Blog

  • Esa-sedän esimerkkiä mukaan toimintaan: ”Tylsistyminen on lahja, se nostaa luovuuden esiin”

    Esa-sedän esimerkkiä mukaan toimintaan: ”Tylsistyminen on lahja, se nostaa luovuuden esiin”

    Juha Vidgrénin setä Esa oli aktiivinen nuorisoseuralainen Iisalmessa ja hänen kauttaan Juha sai ensikosketuksen nuorisoseuratoimintaan 1980-luvulla. ”Täällä maaseudulla nuorten toiminta ja suomalaisen kulttuurin ylläpitäminen on ollut lähellä sydäntä pienestä pitäen, ja siitä on tullut itselle tärkeä osa oman, paikallisen kulttuurielämän tukemisen kautta”, kertoo Juha Vidgrén, joka työskentelee vieremäläisen perheyrityksen Ponsse Oyj:n tehtaalla päivittäin henkilöstö- ja yhteiskuntasuhdetyössä. Opettajaksi Oulussa valmistunut Vidgrén on yrityksen suurin omistaja.

    Ponsse Oyj on yksi maailman johtavia metsäkonevalmistajia. Yrityksen perusti Juha Vidgrénin isä Einari 1970 Vieremälle. Nimensä yritys on saanut kirkonkylällä vapaana kuljeskelleen sekarotuisen sitkeän jäniskoiran mukaan. Ponsse-koiran turkki oli harmaankirjava ja ruma – kyläläisten mukaan yhtä ruma kuin Einarin ensimmäinen, kierrätysosista tehty metsätraktori. ”Mikähän Ponsse tuostakii tulloo”, kylällä ihmeteltiin. ”Nyt sillä on jo nimikii – siitä tulloo Ponsse!”, päätti Einari.

    Turvallinen ja luotettava kasvuympäristö

    Juha Vidgrén asuu maaseudulla, maailman pohjoisimman savolaiskunnan Vieremän Niemisen kylällä.

    ”Meillä oli todella aktiivista lentopalloa täällä 2000-luvun alussa ja tuolloin Vieremän Niemisen Nuorisoseuran lentopallojoukkueen kautta tulin mukaan nuorisseuratoimintaan.”

    Hän harrastaa edelleen kylätoimintaa: ”Toimin Vieremän Kylänraitin ja Oriyhdistyksen puheenjohtajana. Tarkoituksenamme on saada aikaan toiminnallisuutta kunnan alueella ja antaa kaikille turvallinen ja luotettava kasvuympäristö – sellainen kuin se itselleni oli 1970- ja 1980-luvulla. Samalla järjestän toimintaa uuden kylätalo Rientolan osalta, joka valmistui tänä vuonna helmikuussa, ja johon olemme jo saaneet toimintaa matalalla kynnyksellä kaikenikäisille kuntalaisille.”

    ”Nuorisoseura Nuori Iisalmi on yhteistyökumppanimme Vieremän raviradan toiminnassa – luotettavaa kumppanuutta arvostan todella paljon ja sitä, että erilaisiin töihin ja tehtäviin löytyy vielä tekijöitä. Sain setä-Esan kautta myös pohjan Ylä-Savon Hippoksen toimintaan.

    Yhdenvertaisuus kaiken perusta

    Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus on Juha Vidgrénin mielestä suurimpia arvoja. Hän pitääkin niiden merkitystä kaiken perustana.

    ”Meille suomalaisille yhdenvertaisuus on ollut täällä maaseudulla hyvin vahva arvo – on eletty maatalouskulttuurissa, jossa työn tekeminen ja naapurien auttaminen loivat vahvan arvopohjan – olimme kaikki samanlaisessa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa asemassa. Tänä päivänä, jos koskaan, tarvittaisiin asenteissa yhdenvertaisuutta lisää”, Vidgrén miettii.

    Entäpä millaisia terveisiä Vidgrén lähettää nykyisin nuorisoseurassa harrastaville nuorille?

     ”Harrastakaa hyvässä porukassa, nauttikaa erilaisista vuodenajoista ja luonnosta, pitäkää kaikista kavereista huolta – ja muistakaa levätä kaiken sometykityksen keskellä.”

     ”Olen usein sanonut meidän koululaisille, että paras asia, minkä Vieremän kirkonkylä on minulle teini-iässä antanut, on tylsistyminen. Kun mitään ei tapahtunut, eikä missään ollut mieleistä tekemistä, niin piti tulla toimeen itsensä kanssa ja huomaamatta luovuuskin alkoi tulla esiin – minulla se tosin kesti kolmekymmentä vuotta, mutta hyvät työkalut sain tylsyyttä vastaan myöhempää elämää varten”, naurahtaa Vidgrén lopuksi.

    Nuorisoseurat-lehdessä on tänä vuonna haastateltu tunnettuja nuorisoseuralaisia. Juha Vidgrénin ajatuksia on päässyt lukemaan lehdestä 3/2021, joka ilmestyi syyskuussa.

