Blog

  • Mikko Penttilä tiesi jo lapsena haluavansa näyttelijäksi

    Mikko Penttilä tiesi jo lapsena haluavansa näyttelijäksi

    Näyttelijä Mikko Penttilä on kotoisin Köyhäjoen kylältä 15 kilometrin päästä Kaustiselta. Maaseutukylä oli hyvä kasvuympäristö. Mikko aloitti tanhuamaan neljävuotiaana, ja ensimmäinen esiintymiskokemus oli Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, jossa hän esiintyi tuhatpäisen yleisön edessä.

    ”Kotipaikka ja Nuorisoseurat ovat vaikuttaneet nykyiseen ammattiin ihan valtavasti. Tanssiryhmän kanssa pääsi matkustamaan. Käytiin Tanskassa, Saksassa, Ruotsissa ja Espanjassa. Siinä oppi paljon, tutustui erilaisiin kansainvälisiin kulttuureihin ja ihmisiin, ja pääsi festareille. Ja joka kesä, maailma tuli meidän luokse Kaustiselle. Ne, silloin aikanaan luodut suhteet, on edelleen voimissaan, ja arvokkaita asioita tänäkin päivänä.”

    Oletko aina halunnut olla näyttelijä?  
    ”Kyllä, tiesin jo alle kouluikäisenä. Teatterikouluun pääsin neljännellä yrittämisellä. Jaksoin yrittää uudestaan, koska en nähnyt muita vaihtoehtoja. Teatteri oli niin iso haave. Peruskoulun ja Kaustisen musiikkilukion jälkeen opiskelin teatteri-ilmaisua Lahden kansanopistossa. Ennätin opiskella vuoden verran myös teatteri-ilmaisun ohjaajaksi, ennenkuin pääsin TeaKiin.”
    ”Kokkolan kaupunginteatterissa olin vuoden kiinnityksellä valmistumisen jälkeen. Kokkola on kiva kaupunki. Teatteri oli hyvä työpaikka ja siellä oli paljon ihania ihmisiä. Mutta ite olin jo siinä vaiheessa kerennyt asua kuus vuotta Helsingissä ja suurin osa ystävistä asui täällä. Kun on kiinnityksellä teatterissa, muita näyttelijän töitä ei juuri ehdi tekemään.”
    ”Freelancerina työnkuva voi olla monipuolisempi. Työskentelen teatterin lisäksi tv- ja elokuvatuotannoissa, dubbaan piirrettyjä ja teen kuunnelmia. Suurinta osaa av-alan tuotannoista operoidaan Helsingistä käsin. Pääkaupunkiseudulla on tietysti kilpailua, mutta teki mieli tulla kuitenkin katsomaan. Siinä toki on myös se puoli että, välillä ei oo mitään töitä ja sitten yhtäkkiä on kauheesti hommia päällekkäin. Nyt olen kuvauksissa ja toisessa produktiossa käsikirjoittajana.”

    (Kesken haastattelun Mikkoa huudellaan maskiin. Eli puhelinhaastattelua tehdään maskeerauksen ja kuvauksen ohessa.)

    ”Korona vei noin 70 prosenttia tuloista. Keväällä olin vierailemassa Helsingin kaupunginteatterissa yhdessä produktiossa. Kun teatterit suljettiin koronarajoitusten vuoksi, loppui työt kuin seinään. Kesällä oli tarkoitus toteuttaa Pauanne elää -teatteriprojekti Kaustisen Folk Music Festivalsille. Koska festareita ei ollut, niin esitystä ei kannattanut rakentaa. Pidimme kuitenkin viikon mittaisen work shopin ja toivon, että projekti päästään toteuttamaan ensi kesänä.”

    Mikä on oma suosikkisi monista luomistasi hahmoista?
    ”Sitä on kyllä hirveen vaikee valita. Taika-Pasi on tietysti läheinen, kun sen koko kaaren sai tehdä loppuun saakka. Vaikka sketsihahmo on kilpailu, niin kyllä siinä yritetään myös koko ajan auttaa toisia.”
    Näyttelijänä komedia on rakas laji. Ittellä ei ole ainakaan vielä minkäänlaista tylsistymistä siihen. Mutta draamakomedia on myös hienoa, se on vakavan ja naurun yhteinen leikki.”

