Blog

Pian saa taas tanssia DÄÄNS -tanssileirillä!

19.5.2021

DÄÄNS -leirillä tanssitaan jälleen 24.-26.9.2021 Tampereella. Tuttuun tyyli leiri järjestetään Tanssimanian kanssa kimpassa ja leiriläiset pääsevät nauttimaan niin leirin kuin Tanssimanian tunnelmista. Tänä vuonna leirillä pääkouluttajina toimivat Elssa Antikainen ja Heidi Kultanen.

Perjantaina ja sunnuntaina tanssitaan koko porukan voimin Elssan ja Heidin johdolla. Lauantaina on valinnaisia pajoja, joista osallistujat voivat valita mieleisensä. Valinnaisista pajoista suosituimmat toteutuvat. Leiriläinen voi valita joko koko lauantain kestävän Elssan koreografiapajan tai kaksi lyhyempää pajaa. Koreografiapajaa suositellaan vanhimmille DÄÄNS-leirin osallistujille (n. 15-17-vuotiaille), joilla on jo pidempi kokemus kansantanssin parissa. Lyhyemmissä pajoissa tarjolla erilaisia tanssilajeja ja teemoja mm. kansantanssia, swingtansseja ja tanssi-ilmaisua. Leiri huipentuu koko porukan ja koreografiapajan osallistujien esityksiin Tanssimania-tapahtumassa.

Leiripaketin hinta on 85 € / osallistuja (myös huoltajat). Paketti sisältää leiriohjelman, majoituksen (pe-su), ruokailut (pe ja la päivällinen, la ja su aamupala ja lounas). Leiripakettiin sisältyy lisäksi vapaa pääsy Tanssimanian Pakkahuoneella järjestettäviin konsertteihin.

Ennakkoilmoittautuminen leirille tapahtuu 20.5.-14.6.2021. Kevään ilmoittautumisessa ilmoitetaan ryhmä / seura ja osallistujamäärä. Tarkemmat osallistujatiedot kerätään syksyllä. Ilmoittautumislomake löytyy 20.5. alkaen DÄÄNS-leirin sivulta (avautuu uuteen ikkunaan).

Koronatilanteen kehittymistä seurataan ja huomioidaan DÄÄNS-leirin suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lisätiedot leiristä: riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939

Katso myös DÄÄNS-leirin nettisivu: nuorisoseurat.fi/toiminta/tanssi/daans-leiri/ (avautuu uuteen ikkunaan)
Heissulivei, tanssilliset terveiset Helsingistä!

19.5.2021

Lämmin kiitos Riia kirjeestäsi. Mielenkiintoista kuulla, miten siellä sinun suunnallasi kansantanssikevät on edennyt. Helposti ajaudun ajattelemaan, että oma tanhukuplani täällä Helsingissä olisi aivan tavallinen eikä mitenkään erityinen. Sinun tanhutodellisuudestasi lukeminen muistutti minua siitä, että vaikka kansantanssi onkin sellainen yhteinen halaava, pehmeä viltti, niin siihen vilttiin kietoutuvat uniikit alueet ja niiden kulttuurit sekä erityispiirteet. Lisäksi luotan siihen, että nämä kiertokirjeet auttavat minua hahmottamaan muita tanhutodellisuuksia, ne auttavanevat huomaamaan niin yhtäläisyyksia muiden seutujen kanssa kuin Helsingin seudun omia erityisyyksiä.

Täällä Helsingissä on meneillään juuri nyt kevään kaikista kaunein vaihe. Vaaleanvihreinä loistavat puut suorastaan hohkaavat lupausta jostain upeasta tulevasta! Ilmassa on positiivista odotusta. Haaveilen sellaisesta keväästä, jolloin voisin maksimoida tämän vaalean vihreyden määrän matkustamalla Hangosta Utsjoelle kuukauden ajan, 25 kilometriä päivässä kohti pohjoista. Kenties jenkaten!

