Blog

  • Toivon tarinat tuo nuorten harrastajien tarinat esiin

    Toivon tarinat tuo nuorten harrastajien tarinat esiin

    Koronapandemia sekä siitä johtuvat rajoitukset ovat koetelleet koko yhteiskuntaamme pahasti. Erityisen raskasta korona-aika on ollut lapsille ja nuorille. Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat haluavat nostaa esiin nuorten harrastajien tarinoita ja kertoa myös siitä, millaiset asiat ovat tuoneet valoa korona-arkeen. Näitä tarinoita varten aloitettiin Toivon tarinat -projekti tammikuussa 2021, ja mukaan tuli kolme nuorta harrastajaa eri puolilta Suomea. Tarinat julkaistaan maanantaista 7.6. alkaen kahden päivän välein. Tarinoita julkaistaan niin lyhytelokuvina kuin podcasteina.

    ”Tarinat ovat hyvin samaistuttavia ja ne antavat moninaiset kasvot sille todellisuudelle, missä nuoret ovat korona-aikana eläneet. Tarinat eivät ole ollenkaan synkkiä ja ankeita, vaan niissä keskeisessä roolissa on toivo”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Yhteistyökumppaniksi Toivon Tarinoihin saatiin pitkän linjan visuaalisen viestinnän ammattilainen Zim Mhone Touch Engage Mediasta. Amerikkalaistaustainen Mhone on saanut koulutuksensa Lontoossa sekä työskennellyt monipuolisissa audiovisuaalisen viestinnän tehtävissä Britanniassa. Suomessa Mhone on työskennellyt yrittäjänä ja keskittynyt erityisesti vahvojen tarinoiden kertomiseen niin videon kuin audionkin muodossa.

    ”Olen aina rakastanut tarinankerrontaa, sillä se on universaali kieli, jonka avulla on mahdollista saada todellisia muutoksia aikaan. Elsan, Altin ja Sandran kaltaisten nuorten tarinat eivät ainoastaan tuo heidän omaa ääntään esille, vaan ne myös auttavat katsojaa tuntemaan ja ajattelemaan asioita eri tavoilla. Toivon Tarinat -sarjassa halusin kokeilla ”mixed-media” -videotuotantoa, joka toteutettiin täysin etänä ja jossa yhdistyivät mm. lyhytelokuva, tallennetut Zoom-videohaastattelut, animaatio ja podcastit”, Zim Mhone kertoo 

    Yhteistyö Suomen Nuorisoseurojen ja Touch Engage Median kanssa alkoi syksyllä 2020, kun Mhone suunnitteli ja kuvasi Nuorisoseurojen 140-vuotisjuhlavuoden lyhytelokuvan, joka julkaistiin tammikuussa 2021. Siitä tuli välittömästi viraalihitti lähes 40 000 katselukerralla sosiaalisen median kanavissa.

    Kuvassa nuori vaikuttaja Sandra Strömberg
    Sandra Strömberg

    Toivon tarinat -kokonaisuuden päätähtinä loistavat Altti Kiuru, Sandra Strömberg ja Elsa Weckström. Jokainen heistä on kuvannut itse osia tarinastaan sekä osallistunut lyhytelokuvien ja podcastien suunnitteluun. He ovat halunneet tuoda oman osaamisensa ja tarinoidensa kautta esiin myös valoisia puolia koronapandemia-ajasta. Rankoista ajoista huolimatta kaikki heistä on löytänyt tavan ylläpitää omaa harrastustaan.

    Kuvassa nuori vaikuttaja Elsa Weckström
    Elsa Weckström, kuvaaja Venla Lankinen

    ”Projektissa mukana oleminen auttoi näkemään, mitä kaikkea on jo ehtinyt tekemään, ja kuinka suuri voimavara päättäväisyys on”, kertoo 18-vuotias Altti Kiuru.

