Torstaina 7.10. pidetty harrastustoiminnan seminaari: Harrastustoiminta Suomessa – tänään ja tulevaisuudessa on nyt katsottavissa Helsinki-kanavalla täällä. (aukeaa uuteen ikkunaan)
Blog
-
Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Pekka Mönttiselle menestyksekkäästä johtamisesta
Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Helsingin kaupungin pitkäaikaiselle työntekijälle Pekka Mönttiselle. Mönttinen on toiminut lasten ja nuorten taideharrastusten mahdollistajana kuudella eri vuosikymmenellä. Palkinto luovutettiin Harrastustoiminnan seminaarissa Helsingin Oodissa torstaina 7.10.2021.
Mönttisen tie vei Joensuusta Keski-Suomeen kulttuurisihteerin ja järjestötöiden pariin 1970-luvun loppupuolella. Seuraavan vuosikymmenen lopulla kutsui Helsingin kaupunki, jossa hän johti menestyksekkäästi muun muassa nuorten kulttuuriareena Glorian toimintaa parinkymmenen vuoden ajan. Viimeisinä vuosina Mönttinen on ollut rakentamassa Suvilahteen yhtä Suomen hienointa nuorisotyön keskusta Tiivistämöä, joka mahdollistaa nuorille hienot puitteet kulttuurisiin harrastuksiin.
Mönttinen on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa myös valtakunnallisen Nuori Kulttuuri -toiminnan uudistumiseen osallistumalla ja osallistamalla omaa henkilöstöään uuden Nuori Kulttuuri -strategian tekemiseen.
”Pekka Mönttisellä on ihailtava piirre kohdata kaikki ihmiset samanarvoisina. Tämä on mahdollistanut pitkän ja menestyksekkään uran, jonka vaikutuksia voimme nähdä tuhansissa ja tuhansissa suomalaisissa ihmisessä tänäkin päivänä”, kommentoi palkintoa Nuori Kulttuuri-toiminnan vetäjä, Suomen Nuorisoseurojen kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen.
“Kulttuurinen nuorisotyön tarvitsee lipunkantajia, jollainen Pekka Mönttinen on ehdottomasti ollut. Mönttinen on tehnyt laaja-alaisesti töitä sekä kunta- että järjestöpuolen kanssa ja tällaista yhteistyötä on ilo palkita”, riemuitsee Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.
”Pekka Mönttinen on kulttuurisen nuorisotyön ennakkoluuloton ja läpi vuosien utelias suurmies, joka osaa ja uskaltaa antaa nuorille tilaa tehdä ja kasvaa. Pekka uskoo jokaisen nuoren mahdollisuuksiin ja oikeuteen olla täysi itsensä ja kulttuurin voimaan parantavana voimana. Pekka on jättänyt työllään lähtemättömän jäljen moniin tuttuihin ja tuntemattomiin kulttuurin tekijöihin. On upeaa, että Pekan ansiokas työ kulttuurisen nuorisotyön eteen on tunnistettu”, iloitsee palkinnosta Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.
Kuva: Jarno Marjamäki
-
Seminaarin suora striimaaminen ei onnistunut teknisten ongelmien vuoksi
Harrastustoiminnan seminaarin suora striimaaminen tänään torstaina 7.10. klo 10 alkaen Helsinki-kanavalla ei onnistunut teknisten ongelmien vuoksi. Tilaiduuden tallenne julkaistaan kuitenkin myöhemmin. Olemme erittäin pahoillamme. Kerromme heti, kun tallenne on nähtävillä.
-
Esa-sedän esimerkkiä mukaan toimintaan: ”Tylsistyminen on lahja, se nostaa luovuuden esiin”
Juha Vidgrénin setä Esa oli aktiivinen nuorisoseuralainen Iisalmessa ja hänen kauttaan Juha sai ensikosketuksen nuorisoseuratoimintaan 1980-luvulla. ”Täällä maaseudulla nuorten toiminta ja suomalaisen kulttuurin ylläpitäminen on ollut lähellä sydäntä pienestä pitäen, ja siitä on tullut itselle tärkeä osa oman, paikallisen kulttuurielämän tukemisen kautta”, kertoo Juha Vidgrén, joka työskentelee vieremäläisen perheyrityksen Ponsse Oyj:n tehtaalla päivittäin henkilöstö- ja yhteiskuntasuhdetyössä. Opettajaksi Oulussa valmistunut Vidgrén on yrityksen suurin omistaja.