    Onko sinulla joitain näyttelijöitä, ketä ihailet?
    On, moniakin sekä kotimaisia että ulkomaisia. No, esimerkiksi kotimaisista näyttelijöistä Vesa Vierikko, Elina Knihtilä, Hannu-Pekka Björkman ja Kati Outinen, jotka toimivat näyttelijäntyön professoreina sinä aikana, kun opiskelin teatterikorkeassa.”

    Mitä sanot nuorelle, jonka unelma on tulla näyttelijäksi?
    ”Kannattaa harjoitella ja tutkia asiaa. Ja jos sinni riittää, ei pidä luovuttaa vaikkei eka kerralla tärppäisikään. Kouluun pääsy ei ole ainut reitti näyttelijäntyöhön. Voi pyrkiä vaikka harjoittelijaksi johonkin teatteriin tai mennä iltanäyttelijäksi.”

    Sitten tärkeä kysymys: sanotaanko Kaustisilla vai Kaustisella?

    ”Kaustisella. Mulla on siihen teatteriin liittyvä muistisääntökin, jota aina tarjoan ihmisille, Seela Sella. KAUSTIseelaSELLA”

    ______________________________________________________________________________
    Mikko Penttilä
     valmistui teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta 2014. Hän on kuulunut Putous-sketsisarjan päänäyttelijöihin kausilla 8.-11., ja Penttilän Taika-Pasi voitti Putouksen 10. kauden sketsihahmokisan. Hän on näytellyt elokuvassa Juoppohullun päiväkirja ja syksyllä 2017 hän oli MTV3:n Älä jäädy -viihdeohjelmassa. Penttilä on myös improvisaatioteatteri Stella Polariksen jäsen. Hänellä on merkittävä rooli uudessa Peruna-elokuvassa, joka saa ensi-iltansa heti, kun elokuvateatterit taas aukaistaan. Joissakin kaupungeissa sen voi nähdä jo nyt ennakkonäytöksissä.
    ______________________________________________________________________________

    Teksti: Maarit Saarelainen

  • Osaamismerkki kertoo harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta

    Osaamismerkki kertoo harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta

    Vuoksenniskan Nuorisoseura ja Saimaan alue ovat olleet ripeäitä osaamismerkkien hakemisessa. Alueen aktiiviset toimijat Lauri Haltsonen, Sandra Strömberg ja Emmi Korhonen ovat hankkineet osaamismerkkejä. Kysyimme, mitä he ovat oppineet ohjaajan tehtävistä, missä aikovat hyödyntää hankkimaansa osaamismerkkiä ja kenelle suosittelisivat niitä. 

    ”Ohjaajan tehtävissä oppii yhteenkuuluvuuden tunteen luomista, omaa luovuutta sekä kuuntelemista. Taidot kehittyvät myös yksilöiden huomioimisessa ja yhteistyön merkityksellisyyden tuntemisessa. Nuorisoseurojen osaamismerkkiä voi hyödyntää CV:ssä työn haussa, varsinkin hakiessa ohjaajan töihin tai kesätöihin. Niitä voi myös jakaa omissa some- kanavissa. Osaamismerkkejä suosittelemme kaikille!  Se on hyvä todiste kokemuksesta ja hakeminen on helppoa”, lupaavat Emmi ja Sandra. 

    Yhteishaku alkaa – nyt on hyvä aika todentaa hankittua osaamista 
    Helmi-maaliskuussa on yhteishaku, jossa peruskoulun ja lukion päättäneet hakevat jatko-opintoihin. Ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon jo aiemmin suorittaneet hakevat jatkuvan haun kautta suoraan oppilaitokseen. Tästä saa lisätietoa Opintopolku.fi sivustolta. 

    Nuorisoseurojen ohjaajille kertyy toiminnan sekä koulutusten kautta taitoja, jotka liittyvät alan ammatilliseen koulutukseen. Alalla tarvitaan hyviä viestintä- vuorovaikutustaitoja, kykyä huomioida eri-ikäisten ohjauksen ja tuen tarpeet. Kuulostaa varmasti tutulta monelle ohjaajallemme! 

    Kasvatus- ja ohjaustyöstä ammatti 
    Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon suorittanut saavuttaa ohjauksen, kasvatuksen ja kommunikoinnin tehtävissä tarvittavaa monipuolista osaamista.  Vastuu ohjattavien turvallisuudesta korostuu myös alan osaamisvaatimuksissa. Alalla työskennellään usein osana moniammatillista ryhmää ja/tai verkostoa. 