Minä olen aika lailla pyörinyt viime aikoina oman pääni sisällä, ihan positiivisessa mielessä. Päänsisäistä prosessia ruokin tekemällä vähän sitä sun tätä kansantanssiin liittyvää: kokoan ja katselen kansantanssiin liittyvää videoaineistoa, fiilistelen omaa lähiperinnettäni ja innostun uusista, vanhaa tietoa ja taitoa soveltavista, ideoista. Keskeinen lähestymistapa tähän kaikkeen on kehollisuus, sen huomioiminen ja sen tietoinen toteuttaminen tanssien. Pitkästä aikaa myös oma tanssiminen tuntuu hyvältä, mikä on varmaan seurausta oman kehollisuuteni huomioimisesta. Työskentelen tällä hetkellä Suomen Kulttuurirahaston myöntämällä pitkällä apurahalla, minkä myötä minun ei ole tarvinnut miettiä omaa toimeentuloani, jonka saan tavallisesti aikuisten kansantanssiryhmien opettamisesta. Helsingissä aikuiset kansantanssijat ovat harjoitelleet viimeksi yhdessä loka-marraskuussa, siitä on jo pitkä aika. Opettamiani ryhmiä on jo iso ikävä! Niin yksittäisiä tanssijoita ja heidän kohtaamistaan, mutta ennen kaikkea yhteistä ryhmätilannetta.

Odotan kevään vaaleanvihreällä energialla myös seuraavaa Nordic Dance Helsinki -klubia, vaikka tarkkaa päivämäärää ei olekaan vielä tiedossa. Kaipaan valtavasti sosiaalista tanssimista ja soittamista (en tosin soita mitään itse, VIELÄ). Iltamia, joissa voi sekä itse tanssia ja soittaa että seurata muita tanssijoita ja soittajia kahvittelun ja jutustelun lomassa! Kevään energinen odotus saa minut myös bongailemaan uusia erilaisia mahdollisia tanssitiloja, joissa järjestää vuoden 2021 nurkkatansseja, eikä tätä bongailua ei tanssikielto häiritse. ”Hmmm, mites tuo mattolaituri tuossa?”, ”Ihana huvila, tuolla varmaan olisi upea tanssisali!”, ”Ai täälläkin on tilaa, tuossa keskellä soitettaisiin 2,5-rivistä haitaria ja avainviulua!”

Toivon todella paljon, että pandemian tuoma tauko saa kanssatanssijat syttymään entistä tiiviimmin yhteisöllisyyteen, koskettamiseen ja kollektiiviseen läsnäoloon.

Toivon yhteisöllisyyden syttyvän myös pääkaupunkiseudun kansantanssitahojen yhteisessä toiminnassa. Minulle pääkaupunkiseudun, jo pelkästään Helsingin, kansantanssitoiminta on näyttäytynyt repaleisena sienirihmastona: tahoja on monia ja vaikka joitain kontakteja toimijoiden välillä on, yhteistä läsnäoloa voisi olla paljon enemmän. Yhteistyö voisi olla jo pelkästään toisten kuulemista kokoontumalla yhteen. Viime vuoden lopulla alkaneet kansantanssin ammattiopettajien aamukahvit olivat erinomainen esimerkki etänä tapahtuvasta kokoontumisesta, jonka kannattaa jatkua tulevaisuudessakin. Aamukahveilla pääsin keskustelemaan myös useiden satojen kilometrien päässä olevien kollegojen kanssa. Me varmaan voisimme pääkaupunkiseudulla kokoontua yhteen edes verkossa joka toinen kuukausi kuulemaan toisiamme. Arjessa yksi tunnin suuntaansa kestävä ylimääräinen siirtymä kaupungin itäosista länsilaidalle on ymmärrettävästi pitkä aika. Minua ainakin kehtuuttaisi. Mutta nyt, kun on opittu kokoontumaan etänä, nämäkin kokoontumiset voitaisiin toteuttaa hybridinä. Tosin jos luvassa on esimerkiksi yhteistä tanssia, tulen varmasti fyysisesti paikalle! Kummin vain, uskon että uusia avauksia ja innostumista voi syntyä myös ilman sen suurempaa agendaa. Hah, joskin minua kiinnostaisi koota porukalla stadilaista tanssiperinnettä, Sörkän pistoa ja sen sellaista, yhteen edes pienen vihkosen verran… Ehkä joku kuulee toiveeni tämän julkisen kirjeen kautta!