  • Tavoitteena aito yhdenvertaisuus

    Tavoitteena aito yhdenvertaisuus

    Aitoon yhdenvertaisuuteen tähtääminen vaatii tietoa, avointa keskustelua ja oman aseman tarkastelua. 
    Millainen on kulttuurinen taustamme? Millaisessa ympäristössä olemme kasvaneet?  Vaikuttaako asenteisiimme, näkemyksiimme ja arvoihimme se, olemmeko kotoisin Hangosta, Ivalosta vai Kööpenhaminasta? Miten tapahtumatuottajina, ohjaajina, suunnittelijoina ja koordinaattoreina edistämme sitä, että nuorisoseurojen tapahtumat ja toiminnot olisivat aidosti yhdenvertaisia ja että mukaan pääsisivät kaikki, myös sukupuoli-, seksuaali-, kieli-, vammais- ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat harrastajat?  

    Näitä ja useita muita kysymyksiä ja pohdintoja käsittelee valmisteilla oleva kulttuurituotannon (YAMK) opinnäytetyöni, jossa tarkastelen, kuinka nuorisoseuratoiminta voitaisiin saada aidosti avoimeksi kaikille. Vuoden 2020 lopulla nuorisoseurojen henkilöstölle tehdyn yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskyselyn anti oli ilahduttavaa. Moni vastaaja käsitteli avoimissa vastauksissa sitä, että olemme vasta matkalla kohti aitoa yhdenvertaisuutta, että rakenteissa on muutettavaa, mutta että keskustelua aiheesta on uskallettu käydä ja omaakin toimintaa tarkastella kriittisesti. 

    Olen vastaajien kanssa samoilla linjoilla. Voimme mielestäni tähdätä aitoon yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen ainoastaan rakenteita muuttamalla, ja rakenteita luomme me yhteiskunnan jäsenet itse.  

    Lisää tietoa ja avointa keskustelua 
    Muun muassa hyvinvointivaltiota, sosiaalista eriarvoisuutta ja sosiaalipolitiikkaa tutkinut historioitsija Sophy Bergenheim kiteyttää mielestäni hyvin sen, mitä tällä hetkellä meidänkin kannattaa tavoitella: ”muita ihmisiä ei voi ymmärtää empatialla ja solidaarisuudella, jos ei ole valmis kohtaamaan itseään vilpittömästi ja kriittisesti”. 

    Nuorisoseuroissa moni toiminta pohjaa pitkiin perinteisiin, siinä missä jotkut toiminnot ovat uusia ja moderneja. On huomionarvoista, että perinteitä ei ole tarpeen eikä tarkoitus häivyttää, vaan tuottaa sellaista toimintaa, joihin tehdään näkyvästi tervetulleeksi kaikki. Tämä onnistuu kohtaamalla ja purkamalla omia ennakkokäsityksiä ja oletuksia, ja ennen kaikkea tiedon lisäämisellä. 

    Vuoden 2021 aikana ja osana opinnäytetyötä jatkamme nuorisoseuroissa avointa keskustelua siitä, kuinka tarkastella ja purkaa omia ennakkoluuloja ja stereotypioita, millä keinoin saisimme kaikki mukaan nuorisoseuratoimintaan, ja millaisia hyviä kokemuksia ja toimintatapoja yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden tukemisesta meillä jo on. Lisäksi tuotamme materiaalia, johon on koottu tietoa yhdenvertaisuuden edistämisestä. Materiaalin toivomme olevan hyödyksi mahdollisimman monille tahoille kulttuurisen nuorisotyön parissa. 

    Teksti: Riikka Järvinen 
    Projektikoordinaattori, kulttuurituotannon (YAMK) opiskelija 

  • Erilainen ja ennalta arvaamaton kolmivuotiskausi haastoi uuteen

    Erilainen ja ennalta arvaamaton kolmivuotiskausi haastoi uuteen

    Valtuuston kolmivuotiskausi on kääntynyt loppusuoralle, ja syksyn Nuorisoseurakokouksessa valitaan uusi valtuusto jatkamaan työtä. Nyt on oivallinen aika pysähtyä tarkastelemaan, mitä olemme yhdessä saaneet aikaan kuluneella kaudella, onko tavoitteet saavutettu. Valtuuston puheenjohtajisto istahti yhdessä etäyhteyksien päähän pohtimaan kulunutta kautta. 

    Kausi 2019–21 oli hyvin toisenlainen kuin kolmivuotisohjelmaa kirjoitettaessa kukaan osasi arvatakaan. Valtuuston kokouksista yli puolet oli etäkokouksia. Pääsimme opiskelemaan uusia taitoja, sähköisiä etäkokous- ja etäryhmätyötaitoja. Tämä toi oman mausteensa valtuuston työskentelyyn, jolle ominaista on yhdessä keskustelu ja vuorovaikutus kokousviikonloppujen puitteissa. Parhaimmillaan hyvät käytänteet ja oppimisen kokemukset jaetaan ja tuodaan yhteiseksi hyväksi. Tähän etäyhteyksien päässä oleminen on vaikuttanut, mutta olemme silti pystyneet käymään yhteistä keskustelua.  