    Lastenohjaaja työskentelee varhaiskasvatuksen tehtävissä huolehtimalla lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hän voi työskennellä myös erilaisten perheiden ja kouluikäisten lasten kanssa. Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa. 

    Nuoriso- ja yhteisöohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten ihmisten toimintaa. Työssä painottuu osallisuuden lisääminen, kansalaistoiminta sekä monikulttuurinen työ. Alalla painottuvat harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja laajentaminen.  

    Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa voi opiskella myös Suomen Nuoriso-opistolla, Paukkulassa ja digitaalisella osaamismerkillä voi tunnistaa ja antaa tunnustusta. Lue lisää Suomen Nuoriso-opiston sivuilta.

    Kevään yhteishaku on 23.2.-23.3.2021 ja jatkuva haku läpi vuoden.

    Teksti: Riina Kylmälähti
    Kuva: pixabay

  • Uusia Puoti-tuotteita ennakkotilaajille

    Uusia Puoti-tuotteita ennakkotilaajille

    140-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi olemme lanseeraamassa Puoti-verkkokauppaamme erilaisia arkikäyttöön soveltuvia tuotteita kuten juomapulloja, kangaskasseja ja essuja. Ensimmäisenä lanseeraamme I Love Tanhu -pullojen paluun ja samalla tuomme Puotiin liudan uusia fanituotteita, joiden kautta voi tunnustaa rakkauttaan omaa harrastuslajiaan kohtaan. Nyt ennakkotilaajan etuna tuotteita saa ennakkotilaajan hintaan – tilaa siis samalla itsellesi sekä koko ryhmälle! Tuotteita saatavilla useilla eri painatuksilla. Oheisen tilauskaavakkeen kautta voit tehdä kimppatilauksen – Puodissa tuotteet ovat jatkossa tarjolla yksittäiskappaleina. Tilaukset etuhinnoilla viimeistään 5.3. Tuotteiden toimitus maaliskuun lopussa.

    Tilauslomakkeeseen:
    Nuorisoseuratuotteiden tilaus (google.com)

  • Eläköön Folk! palkitut 20.2.2021

    Eläköön Folk Stream-tapahtuma antoi äänen ja tilan kansanmuusikoille ja kansantanssijoille, jotka katsovat jo kohti valoisampaa vuotta 2021. Tampere-talolta nähdään tammikuulta siirretyn Folklandia-risteilyn parhaita paloja ja nostetaan malja 140-vuotiaalle Nuorisoseuroille.
    Eläköön Folk! Gaalassa julkistettiin Vuoden Wäinö, Vuoden tanssiteko, Vuoden nuori pelimanni, Kaustisen vuoden yhtye, Vuoden kansanmusiikkilevy, Vuoden ohjaajat sekä Kultakantele.

    Vuoden Wäinö 2020 on mestarikansantanssija Eivor Wallinvirta

    Vuoden Wäinöksi nimetään kansanmusiikin ja kansantanssin alalla toimivat henkilö, ryhmä tai taho, jolle annetaan tunnustus taiteellisista tai pedagogisista ansioista ja /tai elämäntyöstä.  

    Eivor Wallinvirta saa tanssijat eläytymään ja tuntemaan tanssi-iloa. Hän on harrastanut kansantanssia lapsesta asti. Kotiseuransa, Föreningen Brage i Helsingforsin tanssiohjaajana ja koreografina hän on toiminut 1980 luvun alusta. Finlands Svenska Folkdansring:in pääohjaajana hän on yhdistänyt koko suomenruotsalaisen kentän. Wallinvirta on tehnyt yhteistyötä niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten ryhmienkin kanssa ja toiminut mm. NORDLEK neuvostossa puheenjohtajana. 
    Palkinnon luovuttaa KEKin puheenjohtaja Piia Kleemola / Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus. 
    Lisätietoja: Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen (KEK) Tj., Sirpa Lahti tel. +358 40738 4736 

    Vuoden Nuori Pelimanni 2021 on Josefiina Varis

    Kankaanpäästä kotoisin oleva Vuoden Nuori Pelimanni 2021 Josefiina Variksen pääsoittimet ovat urut ja piano. Hän aloitti myös viulun soiton 2007. Vuonna 2017 Anna-Mari Yrjänä perusti aikuisten pelimannien ryhmän Amyrit, jossa Josefiina on soittanut viulua.  Itsekseen hän on alkanut soittamaan kolmirivistä haitaria ja harjoittaa myös laulua kuoronjohdonopintojen ohella. Nykyisin hän opiskelee Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkiosastolla.

