Blog

Nuorisoseurojen monipuoliset ja kaikille avoimet harrastusmahdollisuudet ovat kuntien vetovoimatekijöitä

12.10.2021

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksissa on merkittäviä alueellisista ja sosiaalisista lähtökohdista aiheutuvia eroja. Harrastamisen Suomen mallissa tavoitteena pitäisi olla kaikkien lasten ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus löytää itselleen kiinnostava harrastus. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorisoseurat on valmis tarjoamaan kunnille oman asiantuntemuksensa kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön merkittävimpänä valtakunnallisena toimijana.

Maailmanlaajuinen koronapandemia ja sen vaikutuksesta syntynyt etätyön suosiminen on saanut aikaan pysyvän muutoksen ihmisten muuttaessa kaupunkikeskuksista pienemmille paikkakunnille. Monet ovat siirtyneet väliaikaisesti vapaa-ajan asunnolleen tai jopa muuttaneet kokonaan väljempään asumismuotoon lisätilan ja huokeampien asumiskustannusten perässä. Muutos on saanut ihmiset pohtimaan myös omia arvojaan, jonka myötä vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen ja luonnon huomioimiseen liittyvät asiat ovat nousseet tärkeään asemaan.

Tässä tilanteessa paikkakunnan aktiiviset harrastusmahdollisuudet ja mukaan ottava yhteisö voivat olla kunnan vetovoimatekijöitä. Vireän kansalais- ja harrastustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää toimintatilojen ja muiden tarvittavien resurssien antamista yhdistysten käyttöön. Maamme yli 600 paikallista nuorisoseuraa tarjoavat laadukkaita harrastusmahdollisuuksia ja tältä osin voivat täydentää kuntien olemassa olevaa palvelutarjontaa.

Nuoriseurojen toiminta on kaikille avointa ja sen arvoina ovat osallisuus, yhdenvertaisuus, moninaisuus ja yhteisöllisyys. Harrastustoiminta on mukaan ottavaa, turvallista ja saa aikaan hyvinvointia kaikille toimintaan osallistuville.

Valtakunnallinen nuorisoseurakokous järjestettiin 9.-10.10.2021 Lahdessa. Kokouksessa vahvistettiin nuorisoseurojen visio ja strategia vuoteen 2030 saakka sekä hyväksyttiin toiminnan kolmivuotisohjelma vuosille 2022-2024.
Moninaisuus nousi järjestön neljänneksi arvoksi

10.10.2021

“Meille on äärimmäisen tärkeää, että jokainen saa tulla mukaan sellaisena kuin on. Se on myös paluu juurillemme. Sen vuoksi moninaisuus tuntuu meille erittäin luontevalta arvolta”, toteaa hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

Suomen Nuorisoseurat on päättänyt järjestön uudessa strategiassaan nostaa järjestön neljänneksi arvoksi moninaisuuden; arvostamme sitä, että jokainen voi tulla mukaan sellaisena kuin on. Kaikessa toiminnassa noudatamme myös turvallisemman tilan periaatteita.

Kolme muuta järjestön arvoa ovat tutut osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Suomen Nuorisoseurat päätti uudesta strategiasta, joka ulottuu vuoteen 2030 sekä kolmivuotisohjelmasta vuosille 2022–24 tänään sunnuntaina päättyneessä ja etänä toteutetussa Nuorisoseurakokouksessa. Kolmivuotisohjelma on ensimmäinen strategiaa toteuttava asiakirja.

Valtuuston puheenjohtajisto jatkaa samana seuraavan kolmivuotiskauden

Suomen Nuorisoseurat valitsi myös tänään uudet päättäjät seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Anu Hynynen (kuvassa vasemmalla) Ylä-Savosta, Ulmalan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajana Petra Mäkeläinen Sottiisi Fun Clubista, Hämeestä. 

“Kiitämme luottamuksesta ja odotamme innolla ja ilolla, että pääsemme tekemään töitä uuden valtuuston kanssa”, Anu Hynynen ja Petra Mäkeläinen toteavat.