    Toivon tarinoiden ensimmäinen osa julkaistaan maanantaina 7.6. klo 12.00, toinen osa keskiviikkona 9.6. klo 12.00 ja kolmas ja viimeinen osa perjantaina 11.6. klo 12.00 osoitteessa www.toivontarinat.fi.

  • Nuorten kansainväliset matka-avustukset haussa kesän ajan

    Nuorten kansainväliset matka-avustukset haussa kesän ajan

    Suomen Nuorisoseurojen Nuori Kulttuuri -toimintaan osallistuneita nuorten ryhmiä tuetaan kansainvälisillä matka-avustuksilla. Hakuaika on 4.6.-15.8.2021 ja suunniteltu matka tulee toteuttaa vuoden 2021 aikana. Avustusta haetaan sähköisellä lomakkeella, joka löytyy täältä.

    Opetus-ja kulttuuriministeriön rahoittamat kansainväliset matka-avustukset on tarkoitettu esiintymis- ja opintomatkoihin, jotka suuntautuvat ulkomaille. Avustus kohdennetaan ensisijaisesti matkakuluihin, mutta avustusta voidaan myöntää myös majoitus- ja osallistumiskustannuksiin. Avustus voidaan myöntää ryhmälle, joka on osallistunut viimeisen kolmen vuoden aikana Nuori Kulttuuri -toimintaan.  

    Etusijalla rahoja jaettaessa ovat ryhmät, mutta erityisistä syistä avustus voidaan myöntää myös kahden hengen työryhmälle. Henkilökohtaisia avustuksia tai vain osalle ryhmästä kohdistuvaa avustusta ei myönnetä. Ryhmän jäsenten on oltava alle 29-vuotiaita.

    Myönnettävän avustuksen määrään vaikuttavat hakukierroksen aikana tulleiden hakemusten määrä, haettu kokonaisavustussumma sekä arvio hakemuksesta.  Hakemuksesta tulee käydä ilmi matkan kokonaiskustannukset, omarahoitusosuus sekä muista rahoituslähteistä haettu ja saatu tuki. Avustuksella ei voi rahoittaa kaikkia matkan kuluja.

    Suomen Nuorisoseurat ry: n hallitus päättää avustuksen myöntämisestä elokuun loppuun mennessä. Avustus maksetaan ryhmille pääsääntöisesti matkan jälkeen loppuraportin ja tositteiden perusteella.

    Avustusta hakevien tahojen on otettava huomioon valtiovallan matkustamissuositukset liittyen koronapandemiaan.

    Lisätietoja,

    Pasi Saarinen
    0504080366
    pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi

  • Lapsille mukavaa kesätoimintaa uuden hankerahoituksen myötä

    Lapsille mukavaa kesätoimintaa uuden hankerahoituksen myötä

    Nuorisoseurat on valtakunnallinen, moninaista yhteisöllistä toimintaa sekä kulttuuriharrastuksia tarjoava järjestö. Jäsenyhdistykset toimivat tänäkin kesänä työnantajina ja työpaikkana, jotta yli 1600 lasta ja nuorta pääsee kesällä mukaan leiri- ja ryhmätoimintaan. Lapset ja nuoret kaipaavat kevään jälkeen normaalimpaa arkea. Nuorisoseurat työllistävät yli 150 ohjaajaa ja muita kesätyöntekijöitä tuottamaan lapsille ja nuorille kesätoimintaa koko maan laajuisesti. 

    Kesätoiminnan mahdollistaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatu hankeavustus. Se on tarkoitettu palkattavien henkilöiden työllistämisen kustannuksiin. Tuki tulee tarpeeseen. Moni järjestöjen ylläpitämä vapaa-ajan toiminta on ollut tauolla tai jopa loppunut kokonaan ja sen uudelleen käynnistäminen ei ole ihan helppoa ja itsestään selvää pandemian vuoksi vallitsevissa olosuhteissa.  

    “Lapset tarvitsevat ohjaajan, jonka avulla leirihetkiin saadaan ohjelmaa, mielenkiintoista tekemistä ja yhteiset säännöt”,  kuvataan Jämsän Tanhuujien työllistämissuunnitelmassa. He ovat yksi paikallinen toimija, joka järjestää kesätoimintaa tämän avustuksen turvin.  