    Tarkastellessamme kulunutta kolmivuotiskautta, sitä on värittänyt kolme merkittävää asiaa: pääsihteerin vaihtuminen, maailmanlaajuinen koronapandemia ja rahoituspohjan muutokset. Mielestämme olemme pystyneet pitämään antamamme lupaukset, joita tarkastelemme. 

    Lupaukset on lunastettu 
    Ovien auki pitäminen kaikille oli haastavampaa tai ainakin erilaista kuin ajattelimme etukäteen. Sosiaalisen etäisyyden vaatimukset haastoivat toimintaa. Kuluneella kaudella olemme saaneet nähdä kuinka seurat ja koko järjestö muuntuivat etäyhteyksiin ja -tapahtumiin sekä loivat ihan uudenlaisia harrastusmuotoja. Etä- ja verkkotapahtumat ovat mahdollistaneet isomman joukon osallistumisen, vaikka kotisohvalta. Tämän myötä osallistumisen kynnys madaltunut uusillekin. Liiton työntekijöiden osaamis- ja muuntautumiskykyä on ollut ilo seurata. Poikkeusaikoinakin työ lasten ja nuorten hyväksi on pysynyt keskiössä ja luovasti on keksitty uudenlaisia tapoja toimia, aikuisjäseniä unohtamatta. Mielestämme olemme pystyneet pitämään lupauksemme. 

    Nuorisoseurapolulla tukemisessa liiton työntekijät ovat olleet merkittävässä roolissa. Järjestö on keskittynyt turvaamaan jäsenseurojensa ja jäsentensä toimintaedellytyksiä sekä mahdollistamaan lasten ja nuorten harrastusten jatkumisen turvallisesti. Määrätietoisesti työntekijät ovat keränneet ja jakaneet tietoa, pitäneet yhteyttä ja ohjeistaneet sekä tukeneet ja pyrkineet löytämään apuja paikallisseuroille. Järjestön johto on tehnyt määrätietoista vaikuttamistyötä valtakunnan tasolla. Mielestämme toinenkin lupaus on täyttynyt, ehkä hiukan eri tavalla kuin alun perin ajattelimme. 

    Kauden aikana vapaaehtoistoimintaa on tuettu monella tavalla. Kolmivuotiskaudella otettiin käyttöön pitkään odotettu jäsenrekisteri helpottamaan paikallisseurojen työtä. Rahankeruumenetelmiä on uudistettu monipuolisemmiksi, muun muassa pienkeräysluvat ja Facebook-kampanjat. On huippua, että jokainen voi syntymäpäiviensä kunniaksi laittaa varainkeruun nuorisoseuroille pystyyn Facebookissa. Lupauksen pitämisessä on onnistuttu näiltä osin. Huolta kuitenkin aiheuttaa vapaaehtoisten etääntyminen toiminnasta rajoitusten aikana, kuinka saadaan heidät takaisin ja uusia mukaan tilanteen tasaantuessa. 

    Toiveena keskustelualusta valtuuston jäsenille 
    Näin ollen voimme todeta menneen kolmivuotiskauden onnistuneen hienosti. Seuraavalle valtuustokaudelle jää kuitenkin toteutettavaksi paljon toivottu keskustelualusta valtuuston jäsenille. Toivomme, että toteutuessaan se voisi vahvistaa yhteenkuulumisen tunnetta ja syventää keskustelua ja tiedonvaihtoa eri alueiden kesken valtuustonkokouksien väleillä sekä aktivoida valtuuston jäseniä osallistumaan kokouksiin. 

    Parasta kolmivuotiskaudella on ollut yhteisen asian äärellä oleminen ja asioiden tarkastelu monesta näkökulmasta yhdessä. On ollut mielenkiintoista päästä seuraamaan näköalapaikalta liiton hallitustyöskentelyä ja liiton työntekijöiden ammattitaitoista ja innostunutta työtä. Puheenjohtajuuden aikana olemme saaneet oppia niin liitosta kuin itsestämmekin uutta, vahvuuksista ja heikkouksista. Kaikin puolin mielenkiintoinen ja merkityksellinen kausi. Kiitos kaikille yhteistyöstä. Toivottavasti nähdään ja halataan pian. 

    Anu Hynynen ja Petra Mäkeläinen
    Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajisto

  • Harrastustoiminnan seminaari torstaina 7.10.  Helsinki – kanavalla

    Harrastustoiminnan seminaari torstaina 7.10. Helsinki – kanavalla

    Miten koronavuosi vaikutti lasten ja nuorten harrastamiseen? Miten kotitausta vaikuttaa harrastamiseen? Millaisia hyvinvointivaikutuksia harrastamisella on?  