Valtuustoon valittiin 40 varsinaista jäsentä ja heille 40 henkilökohtaista varajäsentä.

Nuorisoseurakokous pidettiin etäkokouksena Teams-sovelluksen kautta 9.–10.10. ja se antoi kokouksen päätteeksi julkilausuman:

Nuorisoseurojen monipuoliset ja kaikille avoimet harrastusmahdollisuudet ovat kuntien vetovoimatekijöitä

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksissa on merkittäviä alueellisista ja sosiaalisista lähtökohdista aiheutuvia eroja. Harrastamisen Suomen mallissa tavoitteena pitäisi olla kaikkien lasten ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus löytää itselleen kiinnostava harrastus. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorisoseurat on valmis tarjoamaan kunnille oman asiantuntemuksensa kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön merkittävimpänä valtakunnallisena toimijana.

Maailmanlaajuinen koronapandemia ja sen vaikutuksesta syntynyt etätyön suosiminen on saanut aikaan pysyvän muutoksen ihmisten muuttaessa kaupunkikeskuksista pienemmille paikkakunnille. Monet ovat siirtyneet väliaikaisesti vapaa-ajan asunnolleen tai jopa muuttaneet kokonaan väljempään asumismuotoon lisätilan ja huokeampien asumiskustannusten perässä. Muutos on saanut ihmiset pohtimaan myös omia arvojaan, jonka myötä vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen ja luonnon huomioimiseen liittyvät asiat ovat nousseet tärkeään asemaan.

Tässä tilanteessa paikkakunnan aktiiviset harrastusmahdollisuudet ja mukaan ottava yhteisö voivat olla kunnan vetovoimatekijöitä. Vireän kansalais- ja harrastustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää toimintatilojen ja muiden tarvittavien resurssien antamista yhdistysten käyttöön. Maamme yli 600 paikallista nuorisoseuraa tarjoavat laadukkaita harrastusmahdollisuuksia ja tältä osin voivat täydentää kuntien olemassa olevaa palvelutarjontaa.

Nuoriseurojen toiminta on kaikille avointa ja sen arvoina ovat osallisuus, yhdenvertaisuus, moninaisuus ja yhteisöllisyys. Harrastustoiminta on mukaan ottavaa, turvallista ja saa aikaan hyvinvointia kaikille toimintaan osallistuville.

Kuva: Jukka Heinämäki
Nuorisoseurakokous alkoi tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksellä

9.10.2021

Etänä toteutettava Nuorisoseurakokous on alkanut. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lähetti kokouksen alkuun kirjallisen tervehdyksensä kokousväelle ja onnitteli samalla 140-vuotiasta Nuorisoseuraliikettä.

Varsinaisia kokousedustajia on mukana lähes sata henkilöä. Kaikkiaan kokousta seuraa linjoilla noin 130 henkilöä. Ennen varsinaisen kokouksen alkua keskusteltiin pienryhmissä puolentoistatunnin ajan uudesta strategiasta ja kolmivuotisohjelmasta.

Nuorisoseurakokous on järjestömme ylin päättävä kokous eli siellä tehdään järjestön tärkeimmät päätökset: kokous päättää tulevasta strategiasta, kolmivuotisohjelmasta, valtuuston jäsenistä ja käsittelee mahdolliset jäsenseurojen tekemät aloitteet.

Kokous jatkuu vielä huomenna sunnuntaina, jolloin on vuorossa muun muassa uuden valtuuston valitseminen.
Nuoret vaikuttajat kokoontuivat virtuaalisesti Nuorisoseurakokouksen aattona

8.10.2021

Nuorisoseurojen Nuorten Vaikuttajien -ryhmä kutsui tänään perjantaina 8.10. eli Nuorisoseurakokouksen aattona koolle kaikki alle 29-vuotiaat valtuustoehdokkaat sekä Nuorisoseurakokouksen alle 29-vuotiaat kokousedustajat. Tavoitteena oli kertoa vaikuttamistoiminnasta sekä pohtia yhdessä, miksi vaikuttaminen niin kansalaisjärjestöissä kuin yhteiskunnassa ylipäätänsä on tärkeää. Nykyinen Nuorten Vaikuttajien -ryhmä on ollut koossa vuodesta 2020 alkaen.