    15-vuoden ajan Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Koirasen perhe ovat jakaneet vuorovuosina 24-vuotiaana kuolleen Juho-Koirasen muistorahastosta apurahaa alle 24-vuotiaille kansanmusiikin harrastajille. 
    Palkinnon luovuttaa Kansanmusiikkiliton toiminnanjohtaja Päivi Ylönen-Viiri.
    Lisätietoja: Siru ja Antti Koiranen, tel. +358 40 551 4237, antti.koiranen@gmail.com  
    Suomen Kansanmusiikkiliitto, Tj., Päivi Ylönen-Viiri, toiminnanjohtaja@kansanmusiikkiliitto, tel. +358 500 431 913  

    Vuoden 2020 Kansanmusiikkilevyt: Dantchev:Domain: Say It ja Loimolan Voima: Ruttomužikan kyynäl!

    Kansanmusiikkikansantanssi.fi -portaali ja Kansanmusiikki lehti julkistavat 12. kertaa Vuoden kansanmusiikkilevyn voittajaksi kaksi levyätasapisteillä. 

    DANTCHEV:DOMAIN: Say it (FI/ BG/ US/ PT) 
    yhdistää  vahvat elokuvalliset melodiat universaaleihin elämäntarinoihin. Suomalais-bulgarialaisen Dantchevin musikin ympärille syntyneen kansainvälisen yhtyeen debyyttialbumi nostaa esille Haapavedeltä lähtöisin olevan laulaja-säveltäjän musiikillisen kielen osaksi suomalaista monimuotoista kulttuuria. Dantchev tunnetaan taiteilijanimellä  Bulgarian Voice from Finland ja hänen musiikkiaan on kutsuttu vapaasti hengittäväksi etnoksi.
    Anna Dantchev (laulu, tupan.rumpu), Erno Haukkala (pasuuna, sousafoni), Kenneth Ojutkangas (kitara, tuuba), Antti-Pekka Rissanen (rummut), João Luís (vibrafoni, perkussiot).
    Yhteystiedot: Glomama Music, hello@glomamamusic.com , Anna Dantchev, anna.dantchev@gmail.com

    Loimolan Voima: Ruttomužikan kyynälLoimolan Voima 
    on uutta karjalankielistä musiikkia esittävä yhtye, ja Ruttomužikan kyynäl (suom. Kiivaan miehen kyynel) on heidän debyyttialbuminsa. Kotoperäinen karjalan kieli on yksi Suomen uhanalaisista aarteista. Loimolan Voima on uuden karjalankielisen musiikin lipunkantaja ja todiste siitä ettei karjalaisuus ole kuollut. Se haluaa tehdä karjalaista kulttuuria ja kieltä entistä tunnetummaksi maassamme. 
    Mika Saatsi: sävellykset, laulu, kieli- ja rytmisoittimet, looper, Korg MS20.
    Niko Saatsi: tekstit, ukubasso, taustalaulu, rytmisoittimet.Yhteystiedot: Mika Saatsi, mika.saatsi@gmail.com, 040 2208848.Lisätietoja: Suomen Kansanmusiikkiliitto, Toiminnanjohtaja Päivi Ylönen-Viiri, tel. +358 500 431 913 ja 
    Kansanmusiikki-lehden päätoimittaja Sauli Heikkilä, lehti(at)kansanmusiikkiuliitto tel. +358 45 672 2868. 

    Kaustisen Folk Music Festivalin vuoden yhtye on Maria Kalaniemi ja Eero Grundström

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlien arvostetun Vuoden yhtye -nimityksen tarkoituksena on nostaa esiin esiintyjä, joka on ansioillaan, tuoreella otteellaan tai pitkällä urallaan osoittanut erityistä osaamista ja toimintaa kansanmusiikin saralla. Vuoden 2021 valinnallaan festivaali haluaa kunnioittaa pitkäjänteistä pioneerityötä, jota tämän yhtyeen jäsenet ovat omien instrumenttiensa parissa tehneet.