    Nuorisoseurojen kesätoiminnan työntekijöille on tarjolla tehtäviä laaja-alaisesti harrastustoiminnan ja toimintapaikkoina toimivien nuorisoseurantalojen sekä lasten ja nuorten tapahtumien ja toiminnan parissa. Työnantajina toimivat vapaaehtoisista luottamushenkilöistä koostuvat yhdistysten johtokunnat. Kesäkuussa alkavan kesätyöjakson aluksi järjestettiin perehdytyskoulutus sekä työntekijöille että työnantajille. Tässä webinaarissa kannustettiin kaikkia työntekijöitä sekä osallistavaan, yhteisölliseen että yhdenvertaiseen toimintaan. Edellä mainitut Nuorisoseurojen arvot näkyvät järjestön toiminnassa. 

    Ohjaajan rooli on harrastustoiminnassa tärkeä: hän luo puitteet mielekkäälle tekemiselle ja kasvattaa turvallisuuden tunnetta lapsissa. Nuorisoseuratoiminnan yksi perusperiaatteista on osallisuus, mikä näkyy käytännössä siten, että lapset ovat mukana suunnittelussa eikä toiminta ei ole pelkän ohjaajan varassa. Nuorisoseurojen ohjaajat luovat raamit toiminnalle ja vastaavat turvallisuudesta yksilöllisesti kokemuksen sekä perehdytyksen mukaan.  

    Kohteliaisuus ja hyvä käytös eivät maksa mitään, eikä vastuuta hyvästä käytöksestä voi ulkoistaa kenellekään. Vastuu hyvästä toiminnasta on siis kaikilla osapuolilla, niin työnantajalla kuin työntekijälläkin, neuvottiin kesätoiminnan perehdytyswebinaarissa.  

    “Kaikkea ei tarvitse osata heti, käytännön kokemukset ja työ opettaa tekijäänsä ja työntekijänä voi kysyä apua ja neuvoa muilta työntekijöiltä. Ole reipas ja rohkeasti oma itsesi”, kannustavat Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa – hankkeen Luova lava – työkokeilutiimin jäsenet, jotka osallistuvat yli 130 lapsen Luova lava – päiväleiritoiminnan toteuttamiseen Jyväskylässä. 

    Teksti: Riina Kylmälahti 

  • Webinaari harrastajateattereiden korona-avustushaun tueksi

    Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Harrastajateatteriliitto järjestävät 8.6. klo 17-18.30 yhteisen infowebinaarin liittyen OKM:n 25.5. avaamaan hakuun Taide- ja kulttuurifestivaalien ja kesäteattereiden uudesta korona-tukipaketista.

    OKM:n julkaisema hakuilmoitus löytyy tästä linkistä: https://minedu.fi/-/taide-ja-kulttuurifestivaalien-ja-kesateattereiden-uuden-korona-tukipaketin-avustukset-haettavissa 

    Webinaarissa käydään läpi OKM:n asiointipalveluun kirjautumisen ja asiointivaltuuksien hakeminen, sekä itse hakemuksen laadinnan yleisperiaatteet. Avustusta haetaan OKM:n asiointipalvelussa, johon kirjaudutaan suomi.fi -valtuuksilla. Valtuudet on haettava hakemuksella, jonka ohjeistukseen myös perehdytään webinaarissa.

    Webinaariin ilmoittaudutaan ennakkoon 6.6. asti, ja samalla on mahdollista jättää ennakkokysymyksiä aiheeseen liittyen.

    Osallistumislinkki ja tarkemmat osallistumisohjeet toimitetaan sähköpostiin ennen koulutusta. Webinaari toteutetaam Microsoft Teamsillä. Suosittelemme tutustumaan myös ennakkoon OKM:n linkistä löytyviin hakuohjeisiin.

    Ilmoittaudu tästä.