”Sain vinkin tähän liittymisestä omalta ohjaajalta. Olen oppinut paljon vaikuttamisesta yhteiskunnassa eli esimerkiksi siitä, miten päätöksenteko toimii yhdistyksessä. Tässä ryhmässä on ollut turvallinen olo, saa olla oma itsensä. Meillä on ollut erilaisia mielipiteitä, mutta ollaan keskusteltu sivistyneesti eikä ole väitelty aggressiivisesti”, yksi ryhmäläinen kertoo.

Toinen ryhmässä mukana oleva henkilö kertoi oppineensa siitä, mitä tapahtuman järjestäminen vaatii. Nuorten Vaikuttajien -ryhmä on ollut mukana esimerkiksi Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuuden järjestämisessä, missä koottiin yhteen nuoria, päättäjiä sekä ammattitaiteilijoita ja kulttuurin tekijöitä.

Miksi vaikuttaminen on yhteiskunnassa tärkeää?

Pienryhmäkeskusteluissa nousi esiin esimerkiksi se, että kun yhteiskunnassa puhutaan siitä, että nuoret ovat tulevaisuus, on tärkeää huolehtia myös vaikuttamisen jatkumosta eli siitä, että valta myös vaihtuu ja siirtyy nuoremmille polville. Lisäksi keskusteluissa huomioitiin, että jokaisen äänen pitäisi kuulua, ei vain etuoikeutettujen. Kaikenlaisten ihmisten pitäisi päästä mukaan.

Järjestöjen, kuten nuorisoseurojen, tulee mahdollistaa ja tarjota vaikuttamisen paikkoja. Tätä voisi tehdä esimerkiksi antamalla tiloja nuorten käyttöön omaehtoiseen toimintaan.

”Yhteiskunta koskettaa jokaisen elämää: jokaisella pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa, varsinkin jos päätökset koskettavat itseä. Ei voi muuttaa asioita, jos ei pyri itse puuttumaan epäkohtiin tai muutoin vaikuttamaan. Koko ajan muuttuvassa yhteiskunnassa pysyy muutoksessa mukana myös itse ottamalla kantaa ja vaikuttamalla”, osallistujat tuumivat.

Nuoret huomioivat myös, että on tärkeää kertoa muille omia kokemuksia; se saattaa innostaa mukaan. Tämän pitää tapahtua nuorelta nuorelle.
Harrastustoiminnan seminaari on nyt katsottavissa Helsinki-kanavalla

8.10.2021

Torstaina 7.10. pidetty harrastustoiminnan seminaari: Harrastustoiminta Suomessa – tänään ja tulevaisuudessa on nyt katsottavissa Helsinki-kanavalla täällä. (aukeaa uuteen ikkunaan)
Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Pekka Mönttiselle menestyksekkäästä johtamisesta

7.10.2021

Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Helsingin kaupungin pitkäaikaiselle työntekijälle Pekka Mönttiselle. Mönttinen on toiminut lasten ja nuorten taideharrastusten mahdollistajana kuudella eri vuosikymmenellä. Palkinto luovutettiin Harrastustoiminnan seminaarissa Helsingin Oodissa torstaina 7.10.2021.

Mönttisen tie vei Joensuusta Keski-Suomeen kulttuurisihteerin ja järjestötöiden pariin 1970-luvun loppupuolella. Seuraavan vuosikymmenen lopulla kutsui Helsingin kaupunki, jossa hän johti menestyksekkäästi muun muassa nuorten kulttuuriareena Glorian toimintaa parinkymmenen vuoden ajan. Viimeisinä vuosina Mönttinen on ollut rakentamassa Suvilahteen yhtä Suomen hienointa nuorisotyön keskusta Tiivistämöä, joka mahdollistaa nuorille hienot puitteet kulttuurisiin harrastuksiin.