    Nuorisoseuraliikkeessä on harrastettu erilaisia kulttuurillisia ja liikunnallisia lajeja läpi pitkän 140-vuotisen historian. Harrastustoiminnalla on paljon erilaisia hyvinvointivaikutuksia, ja itse tekeminen on monin tavoin merkityksellistä. 

    Järjestämme 140-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi seminaarin harrastustoiminnan ajankohtaisista teemoista. Torstaina 7.10. klo 10.00 – 12.30 järjestettävässä tilaisuudessa on luvassa nuorisotutkija Mikko Salasuon puheenvuoro harrastamisesta korona-aikana. Erilaisia näkökulmia harrastamisen kulttuuriin saadaan muun muassa opetus-ja kulttuuriministeriön Henni Axelinin, musiikinopettaja ja nuorisoseura-aktiivi Mika Jämsän sekä Helsingin kaupungin lastenkulttuuripäällikön Pirjetta Mularin toimesta.  

    Seminaarin päättää paneelikeskustelu harrastamisen erilaisista merkityksistä. Keskustelussa on mukana nuoret harrastajat Elsa Weckström ja Mikko Hyypiö, aluepäällikkö Tiina Hörkkö Helsingin kaupungilta, nuorisotutkija Mikko Salasuo sekä nuorisoseura-aktiivi ja ohjaaja Merja Skyttä nuorisoseura Rajan Nuorista avaamassa harrastamisen merkitystä ja kokemuksia Suomen mallista.  

    Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ja se striimataan Helsinki-kanavalle, josta tilaisuutta voi seurata maksutta.  

    HUOM! Teknisistä ongelmista johtuen tilaisuuden suora striimaaminen Helsinki-kanavalle ei onnistunut. Tilaisuuden tallenne julkaistaan kuitenkin myöhemmin. Olemme pahoillamme. Kerromme heti, kun tallenne on nähtävillä.

    Seminaarin avaavat tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sekä Helsingin kaupungin apulaispormestari Paavo Arhinmäki.  

    Lisätietoa ja koko ohjelma löytyy täältä: www.nuorisoseurat.fi/tapahtumat/seminaari  

    Voit osallistua keskusteluun seminaarista sosiaalisen median kanavissa aihetunnisteilla #ns140v, #nuorisoseurat140v ja #puhutaanharrastamisesta 

    Lämpimästi tervetuloa kuulolle!  

    Lisätietoja:  

    Harrastustoiminnan toimialajohtaja Iija Filén 

    iija.filen@nuorisoseurat.fi, puh. 045 633 6944. 

    Voit lukea lisää Nuorisoseurojen juhlavuodesta osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/juhlavuosi 

  • Anna äänesi kuulua – kerro mielipiteesi Nuorisoseurat-lehdestä 31.10.2021

    Anna äänesi kuulua – kerro mielipiteesi Nuorisoseurat-lehdestä 31.10.2021

    Miltä tuntuu Nuorisoseurat-lehti? Imaiseeko se mukaansa, jääkö se jostain syystä tulematta? Mitkä jutut kiinnostaa ja minkä yli hyppäät lukematta? Kerro meille mielipiteesi Nuorisoseurat-lehdestä! Saadun palautteen pohjalta kehitämme nuorisoseurojen viestintää. Tavoitteenamme on palvella jäsenten tarpeita aiempaa paremmin. Kaikkien kyselyyn vastanneiden sekä yhteystietojen jättäneiden kesken arvotaan 100 euron lahjakortti Nuorisoseurojen Puoti -verkkokauppaan.

    Kyselyyn vastataan verkossa. Vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Jos haluat osallistua myös Puoti-lahjakortin arvontaan, täytä yhteystietosi erillisellä lomakkeella. Kysely on auki 15.10. asti.

    Kyselylomakkeeseen >

    Yhteystietolomakkeeseen > (yhteystietoja käytetään ainoastaan arvontaan ja kertynyt aineisto tuhotaan arvonnan päätyttyä.

    Nuorisoseurat-lehti on nuorisoseurajärjestön oma lehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Se postitetaan kaikkien jäsenten kotiin, mikäli osoitetiedot löytyvät nuorisoseurarekisteristä. Uusimman lehden pääset lukemaan tämän linkin takaa >> (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

  • Innostusta Turusta – MOJ!

    Kirjoitellessa tässä muistelen hiukan taakse päin. Oli vuosi 2019 ja alkoi seuraavan vuoden juhlallisuuksien suunnittelu, nimittäin seuramme Turun Kansantanssin Ystävät ry oli täyttämässä 50 vuotta. Tarkoitus oli juhlia suurta virstanpylvästä isosti. Päädyttiin pitämään kansantanssinäytös lokakuussa, 10102020 MOJ50 Meillä on juhlat! Koreografiksi valittiin oman seuran kasvatti eli Järvensivun Helmi. Helmin ensimmäinen ajatus oli, että nyt juhlitaan. Haastateltuaan seuran ohjaajia ja muita henkilöitä, hän huomasi, että isoksi teemaksi nousi kantava yhteisö ja että sitä haluttiin näyttää ja juhlia. Helmi löysi itselleen inspiroivaksi työpariksi Savolaisen Iidan. Ajatuksena oli lähteä luomaan teos vahvasti ihmisistä itsestään. He vastuuttivat ja opastivat kaikkia tekijöitä luomaan materiaalia yhdessä. Salainen tavoite heillä oli murtaa perinteistä opettaja-oppija hierarkiaa ja ehkä välillä siinä onnistuivatkin. Yhteisön juhlimisen rinnalle, vastavoimaksi, nousi kaaos ja maailman täyteys ja kaoottisuus. Mutta lähtikö se sitten toteuttamaan itseään?