    Aika:8.6. klo 17-18.30
    Paikkakunta:Verkossa (Teams)
    Kouluttaja:Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Harrastajateatteriliitto
    Ilmottautuminen päättyy:6.6.2021
    Hinta/hlö:0€
  • Tanssi vei Mari Sainion mennessään jo lapsena

    Tanssi vei Mari Sainion mennessään jo lapsena

    Tanssinopettaja, juontaja Mari Sainion vanhemmat tulevat Varsinais-Suomesta, mutta itse hän on paljasjalkainen helsinkiläinen. Hän on kahden pojan äiti ja yhden miehen vaimo. Perheeseen kuuluu lisäksi kaksi kääpiövillakoiraa, Pate ja Pipsa.

    Mari aloitti tanssiharrastuksensa jo 6-vuotiaana Siltamäen Nuorisoseurassa tanhun merkeissä. Tanssilaji vaihtui, mutta tanssi jäi pysyvästi elämään.

    ”12-vuotiaana menin Aira Samulinin tanssikouluun, ja se oli mielestäni parasta siihenastisessa elämässäni”, Mari kertoo.

    Siltamäessä Mari itse opetti myös ensimmäisiä disco-tanssiryhmiään 15-vuotiaana. Nyt myöhemmin hän palasi takaisin kotiseuraansa ja opettaa siellä tällä hetkellä show-tanssia lapsille. 

    ”Haluan antaa seuralle takaisin niitä hyviä asioita, joita itse olen sieltä saanut. Meillä oli lahjakas ryhmä, jonka kanssa kilpailtiin, ja jota oli ihana opettaa: Kevätmatineat, Dance Show… se oli intohimoa päästä esiintymään oman yleisön eteen. Nyt äidit, nuo vanhat oppilaani, tuovat omia lapsiaan show-tanssiin.”

    Danny Shown taustatanssijana

    Mari teki päätoimisesti tanssijan töitä 10 vuotta Step Upissa. Hän oli muun muassa Dannyn taustatanssijana, johon sisältyi paljon Suomen kiertueita ja ulkomaan matkoja, Kiinaa myöten. Danny Showt olivat aikanaan legendaarisia, sellaisia mitä ei oltu Suomessa ennen nähty. Tosi tärkeitä olivat myös Dannyn antamat opit.

    ”Sisimmässäni asuu esiintyjä. Mulla on todella vahva esiintymisen palo. Ehkä, jos osaisin näytellä tai laulaa, tekisin sitä. Nyt sitä paloa voin toteuttaa juontamisen ja tanssin kautta. Kyllä tanssi on suurin rakkauteni sekä lavalla että opettamassa. Kutsumukseni on tuoda ihmisille tanssin riemua. Julkisuudessa en kauheasti ole ollut viime aikoina, juontokeikkoja kyllä teen säännöllisesti, enkä sulje pois mitään töitä, tärkeintä on, että työ, johon lähden mukaan, on hauskaa.

    Mikä sitten tanssissa kiehtoo niin paljon, että siitä on tullut elämäntyö?

    ”Kaikki lähtee musiikista, silloin kun itse vedän tunteja, käytän tosi paljon aikaa musiikin valitsemiseen. Ja tietysti varsinainen liike, se on hyvä stressin purkaja, silkka keskittyminen, kun fokus on siinä hetkessä. Rakastan opettamista, on tärkeää, että pystyn tuomaan iloa ihmisille. Koen olevani siinä hyvä. Ja totta kai saan nautintoa myös omasta tanssimisesta ja osaamisesta”

    Tanssikärpänen puri aikoinaan myös Marin oman perheen poikia, jotka harrastivat break-dancea.

    ”Kerran Helsingin Taiteiden yössä meidän pojat ja kummipoika pistivät esiintymismaton kadulle ja hatun maahan. Pojat taisivat breikata lähes kolmen tunnin ajan. Happening oli valtava succee, se keräsi hirveästi yleisöä ja hattukin täytyi. Tämä sama ”Liukas”-ryhmä esiintyi lopulta kolmena vuonna peräkkäin Taiteiden yössä.”