Mönttinen on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa myös valtakunnallisen Nuori Kulttuuri -toiminnan uudistumiseen osallistumalla ja osallistamalla omaa henkilöstöään uuden Nuori Kulttuuri -strategian tekemiseen.

”Pekka Mönttisellä on ihailtava piirre kohdata kaikki ihmiset samanarvoisina. Tämä on mahdollistanut pitkän ja menestyksekkään uran, jonka vaikutuksia voimme nähdä tuhansissa ja tuhansissa suomalaisissa ihmisessä tänäkin päivänä”, kommentoi palkintoa Nuori Kulttuuri-toiminnan vetäjä, Suomen Nuorisoseurojen kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen.

“Kulttuurinen nuorisotyön tarvitsee lipunkantajia, jollainen Pekka Mönttinen on ehdottomasti ollut. Mönttinen on tehnyt laaja-alaisesti töitä sekä kunta- että järjestöpuolen kanssa ja tällaista yhteistyötä on ilo palkita”, riemuitsee Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

”Pekka Mönttinen on kulttuurisen nuorisotyön ennakkoluuloton ja läpi vuosien utelias suurmies, joka osaa ja uskaltaa antaa nuorille tilaa tehdä ja kasvaa. Pekka uskoo jokaisen nuoren mahdollisuuksiin ja oikeuteen olla täysi itsensä ja kulttuurin voimaan parantavana voimana. Pekka on jättänyt työllään lähtemättömän jäljen moniin tuttuihin ja tuntemattomiin kulttuurin tekijöihin. On upeaa, että Pekan ansiokas työ kulttuurisen nuorisotyön eteen on tunnistettu”, iloitsee palkinnosta Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio.

Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.  Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa. 

Kuva: Jarno Marjamäki
Seminaarin suora striimaaminen ei onnistunut teknisten ongelmien vuoksi

7.10.2021

Harrastustoiminnan seminaarin suora striimaaminen tänään torstaina 7.10. klo 10 alkaen Helsinki-kanavalla ei onnistunut teknisten ongelmien vuoksi. Tilaiduuden tallenne julkaistaan kuitenkin myöhemmin. Olemme erittäin pahoillamme. Kerromme heti, kun tallenne on nähtävillä.
Esa-sedän esimerkkiä mukaan toimintaan: ”Tylsistyminen on lahja, se nostaa luovuuden esiin”

5.10.2021

Juha Vidgrénin setä Esa oli aktiivinen nuorisoseuralainen Iisalmessa ja hänen kauttaan Juha sai ensikosketuksen nuorisoseuratoimintaan 1980-luvulla. ”Täällä maaseudulla nuorten toiminta ja suomalaisen kulttuurin ylläpitäminen on ollut lähellä sydäntä pienestä pitäen, ja siitä on tullut itselle tärkeä osa oman, paikallisen kulttuurielämän tukemisen kautta”, kertoo Juha Vidgrén, joka työskentelee vieremäläisen perheyrityksen Ponsse Oyj:n tehtaalla päivittäin henkilöstö- ja yhteiskuntasuhdetyössä. Opettajaksi Oulussa valmistunut Vidgrén on yrityksen suurin omistaja.

Ponsse Oyj on yksi maailman johtavia metsäkonevalmistajia. Yrityksen perusti Juha Vidgrénin isä Einari 1970 Vieremälle. Nimensä yritys on saanut kirkonkylällä vapaana kuljeskelleen sekarotuisen sitkeän jäniskoiran mukaan. Ponsse-koiran turkki oli harmaankirjava ja ruma – kyläläisten mukaan yhtä ruma kuin Einarin ensimmäinen, kierrätysosista tehty metsätraktori. ”Mikähän Ponsse tuostakii tulloo”, kylällä ihmeteltiin. ”Nyt sillä on jo nimikii – siitä tulloo Ponsse!”, päätti Einari.

Turvallinen ja luotettava kasvuympäristö

Juha Vidgrén asuu maaseudulla, maailman pohjoisimman savolaiskunnan Vieremän Niemisen kylällä.