Ponsse Oyj on yksi maailman johtavia metsäkonevalmistajia. Yrityksen perusti Juha Vidgrénin isä Einari 1970 Vieremälle. Nimensä yritys on saanut kirkonkylällä vapaana kuljeskelleen sekarotuisen sitkeän jäniskoiran mukaan. Ponsse-koiran turkki oli harmaankirjava ja ruma – kyläläisten mukaan yhtä ruma kuin Einarin ensimmäinen, kierrätysosista tehty metsätraktori. ”Mikähän Ponsse tuostakii tulloo”, kylällä ihmeteltiin. ”Nyt sillä on jo nimikii – siitä tulloo Ponsse!”, päätti Einari.
Turvallinen ja luotettava kasvuympäristö
Juha Vidgrén asuu maaseudulla, maailman pohjoisimman savolaiskunnan Vieremän Niemisen kylällä.
”Meillä oli todella aktiivista lentopalloa täällä 2000-luvun alussa ja tuolloin Vieremän Niemisen Nuorisoseuran lentopallojoukkueen kautta tulin mukaan nuorisseuratoimintaan.”
Hän harrastaa edelleen kylätoimintaa: ”Toimin Vieremän Kylänraitin ja Oriyhdistyksen puheenjohtajana. Tarkoituksenamme on saada aikaan toiminnallisuutta kunnan alueella ja antaa kaikille turvallinen ja luotettava kasvuympäristö – sellainen kuin se itselleni oli 1970- ja 1980-luvulla. Samalla järjestän toimintaa uuden kylätalo Rientolan osalta, joka valmistui tänä vuonna helmikuussa, ja johon olemme jo saaneet toimintaa matalalla kynnyksellä kaikenikäisille kuntalaisille.”
”Nuorisoseura Nuori Iisalmi on yhteistyökumppanimme Vieremän raviradan toiminnassa – luotettavaa kumppanuutta arvostan todella paljon ja sitä, että erilaisiin töihin ja tehtäviin löytyy vielä tekijöitä. Sain setä-Esan kautta myös pohjan Ylä-Savon Hippoksen toimintaan.
Yhdenvertaisuus kaiken perusta
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus on Juha Vidgrénin mielestä suurimpia arvoja. Hän pitääkin niiden merkitystä kaiken perustana.
”Meille suomalaisille yhdenvertaisuus on ollut täällä maaseudulla hyvin vahva arvo – on eletty maatalouskulttuurissa, jossa työn tekeminen ja naapurien auttaminen loivat vahvan arvopohjan – olimme kaikki samanlaisessa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa asemassa. Tänä päivänä, jos koskaan, tarvittaisiin asenteissa yhdenvertaisuutta lisää”, Vidgrén miettii.
Entäpä millaisia terveisiä Vidgrén lähettää nykyisin nuorisoseurassa harrastaville nuorille?
”Harrastakaa hyvässä porukassa, nauttikaa erilaisista vuodenajoista ja luonnosta, pitäkää kaikista kavereista huolta – ja muistakaa levätä kaiken sometykityksen keskellä.”
”Olen usein sanonut meidän koululaisille, että paras asia, minkä Vieremän kirkonkylä on minulle teini-iässä antanut, on tylsistyminen. Kun mitään ei tapahtunut, eikä missään ollut mieleistä tekemistä, niin piti tulla toimeen itsensä kanssa ja huomaamatta luovuuskin alkoi tulla esiin – minulla se tosin kesti kolmekymmentä vuotta, mutta hyvät työkalut sain tylsyyttä vastaan myöhempää elämää varten”, naurahtaa Vidgrén lopuksi.
Nuorisoseurat-lehdessä on tänä vuonna haastateltu tunnettuja nuorisoseuralaisia. Juha Vidgrénin ajatuksia on päässyt lukemaan lehdestä 3/2021, joka ilmestyi syyskuussa.
-
Tavoitteena aito yhdenvertaisuus
Aitoon yhdenvertaisuuteen tähtääminen vaatii tietoa, avointa keskustelua ja oman aseman tarkastelua.