    Harrastuksen merkitys valtava

    Korona on vaikuttanut valtavasti tietysti myös Marin elämään. Se tyhjensi kalenterin, ja töitä on ollut todella vähän. Etätunnit ovat saaneetkin ihan uuden merkityksen tanssin opetuksessa.

    ”Onneksi pienet lapset ovat päässeet harjoittelemaan paikan päälle. Osa lapsista on kuitenkin ollut karanteenissa. Heille olen järjestänyt etätunteja Zoomin välityksellä. Eli tavallaan ryhmä on kuitenkin kohdannut ja pystynyt tunnin aikana moikkaamaan kavereita.

    Lapselle ja nuorelle harrastuksella on valtava merkitys. Olen nähnyt monia tapauksia, jossa tanssitunnille tullaan seiniä pitkin, katse maassa ja ujoina, ja kuinka he sitten puhkeavat kukkaan ajan myötä oikean opetuksen ja kannustuksen kanssa. Sen näkeminen on ihan parasta palautetta minulle.

    Mikä on sinulle tärkein paikka elämässä ja mikä on parasta elämässä juuri nyt?

    ”Koti on minulle se tärkein paikka. Ja kodissa paras paikka on meidän terassi, jota ympäröi ”viherkasviseinä”. Olen istuttanut sinne paljon ihania kukkia ja kasveja. Koska olen introvertti ihminen, tarvitsen omaa rauhoittumista ja yksin oloa. Parasta elämässä juuri nyt on terveys ja perhe.”

    Teksti: Maarit Saarelainen
    Kuva: Mosa Photo

  • Ihmisen ikävä toisen luo

    Ihmisen ikävä toisen luo

    Mikko Alatalon sanoma ei neljässä vuosikymmenessä ole vanhentunut.  Yhteisöllisyys – tuo ajaton termi – on viimeksi kuluneen vuoden aikana niin vahvistanut jo olemassa olevia kuin luonut myös tyystin uusia merkityksiä. Kaikkia meitä omalla tavallaan kurittanut pandemia on saanut meidät nostamaan katsetta pois omista navoistamme ja ajattelemaan asioita entistä enemmän myös kanssaeläjien näkökulmasta. 
     
    Viime kevään poikkeusolojen aikana lähes arkirutiineiksi muodostuneet läheisten ja naapureiden puolesta tehtävät kauppareissut ja erilaisia digivälineitä hyödyntävät (normaalitilanteessa usein pitämättä jääneet) yhteydenotot kaukaisempiin sukulaisiin tai harvemmin nähtyihin ystäviin ovat onneksi jäämässä myös pienin askelin lähestyvän post-korona -aikaisen maailman toimintatapoihin. 
     
    Tulevaisuudessa myös erilaisten, osin itsestäänselvyyksinäkin pidettyjen, yhteisöjen merkitys ja arvostus noussee varmasti uudelle tasolle, sillä olosuhteiden pakosta koteihinsa jääneet etäopiskelijat ja -työläiset palavat halusta päästä kohtamaan kollegoitaan ja jakamaan asiallisia (ja asiattomiakin) kokemuksia ja kuulumisia niin virka- kuin vapaa-aikana. 
     
    Vaikka teknologinen kehitys huippuinnovaatioineen mahdollistaa käytännössä jo nyt globaalin työskentelyn ja yhteydenpidon ajasta ja paikasta riippumatta, ovat ne oikeastaan vaan apuvälineitä monipuolisempaan ja monimuotoisempaan kanssakäymiseen. Maailmanlaajuisen poikkeustilan aikana on käynyt kivuliaan selväksi, että ihminen kaipaa ja tarvitsee toisen ihmisen seuraa ja läheisyyttä.  