    Tällä yhtyeellä on vahva kasvutarina, jossa kaksi oman instrumenttinsa taidokasta polunraivaajaa on löytänyt saman tahdin musiikilliselle ilmaisulleen. Maailmallakin mainetta niittäneen yhtyeen muusikoilla on niin voimakas ote musiikkiinsa, että se tuntuu kuulijalle saakka. Valinnalla Kaustinen Folk Music Festival haluaa osoittaa kunniaa pitkän linjan tinkimättömälle työlle kansanmusiikin parissa ja toivoo tämän yhtyeen valloittavan kuulijoidensa sydämet joka puolella maailmaa.Lisätietoja: Kaustinen Folk Music festivalin ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki, 
    tel. +358 40 358 2446, anne-mari.hakamaki(at)kaustinen.net

    Vuoden Tanssiteko 2020 on Rami Melingin FolkJam -tunnit

    Rami Meling on vetänyt virtuaalisia FolkJam -tunteja korona-aikana maaliskuusta joulukuulle 2020. FolkJam -tunnit ovat esimerkki siitä, miten tanssin harrastustoimintaa on mahdollista ylläpitää poikkeusaikana. Ne ovat olleet kaikille avoimia ja niihin on parhaimmillaan osallistunut yli 100 tanssijaa kerrallaan. Meling toimii Pääkaupungin Karjalaisten Nuorten Pitko-ryhmän ohjaajana ja koreografina.

    Suomen Nuorisoseurojen palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettuuden kannalta tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä. Palkinnon saaja valittiin kansantanssimestari Antti Savilammen esityksen pohjalta.
    Lisätietoja: Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja Jukka Heinämäki, puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki(at)nuorisoseurat.fi

    Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat 2021 ovat Siina Toimela ja Marko Kotilainen

    Suomen Nuorisoseurojen vuosittain myönnettävän Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on kannustaa ja nostaa ohjaajan työn arvostusta. 

    Siina Toimela, AMK musiikkipedagogi ja tanssinopettaja, Siepakat Ry, Rovaniemi.
    Siina on esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt sekä suomalaista kansantanssia että oman seuransa, Siepakoiden toimintaa. Hän ohjaa innostavasti ja saa harrastajat luottamaan itseensä. Siina järjestää laadukasta toimintaa kaiken ikäisille ja -taustaisille. Hänellä on taiteellista silmää ja taitoa kannustaa myös tanssijat luomaan itse. 

    Marko Kotilainen, Rälläkkä-yhtyeen johtaja, Nuorisoseura Motora ry, Joensuu. 

    Nuorisoseura Motoran pitkäaikainen Rälläkkä -yhtyeen johtaja, muusikko Marko Kotilainen hoitaa tehtäväänsä suurella sydämellä ja ammattitaidolla. Marko tekee valtavan määrän vapaaehtoistunteja harjoitellen, roudaten, sovittaen, järjestellen yhtyeen asioita, äänittäen, editoiden ja matkustaen Motoran ryhmien mukana. 
    Yhteystiedot: Siina Toimela, puh. 040 7255867, siina.toimela(at)gmail.com
    Yhteystiedot: Marko Kotilainen, puh. 050 5315996, marko.kotilainen(at)windowslive.com
    Lisätietoja: Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja Jukka Heinämäki, puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki(at)nuorisoseurat.fi

    Vuoden Kultakantele tunnustuksen 2021 saa Susanna Heinonen

    Kanteleliiton vuoden 2021 Kultakantele tunnustus annetaan Susanna Heinoselle merkittävästä elämäntyöstä kanteleen hyväksi. Hän on pitkäkestoisesti, uraauurtavasti ja määrätietoisesti tehnyt työtä niin kanteleensoittajana, kanteleensoiton opettajana kuin kanteleen koulutuspolkujen edistäjänä.

    Heinonen aloitti kanteleensoiton 1970-luvun lopulla ja oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka aloittivat alan ammattiopinnot. Sibelius-Akatemiassa hän suoritti ensimmäisenä kanteleensoiton A-kurssin v. 1994.Heinonen on toiminut kanteleensoiton opettajana useissa konservatorioissa ja musiikkiopistoissa, sekä myös johtajana Kanteleleireillä ja Finn-Kanteleet yhtyeen taiteellisena johtajana.
    Vuoden 2020 kantele -tunnustus myönnetään Talvisirkus Baulle ja kanteleartisti Senni Eskeliselle.  
    Lisätietoja antaa: Juha Ollikainen, puh. +358 50 434 1143, juha.ollikainen(at)kantele.net 

    Valokuvat: 
    Mika Hämäläinen, Maarit Kytöharju, Miia Saatsi, Jimmy Träskelin, Gunnel Mette, Miisa Korkiamäki.