Millainen on kulttuurinen taustamme? Millaisessa ympäristössä olemme kasvaneet? Vaikuttaako asenteisiimme, näkemyksiimme ja arvoihimme se, olemmeko kotoisin Hangosta, Ivalosta vai Kööpenhaminasta? Miten tapahtumatuottajina, ohjaajina, suunnittelijoina ja koordinaattoreina edistämme sitä, että nuorisoseurojen tapahtumat ja toiminnot olisivat aidosti yhdenvertaisia ja että mukaan pääsisivät kaikki, myös sukupuoli-, seksuaali-, kieli-, vammais- ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat harrastajat?Näitä ja useita muita kysymyksiä ja pohdintoja käsittelee valmisteilla oleva kulttuurituotannon (YAMK) opinnäytetyöni, jossa tarkastelen, kuinka nuorisoseuratoiminta voitaisiin saada aidosti avoimeksi kaikille. Vuoden 2020 lopulla nuorisoseurojen henkilöstölle tehdyn yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskyselyn anti oli ilahduttavaa. Moni vastaaja käsitteli avoimissa vastauksissa sitä, että olemme vasta matkalla kohti aitoa yhdenvertaisuutta, että rakenteissa on muutettavaa, mutta että keskustelua aiheesta on uskallettu käydä ja omaakin toimintaa tarkastella kriittisesti.
Olen vastaajien kanssa samoilla linjoilla. Voimme mielestäni tähdätä aitoon yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen ainoastaan rakenteita muuttamalla, ja rakenteita luomme me yhteiskunnan jäsenet itse.
Lisää tietoa ja avointa keskustelua
Muun muassa hyvinvointivaltiota, sosiaalista eriarvoisuutta ja sosiaalipolitiikkaa tutkinut historioitsija Sophy Bergenheim kiteyttää mielestäni hyvin sen, mitä tällä hetkellä meidänkin kannattaa tavoitella: ”muita ihmisiä ei voi ymmärtää empatialla ja solidaarisuudella, jos ei ole valmis kohtaamaan itseään vilpittömästi ja kriittisesti”.Nuorisoseuroissa moni toiminta pohjaa pitkiin perinteisiin, siinä missä jotkut toiminnot ovat uusia ja moderneja. On huomionarvoista, että perinteitä ei ole tarpeen eikä tarkoitus häivyttää, vaan tuottaa sellaista toimintaa, joihin tehdään näkyvästi tervetulleeksi kaikki. Tämä onnistuu kohtaamalla ja purkamalla omia ennakkokäsityksiä ja oletuksia, ja ennen kaikkea tiedon lisäämisellä.
Vuoden 2021 aikana ja osana opinnäytetyötä jatkamme nuorisoseuroissa avointa keskustelua siitä, kuinka tarkastella ja purkaa omia ennakkoluuloja ja stereotypioita, millä keinoin saisimme kaikki mukaan nuorisoseuratoimintaan, ja millaisia hyviä kokemuksia ja toimintatapoja yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden tukemisesta meillä jo on. Lisäksi tuotamme materiaalia, johon on koottu tietoa yhdenvertaisuuden edistämisestä. Materiaalin toivomme olevan hyödyksi mahdollisimman monille tahoille kulttuurisen nuorisotyön parissa.
Teksti: Riikka Järvinen
Projektikoordinaattori, kulttuurituotannon (YAMK) opiskelija -
Erilainen ja ennalta arvaamaton kolmivuotiskausi haastoi uuteen
Valtuuston kolmivuotiskausi on kääntynyt loppusuoralle, ja syksyn Nuorisoseurakokouksessa valitaan uusi valtuusto jatkamaan työtä. Nyt on oivallinen aika pysähtyä tarkastelemaan, mitä olemme yhdessä saaneet aikaan kuluneella kaudella, onko tavoitteet saavutettu. Valtuuston puheenjohtajisto istahti yhdessä etäyhteyksien päähän pohtimaan kulunutta kautta.