    ”Normaaliajasta” eniten kaivatut palvelut, toiminnat ja tapahtumat, kuten teatteriesitykset, museovierailut, elävän musiikin keikat ja konsertit sekä ravintolaruokailut eivät ole ”postmodernin ajan pöhinäinnovaatioita” vaan satoja ja tuhansia vuosia vanhoja omanlaisiaan konventioita, jotka perustuvat ihmisten toisilleen luomiin elämyksiin ja kokemuksiin sekä ennen kaikkea ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. 
     
    Ennen pandemiaa oli havaittavissa myös selkeitä viitteitä ns. pehmeiden arvojen noususta niin politiikassa, liike-elämässä kuin koulumaailmassakin, ja viimeksi kulunut vuosi toimii varmasti omanlaisenaan kiihdyttimenä kylmän välinpitämättömän, julman yksilökeskeisten ja liiaksi talouden ehdoilla toimivan maailmankuvan selättämisessä. Sillä olipa kyseessä minkälainen palvelu-, tuotanto- tai markkinointiketju tahansa niin molemmista päistä löytyy aina järjellä ja ennen kaikkea tunteella toimiva ihminen. 
     
    Vapaasti Frank Pappaa lainatakseni: Nauttikaa keväästä ja kosketelkaa toisianne! 

    Jyri Träskelin 
    kulttuuriyksikön päällikkö 
    Porin kaupunki 

    Kuva: Anu Lindfors

  • Nyt voit hakea tanssin harrastaja -osaamismerkkiä!

    Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta esimerkiksi yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa omaa osaamista esitellessä. Merkkiä voi myös jakaa omissa sosiaalisen median kanavissa, kuten LinkedInissä, Facebookissa tai Twitterissä. Tee näkyväksi oma tanssiharrastuksesi hakemalla kansantanssin tai tanssin harrastajan osaamismerkkiä. 

    Tanssi on yksi Nuorisoseurajärjestön suosituimpia harrastuksia. Tanssin harrastustoiminnassa harrastaja voi mm. kehittää ilmaisu – ja esiintymistaitojaan, oppii tanssimaan ja toimimaan itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa ja tutustuu omiin vahvuuksiin ja kehittämiskohteisiinsa harrastajana. Parhaimmillaan harrastustoiminta tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antaa eväitä moniin elämän eri osa-alueisiin. Kansantanssin tai tanssin harrastusmerkkiä voi hakea, kun on harrastanut kansantanssia tai jotain muuta tanssin lajia vähintään viiden vuoden ajan jossakin Nuorisoseurassa.      

     Nyt rohkeasti täyttämään hakemusta! 

    Tanssin harrastajan osaamismerkki
  • Pian saa taas tanssia DÄÄNS -tanssileirillä!

    Pian saa taas tanssia DÄÄNS -tanssileirillä!

    DÄÄNS -leirillä tanssitaan jälleen 24.-26.9.2021 Tampereella. Tuttuun tyyli leiri järjestetään Tanssimanian kanssa kimpassa ja leiriläiset pääsevät nauttimaan niin leirin kuin Tanssimanian tunnelmista. Tänä vuonna leirillä pääkouluttajina toimivat Elssa Antikainen ja Heidi Kultanen.  

    Perjantaina ja sunnuntaina tanssitaan koko porukan voimin Elssan ja Heidin johdolla. Lauantaina on valinnaisia pajoja, joista osallistujat voivat valita mieleisensä. Valinnaisista pajoista suosituimmat toteutuvat. Leiriläinen voi valita joko koko lauantain kestävän Elssan koreografiapajan tai kaksi lyhyempää pajaa. Koreografiapajaa suositellaan vanhimmille DÄÄNS-leirin osallistujille (n. 15-17-vuotiaille), joilla on jo pidempi kokemus kansantanssin parissa. Lyhyemmissä pajoissa tarjolla erilaisia tanssilajeja ja teemoja mm. kansantanssia, swingtansseja ja tanssi-ilmaisua. Leiri huipentuu koko porukan ja koreografiapajan osallistujien esityksiin Tanssimania-tapahtumassa.  