Lähetän tämän kirjeen myötä kirjoitushaasteen seuraavaksi pullopostina eteenpäin! Hyvä vastaanottaja, mitä sinun ja sinun tanhutodellisuuteen kuuluu?

Terkuin,
Riina

Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / paula.kettu@nuorisoseurat.fi.
Vastuullisesti ulos koronasta

14.5.2021

Koronapandemia on koetellut nuorisoseuroja pahasti mutta viimeinkin rokotusten etenemisen myötä on nähtävissä valoa tunnelin päässä. Olemme koonneet artikkeliin vinkkejä ja ohjeita toiminnan turvalliseen avaamiseen.

Seuraamme tiiviisti opetus- ja kulttuuriministeriön uutta korona-avustuskierrosta, mutta tässä vaiheessa siitä ei ole vielä lisätietoa. Tiedotamme asiasta erikseen heti kun tiedämme lisää.

Lue koko artikkeli täältä.
Verkkotyöpaja 9.6: Miltä näyttää nuorisoseurojen digiloikka?

14.5.2021

Digitaaliset toiminta-alustat tulivat vauhdilla osaksi myös nuorisoseurojen toimintaa koronapandemian aikana. Joillakin oli jo valmiit mallit verkkoympäristöissä toimimiseen, toiset taas lähtivät opettelemaan täysin uusia toimintatapoja. Nuorisoseuroissa on loikattu niin harrastustoiminnassa kuin seuran arjen pyörittämisessä – miten teatteria voidaan harrastaa etänä tai miten vuosikokous taittuu verkkoalustalle? Entä miten seuran hallinnon dokumentit pyörii paperittomana – kaikki varmasti kysymyksiä, jotka ovat eri seuroissa kuluneen vuoden aikana olleet pinnalla. Ei toki kaikilla, mutta halu oppia lisää on saattanut syntyä. Tule mukaan verkkotyöpajaan 9.6. klo 17-18.30 keskustelemaan nuorisoseurajärjestön digiloikasta. Missä mennään ja mihin suuntaan? Keskustelua johdattelemassa toimialajohtaja Hannu Ala-Sankoja ja vs. hanke- ja kumppanuuspäällikkö Joonas Pokkinen. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 7.6.2021 >>
Webinaari varainhankinnasta 16.6: pienkeräyslupa

14.5.2021

Mistä rahaa kassaan koronan keskellä? Miten aktivoida seuran ja toiminnan ystävät auttamaan? Rahankeruulainsäädäntö uudistui reilu vuosi sitten ja uutena mahdollisuutena tuli toimijoiden käyttöön pienkeräyslupa, jolla seura voi kerätä kolmen kuukauden aikana maksimissaan 10 000 euroa. Luvan hakumenettely on verrattain kevyt ja Poliisihallitus käsittelee hakemukset viidessä arkipäivässä. Tule webinaariin kuulemaan, mitä luvan hakuvaiheessa on hyvä ottaa huomioon, miten varainkeruusta voi markkinoida sekä mitä pitää muistaa luvan tilitystä tehtäessä. Aiheesta kouluttaa Nuorisoseurojen ja Nuoriso-opiston yhteinen vs. hanke- ja kumppanuuspäällikkö Joonas Pokkinen. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 14.6.2021 >>
Korona kiritti kulttuuritapahtumat digiloikkaan

13.5.2021

”Digiloikka tuo kulttuuritapahtumat iholle” -webinaarissa käytiin muutamien digitaalisesti tuotettujen tapahtumien case-esimerkkien kautta läpi, miten korona on kirittänyt kulttuuritapahtumat digiloikkaan. Webinaari avattiin katsauksella erilaisiin julkaisualustoihin sekä niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Eri kohderyhmiä tavoitetaan pitkälti eri kanavissa: YouTube ja Vimeo saattaa palvella vanhempaa väkeä, kun taas vaikkapa Instagram ja Discord tavoittavat nuorempia ihmisiä. Tärkeää onkin valita julkaisualustat kohderyhmälähtöisesti.