Kausi 2019–21 oli hyvin toisenlainen kuin kolmivuotisohjelmaa kirjoitettaessa kukaan osasi arvatakaan. Valtuuston kokouksista yli puolet oli etäkokouksia. Pääsimme opiskelemaan uusia taitoja, sähköisiä etäkokous- ja etäryhmätyötaitoja. Tämä toi oman mausteensa valtuuston työskentelyyn, jolle ominaista on yhdessä keskustelu ja vuorovaikutus kokousviikonloppujen puitteissa. Parhaimmillaan hyvät käytänteet ja oppimisen kokemukset jaetaan ja tuodaan yhteiseksi hyväksi. Tähän etäyhteyksien päässä oleminen on vaikuttanut, mutta olemme silti pystyneet käymään yhteistä keskustelua.
Tarkastellessamme kulunutta kolmivuotiskautta, sitä on värittänyt kolme merkittävää asiaa: pääsihteerin vaihtuminen, maailmanlaajuinen koronapandemia ja rahoituspohjan muutokset. Mielestämme olemme pystyneet pitämään antamamme lupaukset, joita tarkastelemme.
Lupaukset on lunastettu
Ovien auki pitäminen kaikille oli haastavampaa tai ainakin erilaista kuin ajattelimme etukäteen. Sosiaalisen etäisyyden vaatimukset haastoivat toimintaa. Kuluneella kaudella olemme saaneet nähdä kuinka seurat ja koko järjestö muuntuivat etäyhteyksiin ja -tapahtumiin sekä loivat ihan uudenlaisia harrastusmuotoja. Etä- ja verkkotapahtumat ovat mahdollistaneet isomman joukon osallistumisen, vaikka kotisohvalta. Tämän myötä osallistumisen kynnys madaltunut uusillekin. Liiton työntekijöiden osaamis- ja muuntautumiskykyä on ollut ilo seurata. Poikkeusaikoinakin työ lasten ja nuorten hyväksi on pysynyt keskiössä ja luovasti on keksitty uudenlaisia tapoja toimia, aikuisjäseniä unohtamatta. Mielestämme olemme pystyneet pitämään lupauksemme.Nuorisoseurapolulla tukemisessa liiton työntekijät ovat olleet merkittävässä roolissa. Järjestö on keskittynyt turvaamaan jäsenseurojensa ja jäsentensä toimintaedellytyksiä sekä mahdollistamaan lasten ja nuorten harrastusten jatkumisen turvallisesti. Määrätietoisesti työntekijät ovat keränneet ja jakaneet tietoa, pitäneet yhteyttä ja ohjeistaneet sekä tukeneet ja pyrkineet löytämään apuja paikallisseuroille. Järjestön johto on tehnyt määrätietoista vaikuttamistyötä valtakunnan tasolla. Mielestämme toinenkin lupaus on täyttynyt, ehkä hiukan eri tavalla kuin alun perin ajattelimme.
Kauden aikana vapaaehtoistoimintaa on tuettu monella tavalla. Kolmivuotiskaudella otettiin käyttöön pitkään odotettu jäsenrekisteri helpottamaan paikallisseurojen työtä. Rahankeruumenetelmiä on uudistettu monipuolisemmiksi, muun muassa pienkeräysluvat ja Facebook-kampanjat. On huippua, että jokainen voi syntymäpäiviensä kunniaksi laittaa varainkeruun nuorisoseuroille pystyyn Facebookissa. Lupauksen pitämisessä on onnistuttu näiltä osin. Huolta kuitenkin aiheuttaa vapaaehtoisten etääntyminen toiminnasta rajoitusten aikana, kuinka saadaan heidät takaisin ja uusia mukaan tilanteen tasaantuessa.
Toiveena keskustelualusta valtuuston jäsenille
Näin ollen voimme todeta menneen kolmivuotiskauden onnistuneen hienosti. Seuraavalle valtuustokaudelle jää kuitenkin toteutettavaksi paljon toivottu keskustelualusta valtuuston jäsenille. Toivomme, että toteutuessaan se voisi vahvistaa yhteenkuulumisen tunnetta ja syventää keskustelua ja tiedonvaihtoa eri alueiden kesken valtuustonkokouksien väleillä sekä aktivoida valtuuston jäseniä osallistumaan kokouksiin.Parasta kolmivuotiskaudella on ollut yhteisen asian äärellä oleminen ja asioiden tarkastelu monesta näkökulmasta yhdessä. On ollut mielenkiintoista päästä seuraamaan näköalapaikalta liiton hallitustyöskentelyä ja liiton työntekijöiden ammattitaitoista ja innostunutta työtä. Puheenjohtajuuden aikana olemme saaneet oppia niin liitosta kuin itsestämmekin uutta, vahvuuksista ja heikkouksista. Kaikin puolin mielenkiintoinen ja merkityksellinen kausi. Kiitos kaikille yhteistyöstä. Toivottavasti nähdään ja halataan pian.