  • #OMAFOLK -HAASTE VALTAA SOMEN

    #OMAFOLK -HAASTE VALTAA SOMEN

    Tänään alkaa #omafolk -somehaaste. Tule mukaan, täytetään some folkilla!

    Minkä oman folk-juttusi haluaisit nostaa esiin tänään? Postaa Instagramiin tai Facebookiin valokuva tai lyhyt video juuri sinun folkistasi tägillä #omafolk. Soita, laula, tanssi, tuuleta pukuasi tai kaiva kätköistä vaikka paras festarimuistosi ja nosta näin malja kansanmusiikille ja -tanssille.

    Hyppää Eläköön Folkin matkaan ja haasta kaveri mukaan! Live stream lauantaina 20.2. sivulla: folklandia.fi.

    #elakoonfolk2021 #tekemisenriemua #nuorisoseurat140v #sottiisi #folklandia #omafolk #tampere

  • Folkjuna pärähtää käyntiin viikon päästä!

    Folkjuna pärähtää käyntiin viikon päästä!

    ELÄKÖÖN FOLK! striimataan Tampereelta 20.2.21 ja nautitaan kotisohvalta! 
    Ohjelma ja linkit STRIIMEIHIN löytyvät: https://folklandia.fi

    Tampere-talolta nähdään tammikuulta siirretyn Folklandia parhaita paloja, keskustellaan FolkForumissa, nostetaan malja 140-vuotiaalle Nuorisoseuroille ja julkistetaan sekä palkitaan alan ammattilaisia: Vuoden Wäinö, Vuoden tanssiteko, Vuoden nuori pelimanni, Kaustisen vuoden yhtye, Vuoden kansanmusiikkilevy, Vuoden ohjaajat sekä Kultakantele.

    Juhlatunnelmassa esiintymässä: Maria Kalaniemi & Eero Grundström,Tanssiteatteri Tsuumi & Pekko Käppi, Progmatics, Tallari ja Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye Kimurantti.

    Eläköön Folk! Stream tapahtuman järjestävät Suomen Nuorisoseurat, Tampereen kaupunki, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus sekä Folklandian taustajärjestäjät yhdessä Tampere-talon ja paikallisten toimijoiden kanssa. Käytännön järjestelyistä vastaa Nuorisoseurojen Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto Tampereella.

    Tapahtuman järjestelyissä noudatetaan koronapandemian säädöksiä ja turvallisuusohjeita.

    Muutokset mahdollisia!

    #nuorisoseurat140v #KEK #tampere #visittampere #folkforum2021 #folklandia2022 #kimurantti#mariakalaniemieerogrundström #progmatics #tsuumi #pekkokappi #folklandia2022

  • Paikallinen yhdistystoiminta vahvistaa osallisuutta

    Paikallisilla yhdistyksillä, kuten nuorisoseuroilla ja kotiseutuyhdistyksillä, on hyvä mahdollisuus vaikuttaa seutunsa asukkaiden osallisuuden vahvistamiseen ja yhteisöön kuulumisen kokemukseen.  

    Yhdistystoiminta on keskeinen osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Se edistää osallisuutta sekä paikallisesti että koko yhteiskuntaan. Yhdistystoiminta tarjoaa merkityksellistä tekemistä ja sisältöä elämään. Tutkitusti toiminta ja vapaaehtoistyö yhdistyksissä lisää myös toimijoiden hyvinvointia. Nuorisoseuroja ja kotiseutuyhdistyksiä yhdistäviä sisältöjä ovat kulttuuri ja elävä kulttuuriperintö. Yhdistysten kautta toteutuu myös merkittävässä määrin osallisuus kulttuuriin ja kulttuuriperintöön.  

    Kotiseutuyhdistykset voivat auttaa asukkaita osallistumaan paikalliseen päätöksentekoon ja esitellä konkreettisia keinoja vaikuttaa esimerkiksi harrastusmahdollisuuksiin omassa kunnassa. 

    Osallisuus tuo esiin järjestelmän puutteet, mutta parhaimmillaan lisää myös luottamusta. Järjestelmästä tulee oma ja myös siksi vaalimisen arvoinen. Yhdistykset voivat olla varmistamassa, että kauniit osallisuuspuheet ja fläppitaulusuunnitelmat muuttuvat konkreettisiksi toimintamalleiksi ja asukkaiden näkemykset huomioiviksi päätöksiksi.  