Esimerkkeinä tuotetuista tapahtumista olivat Nuorisoseurojen Eläköön Folk, Ramppikuume ja Nuori Kulttuuri Digifestival Pori 2021 sekä Kaustinen Folk Music Festival. Aihe kiinnosti ja puhutti.  Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden lisääntyminen nousi esille monissa alustuksissa ja puheenvuoroissa. Toisaalta mietittiin, miten yleisö tavoitetaan, kun netti on sisältöä pullollaan.

”Striimit saattavat joskus kiinnostaa jopa enemmän, kuin tv-tuotanto. Paikallisuus on yllättävän kova juttu”, toteaa Lappeenrannan kaupungin tapahtumapalveluiden asiantuntija Teemu Myyryläinen.

Digitaaliset sisällöt mahdollistavat tapahtumiin osallistumisen paikasta ja usein myös ajasta riippumatta. Korona-aikana se on ollut pakollista, mutta sen kautta on myös opittu paljon uutta sekä tavoitettu uusia yleisöjä.

”Digitaalisuudesta jää varmasti elämään paikasta riippumaton osallistuminen tapahtumaan, se mahdollistaa vaikkapa työpajan vetämisen, esimerkiksi Brasiliasta”, innostuu Nuorisoseurojen teatterin ja kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen.

Kulttuuritapahtumien saavutettavuus on myös kuntien näkökulmasta tärkeä asia, sillä yksi kunnan keskeisimmistä tehtävistä on tuottaa asukkailleen palveluita. Myös kulttuurielämykset ovat sellaisia.

”Digiloikalla voidaan tarjota palveluja suuremmalle määrälle katsojia, ja tavoittaa myös syrjäseuduilla asuvia kulttuurin kuluttajia. Samaan hengenvetoon on todettava, että kaikki tapahtumat eivät välttämättä toimi digitaalisena, miettii Porin kaupungin tuottaja Reetta Vuorinen.

Joskus digiloikka tarjoaa myös erityisen positiivisia yllätyksiä.

”Saavutimme VirtuaaliKaustisella paljon uutta yleisöjä ja saimme hyvää palautetta viime kesän virtuaalitapahtumasta. Myös pelimannit ympäri maailman lähettivät meille videoita, joista olimme todella ilahtuneita.  Tämän kokemuksen siivittämänä digitaalista ohjelmaa jatketaan livetapahtuman rinnalla myös tänä vuonna”, toteaa Kaustinen Folk Music Festivalin toiminnanjohtaja Valtteri Valo.

Webinaarissa suunnattiin katseet myös tulevan kesän festivaaleihin.

”Monet isot ja kaupalliset tapahtumat on jo ehditty perua mutta keskisuurilla ja pienillä festivaaleilla on vielä mahdollisuus toteutua livenä. Niiden yllä on silti iso JOS. Digitapahtumat täydentävät kulttuuritarjontaa, mutta eivät korvaa taiteilijan ja yleisön välistä vuorovaikutusta, mikä tavoitetaan vain livetilanteessa, summaa Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla.

”Olemme vasta vuoden verran harjoitelleet digitaalista esittämistä. Mietin, millaista uuden ajan esiintyjän ammattilaisuus ylipäätään on tulevaisuudessa, ja mihin kaikkeen mielemme voivatkaan aueta”, pohti webinaaria kuuntelemassa ollut fasilitoija Tuomas Tirkkonen.

Nuorisoseuroille digitapahtumat ovat tarjonneet myös mahdollisuuden oppia uutta hyvin lyhyessä ajassa. ”Olen niin ylpeä tästä porukasta, heidän ammattitaidostaan ja ideointikyvystään. Koronasta huolimatta kulttuuritapahtumat nousevat tuhkasta. Alkuhämmennyksen jälkeen alettiin innolla toimimaan ja innovoimaan uusia tapoja tehdä tapahtumia.”, hehkuttaa Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

Webinaarin järjestivät Suomen Nuorisoseurat yhdessä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen sekä Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kanssa. Mukana keskustelemassa olivat mm. Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla, Kaustinen Folk Music Festivalin toiminnanjohtaja Valtteri Valo, tapahtumapalveluiden asiantuntija Teemu Myyryläinen Lappeenrannan kaupungilta ja tuottaja Reetta Vuorinen Porin kaupungilta.