    Leiripaketin hinta on 85 € / osallistuja (myös huoltajat). Paketti sisältää leiriohjelman, majoituksen (pe-su), ruokailut (pe ja la päivällinen, la ja su aamupala ja lounas). Leiripakettiin sisältyy lisäksi vapaa pääsy Tanssimanian Pakkahuoneella järjestettäviin konsertteihin.  

    Ennakkoilmoittautuminen leirille tapahtuu 20.5.-14.6.2021. Kevään ilmoittautumisessa ilmoitetaan ryhmä / seura ja osallistujamäärä. Tarkemmat osallistujatiedot kerätään syksyllä. Ilmoittautumislomake löytyy 20.5. alkaen DÄÄNS-leirin sivulta (avautuu uuteen ikkunaan).

    Koronatilanteen kehittymistä seurataan ja huomioidaan DÄÄNS-leirin suunnittelussa ja toteutuksessa.

    Lisätiedot leiristä: riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939 

    Katso myös DÄÄNS-leirin nettisivu: nuorisoseurat.fi/toiminta/tanssi/daans-leiri/ (avautuu uuteen ikkunaan)

  • Heissulivei, tanssilliset terveiset Helsingistä!

    Lämmin kiitos Riia kirjeestäsi. Mielenkiintoista kuulla, miten siellä sinun suunnallasi kansantanssikevät on edennyt. Helposti ajaudun ajattelemaan, että oma tanhukuplani täällä Helsingissä olisi aivan tavallinen eikä mitenkään erityinen. Sinun tanhutodellisuudestasi lukeminen muistutti minua siitä, että vaikka kansantanssi onkin sellainen yhteinen halaava, pehmeä viltti, niin siihen vilttiin kietoutuvat uniikit alueet ja niiden kulttuurit sekä erityispiirteet. Lisäksi luotan siihen, että nämä kiertokirjeet auttavat minua hahmottamaan muita tanhutodellisuuksia, ne auttavanevat huomaamaan niin yhtäläisyyksia muiden seutujen kanssa kuin Helsingin seudun omia erityisyyksiä.

    Täällä Helsingissä on meneillään juuri nyt kevään kaikista kaunein vaihe. Vaaleanvihreinä loistavat puut suorastaan hohkaavat lupausta jostain upeasta tulevasta! Ilmassa on positiivista odotusta. Haaveilen sellaisesta keväästä, jolloin voisin maksimoida tämän vaalean vihreyden määrän matkustamalla Hangosta Utsjoelle kuukauden ajan, 25 kilometriä päivässä kohti pohjoista. Kenties jenkaten!

    Minä olen aika lailla pyörinyt viime aikoina oman pääni sisällä, ihan positiivisessa mielessä. Päänsisäistä prosessia ruokin tekemällä vähän sitä sun tätä kansantanssiin liittyvää: kokoan ja katselen kansantanssiin liittyvää videoaineistoa, fiilistelen omaa lähiperinnettäni ja innostun uusista, vanhaa tietoa ja taitoa soveltavista, ideoista. Keskeinen lähestymistapa tähän kaikkeen on kehollisuus, sen huomioiminen ja sen tietoinen toteuttaminen tanssien. Pitkästä aikaa myös oma tanssiminen tuntuu hyvältä, mikä on varmaan seurausta oman kehollisuuteni huomioimisesta. Työskentelen tällä hetkellä Suomen Kulttuurirahaston myöntämällä pitkällä apurahalla, minkä myötä minun ei ole tarvinnut miettiä omaa toimeentuloani, jonka saan tavallisesti aikuisten kansantanssiryhmien opettamisesta. Helsingissä aikuiset kansantanssijat ovat harjoitelleet viimeksi yhdessä loka-marraskuussa, siitä on jo pitkä aika. Opettamiani ryhmiä on jo iso ikävä! Niin yksittäisiä tanssijoita ja heidän kohtaamistaan, mutta ennen kaikkea yhteistä ryhmätilannetta.