    Yhteisöön kuulumattomuuden tunne on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Se työntää ihmisiä yhteiskunnan marginaaliin.  Joidenkin tutkimusten mukaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin vetää juuri siinä oleva vahva yhdessä tekemisen ja kuulumisen kokemus – ei niinkään poliittinen tai uskonnollinen näkemys. 

    Kaikille avoimella toiminnalla yleishyödylliset yhdistykset, kuten nuorisoseurat ja kotiseutuyhdistykset, voivat olla rakentava ja sosiaalista luottamusta rakentava vaihtoehto. 

    Osallisuuden toteutuminen on haaste uusille asukkaille. Paikallisia ja uusia asukkaita yhdistää ainakin yksi asia, nykyinen asuinpaikka. Kotiseutuliiton helmikuussa julkaistavan Kenellä on oikeus kotiseutuun -selvityksen mukaan paikallisyhdistyksissä on paljon halua ja potentiaalia eri ryhmien ottamiseen mukaan toimintaan, kun he saavat siihen tukea ja opastusta. Kuntalaisten osallisuus on myös yksi Kotiseutuliiton kuntavaalikampanjan teema.  

    www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/hankkeet/kenella-on-oikeus-kotiseutuun 
    www.kotiseutuliitto.fi/suomen-kotiseutuliiton-keskeinen-sanoma-kuntavaaleihin  

    Kirjoittajat  
    Anna-Maija Halme, viestintäpäällikkö 
    Riitta Vanhatalo, toiminnanjohtaja 
    Suomen Kotiseutuliitto 

  • Festarikellossa tietoa harrastajateatteritapahtumista

    Festarikellossa tietoa harrastajateatteritapahtumista

    Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Nuorisoseurat, Työväen Näyttämöiden liitto sekä Suomen AITA/IATA ovat yhdistäneet voimansa ja koonneet kaikki harrastajateatterikentällä tapahtuvat festivaalit yhteen festarikelloon. Festarikellon ajatuksena on tarjota kootusti tietoa harrastajateattereille suunnatusta tapahtumatoiminnasta.

    Festarikellosta voit tarkistaa esimerkiksi mitkä festivaalit osuvat oman produktion aikatauluihin. Lisätietoja festareista, sekä hakuohjeet saat seuraamalla kellon linkkejä.

    Luonnollisesti myös festarikellon tiedot tänä poikkeusaikana elävät jatkuvasti, joten suosittelemme tutustumaan tapahtumien omiin verkkosivuihin ja tiedotukseen. Verkkosivuilta löytyy aina ajantasaisin tieto kunkin tapahtuman tilanteesta.

    Toivottavasti nähdään festareilla, heti kun se on mahdollista!

    Suomen Harrastajateatteriliitto www.shtl.fi

    Suomen Nuorisoseurat www.nuorisoseurat.fi

    Työväen Näyttämöiden liitto www.tnl.fi

    Suomen AITA/IATA www.aita-iata.fi

  • Koronarajoitukset inspiroivat nuoret kansantanssia ja streetiä yhdistävään tanssivideoon

    Koronarajoitukset inspiroivat nuoret kansantanssia ja streetiä yhdistävään tanssivideoon

    Pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat vaikeuttaneet nuorten harrastustoimintaa monin tavoin. Vaikea tilanne voi kuitenkin synnyttää jotain täysin uutta. Tästä esimerkkinä toimii Prikka-ryhmän tanssivideo, joka yhdistää kansantanssin uusiin elementteihin.

    Kun jyväskyläläisen kansantanssiryhmä Prikan harrastajilta tiedusteltiin syyskuussa ideoita syksyn aikana toteutettavaan projektiin, ei arvattu mitä voisi syntyä lopputuloksena. ISOn Tanhuujiin kuuluvan ryhmän 10-14 -vuotiaat tanssijat toivoivat pääsevänsä yhdistämään kansantanssia johonkin toiseen tanssilajiin, kuten vaikkapa breakdanceen tai hiphoppiin. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi oli epävarmaa, päästäisiinkö perinteistä tanssikoreografiaa esittämään missään. Syksyn aikana päätettiinkin luoda tanssivideo, jonka levittäminen onnistuisi ajasta ja paikasta riippumatta. Ryhmän ohjaaja, jämsäläinen Marjo Örn , innostui ideasta ja kipinän sai myös 21st Folk Street – teoksen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastannut jyväskyläläinen mediataiteilja Toni Essel. Lopulta projekti laajeni tanssiaiheiseksi lyhytelokuvaksi.