Suomen Nuorisoseurojen puolelta puheenvuorot pitivät tanssin ja tapahtumien toimialajohtaja Jukka Heinämäki, teatterin ja kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen, tuottaja Jussi Kaijankangas ja toiminnanohjaaja Karoliina Hursti. Loppupuheenvuorot pitivät pääsihteeri Anneliina Wevelsiep SKAFista ja Sirpa Lahti KEKistä.
Nuori Kulttuuri Digifestival Pori 2021 antaa tilan nuorille

10.5.2021

Porista 21.-22.5.2021 lähetettävä Nuori Kulttuuri Digifestival Pori 2021 nostaa esiin nuoret, taiteen ja taiteen vaikutukset nuorten hyvinvointiin. Suomen suurin nuorison taidetapahtuma viedään ensimmäisen kerran sen yli viisikymmenvuotisen historian aikana verkkoon.

-Olemme valmistelleet tapahtumaa kolmisen vuotta ja luonnollisesti maailmanlaajuinen pandemia on haastanut meitäkin miettimään eri skenaarioita tapahtuman mahdollistamiseksi, toteaa Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja Pasi Saarinen.

-Pelkän striimaamisen sijaan meille on tärkeää rakentaa vuorovaikutuksellisuutta myös digitaalisilla alustoilla, ja tässä olemme mielestäni onnistuneet erinomaisesti.

Discord-alustalle rakentuvan digifestivaalin kulmakiviä ovat Workshopit, Rap Corner, Nuori Kulttuuri Talks ja Digistage, joissa opitaan, puhutaan, tehdään ja tunnetaan – rohkeasti ja aidosti.

Tapahtuman avajaiset ja päättäjäiset sekä osa taiteen hyvinvointivaikutuksia ruotivista Nuori Kulttuuri Talks keskusteluista striimataan livenä Porin Promenadisalista. Myös kulttuuritalo Annis on valjastettu Digifestivaalin keskuspaikaksi. Digitaalisuus antaa tapahtuman sisällölle rajattomat mahdollisuudet.

-Olemme tekemässä jotain täysin uutta ja maailmanlaajuisestikin uniikkia. Kaukaisin työpaja vedetään livenä Brasilian Rio de Janeroista ja Digistagelle tuotetaan sisältöä esimerkiksi Tunisiasta, iloitsee Saarinen.

Perjantaista lauantaihin kestävä tapahtuma on avoin kaikille nuorille. Osallistuakseen tarvitaan joko älypuhelin tai tietokone ja internetyhteys. Workshoppeihin on pieni osallistumismaksu, ja osa keskustelutilaisuuksista on suljettuja, muutoin tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Porin kaupungin ja laajan yhteistyöverkoston kanssa.

OHJELMANOSTOJA

Workshopit tarjoavat oppia sekä vasta-alkajille että harrastuksessaan pidemmälle ehtineille. Kahden tunnin aikana pääsee hiomaan taitojaan eri taidelajien parissa. Tarjolla on mm. teatteria, katutanssia, sambarytmejä ja elokuvaa. Workshopien hinta on 7 euroa ja niihin ilmoittaudutaan etukäteen.

Rap Cornerissa kolme alan arvovaltaista tuomaria (Yeboyah, MC Kajo ja tuottaja & DJ Mel-3) arvioivat ja antavat palautetta esiintyjien lähettämistä esityksistä suorassa lähetyksessä. Kokonaisuuteen on valikoitu esikarsintojen kautta 10 esitystä, joista myös osallistujat voivat äänestää suosikkiaan. Monsp Records & HMC Publishing tarjoavat yhdelle Rap Corneriin valituista rap-artisteista mahdollisuuden päästä äänittämään kappaleensa HMC:n studiolle. Kokonaisuus on toteutettu yhteistyössä RAP SM:n kanssa.