Anu Hynynen ja Petra Mäkeläinen
Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajisto -
Harrastustoiminnan seminaari torstaina 7.10. Helsinki – kanavalla
Miten koronavuosi vaikutti lasten ja nuorten harrastamiseen? Miten kotitausta vaikuttaa harrastamiseen? Millaisia hyvinvointivaikutuksia harrastamisella on?
Nuorisoseuraliikkeessä on harrastettu erilaisia kulttuurillisia ja liikunnallisia lajeja läpi pitkän 140-vuotisen historian. Harrastustoiminnalla on paljon erilaisia hyvinvointivaikutuksia, ja itse tekeminen on monin tavoin merkityksellistä.
Järjestämme 140-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi seminaarin harrastustoiminnan ajankohtaisista teemoista. Torstaina 7.10. klo 10.00 – 12.30 järjestettävässä tilaisuudessa on luvassa nuorisotutkija Mikko Salasuon puheenvuoro harrastamisesta korona-aikana. Erilaisia näkökulmia harrastamisen kulttuuriin saadaan muun muassa opetus-ja kulttuuriministeriön Henni Axelinin, musiikinopettaja ja nuorisoseura-aktiivi Mika Jämsän sekä Helsingin kaupungin lastenkulttuuripäällikön Pirjetta Mularin toimesta.
Seminaarin päättää paneelikeskustelu harrastamisen erilaisista merkityksistä. Keskustelussa on mukana nuoret harrastajat Elsa Weckström ja Mikko Hyypiö, aluepäällikkö Tiina Hörkkö Helsingin kaupungilta, nuorisotutkija Mikko Salasuo sekä nuorisoseura-aktiivi ja ohjaaja Merja Skyttä nuorisoseura Rajan Nuorista avaamassa harrastamisen merkitystä ja kokemuksia Suomen mallista.
Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ja se striimataan Helsinki-kanavalle, josta tilaisuutta voi seurata maksutta.
HUOM! Teknisistä ongelmista johtuen tilaisuuden suora striimaaminen Helsinki-kanavalle ei onnistunut. Tilaisuuden tallenne julkaistaan kuitenkin myöhemmin. Olemme pahoillamme. Kerromme heti, kun tallenne on nähtävillä.Seminaarin avaavat tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sekä Helsingin kaupungin apulaispormestari Paavo Arhinmäki.
Lisätietoa ja koko ohjelma löytyy täältä: www.nuorisoseurat.fi/tapahtumat/seminaari
Voit osallistua keskusteluun seminaarista sosiaalisen median kanavissa aihetunnisteilla #ns140v, #nuorisoseurat140v ja #puhutaanharrastamisesta
Lämpimästi tervetuloa kuulolle!
Lisätietoja:
Harrastustoiminnan toimialajohtaja Iija Filén
iija.filen@nuorisoseurat.fi, puh. 045 633 6944.
Voit lukea lisää Nuorisoseurojen juhlavuodesta osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/juhlavuosi
-
Anna äänesi kuulua – kerro mielipiteesi Nuorisoseurat-lehdestä 31.10.2021
Miltä tuntuu Nuorisoseurat-lehti? Imaiseeko se mukaansa, jääkö se jostain syystä tulematta? Mitkä jutut kiinnostaa ja minkä yli hyppäät lukematta? Kerro meille mielipiteesi Nuorisoseurat-lehdestä! Saadun palautteen pohjalta kehitämme nuorisoseurojen viestintää. Tavoitteenamme on palvella jäsenten tarpeita aiempaa paremmin. Kaikkien kyselyyn vastanneiden sekä yhteystietojen jättäneiden kesken arvotaan 100 euron lahjakortti Nuorisoseurojen Puoti -verkkokauppaan.
