmitys. Valinta kohdistui siis maalämpöön.
”Lämmitysmuutoksen suunnittelussa käytimme rakennesuunnittelijaa ja LVI-suunnittelijaa”, kertoo Hammaslahden Nuorisoseuran varapuheenjohtaja Timo Hartikainen. Suunnittelijat toimivat myös valvojina ja kaupungin rakennusvalvonta hyväksyi työn eri vaiheet. Hanketta toteutettiin toteutuneiden rahoituspäätösten mukaan, mistä johtui, että hanketta jouduttiin siirtämään vuodella alkuperäisestä suunnitelmasta
Syksyllä 2020 pyydettiin tarjoukset ja tehtiin hankintapäätökset. Kolme 240 metriä syvää kaivoa porattiin lokakuun lopussa 2020, ja lämpöpumppu ja kaksi varaajaa asennettiin ja kytkettiin nykyiseen patteriverkostoon ennen joulua 2020. Vaikutukset talon toimintaan hankkeen aikana olivat melko pieniä. Piha-aluetta jouduttiin hieman pienentämään porauksen ja putkikaivantojen kaivamisen ajaksi. Lisäksi kytkentävaiheessa oli parin tunnin vesikatko.
Hanketta on rahoitettu Kotiseutuliiton avustuksella useampana vuonna. Lisäksi on ollut itse hankittua muuta rahoitusta ja remontin aikainen lyhytaikainen laina.
Käyttökokemusta on nyt kertynyt neljän kuukauden ajalta. ”Lämmitysmuoto on huoleton, kun on saatu säädöt kohdalleen”, kertoo Hartikainen. Hankkeen toteutus kokonaisurakkana koettiin helpoksi. Poraus, kaivuutyöt, laitteet ja asennus toimitettiin meille avaimet käteen -periaatteella.
Hankkeen rahoitus oli suurin haaste. Tällaisessa projektissa ei voi juurikaan käyttää seurantaloremonttien perinteistä omarahoitusta eli talkootyötä. ”Kokemuksesta voimme todeta, että suunnittelu ja valvonta kannatti antaa ammattilaiselle”, Timo Hartikainen toteaa. Hyvä havainto on myös se, että näinkään laajasta hankkeesta ei ole aiheutunut häiriöitä talon käyttäjille. Hanke jatkuu vielä lämpöpattereiden ja putkistojen vaihdolla kesän aikana.
Hammaslahdessa on taloa korjattu perusteellisesti myös muilta osin. Vuonna 2016 korjattiin ulkoseinät ja 2017 katto ja ikkunat Kotiseutuliiton avustuksilla. Leader-rahoituksella on uusittu sisävalaistus led-valoiksi, yläpohjan lisäeristys, saunan perusteellinen korjaus kellarissa, vessojen muutos sekä hankittu palosuojatut verhot, äänentoistolaitteet ja av-välineitä. Joensuun kaupungin maaseudun kehittämisavustuksella on uusittu rännit, lumiesteet ja salaojat.
Talo on normaalioloissa ahkerassa käytössä. Talossa oleva asunto on vuokrattuna sekä talossa on myös 4H-yhdistyksen toimisto. Talolla toimii normaalioloissa yhdeksan ryhmää ja taloa vuokrataan kokousten, häiden ja muiden juhlien pitopaikaksi. Niin kuin monella muullakin kylällä nuorisoseurantalo on Hammaslahden ainoa kaikkien yleisessä käytössä oleva kokoontumispaikka tällä hetkellä.
Faktoja:
- Hammaslahden nuorisoseurantalo, Joensuu, Pohjois-Karjala
- Kokonaisbudjetti: maalämpöremontin kokonaisbudjetti oli 80 000 €, + sähkötyöt n. 1 500 €
- Rahoitus: OKM:n avustukset 63 000 €, omarahoitus n. 20 000 €
- Talo rakennuttu 1915, laajennettu 1950- ja 1970-luvuilla
- Talon virallinen maksimihenkilömäärä 250, käytännössä 150
Teksti: Hannu Ala-Sankola
Kuva: Timo Hartikainen