Nuori kulttuuri Talks on tuore nuorten rakentama keskusteluareena taiteen ja kulttuurin äärellä. Keskustelujen keskiössä on nuorten hyvinvointi tasa-arvon, mielenterveyden, kasvun ja kulttuurivaikuttamisen näkökulmasta.

Digistagelle on kerätty suuri joukko nuorten tekemiä eri taiteenalojen esityksiä: elokuvia, runoutta, sanataidetta, musiikkia, niksivideoita, teatteria ja tanssia. Kaikesta tapahtuman aikana nähdystä ja koetusta käydään keskustelua Discordin Leirinuoriolla.

www.nuorikulttuuri.fi/festival
Lähde Seikkailuun uuden Tempoa Tenaviin –materiaalin lennättämänä

3.5.2021

Tempoa Tenaviin –toiminta on Nuorisoseurojen harrastusmuoto lapsiperheille. Toiminnan tavoitteena on aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksen lisääminen ja lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen. Tempoa Tenaviin –toimintaan sisältyy laululeikkejä, liikuntaa, sirkusta, tanssia ja musiikkia.

Juuri valmistuneesta Seikkailu – materiaalista ohjaajat voivat ammentaa virikkeitä ja harjoitteita niin aikuinen-lapsitoimintaan kuin vähän isommillekin lapsille. Seikkailu on kuin satukirja, jonka käänteisiin materiaalin käyttäjä pääsee itse vaikuttamaan. Tarinat ruokkivat mielikuvitusta ja leikkien kautta pääsee yhdessä kokemaan iloa, jännitystä ja rohkeutta. Tarinat muuttuvat toiminnaksi kertomisen ja tekemisen kautta. Seikkailu johdattelee mielikuvitusmatkalle maatilalle, metsään, avaruuteen, peikkojen ja merirosvojen maailmaan. Tempoa Tenaviin –toiminnan ohella materiaali sopii hyvin vaikkapa varhaiskasvatukseen.

Materiaalipaketti sisältää ohjekirjan, kuvakortit, sekä levyllisen ohjekirjan harjoitteisiin sopivaa musiikkia. Kuvilla tuetaan kaikkien lasten kielen kehitystä, suunnataan tarkkaavaisuutta, sekä mahdollistetaan osallisuus aremmille ja puhumattomille lapsille. Niitä voi käyttää koko kerhokerran jäsentämiseen, yksittäisissä leikeissä tai vaikkapa yllätyksellisyyden mahdollistajana. Kuvat voi tilata valmiina tai tulostaa Tempoa Tenaviin sivulta. Joonas Ojajärven luotsaaman bändin musiikki luo kerhokertoihin taianomaista tunnelmaa. Musiikki soveltuu hyvin Tempoa Tenaviin –toiminnan ohella moneen muuhun kuten vaikkapa tanssitoimintaan.

Seikkailun sisällöt, ideat ja teemat ovat pitkälti Tempoa Tenaviin -työryhmän eli Jutta Wrangénin, Kirsi Moilasen ja Elina Weckströmin luomia. Materiaalin valmistusprosessi alkoi jo vuonna 2014, ja Nuorisoseurojen tuotannollinen tukiryhmä on vuosien varrella ehtinyt elää. Viimeisinä vuosina mukana ovat olleet Joonas Pokkinen, Riia Niemelä ja Tuija-Liisa Leino. Materiaalia on luotu hersyvän naurun ja ilon säestyksellä työryhmän kokoontumisissa. Nyt Seikkailu jatkaa hulvatonta kulkuaan Tempoa Tenaviin –toimintaan osallistuvien lasten ja aikuisten yhteisissä hetkissä. Merkittävänä tukena prosessissa on ollut Kansalaisfoorumi.

Seikkailu on tilattavissa Suomen Nuorisoseurojen Puodista. Materiaaliin pääsee sukeltamaan myös ohjatusti Tempoa Tenaviin –ohjaajakoulutuksessa, joka järjestetään 3.-4.9.2021 Tampereella. Lauantaina 4.9. järjestetään samanaikaisesti täydennyskoulutus jo koulutuksen saaneille Tempoa Tenaviin –ohjaajille. Hyppää sinäkin mukaan Seikkailuun!