Kyselyyn vastataan verkossa. Vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Jos haluat osallistua myös Puoti-lahjakortin arvontaan, täytä yhteystietosi erillisellä lomakkeella. Kysely on auki 15.10. asti.
Yhteystietolomakkeeseen > (yhteystietoja käytetään ainoastaan arvontaan ja kertynyt aineisto tuhotaan arvonnan päätyttyä.
Nuorisoseurat-lehti on nuorisoseurajärjestön oma lehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Se postitetaan kaikkien jäsenten kotiin, mikäli osoitetiedot löytyvät nuorisoseurarekisteristä. Uusimman lehden pääset lukemaan tämän linkin takaa >> (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
-
Innostusta Turusta – MOJ!
Kirjoitellessa tässä muistelen hiukan taakse päin. Oli vuosi 2019 ja alkoi seuraavan vuoden juhlallisuuksien suunnittelu, nimittäin seuramme Turun Kansantanssin Ystävät ry oli täyttämässä 50 vuotta. Tarkoitus oli juhlia suurta virstanpylvästä isosti. Päädyttiin pitämään kansantanssinäytös lokakuussa, 10102020 MOJ50 Meillä on juhlat! Koreografiksi valittiin oman seuran kasvatti eli Järvensivun Helmi. Helmin ensimmäinen ajatus oli, että nyt juhlitaan. Haastateltuaan seuran ohjaajia ja muita henkilöitä, hän huomasi, että isoksi teemaksi nousi kantava yhteisö ja että sitä haluttiin näyttää ja juhlia. Helmi löysi itselleen inspiroivaksi työpariksi Savolaisen Iidan. Ajatuksena oli lähteä luomaan teos vahvasti ihmisistä itsestään. He vastuuttivat ja opastivat kaikkia tekijöitä luomaan materiaalia yhdessä. Salainen tavoite heillä oli murtaa perinteistä opettaja-oppija hierarkiaa ja ehkä välillä siinä onnistuivatkin. Yhteisön juhlimisen rinnalle, vastavoimaksi, nousi kaaos ja maailman täyteys ja kaoottisuus. Mutta lähtikö se sitten toteuttamaan itseään?
Nimittäin keväällä 2020 maailma pysähtyi ja syntyi uusi normaali. Maailman mullistuessa Helmi ja Iida loivat useampia pilvipalvelukansioita täyteen materiaalia niin videoina ja kirjoitettuina ohjeina, jotta pääsisimme eteenpäin. Kukin ohjaaja omalla tyylillään niitä hyödyntäen. Reilu vuosi vierähti, välillä tanssimme yhdessä turvavälein, välillä etänä kotona tai sitten jouduimme pitämään taukoa kokonaan, jolloin ohjaajat antoivat tehtäviä koteihin. Siitä kaikesta huolimatta yhteisö elää edelleen vahvana. Tänä syksynä olemme päässeet taas takaisin tanssisaleihin ja tanssimaan yhdessä. Voi sitä innostuksen määrää! Nyt kaivamme siis ohjeet pilvipalvelusta esiin ja lähdemme kohti uutta näytöstämme, 50 -vuotisjuhliksi niitä ei oikein voi enää kutsua, mutta juhlitaan muuten vaan.
Helmi ja Iida ovat joutuneet antamaan vastuun teoksesta eteenpäin seuran ohjaajille, koska elämä on vienyt heitä eteenpäin. Tavoitteenamme on kunnioittaa alkuperäisen teosta ja saattaa tämä tanssiva yhteisö yhdessä lavalle. Aikaa vielä on, koska konsertti siirrettiin reilusti eteenpäin vuoden 2022 syksyyn. Tanssijat osaavat jo kuviot, soittajilla on nuotit hallussa. Ohjaajilla on haaste edessä, miten pitää kokonaisuuksia yllä. Soittajien on välillä verestettävä muistia, muttei kuitenkaan liikaa. Tasapainon löytäminen kaiken keskellä on tärkeintä. Lisäksi tanssijoiden on osittain maltettava, koska ryhmiin voi tulla uusia jäseniä, joille pitää uudelleenopettaa kokonaisuudet. Mielenkiinnon tulee vielä säilyä kaikilla. Kuitenkin luottamus on korkealla, me teemme tämän. Uusia haasteita tulee aina eteen ja tämäkin pitää vaan sellaisena kokea.