”Meillä oli todella aktiivista lentopalloa täällä 2000-luvun alussa ja tuolloin Vieremän Niemisen Nuorisoseuran lentopallojoukkueen kautta tulin mukaan nuorisseuratoimintaan.”

Hän harrastaa edelleen kylätoimintaa: ”Toimin Vieremän Kylänraitin ja Oriyhdistyksen puheenjohtajana. Tarkoituksenamme on saada aikaan toiminnallisuutta kunnan alueella ja antaa kaikille turvallinen ja luotettava kasvuympäristö – sellainen kuin se itselleni oli 1970- ja 1980-luvulla. Samalla järjestän toimintaa uuden kylätalo Rientolan osalta, joka valmistui tänä vuonna helmikuussa, ja johon olemme jo saaneet toimintaa matalalla kynnyksellä kaikenikäisille kuntalaisille.”

”Nuorisoseura Nuori Iisalmi on yhteistyökumppanimme Vieremän raviradan toiminnassa – luotettavaa kumppanuutta arvostan todella paljon ja sitä, että erilaisiin töihin ja tehtäviin löytyy vielä tekijöitä. Sain setä-Esan kautta myös pohjan Ylä-Savon Hippoksen toimintaan.

Yhdenvertaisuus kaiken perusta

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus on Juha Vidgrénin mielestä suurimpia arvoja. Hän pitääkin niiden merkitystä kaiken perustana.

”Meille suomalaisille yhdenvertaisuus on ollut täällä maaseudulla hyvin vahva arvo – on eletty maatalouskulttuurissa, jossa työn tekeminen ja naapurien auttaminen loivat vahvan arvopohjan – olimme kaikki samanlaisessa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa asemassa. Tänä päivänä, jos koskaan, tarvittaisiin asenteissa yhdenvertaisuutta lisää”, Vidgrén miettii.

Entäpä millaisia terveisiä Vidgrén lähettää nykyisin nuorisoseurassa harrastaville nuorille?

 ”Harrastakaa hyvässä porukassa, nauttikaa erilaisista vuodenajoista ja luonnosta, pitäkää kaikista kavereista huolta – ja muistakaa levätä kaiken sometykityksen keskellä.”

 ”Olen usein sanonut meidän koululaisille, että paras asia, minkä Vieremän kirkonkylä on minulle teini-iässä antanut, on tylsistyminen. Kun mitään ei tapahtunut, eikä missään ollut mieleistä tekemistä, niin piti tulla toimeen itsensä kanssa ja huomaamatta luovuuskin alkoi tulla esiin – minulla se tosin kesti kolmekymmentä vuotta, mutta hyvät työkalut sain tylsyyttä vastaan myöhempää elämää varten”, naurahtaa Vidgrén lopuksi.

Nuorisoseurat-lehdessä on tänä vuonna haastateltu tunnettuja nuorisoseuralaisia. Juha Vidgrénin ajatuksia on päässyt lukemaan lehdestä 3/2021, joka ilmestyi syyskuussa.
Tavoitteena aito yhdenvertaisuus

1.10.2021

Aitoon yhdenvertaisuuteen tähtääminen vaatii tietoa, avointa keskustelua ja oman aseman tarkastelua.
Millainen on kulttuurinen taustamme? Millaisessa ympäristössä olemme kasvaneet? Vaikuttaako asenteisiimme, näkemyksiimme ja arvoihimme se, olemmeko kotoisin Hangosta, Ivalosta vai Kööpenhaminasta? Miten tapahtumatuottajina, ohjaajina, suunnittelijoina ja koordinaattoreina edistämme sitä, että nuorisoseurojen tapahtumat ja toiminnot olisivat aidosti yhdenvertaisia ja että mukaan pääsisivät kaikki, myös sukupuoli-, seksuaali-, kieli-, vammais- ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat harrastajat?