Tilaa Seikkailu Puodista

Lue lisää Tempoa Tenaviin -toiminnasta ja koulutuksista
Webinaari: Digiloikka tuo kulttuuritapahtumat iholle 12.5.

29.4.2021

Webinaari 12.5.2021 klo 13-15 Teamsissa: Digiloikka tuo kulttuuritapahtumat iholle
Koronapandemia on vauhdittanut kulttuuritapahtumien siirtymistä digitaalisille alustoille. Mitä olemme oppineet poikkeusvuonna? Mitä haluamme säilyttää digitaalisten tapahtumien mahdollisuuksista korona-ajan jälkeen?

OHJELMA:
Avaussanat
Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat

Verkkoalustojen hyödyntäminen tapahtumien toteutuksessa
Jussi Kaijankangas, tuottaja, Nuori Kulttuuri

Diginä nyt ja tulevaisuudessa: case-esimerkkejä digitaalisista tapahtumista
Eläköön Folk!, Jukka Heinämäki, toimialajohtaja tanssi ja tapahtumat, Suomen Nuorisoseurat
Ramppikuume, Karoliina Hursti, toiminnanohjaaja, Suomen Nuorisoseurat, Lounais-Suomi
Nuori Kulttuuri Pori Festival, Pasi Saarinen, toimialajohtaja teatteri ja kulttuurinen nuorisotyö, Nuori Kulttuuri
Kaustinen Folk Music Festival, Valtteri Valo, toiminnanjohtaja

Millaisia mahdollisuuksia kunnat näkevät digitaalisissa tapahtumissa?
Teemu Myyryläinen, tapahtumapalvelujen asiantuntija, Lappeenrannan kaupunki
Reetta Vuorinen, paikallinen tuottaja Nuori Kulttuuri Pori Festival, Porin kaupunki

Miltä näyttää tuleva festivaalikesä
Kai Amberla, toiminnanjohtaja, Finland Festivals ry

Keskustelua, yleisökysymyksiä

Yhteenveto ja päätössanat
Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi
Sirpa Lahti, toiminnanjohtaja, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus
Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat

Ilmoittautuminen
Ilmoittaudu mukaan 10.5. mennessä. Toimitamme kaikille ilmoittautuneille Teams – linkin webinaariin sähköpostitse. Linkki lmoittautumislomakkeeseen (avautuu uuteen ikkunaan)

Webinaarin järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen (KEK) sekä Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kanssa. Webinaari on osa kansanmusiikin ja kansantanssin viikon ohjelmaa, joka huipentuu lauantaina 15.5. Kansanmusiikin ja kansantanssin päivään.
Koronatilanne piinaa yhä seurantaloja – kulttuurialan tukipaketti tulee tärkeällä hetkellä

28.4.2021

Koronarajoitukset ovat sulkeneet suuren osan seurantaloista. Taloilla mietitään, miten ylläpitokustannuksista selvitään, kun tuloja ei ole. Kulttuurin tukipaketti auttaa myös seurantaloja vaikeassa tilanteessa.

Suurin osa seurantaloista eli työväentaloista, nuorisoseurantaloista, kylätaloista ja muista yhdistysten omistamista yhteisistä kokoontumistiloista on ollut osittain tai kokonaan suljettuina jo yli vuoden ajan. Tapahtumien peruuntumisten ja harrastustoiminnan keskeytymisen vuoksi taloyhteisöjen tulonhankinta on pysähtynyt. Samaan aikaan rakennusten pakollisia ylläpitokustannuksia kertyy normaaliin tapaan. Uhattuna ovat sekä paikallinen harrastus- ja kulttuuritoiminta sekä talojen rakennusperinnön säilyminen.

Seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöt ovat vedonneet sen puolesta, että kokoontumisrajoitusten takia syntyneet taloudelliset tappiot eivät jäisi yksin paikallisyhteisöjen kannettavaksi. Hallituksen budjettiriihen viime keskiviikkona esittämä lisätalousarvion tuki seurantaloille tulee tärkeällä hetkellä. Eduskunnan käsittelyyn esitys tulee torstaina 29.4.