MOJ Meillä on juhlat 29.10.2022 Logomo, Turku!
Millaisia tunteita kauden aloitus herättää Joensuussa Motorassa?
Niina Rajamäki (os.Kallioinen)
Turun Kansantanssin Ystävät ry
Niina Rajamäki Martin kirkon edustalla Turussa amerikkalaisvieraiden esiintymisen jälkitunnelmissa. Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / paula.kettu@nuorisoseurat.fi.
-
Myös järjestöissä kannattaa panostaa yhdenvertaisuuteen
Vaikka kuinka yrittäisi, ei tätäkään tekstiä voi kirjoittaa ilman, että puhuttaisiin myös koronasta. Maailman mittakaavassa pandemia on nimittäin lisännyt yhteisöjen eristäytymistä ja aiheuttanut muukalaisvastaisuutta. Monet marginaalissa eläneet vähemmistöt ovat yhä enemmän marginaalissa ja taloudellisesti entistä heikommassa asemassa. Vihapuhe ja salaliittoteoriat voivat hyvin, entistä paremmin. Kenties Suomessa tällaiset korona-aikana lisääntyneet kielteiset ilmiöt eivät ole silmiinpistävän yleisiä, mutta toisaalta rasismi tai muu syrjintä pysyy yleensäkin sillä tavalla piilossa, ettemme me enemmistönä elävät sitä pysty tai halua havaita. Silloin tällöin nousee some-kampanjoita, joissa kertomuksia tuodaan esille, mutta pysyvämmät vaikutukset jäävät epävarmoiksi. Tarkoitus ei nyt ole kuitenkaan osoittaa sormella, vaan muistuttaa, että tämäkin ongelma meillä on edelleen käsissämme, kaikista muista COVID19-ongelmista toipumisen ohella.
Perustuslakimme antaa suojaa yhdenvertaisuuden periaatteelle. Kansalaisyhteiskunnassa ja järjestöissä yhdenvertaisuuden edistäminen on ollut esillä jo pitkään, ja osa järjestöistä on perustettu nimenomaan tämän vuoksi, siis edistämään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. Järjestöt ovat siis yhdenvertaisuuden edistäjiä ja vaikuttajia. Mutta niiden pitää olla myös toteuttajia. Yhdenvertaisuuden aito toteutuminen (onko se muuten utopia?) on kuitenkin kiinni sen verran monista eri tekijöistä, että olisi kai lapsellista ajatella, että kyllähän yhdenvertaisuus varmasti ainakin kolmannella sektorilla on jo maalissa. Eipä taida olla.
Milloin yhdenvertaisuudessa sitten ollaan riittävän pitkällä? Tälle voisi hahmotella muutamia kriteereitä. Ensin voidaan puhua toimintakulttuurista. Sen pitäisi toteuttaa inkluusion ideaa ja vahvistaa kuulumisen tunnetta. Käytännössä se tarkoittaa, että mukana toiminnassa, osallistujana, vapaaehtoisena ja erilaisissa vastuutehtävissä, on paljon erilaisista lähtökohdista ja eri kulttuuritaustoista tulevia, eri-ikäisiä ja eri sukupuolten edustajia. Toiseksi, jos kyse on työntekijöistä, yhdenvertaisuus toteutuu, jos työhön voidaan ottaa pätevä ja sopiva riippumatta esimerkiksi henkilön uskonnosta, etnisestä taustasta tai vaikkapa synnyinmaasta. Kolmanneksi, rasismi ja epäasiallinen kohtelu pitää kitkeä pois, jos sitä esiintyy, ja sitä pitää myös ennaltaehkäistä. Keskeiset toimijat kannattaa kouluttaa tähän varta vasten.
Tutkimusten mukaan diversiteettiin ja yhdenvertaisuuteen panostavat yritykset menestyvät. Ne ovat muun muassa kannattavuudessa muita edellä. Niillä on myös uskollisemmat asiakkaat ja sitoutuneemmat työntekijät. Miksi tämä ei pätisi myös järjestöihin?
Markus Söderlund
Yhteiset Lapsemme ry:n toiminnanjohtaja