    21st Folk Street on teos, jossa yhdistetään ennakkoluulottomasti kansanperinteen ja street-kulttuurin elementtejä. Tämä näkyy niin puvustuksessa, musiikkivalinnoissa kuin liikekielessä. Teoksen tanssiosuuksien harjoitteleminen oli sekä ryhmän ohjaajalle että ryhmän tanssijoille hyppy uuteen ja tuntemattomaan, sillä suurin osa ryhmän tanssijoista on harrastanut vuosia nimenomaan kansantanssia.

    Perinteisten viikkoharjoitusten lisäksi ryhmä pääsi jyväskyläläisen kulttuuriyhdistys TUFF:n ohjaajien Arttu Rintakummun ja Pietari Kauppisen vetämään break-työpajaan, jossa harjoiteltiin innokkaasti
    uudenlaista liikekieltä. Yhteistyö TUFF:n kanssa kuuluu myös musiikissa, sillä R2ISDJ2:na tunnettu Rintakumpu on yhdistänyt oivallisesti kansanmuusikko Ville Ojasen musiikkia omaansa.

    Viitaniemessä kuvattu 21st Folk Street -teos on loistava esimerkki siitä, mitä voi syntyä yhdistettäessä innostunutta uteliaisuutta, monipuolista osaamista sekä lasten ja aikuisten tapaa katsella maailmaa eri näkökulmista. Se yllättää ja haastaa rikkomaan eri alakulttuurien välisiä rajoja sekä niihin liittyviä ennakkoluuloja. Esselin ja Örnin lisäksi työryhmään kuuluvat kuvauksesta vastannut Leo-Emil Korhonen sekä kahden ryhmässä tanssivan lapsen vanhemmat Katariina Hiukka ja Anja Saksola . 21st Folk Street -teoksen toteutuksen mahdollisti syyskuussa 2020 myönnetty 2000 euron suuruinen Nuori Kulttuuri -apuraha, minkä lisäksi teosta on työstetty vapaaehtoisvoimin.

    Video löytyy ISOn Tanhuujien youtube-kanavalta:

    Lue lisää Prikasta ISOn Tanhuujien verkkosivulta (avautuu uuteen ikkunaan).

  • Kansanomaisten paritanssivariaatioiden keräys jatkuu 14.3. asti

    Kansanomaisten paritanssivariaatioiden keräys jatkuu 14.3. asti

    Tanssinopettajat AMK Jutta Wrangén ja Paula Kettu ovat luomassa variaatiopankkia kansanomaisten paritanssien varitaatioista, joita on tanssittu, tai jotka ovat syntyneet vuosien 2000- 2020 välillä. Eri alueilla, ryhmissä, opettajien tai tanssijoiden toimesta syntyneistä variaatioista kirjoitetaan ohjeet kaikkien käyttöön. Kirjallisen aineiston lisäksi osa materiaalista tallennetaan visuaaliseksi.

    Jutta ja Paula opiskelevat Oulun ammattikorkeakoulussa YAMK -tutkinnossa Taiteen tekijä ja kehittäjä -suuntautumisvaihtoehdossa. Osaa materiaalista tullaan käyttämään myös osana opinnäytetyötä, jossa tutkitaan mitkä ovat 2000- 2020- lukujen kansanomaisille paritansseille tunnusomaisia piirteitä ja kuinka niitä toteutetaan. Työssä selvitetään myös mitkä asiat ovat vaikuttaneet variaatioiden elinkaareen ja niiden kestävyyteen.

    Millaisia variaatioita sinä olet tanssinut, oppinut, käyttänyt, kokenut? Haussa on konkreettisia kansanomaisten paritanssien variaatioita. Voit lähettää lyhyenkin pätkän, esimerkiksi yhden sottiisin variaation videona tai linkkinä sähköpostilla wrakettu@gmail.com tai WhatsAppiin p. 0405320238/ Jutta Wrangén. Mikäli haluat, voit lähettää myös variaation/ variaatiot kirjoitetussa muodossa. Lähettäessäsi mainitsethan alla olevat tiedot:

    • Missä olet variaation oppinut tai sitä tanssinut?
    • Kuka variaation on keksinyt/ keneltä olet sen oppinut?
    • Muistatko milloin tanssit variaatiota ensimmäistä kertaa?

    Yhteydenotot toivotaan 14.3.2021 mennessä. Tehdään yhdessä värikäs, monipuolinen ja inspiroiva variaatioiden kokoelma!