”Koronan taloudelliset vaikutukset alkavat kumuloitua paikallisille nuorisoseuroille nyt viime vuotta pahemmin. Harrastustoiminnan, kesäteatteriesitysten ja talojen ulosvuokrauksen poisjäämisen vuoksi arvioidut tappiot ovat yhteenlaskettuna jopa yli miljoona euroa. Paikallisseuroja pyörittävät vapaaehtoiset ovat myös todella uupuneita tilanteeseen”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

Seurantalot saivat viime vuonna helpotusta tilanteeseensa korona-avustuksista, joita myönnettiin valtion lisätalousarviosta.

”Korona-avustusten ensimmäinen hakukierros tuotti lyhyessä ajassa lähes 800 hakemusta, eli tarve kylissä ja kortteleissa on valtava”, toteaa Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.

Järjestöt pitävät tärkeänä, että valtio osoittaa tukea paikallistason yhdistystoimijoille tänäkin vuonna. Tuki on tarpeen, vaikka koronatilanne parantuisi kesäksi. Taloudellisen tilanteen normalisoituminen taloilla voi viedä kauan, eivätkä viime vuonna myönnetyt avustukset riitä auttamaan tämänhetkisessä tilanteessa.

Malmilla tulot katosivat, mutta menot jäivät

Helsingissä Malm Svenska Ungdomsförening on yksi yhdistyksistä, joiden tulevaisuus on koronatilanteen takia epävarma.

”Saamme tulot talon ylläpitoon normaalisti lähinnä viikonloppuvuokrauksista. Viime vuonna niitä oli kolme”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Erja Lindfors.

”Toimintamme on veitsenterällä. Pahin uhka olisi, että yhdistys joutuu myymään seurantalon.”

Solhem-nimisen seurantalon ylläpitokustannukset ovat noin 2000 euroa kuukaudessa. Yhdistys on saanut siirrettyä laskujen määräaikoja, mutta esimerkiksi lainan saaminen on vaikeaa. Sama tilanne on usealla muullakin seurantalolla, sillä vapaaehtoisvoimin ylläpidettyjä taloja omistavilla yhdistyksillä on harvoin säästöjä.

Yhdistys on suunnitellut myös varainkeruukampanjaa. Valtion tuen lisäksi onkin tärkeää, että ihmiset tukevat seurantaloja vuokraamalla niitä tuleviin juhliin tai muihin kokoontumisiin ja osallistumalla seurojen harrastus- ja vapaaehtoistoimintaan, sekä liittymällä kannatusjäseniksi taloja ylläpitäviin yhteisöihin.

Malmilla toivotaan, että kesän varaukset lähtisivät pian käyntiin. Kyselyjä on saatu, mutta epävarman koronatilanteen takia sekä asiakkaat että yhdistys ovat yhä odottavalla kannalla.

Puurakenteinen Solhem sijaitsee Malmin keskustassa. Se on rakennettu 1913 ja on kulttuurihistoriallisesti arvokas.

Seurantalot

Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista, joista vanhimmat on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja on Suomessa nykyisin lähes 2 500. Ne ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä, joiden korjaustyöstä ja ylläpidosta huolehtivat usein paikalliset yhdistykset pääosin talkoovoimin. Seurantalot ovat monipuolisen kansalaistoiminnan tiloja.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Annina Laaksonen
pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
040 726 7450

Riitta Vanhatalo
toiminnanjohtaja, Suomen Kotiseutuliitto
040 733 7033
riitta.vanhatalo@kotiseutuliitto.fi

Petri Rinne
puheenjohtaja, Suomen Kylät
petri.rinne@suomenkylat.fi
040 555 3232

Seurantaloja omistavien yhdistysten taustalla on useita valtakunnallisia järjestöjä: Suomen Nuorisoseurat, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Suomen Työväentalojen Liitto, Kansantalojen Liitto, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Kylät, Raittiuden ystävät, Finlands Svenska hembygdsförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Marttaliitto, ProAgria Keskusten Liitto ja Keskukset sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja piirikeskukset.

Kuvassa Nuorisoseurantalo Suojarinne Rutalahdessa Keski-Suomessa
Kuvaaja Villa Suhonen