    Nimittäin keväällä 2020 maailma pysähtyi ja syntyi uusi normaali. Maailman mullistuessa Helmi ja Iida loivat useampia pilvipalvelukansioita täyteen materiaalia niin videoina ja kirjoitettuina ohjeina, jotta pääsisimme eteenpäin. Kukin ohjaaja omalla tyylillään niitä hyödyntäen. Reilu vuosi vierähti, välillä tanssimme yhdessä turvavälein, välillä etänä kotona tai sitten jouduimme pitämään taukoa kokonaan, jolloin ohjaajat antoivat tehtäviä koteihin. Siitä kaikesta huolimatta yhteisö elää edelleen vahvana. Tänä syksynä olemme päässeet taas takaisin tanssisaleihin ja tanssimaan yhdessä. Voi sitä innostuksen määrää! Nyt kaivamme siis ohjeet pilvipalvelusta esiin ja lähdemme kohti uutta näytöstämme, 50 -vuotisjuhliksi niitä ei oikein voi enää kutsua, mutta juhlitaan muuten vaan.

    Helmi ja Iida ovat joutuneet antamaan vastuun teoksesta eteenpäin seuran ohjaajille, koska elämä on vienyt heitä eteenpäin. Tavoitteenamme on kunnioittaa alkuperäisen teosta ja saattaa tämä tanssiva yhteisö yhdessä lavalle. Aikaa vielä on, koska konsertti siirrettiin reilusti eteenpäin vuoden 2022 syksyyn. Tanssijat osaavat jo kuviot, soittajilla on nuotit hallussa. Ohjaajilla on haaste edessä, miten pitää kokonaisuuksia yllä. Soittajien on välillä verestettävä muistia, muttei kuitenkaan liikaa. Tasapainon löytäminen kaiken keskellä on tärkeintä. Lisäksi tanssijoiden on osittain maltettava, koska ryhmiin voi tulla uusia jäseniä, joille pitää uudelleenopettaa kokonaisuudet. Mielenkiinnon tulee vielä säilyä kaikilla. Kuitenkin luottamus on korkealla, me teemme tämän. Uusia haasteita tulee aina eteen ja tämäkin pitää vaan sellaisena kokea.

    MOJ Meillä on juhlat 29.10.2022 Logomo, Turku!

    Millaisia tunteita kauden aloitus herättää Joensuussa Motorassa?

    Niina Rajamäki (os.Kallioinen)

    Turun Kansantanssin Ystävät ry

    Kansallispukuinen nainen hymyilee kaarioven edessä.
    Niina Rajamäki Martin kirkon edustalla Turussa amerikkalaisvieraiden esiintymisen jälkitunnelmissa.

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / paula.kettu@nuorisoseurat.fi.

  • Myös järjestöissä kannattaa panostaa yhdenvertaisuuteen

    Myös järjestöissä kannattaa panostaa yhdenvertaisuuteen

    Vaikka kuinka yrittäisi, ei tätäkään tekstiä voi kirjoittaa ilman, että puhuttaisiin myös koronasta. Maailman mittakaavassa pandemia on nimittäin lisännyt yhteisöjen eristäytymistä ja aiheuttanut muukalaisvastaisuutta. Monet marginaalissa eläneet vähemmistöt ovat yhä enemmän marginaalissa ja taloudellisesti entistä heikommassa asemassa. Vihapuhe ja salaliittoteoriat voivat hyvin, entistä paremmin. Kenties Suomessa tällaiset korona-aikana lisääntyneet kielteiset ilmiöt eivät ole silmiinpistävän yleisiä, mutta toisaalta rasismi tai muu syrjintä pysyy yleensäkin sillä tavalla piilossa, ettemme me enemmistönä elävät sitä pysty tai halua havaita. Silloin tällöin nousee some-kampanjoita, joissa kertomuksia tuodaan esille, mutta pysyvämmät vaikutukset jäävät epävarmoiksi. Tarkoitus ei nyt ole kuitenkaan osoittaa sormella, vaan muistuttaa, että tämäkin ongelma meillä on edelleen käsissämme, kaikista muista COVID19-ongelmista toipumisen ohella.