Näitä ja useita muita kysymyksiä ja pohdintoja käsittelee valmisteilla oleva kulttuurituotannon (YAMK) opinnäytetyöni, jossa tarkastelen, kuinka nuorisoseuratoiminta voitaisiin saada aidosti avoimeksi kaikille. Vuoden 2020 lopulla nuorisoseurojen henkilöstölle tehdyn yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskyselyn anti oli ilahduttavaa. Moni vastaaja käsitteli avoimissa vastauksissa sitä, että olemme vasta matkalla kohti aitoa yhdenvertaisuutta, että rakenteissa on muutettavaa, mutta että keskustelua aiheesta on uskallettu käydä ja omaakin toimintaa tarkastella kriittisesti.

Olen vastaajien kanssa samoilla linjoilla. Voimme mielestäni tähdätä aitoon yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen ainoastaan rakenteita muuttamalla, ja rakenteita luomme me yhteiskunnan jäsenet itse.

Lisää tietoa ja avointa keskustelua
Muun muassa hyvinvointivaltiota, sosiaalista eriarvoisuutta ja sosiaalipolitiikkaa tutkinut historioitsija Sophy Bergenheim kiteyttää mielestäni hyvin sen, mitä tällä hetkellä meidänkin kannattaa tavoitella: ”muita ihmisiä ei voi ymmärtää empatialla ja solidaarisuudella, jos ei ole valmis kohtaamaan itseään vilpittömästi ja kriittisesti”.

Nuorisoseuroissa moni toiminta pohjaa pitkiin perinteisiin, siinä missä jotkut toiminnot ovat uusia ja moderneja. On huomionarvoista, että perinteitä ei ole tarpeen eikä tarkoitus häivyttää, vaan tuottaa sellaista toimintaa, joihin tehdään näkyvästi tervetulleeksi kaikki. Tämä onnistuu kohtaamalla ja purkamalla omia ennakkokäsityksiä ja oletuksia, ja ennen kaikkea tiedon lisäämisellä.

Vuoden 2021 aikana ja osana opinnäytetyötä jatkamme nuorisoseuroissa avointa keskustelua siitä, kuinka tarkastella ja purkaa omia ennakkoluuloja ja stereotypioita, millä keinoin saisimme kaikki mukaan nuorisoseuratoimintaan, ja millaisia hyviä kokemuksia ja toimintatapoja yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden tukemisesta meillä jo on. Lisäksi tuotamme materiaalia, johon on koottu tietoa yhdenvertaisuuden edistämisestä. Materiaalin toivomme olevan hyödyksi mahdollisimman monille tahoille kulttuurisen nuorisotyön parissa.

Teksti: Riikka Järvinen
Projektikoordinaattori, kulttuurituotannon (YAMK) opiskelija
Erilainen ja ennalta arvaamaton kolmivuotiskausi haastoi uuteen

27.9.2021

Valtuuston kolmivuotiskausi on kääntynyt loppusuoralle, ja syksyn Nuorisoseurakokouksessa valitaan uusi valtuusto jatkamaan työtä. Nyt on oivallinen aika pysähtyä tarkastelemaan, mitä olemme yhdessä saaneet aikaan kuluneella kaudella, onko tavoitteet saavutettu. Valtuuston puheenjohtajisto istahti yhdessä etäyhteyksien päähän pohtimaan kulunutta kautta.

Kausi 2019–21 oli hyvin toisenlainen kuin kolmivuotisohjelmaa kirjoitettaessa kukaan osasi arvatakaan. Valtuuston kokouksista yli puolet oli etäkokouksia. Pääsimme opiskelemaan uusia taitoja, sähköisiä etäkokous- ja etäryhmätyötaitoja. Tämä toi oman mausteensa valtuuston työskentelyyn, jolle ominaista on yhdessä keskustelu ja vuorovaikutus kokousviikonloppujen puitteissa. Parhaimmillaan hyvät käytänteet ja oppimisen kokemukset jaetaan ja tuodaan yhteiseksi hyväksi. Tähän etäyhteyksien päässä oleminen on vaikuttanut, mutta olemme silti pystyneet käymään yhteistä keskustelua.

Tarkastellessamme kulunutta kolmivuotiskautta, sitä on värittänyt kolme merkittävää asiaa: pääsihteerin vaihtuminen, maailmanlaajuinen koronapandemia ja rahoituspohjan muutokset. Mielestämme olemme pystyneet pitämään antamamme lupaukset, joita tarkastelemme.