    Odotan kevään vaaleanvihreällä energialla myös seuraavaa Nordic Dance Helsinki -klubia, vaikka tarkkaa päivämäärää ei olekaan vielä tiedossa. Kaipaan valtavasti sosiaalista tanssimista ja soittamista (en tosin soita mitään itse, VIELÄ). Iltamia, joissa voi sekä itse tanssia ja soittaa että seurata muita tanssijoita ja soittajia kahvittelun ja jutustelun lomassa! Kevään energinen odotus saa minut myös bongailemaan uusia erilaisia mahdollisia tanssitiloja, joissa järjestää vuoden 2021 nurkkatansseja, eikä tätä bongailua ei tanssikielto häiritse. ”Hmmm, mites tuo mattolaituri tuossa?”, ”Ihana huvila, tuolla varmaan olisi upea tanssisali!”, ”Ai täälläkin on tilaa, tuossa keskellä soitettaisiin 2,5-rivistä haitaria ja avainviulua!”

    Toivon todella paljon, että pandemian tuoma tauko saa kanssatanssijat syttymään entistä tiiviimmin yhteisöllisyyteen, koskettamiseen ja kollektiiviseen läsnäoloon.

    Toivon yhteisöllisyyden syttyvän myös pääkaupunkiseudun kansantanssitahojen yhteisessä toiminnassa. Minulle pääkaupunkiseudun, jo pelkästään Helsingin, kansantanssitoiminta on näyttäytynyt repaleisena sienirihmastona: tahoja on monia ja vaikka joitain kontakteja toimijoiden välillä on, yhteistä läsnäoloa voisi olla paljon enemmän. Yhteistyö voisi olla jo pelkästään toisten kuulemista kokoontumalla yhteen. Viime vuoden lopulla alkaneet kansantanssin ammattiopettajien aamukahvit olivat erinomainen esimerkki etänä tapahtuvasta kokoontumisesta, jonka kannattaa jatkua tulevaisuudessakin. Aamukahveilla pääsin keskustelemaan myös useiden satojen kilometrien päässä olevien kollegojen kanssa. Me varmaan voisimme pääkaupunkiseudulla kokoontua yhteen edes verkossa joka toinen kuukausi kuulemaan toisiamme. Arjessa yksi tunnin suuntaansa kestävä ylimääräinen siirtymä kaupungin itäosista länsilaidalle on ymmärrettävästi pitkä aika. Minua ainakin kehtuuttaisi. Mutta nyt, kun on opittu kokoontumaan etänä, nämäkin kokoontumiset voitaisiin toteuttaa hybridinä. Tosin jos luvassa on esimerkiksi yhteistä tanssia, tulen varmasti fyysisesti paikalle! Kummin vain, uskon että uusia avauksia ja innostumista voi syntyä myös ilman sen suurempaa agendaa. Hah, joskin minua kiinnostaisi koota porukalla stadilaista tanssiperinnettä, Sörkän pistoa ja sen sellaista, yhteen edes pienen vihkosen verran… Ehkä joku kuulee toiveeni tämän julkisen kirjeen kautta!

    Lähetän tämän kirjeen myötä kirjoitushaasteen seuraavaksi pullopostina eteenpäin! Hyvä vastaanottaja, mitä sinun ja sinun tanhutodellisuuteen kuuluu?

    Terkuin,
    Riina

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / paula.kettu@nuorisoseurat.fi.

  • Vastuullisesti ulos koronasta

    Koronapandemia on koetellut nuorisoseuroja pahasti mutta viimeinkin rokotusten etenemisen myötä on nähtävissä valoa tunnelin päässä. Olemme koonneet artikkeliin vinkkejä ja ohjeita toiminnan turvalliseen avaamiseen.

    Seuraamme tiiviisti opetus- ja kulttuuriministeriön uutta korona-avustuskierrosta, mutta tässä vaiheessa siitä ei ole vielä lisätietoa. Tiedotamme asiasta erikseen heti kun tiedämme lisää.

    Lue koko artikkeli täältä.