    Perustuslakimme antaa suojaa yhdenvertaisuuden periaatteelle. Kansalaisyhteiskunnassa ja järjestöissä yhdenvertaisuuden edistäminen on ollut esillä jo pitkään, ja osa järjestöistä on perustettu nimenomaan tämän vuoksi, siis edistämään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. Järjestöt ovat siis yhdenvertaisuuden edistäjiä ja vaikuttajia. Mutta niiden pitää olla myös toteuttajia. Yhdenvertaisuuden aito toteutuminen (onko se muuten utopia?) on kuitenkin kiinni sen verran monista eri tekijöistä, että olisi kai lapsellista ajatella, että kyllähän yhdenvertaisuus varmasti ainakin kolmannella sektorilla on jo maalissa. Eipä taida olla.

    Milloin yhdenvertaisuudessa sitten ollaan riittävän pitkällä? Tälle voisi hahmotella muutamia kriteereitä. Ensin voidaan puhua toimintakulttuurista. Sen pitäisi toteuttaa inkluusion ideaa ja vahvistaa kuulumisen tunnetta. Käytännössä se tarkoittaa, että mukana toiminnassa, osallistujana, vapaaehtoisena ja erilaisissa vastuutehtävissä, on paljon erilaisista lähtökohdista ja eri kulttuuritaustoista tulevia, eri-ikäisiä ja eri sukupuolten edustajia. Toiseksi, jos kyse on työntekijöistä, yhdenvertaisuus toteutuu, jos työhön voidaan ottaa pätevä ja sopiva riippumatta esimerkiksi henkilön uskonnosta, etnisestä taustasta tai vaikkapa synnyinmaasta. Kolmanneksi, rasismi ja epäasiallinen kohtelu pitää kitkeä pois, jos sitä esiintyy, ja sitä pitää myös ennaltaehkäistä. Keskeiset toimijat kannattaa kouluttaa tähän varta vasten.

    Tutkimusten mukaan diversiteettiin ja yhdenvertaisuuteen panostavat yritykset menestyvät. Ne ovat muun muassa kannattavuudessa muita edellä. Niillä on myös uskollisemmat asiakkaat ja sitoutuneemmat työntekijät. Miksi tämä ei pätisi myös järjestöihin?

    Markus Söderlund 
    Yhteiset Lapsemme ry:n toiminnanjohtaja 

  • Opiskelu vei Kirsin Etelä-Hämeestä Pohjois-Pohjanmaalle

    Opiskelu vei Kirsin Etelä-Hämeestä Pohjois-Pohjanmaalle

    Vitsinä heitetystä ajatuksesta syntyi uusi seura Ouluun 

    Kirsi Raetsaari on 45-vuotias kahden tytön äiti, joka yhdistystoiminnan lisäksi viettää vapaa-aikaansa perheen kanssa talvisin laskettelurinteessä ja kesäisin asuntovaunukiertueella. Hänen nuorisoseurapolkunsa on kiertänyt Hollolan Nuorisoseurasta Oulunsaloon, jonka jälkeen hän oli perustamassa Ouluun Nuorisoseura Vilikkaan. 

    Miten tulit mukaan nuoriseuratoimintaan? 
    Muutin lukion alkaessa Lahteen, ja äitini mielestä tarvitsin harrastuksen. Alakoulussa harrastamani pianonsoitto ja tanhu olivat hautautuneet yläkoulun alussa. Äitini ystävän tytär, Pirita Laiho, tarvitsi apuohjaajan kansantanssiryhmäänsä Hollolan Nuorisoseurassa.  Ensimmäisen talven aikana suoritin C-ohjaajakoulutuksen, ja seuraavana syksynä minulle annettiin oma lasten ryhmä ja suoritin B-ohjaajakoulutuksen.  

    Missä nuorisoseuroissa olet ollut ja millaisissa rooleissa olet toiminut? 
    Tanssin Matissa ja Maijoissa 1990-luvun lopulle. Hollolan Nuorisoseurassa ohjasin kesään 1996 asti, jolloin muutin Ouluun opiskelemaan yliopistoon kasvatustieteitä. Tein päättöharjoitteluni Suomen Nuorisoseurojen Liitolla koulutussuunnittelijana kehittäen kansantanssiohjaajakoulutusta. Kesällä 2000 olin Kalevan nuorten liitolla kesätöissä kehittämässä KNoppi-kerhonohjaajakoulutusta. Palkkatöiden lisäksi luurasin kymmenisen vuotta monenlaisissa vapaaehtoistehtävissä, mm. liiton nuorisotoimikunnassa, edustajana CIOFF:n elimissä, festareilla kaikissa mahdollisissa tehtävissä stagemanagerista lasten kenttäohjelmien koreografiointiin ja Tanssirallin tuomarointiin. Olin kuusi vuotta myös Kalevan Nuorten Liiton hallituksen jäsenenä. Pidin kansantanssin viikonloppukursseja lähialueen seuroissa ja KNoppi-koulutuksia pitkin Suomea yhdessä Pirita Laihon ja Annukka Kyytisen kanssa.  

    Muuttaessani Ouluun opiskeli paljon kavereitani tanssinopettajiksi Oulun konservatoriossa.  He rekrytoivat minut Oulunsalon Nuorisoseuraan ohjaajaksi keväällä 1997. Ohjasin Oulunsalossa eri-ikäisiä lapsia kevääseen 2007 asti, jolloin jäin äitiyslomalle. Aloittaessani seurassa oli kaksi lasten ja yksi aikuisten kansantanssiryhmää. Toiminnan kasvaessa toimin ohjaajavastaavana ja rekrytoin myös lisää ohjaajia muun muassa Tarja Koskelan ja Heli Honkalammen. Heli oli suunnitellut “vauvatanhun” perustamista ja hänen jäätyä äitiyslomalle vuotta ennen minua, “vauvatanhun” kehittelyä jatkoivat Hanna Poikela harjoittelijana ja Niina Susan Sassali Oamkin opettajana eli harjoittelun ohjaajana. 

    Kun jättäydyin vapaalle, tuntui siltä, että takki oli aika tyhjä. Helin ja Tarjan kanssa tuli puheeksi, että olisipa hienoa aloittaa tyhjältä pöydältä jotain ihan uutta. Ensin se oli vitsi, mutta kun lapset kasvoivat, aloimme puhua vähemmän vitsikkääseen sävyyn siitä, miksi kuljettaisimme heitä harjoituksiin Oulunsaloon, kun voisimme aivan hyvin perustaa Ouluun oman ja ennen kaikkea omannäköisemme kaupunkiseuran.  

    Toukokuun lopulla 2010 istuimme Helin ja Tarjan kanssa alas suunnittelemaan toimintaa tarkemmin ja vähän jälkeen puolen yön Nuorisoseura Vilikas oli ilmoitettu yhdistysrekisteriin. Elokuussa aloittivat toimintansa vanhempi-lapsi -ryhmä Kintas Helin ohjaamana sekä 3-4 -vuotiaiden Hyrrä, johon viimein pienen suostuttelun jälkeen Hanna Poikela alkoi ohjaajaksi. Tällä hetkellä ryhmiä on yhteensä yhdeksän. Olen toiminut alusta saakka Vilikkaan varapuheenjohtajana, taloudenhoitajana ja ohjaajavastaavana.  

    Miksi olet muuttanut? Onko muuttoihin vaikuttanut se, millaista nuorisoseuratoimintaa uudella paikkakunnalla on?  
    Olen muuttanut aina muista kuin nuorisoseurasyistä. Nuorisoseuralaisena on ollut helppo pysyä paikkakunnasta riippumatta. 

    Miten paikallisuus on näkynyt eri nuorisoseuroissa? 
    Se näkyy siinä, miten harrastustoimintaa paikkakunnalla arvostetaan. Jossakin toimintaan riittää tulijoita, koska harrastuksella on hyvä maine. Kansantanssissa yksi paikallinen ominaisuus on yllätyksekseni myös perinteet: jossakin on pitkät perinteet nimenomaan perinteisen kansantanssin ylläpitämisessä, toisaalla arvostetaan enemmän uutta luovaa ja koreografisoitua kansantanssia. Merkittävämpää on ehkä se, pyöriikö toiminta oman talon ympärillä vai ei. Talo on toisaalta valtava voimavara, mutta myös iso ylläpidettävä kustannuserä. Kansantanssitoiminnassa oleellista on myös festareille osallistuminen. Näin pohjoissuomalaisena kieltämättä kirpaisee joka kerta, kun suunnitellaan massiivista talkoourakkaa talvelle, jotta saadaan kokoon bussimatkoihin tarvittavat rahat. 

    Jos voisit ottaa yhden hyvän asian jokaisesta seurasta mukaasi, mitä ne olisivat? 
    Enemmän kuin asioita kaipaan, arvostan ja lämmöllä muistelen tiettyjä ihmisiä. Ehkä se kertoo minusta toimijana jotain. Arvostan yhteistyötä, johon kaikki sitoutuvat lupaamallaan tavalla. Olen onnekas, kun olen saanut toimia eri tehtävissä niin monen mahtavan tyypin kanssa. Parasta on, kun festareilla kulkiessa tulee vastaan niin paljon tuttuja vuosien varrelta. Ja kun seuratoimintaa pyörittäessä tulee pulmia vastaan, on heti mielessä monta, keneltä voi kysäistä konsultaatiota. 

    Mitä yhdenvertaisuus merkitsee sinulle? 
    Kukin saa osallistua omista lähtökohdistaan ja omilla ehdoillaan mukaan yhteiseen toimintaan. Yhdessä tekeminen on aina enemmän kuin yksin tekeminen. Joskus joku jaksaa ja haluaa tehdä enemmän, jolloin hän voi ottaa enemmän vastuuta. Joskus joku haluaa olla mukana, vaikka tiukassa tilanteessaan tai pienemmillä voimavaroillaan pystyy osallistumaan vain pienemmällä panoksella. Hänenkin panoksensa on silti yhtä tärkeä ja arvokas. 

    Kuva: Mikko Törmänen

  • Nyt on 82 valtuustopaikkaa auki – lähde mukaan vaikuttamaan

    Nyt on 82 valtuustopaikkaa auki – lähde mukaan vaikuttamaan

    Suomen Nuorisoseurojen uusi valtuusto valitaan Nuorisoseurakokouksessa 9.–10.10. Valtuustoon valitaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 40 jäsentä ja heille varajäsenet. Nyt on oiva mahdollisuus päästä järjestön huippupaikalle vaikuttamaan, koska valtuustolla on todella tärkeä tehtävä järjestössä. Se hyväksyy toiminnan kivijalat: toimintasuunnitelma ja -kertomuksen, tilipäätöksen sekä säännöt. Kaksi kertaa vuodessa kokoontuva valtuusto myös valitsee liiton hallituksen ja sen puheenjohtajan.

    ”Kannustaisin kaikkia rohkeasti asettumaan ehdolle uuteen valtuustoon. Vilpittömästi voin todeta, että työ valtuutettuna on mielenkiintoista ja monella tavalla palkitsevaa. On tärkeää muistaa, että järjestö ja sen toiminta ovat sellaisia kuin sen jäsenet ovat eli järjestömme asioista päätämme me jäsenet yhdessä eri luottamustehtävissämme”, muistuttaa Ira Korkala, joka on toiminut kaksi täyttä valtuuston kolmivuotiskautta.

    Ehdotuksen tekee virallisesti jäsenseura. Eli jos haluat asettautua ehdolle, ilmaise asia seurasi johtokunnalle. Jos taas haluat ehdottaa jotakuta muuta, kysy ehdokkaalta, onko hän käytettävissä.

    ”Sinun ei tarvitse olla valmiiksi kaiken tietävä järjestöjyrä tai jyrä varsinkaan, demokraattinen päätöksenteko antaa tilaa ja äänen kaikenlaisille vaikuttajille, niin noviiseille kuin kokeneemmillekin. Tärkeintä on uteliaisuus uutta ja tulevaa kohtaan, yhdessä tekemällä opitaan ja saavutetaan parhaat tulokset asiassa kuin asiassa”, kannustaa Korkala.

    Korkalan mukaan valtuuston kokoukset ovat aina hyvin innostavia tapaamisia. Verkostoituminen ja eri maakuntien nuorisoseuratoimintaan tutustuminen avaavat silmiä uudella tavalla järjestömme laadukkaaseen ja monipuoliseen toimintaan ja sen jäsenistöön.

    Tunnetun ja arvostetun järjestön luottamustehtävissä toimiminen antaa hyvät valmiudet toimia myös muiden yhdistysten ja järjestöjen vaikuttajatehtävissä. ”Yllättävän monen vaikuttajan ansioluettelosta löytyykin luottamustoimia nuorisoseurajärjestössä. Erityisesti nuoria muistuttaisin, että nuorisoseuran luottamustoimissa oppiessa sinusta voi kasvaa tulevaisuuden hallitusammattilainen työelämän tai vapaa-ajan päätöksentekoon ja vastuunkantoon”, toteaa Korkala.

    Lisätietoja valtuuston ehdokasasettelusta löydät Nuorisoseurakokouksen sivulta

  • Tanssimanian ohjelma julkistettu – osta liput ennakkoon!

    Tanssimanian ohjelma julkistettu – osta liput ennakkoon!

    Tanssimaniaa tanssitaan kaksipäiväisenä 24.-26.9.2021. Tanssimaniassa voi nauttia kansantanssin uusimmista teoksista ja esityksistä, kouluttautua tanssin verkkotyöpajoissa tai osallistua 12-17-vuotiaiden DÄÄNS Stream -leirille. Tapahtuman avaa tanssikieltoa ja kansantanssin sukupuoliajattelua käsittelevä Tanhujalostamo-seminaari.

    Tanssimaniasta on mahdollista nauttia myös paikan päällä. Ennakkolippuja Tullikamarin Pakkahuoneella järjestettäviin konsertteihin on myynnissä rajallinen määrä Tiketissä ja Lippupisteessä, joten olethan nopea! Konsertit myös striimataan, ja niiden katseluoikeudet tulevat myyntiin 17.9.2021.

    Maniapajat toteutetaan verkkokoulutuksina lauantaina 25.9.2021. Tarjolla on niin kansantanssia kuin tanssia 1920-luvun tyyliin, sekä aina ajankohtaista kehonhuoltoa. Osallistumisoikeuden Maniapajoihin voit ostaa Nuorisoseurojen Puodissa

    Myös nuorten tanssijoiden DÄÄNS-leiri toteutetaan verkossa, ja siihen sisältyy työpajojen lisäksi kattava paketti tapahtuman striimattuja konsertteja. Varaa ryhmällesi DÄÄNS-leiri 9.9.2021 mennessä!