Lupaukset on lunastettu
Ovien auki pitäminen kaikille oli haastavampaa tai ainakin erilaista kuin ajattelimme etukäteen. Sosiaalisen etäisyyden vaatimukset haastoivat toimintaa. Kuluneella kaudella olemme saaneet nähdä kuinka seurat ja koko järjestö muuntuivat etäyhteyksiin ja -tapahtumiin sekä loivat ihan uudenlaisia harrastusmuotoja. Etä- ja verkkotapahtumat ovat mahdollistaneet isomman joukon osallistumisen, vaikka kotisohvalta. Tämän myötä osallistumisen kynnys madaltunut uusillekin. Liiton työntekijöiden osaamis- ja muuntautumiskykyä on ollut ilo seurata. Poikkeusaikoinakin työ lasten ja nuorten hyväksi on pysynyt keskiössä ja luovasti on keksitty uudenlaisia tapoja toimia, aikuisjäseniä unohtamatta. Mielestämme olemme pystyneet pitämään lupauksemme.

Nuorisoseurapolulla tukemisessa liiton työntekijät ovat olleet merkittävässä roolissa. Järjestö on keskittynyt turvaamaan jäsenseurojensa ja jäsentensä toimintaedellytyksiä sekä mahdollistamaan lasten ja nuorten harrastusten jatkumisen turvallisesti. Määrätietoisesti työntekijät ovat keränneet ja jakaneet tietoa, pitäneet yhteyttä ja ohjeistaneet sekä tukeneet ja pyrkineet löytämään apuja paikallisseuroille. Järjestön johto on tehnyt määrätietoista vaikuttamistyötä valtakunnan tasolla. Mielestämme toinenkin lupaus on täyttynyt, ehkä hiukan eri tavalla kuin alun perin ajattelimme.

Kauden aikana vapaaehtoistoimintaa on tuettu monella tavalla. Kolmivuotiskaudella otettiin käyttöön pitkään odotettu jäsenrekisteri helpottamaan paikallisseurojen työtä. Rahankeruumenetelmiä on uudistettu monipuolisemmiksi, muun muassa pienkeräysluvat ja Facebook-kampanjat. On huippua, että jokainen voi syntymäpäiviensä kunniaksi laittaa varainkeruun nuorisoseuroille pystyyn Facebookissa. Lupauksen pitämisessä on onnistuttu näiltä osin. Huolta kuitenkin aiheuttaa vapaaehtoisten etääntyminen toiminnasta rajoitusten aikana, kuinka saadaan heidät takaisin ja uusia mukaan tilanteen tasaantuessa.

Toiveena keskustelualusta valtuuston jäsenille
Näin ollen voimme todeta menneen kolmivuotiskauden onnistuneen hienosti. Seuraavalle valtuustokaudelle jää kuitenkin toteutettavaksi paljon toivottu keskustelualusta valtuuston jäsenille. Toivomme, että toteutuessaan se voisi vahvistaa yhteenkuulumisen tunnetta ja syventää keskustelua ja tiedonvaihtoa eri alueiden kesken valtuustonkokouksien väleillä sekä aktivoida valtuuston jäseniä osallistumaan kokouksiin.

Parasta kolmivuotiskaudella on ollut yhteisen asian äärellä oleminen ja asioiden tarkastelu monesta näkökulmasta yhdessä. On ollut mielenkiintoista päästä seuraamaan näköalapaikalta liiton hallitustyöskentelyä ja liiton työntekijöiden ammattitaitoista ja innostunutta työtä. Puheenjohtajuuden aikana olemme saaneet oppia niin liitosta kuin itsestämmekin uutta, vahvuuksista ja heikkouksista. Kaikin puolin mielenkiintoinen ja merkityksellinen kausi. Kiitos kaikille yhteistyöstä. Toivottavasti nähdään ja halataan pian.

Anu Hynynen ja Petra Mäkeläinen
Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajisto