Nuori Kulttuuri Digifestival 2021 Pori on uudenlainen nuorille suunnattu etänä toteutettava tapahtuma.
Tapahtuman keskiössä ovat erilaiset nuorten esittävät ja tekemät taiteet sekä kulttuurit, niin tanssista lavarunouteen kuin räpistä teatteriesityksiin. Tapahtuma toteutetaan osittain suorina lähetyksinä, mutta myös tallenteina. Suurimman sisällön tapahtumaan saadaan nuorien itsensä tuottamista esityksistä.
Rap Corner on uudenlaista lähestymistä oudossa ajassa.
Rap Corner järjestetään Nuori Kulttuuri Digifestival 2021 Porin yhteydessä yhteistyössä RAP SM:n kanssa.
Kokonaisuudessa haetaan 13-29-vuotiailta nuorilta rap-harrastajilta esityksiä arvioitavaksi ja kehitettäväksi hyvässä hengessä eteenpäin. Mukaan on kutsuttu kolme alan arvovaltaista dumaria, jotka Porista lähettävässä suorassa lähetyksessä 22.5. arvioivat esikarsintojen kautta valittua kymmentä esitystä. Lisäksi myös yleisö pääsee vaikuttamaan. Yleisö voi äänestää esityksistä omaa suosikkiaan.
Mukaan Rap Corneriin pääsee täyttämällä ja lähettämällä lomakkeen, joka löytyy osoitteesta https://nuorikulttuuri.fi/rap
Rap Cornerin hakuaika alkaa 1.4. ja kestää 16.4. saakka. Osallistuminen on maksutonta.
Teatteri on ollut nuorisoseurojen keskeinen harrastusala koko järjestön olemassaoloajan. Pitkästä perinteestä huolimatta tarve teatterin tekemiselle ei ole hiipunut – merkitys päinvastoin korostuu tässä ajassa.
Jo 10 000 vuotta sitten oli tapana tanssia karhunkaatotanssia, jolla metsästäjät lepyttelivät karhun sielua kaatamisen jälkeen. Sitä voinee pitää varhaisimpana suomalaisena teatterina.
”Se osoittaa, ettei teatterissa ole kyse mistään ulkoisesta kuorrutteesta, vaan ihmisyyden syvimmästä olemuksesta”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen teatterin ja kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen.
Teatteri on kulkenut nuorisoseuroissa kautta historian
Teatteri on aina tuonut ihmisiä yhteen, tarjonnut tekemistä ja sivistystä – asioita, joita tarvittiin 1800-luvun lopun Suomessa, ja jotka sopivat mainiosti vasta perustetun nuorisoseuraliikkeen aatteeseen. Jo ennen sotia nuorisoseurantaloilla vietettiin iltamia, joiden yksi keskeinen elementti oli teatteritoiminta. Iltamaperinne jatkui sotien jälkeen, jolloin oli myös vahva tarve harrastustoiminnalle. Harrastajateatterien määrä kasvoi maassamme kohisten. Vuonna 1948 Suomeen perustettiin Suomen seuranäyttämötoiminnan keskusliitto, josta myöhemmin tuli Suomen Harrastajateatteriliitto. Nuorisoseurat oli perustamassa yhdistystä.
Myös 60–70-luvut olivat vahvaa näyttämökautta. Tuolloin tehtiin pidempää draamaa ja otettiin kantaa politiikkaan. Samaan aikaan oli käynnissä kaupungistuminen, joka haastoi nuorisoseurojen perinteistä toimintaa nuorisoseurojen taloilla. 90-luvulta lähti kuitenkin nuorisoseuroissa viriämään uutena toiminnan muotona lasten ja nuorten teatteritoiminta. 2000-luku on ollut yhteisöllisen teatterin aikaa.
Teatteri on edelleen yksi merkittävimmistä toimintamuodoista nuorisoseuroissa: teatteritoimintaa on noin 200 nuorisoseurassa, monissa useampiakin ryhmiä. Tämä tarkoittaa, että noin joka kolmannessa nuorisoseurassa on teatteritoimintaa.
”Se on minusta luonnollista, sillä teatteriharrastus tarjoaa niin monenlaista tekemistä: näyttelemisen lisäksi esimerkiksi puvustusta, lavastusta, ohjausta, lipunmyyntiä ja markkinointia. Unohtamatta ylisukupolvisuutta, joka teatteriharrastuksessa toteutuu ehkä parhaalla mahdollisella tavalla”, Saarinen toteaa.
Teatteri on vahva kasvun väline
Pasi aloitti itse teatteriharrastuksen 14-vuotiaana Saarijärven Teatterissa. Sitä ennen hän oli keskittynyt lähinnä urheiluun, mutta teatteri vei nuoren miehen nopeasti mukanaan.
”Teatterin yhteisöllisyys hurmasi minut. Kenenkään ei tarvinnut yrittää olla toista parempi, mikä tuntui hyvältä.”
Sittemmin hän kävi Kallion ilmaisutaidon lukion, opiskeli teatteri-ilmaisunohjaajaksi ja on ohjannut noin 30 näytelmää sekä kirjoittanut, näytellyt ja toiminut teatterikriitikkona.
”Teatterissa hypätään toisen nahkoihin, mikä on silmiä avaava kokemus. Se vaatii ymmärrystä. Ja on vahvasti nuorisoseurojen aatteen mukaista, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan.”
Mitä Pasi pitää tärkeimpinä asioina, joita teatteri yksilölle tarjoaa?
”Teatteriharrastus antaa eväitä vaikka mihin! En tiedä yhtään alaa, jossa olisi haittaa siitä, että olet tehnyt vuorovaikutusharjoituksia ja oppinut siinä sujuvaksi.”
Nykyään teattereissa käytetään yhä enenevissä määrin devising- eli ryhmälähtöistä menetelmää. Siinä ryhmän jäsenet pääsevät tuottamaan materiaalia, jonka pohjalta teatteriesitys käsikirjoitetaan.
”Yhteisön ääni pääsee silloin kuuluviin entistä paremmin, mikä puolestaan lisää teatterin yhteiskunnallista merkitystä.”
Eikä tarvitse olla teatterialan ammattilainen ymmärtääkseen, miten paljon esimerkiksi nuoren kasvuun voi vaikuttaa se, että hänen ajatuksiaan esitetään yleisölle.
”Teatteri on iso ase. Niin vahva kasvun väline se on.”
Pasi Saarinen eläytyi kesällä 2015 yhdessä Riina Kylmälahden kanssa lasten riemuksi Kalenoissa kansojen johtajiksi. Kuva: Jussi Kaijankangas
Merkittävä kulttuuripalveluiden tuottaja
Teatteritoiminnassa sosiaalinen puoli on tärkeä – itse asiassa se on tutkitusti tärkein vetovoimatekijä. Timo Sinivuori on tutkinut väitöskirjassaan, että esiintyminen ja halu päästä näyttämölle on teatteriharrastajien arvoasteikolla vasta kahdeksanneksi tärkein asia. Sosiaalinen kanssakäyminen, onnistumisen kokemukset ja myötäeläminen, ovat huomattavasti tärkeämpiä. Ja sosiaalisessa kanssakäymisessä nuorisoseurojen teatterit ovat erinomaisia. Saarinen kuvaa ihmisten välisen vuorovaikutuksen määrää kysymyksellä: ”Mieti, miten monta kuppia kahvia on juotu nuorisoseurojen teattereissa!”
Pasi toivoo, että jokainen nuorisoseura tunnistaisi toiminnan oikean arvon ja näkisi roolinsa yhteiskunnassa. Seurat ovat merkittäviä kulttuuripalveluiden tuottajia, mikä voisi avata uudenlaisia yhteistyökuvioita kuntiin.
”Jos ajatellaan keskipientä paikkakuntaa X, jonka nuorisoseuran talolla harrastaa vaikka 20 ihmistä teatteria, niin esityksiä käy helposti katsomassa 200–2000 ihmistä. Nuorisoseurojen toiminta on valtava osa varsinkin pienempien kuntien kulttuuritarjontaa.”
”On aika nostaa harrastamisen itseisarvoa ja kitkeä sellaiset puheet, että tässä nyt vain vähän puuhastellaan”.
Discordia ja pop up -teatteria
Korona aiheutti melkoisen notkahduksen teatterin tekemiselle koko Suomessa.
”Teatteri on siinä mielessä kamppailulaji, että sitä on vaikea tehdä ilman fyysistä kontaktia. Vaikka on nuorisoseuroissakin nähty, miten diginatiivit siirtävät teatteriharjoitukset Discordiin tai muualle verkkoon ja luovat siten ihan uudenlaista tekemistä.”
Saarinen uskoo kuitenkin teatterin renesanssiin heti koronan väistyttyä.
”Ihmisillä on valtava yhteen tulemisen tarve. Monestihan se menee niin, että kun ihmisiltä otetaan joku asia pois, niin sitä kaivataan erityisesti.”
Toisaalta teatteri on aikaa vievä ja sitoutumista vaativa harrastus, mikä on hieman vierasta tälle ajalle. Harjoituskausi voi kestää yhdeksän kuukautta ja esityskausi vaatii usein viikonloppujen varaamista näytöksiä varten. Kaikkien elämään tällainen ei oikein istu. Saarisen mukaan tämäkin pitäisi huomioida toiminnassa.
”Nuorisoseurat on vastannut tähän haasteeseen muun muassa kehittämällä Improliigan. Siinä kerätään kasaan pieni porukka, joka harjoittelee hetken aikaa yhdessä ja osallistuu sen jälkeen kisaan. Se on eräänlaista pop up -teatteritoimintaa. Ehkä nuorisoseuroissa olisi myös aika miettiä, mitä voisivatkaan olla 2020-luvun iltamat.”
Aikakaudet muuttuvat, mutta teatterissa on alkuvoimaa. Siinä ihmiset tekevät ihmisille – asia, jonka arvo ei tässä ajassa ole ainakaan laskemaan päin.
Suomen Nuorisoseurat järjesti maaliskuisena lauantaina valtakunnallisen teatteritapaamisen, johon osallistui noin neljäkymmentä ihmistä eri puolilta Suomea. Tapaamisen tarkoituksena oli kartoittaa teattereiden tilannetta korona-aikana, löytää eväitä yhteistyölle ja luoda uskoa tulevaan.
Tapaamisessa jakauduttiin seitsemään eri ryhmään, jossa keskustelut aaltoilivat haasteiden jakamisesta hyvien käytäntöjen esittelemiseen. Missä teatterissa oli vedetty ulkoharjoituksia talvisaikaan, missä käytetty discord-alustaa, missä toiminta oli jouduttu lyömään kokonaan tauolle.
Nuorisoseurojen teatterin osaamiskeskuksen työntekijät käsittelivät ryhmistä nousseita ajatuksia tämän päivän kokouksessaan. Yhteinen huoli kansainvälisestikin poikkeuksellisesta suomalaisesta harrastajateatteriperinteestä ja sen uhkista otetaan vakavasti sekä nuorisoserojen että Suomen Harrastajateatteriliiton toimesta. Molempien järjestöjen työntekijät pohtivat osaamiskeskuksen palaverissa keinoja auttaa teattereita ulos tilanteesta.
Nuorisoseurojen osalta tämän vuoden toimintasuunnitelmaa tullaan muokkaamaan niin, että teatteritapaamisessa esille nousseita ehdotuksia ja ajatuksia pystytään toteuttamaan jo tämän vuoden puolella. Yksin ei yhdenkään seuran tarvitse jäädä, vaan apua voi pyytää kaikilta Nuorisoseurojen työntekijöiltä.
Teatteritapaamisesta johdettuja toimenpiteitä aletaan valmistella välittömästi ja niiden konkretisoitumisesta tiedotetaan kevään aikana.
Suomen Nuorisoseurat palkitsee ansioituneita toimijoita
Valtakunnallista Nuorisoseurapäivää juhlitaan Karjalan Nuorten seurassa. Suorassa juhlalähetyksessä Helsingin Kalastajatorpalta jaetaab Suomen Nuorisoseurojen vuoden 2021 tunnustukset: Vuoden Nuorisoseura, Vuoden Nuorisoseuralainen ja Vuoden Hermanni.Juhla nähdään su 21.3. klo 14-15 Facebook-tapahtumana, live-streaminä. Taltiointi juhlasta on nähtävissä maaliskuun 2021 loppuun asti Karjalan Nuorten ja Nuorisoseurojen Facebook-sivuilla.
Vuoden Nuorisoseura 2021 on Lapin ylioppilasteatteri Rovaniemeltä
Suomen Nuorisoseurat valitsi Vuoden 2021 Nuorisoseuraksi Lapin ylioppilasteatterin, joka on toiminut aktiivisesti Rovaniemellä jo 40 vuotta. Ohjelmistoon on kuulunut vuosien varrella sekä klassikoita että upouusia näytelmiä. Palkintoperusteluissa hehkutetaan, että tämä ylioppilasteattereiden pohjoinen majakka on tuonut kaupunkiin riemua. LYT on opettanut tekijöille taitoa niin teatterin tekemisestä kuin elämästäkin. ”Tuntuu kiitolliselta ja innostavalta, kun teatterimme erityinen tekemisen palo,
oppimisen halu sekä taiteellisen työskentelyn vapaus ja kunnianhimo saavat valtakunnallisen huomionosoituksen.”, kiittää Lapin ylioppilasteatterin puheenjohtaja Risto Ukkonen.
Vuoden Nuorisoseuralainen 2021 on Taina Salminen Tl. Koskelta
Vuoden 2021 nuorisoseuralaiseksi valittiin Taina Salminen. Hän on omalla nuorisoseuratoiminnallaan vaikuttanut positiivisesti satojen koskelaisten elämään.Palkintoperusteluissa kerrotaan, ettäTaina on Tl. Koski seuran innoittava ja inspiroiva roolimalli. Suurelta osin juuri hänen ansiotaan on, että seura on niin elinvoimainen, avoin ja kehittyvä. Klassiseen, miltä nyt tuntuu kysymykseen Taina vastaa:
”Tämä tuntuu tosi hyvältä. Nuorisoseurat on aina ollut mulle kuin toinen perhe. Kaikki se mitä olen tehnyt, olen tehnyt ikään kuin perheen eteen. Parasta on ollut se, kun olen saanut olla ihan oma itseni, minut on aina hyväksytty sellaisena kuin olen”.
Vuoden Hermanska on Marja-Liisa Selimäki Nurmijärveltä
https://nuorisoseurat.fi/vuoden-hermanska-on-marja-liisa-selimaki/ Vuoden 2021 Hermanskan arvonimen saa Marja-Liisa ”Maisa” Selimäki, 82, Nurmijärveltä. Maisan ”nuorisoseura-ura” täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Maisa tekee sen minkä lupaa ja myöntöperusteissa kerrotaan, että hän on aina altis auttamaan toisia. Maisa on hyvä esimerkki elinikäisestä nuorisoseuralaisesta, jolle nuorisoseurasta on tullut toinen koti, vaikka leipätyö on ollutkin muualla: ateljeeompelijana ja muun muassa Näkövammaisten liiton järjestösihteerinä.
”Hyvältä tuntuu. Kyllähän se vähän rintaa röyhistää.”, sanoo Hermanskan arvonimen saanut Maisa Selimäki.
Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja ensimmäiseksi Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen vuonna 1966. Vuoteen 2010 mennessä arvonimiä oli myönnetty 5756 nuorisoseuralaiselle tai nuorisoseuran tukijalle.
Suomen Nuorisoseurat on valinnut vuoden 2021 Hermanskaksi Marja-Liisa ”Maisa” Selimäen, 82, Nurmijärveltä. Maisan ”nuorisoseura-ura” täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Hänestä sanotaan, että Maisa tekee sen minkä lupaa ja hän on aina altis auttamaan toisia. Maisa on hyvä esimerkki elinikäisestä nuorisoseuralaisesta, jolle nuorisoseurasta on tullut toinen koti, vaikka leipätyö on ollutkin muualla: ateljeeompelijana ja muun muassa Näkövammaisten liiton järjestösihteerinä.
”Hyvältä tuntuu. Kyllähän se vähän rintaa röyhistää.”, sanoo juuri Hermanskan arvonimen saanut Maisa Selimäki.
Maisa aloitti 12 -vuotiaana Kiljavan Nuorisoseurassa Nurmijärvellä 1951 ja on sen jälkeen kulkenut pitkän tien Vihdin Selin Nuorisoseurasta nykyiseen ”kotiinsa” Röykän-Leppilammen Nuorisoseuraan takaisin Nurmijärvelle. Hän on ollut myös Selin Ns:n puheenjohtajana, Uudenmaan Keskusseuran ja Kalevan Nuorten hallituksen jäsenenä ja H-kiltatoiminnassa vuodesta 2000. Valtakunnallisen H-kiltaneuvoston sihteerinä Maisa on toiminut vuodesta 2008 ja on siinä tehtävässä edelleen.
”Yksi hieno muisto menneestä on, kun saatiin 70-luvulla oma Selin nuorisoseuratalo. Lämmitin taloa kolmena päivänä viikossa. Se oli meille tärkeää, että saatiin lapsille hyvä tila harrastaa.”
Tanhuohjausta, askartelua, liikuntaa ja talon lämmitystä. Nuorisoseuroissa Maisan työkenttänä ovat olleet siis kaikki mahdolliset tasot. Vuosien varrella niistä on kasvanut Maisalle vahva alusta, jonka varassa on saanut toimia kaikenikäisten ihmisten kanssa. Nykyisin (ennen koronapandemiaa) Maisa vetää tuolijumppaa ikäihmisille.
”Ohjaajantyössä olen tarvinnut myös kielitaitoa. Yhtenä iltana pieni poika tuli ovesta sisään luokseni sanoen ”ammakoija ee oo voivia”. Hetken hämmennyksen jälkeen tajusin mitä hän toivoi. Olimme edellisellä kerralla laulaneet Pienet sammakot.”
Vapaaehtoistyö on aina ollut osa Maisa Selimäen elämää. Hän on aktiivinen Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimija, ensiapupäivystäjä sekä säännöllisesti mukana Suomen Punaisen Ristin ystäväpalvelussa. Tärkeitä Maisan elämässä ovat tietysti myös kaksi tytärtä, viisi lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta.
Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan!
Huudahdus elää edelleen paitsi puheenpartena myös Hermannin ja Hermanskan arvonimiä myönnettäessä. Hermannin kaupunginosa löytyy Helsingistä. Innokas nuorisoseuramies Aleksanteri Salava kutsui 1900-luvun alkuvuosina väkeä mukaan Hermannin nuorisoseuraan. Suomen Nuorison Tuki -säätiön hallitus päätti 1964 muodostaa nuorisoseurajärjestölle tukirenkaan. Tavoitteena oli liittää heidät yhteisen sateenvarjon alle ja silloin syntyi myös Hermanni -arvonimi.
Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen vuonna 1966. Vuoteen 2010 mennessä arvonimiä oli myönnetty 5756 nuorisoseuralaiselle tai nuorisoseuran tukijalle. Hermannin arvonimeen liittyvät käädyt on luovutettu mm. edesmenneelle teatterineuvos Veikko Sinisalolle. Lisätietoja: Annina Laaksonen Pääsihteeri , Suomen Nuorisoseurat ry annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450
Suomen Nuorisoseurat valitsi Vuoden 2021 nuorisoseuralaiseksi Taina Salmisen. Hän on omalla nuorisoseuratoiminnallaan vaikuttanut positiivisesti satojen koskelaisten elämään. Klassiseen, miltä nyt tuntuu kysymykseen Taina vastaa:
”Tämä tuntuu tosi hyvältä. Nuorisoseurat on aina ollut mulle kuin toinen perhe. Kaikki se mitä olen tehnyt, olen tehnyt ikään kuin perheen eteen. Parasta on ollut se, kun olen saanut olla ihan oma itseni, minut on hyväksytty sellaisena kuin olen”.
Taina aloitti tanhuharrastuksensa kuusivuotiaana Tl. Koskella. ”Kansakoulun opettajamme Kerttu Rautoma, joka oli myös tanhuohjaaja, kertoi koulussa, että illalla on sitten tanhuharjoitukset. Me kaikki 24 oppilasta menimme sinne, koska kukaan ei uskaltanut jäädä sieltä pois”, kertoo Taina.
Taina aloitti oman ohjaamisensa 14-vuotiaana ja on osallistunut ryhmiensä kanssa vuosien varrella kaikkiin pohjoismaisiin Barnlek -tapahtumiin, kansainvälisille leireille ja kotimaassa järjestettyihin tapahtumiin, kuten Lasten Kalenoihin, Tanssipitoihin ja Pispalan Sottiisiin. Tainan pedagoginen ote on vahva ja osallistava. Tanhut, askelikot ja tekniikat ovat vain osa hänen ohjaamistaan. Alla ote palkintoperusteluista:
”Lapset, nuoret ja aikuisetkin viihtyvät hänen ohjauksessaan, koska hänellä on kyky koukuttaa harrastajat yhteisöllisyyteen. Yhdessä tekemisen riemu, olkoon se sitten ryhmän oma varainkeruu tai uuden askelikon oppiminen, on voimaannuttavaa ja luo kokijalleen positiivisen vireen pitkäksi aikaa.”
Taina on toiminut lukuisissa luottamustoimissa niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Knoppi-kouluttajana Taina on ollut koulutuksen alusta alkaen, vuodesta 2000. Tällä hetkellä Taina on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen.
”Taina Salminen on nuorisoseuramme Tl. Koskella vaikuttavin toimija ja on suurelta osin hänen ansiotaan, että meidän seuramme on elinvoimainen, avoin ja kehittyvä. Hän on meille kaikille innoittava ja inspiroiva roolimalli!”, kerrotaan palkintoperusteluissa.
Nuorisoseurat elää ja hengittää vapaaehtoistensa ansiosta. Suomen Nuorisoseurat valitsee vuosittain Vuoden nuorisoseuralaisen, vapaaehtoisen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää. Tainan osalta se pitää paikkansa kaikilla tasoilla.
Suomen Nuorisoseurat valitsi Vuoden 2021 Nuorisoseuraksi Lapin ylioppilasteatterin. Vuonna 1980 perustettu LYT on toiminut aktiivisesti Rovaniemellä jo 40 vuotta. Vuosien varrella ohjelmistoon on kuulunut sekä klassikoita että upouusia näytelmiä. LYT on aina tehnyt draaman eli lajeja monipuolisesti ja suurella intohimolla.
”Tuntuu kiitolliselta ja innostavalta, kun teatterimme erityinen tekemisen palo,
oppimisen halu sekä taiteellisen työskentelyn vapaus ja kunnianhimo saavat valtakunnallisen huomionosoituksen. Se taianomainen yhteinen olo, joka tavallisesti tulee loppuaplodien aikaan näyttämölle juoksevan työryhmän ja katsomossa hymyilevien ihmisten välille – se on nyt koko teatterin yhteinen tunnelma. Lapin ylioppilasteatteri kumartaa jälleen kiitollisena ja ylpeänä!”, kertoo Lapin ylioppilasteatterin puheenjohtaja Risto Ukkonen.
Palkintoperusteluissa hehkutetaan: Tämä ylioppilasteattereiden pohjoinen majakka on tuonut riemua ja valoa kaupunkiin. Se on ollut monelle koti, kaveri ja kasvattaja. LYT on opettanut tekijöille taitoa niin teatterin tekemisestä kuin elämästäkin. Jos Rovaniemi on portti Lapin maahan, on ylioppilasteatteri portti teatterielämään.
”Tämä kunnianosoitus kasvattaa entistä enemmän halua kertoa rohkeilla tavoilla tarinoita maailmasta, luoda omannäköisiä teoksia, tutkia ja oppia itsestä ja meistä. Vaikka teatterin ovi tällä hetkellä kiinni, meilläkin näyttämölle pääsyä odotetaan kulisseissa malttamattomana. Nyt on aika haaveilla tulevasta, pohtia: sitten joskus. Senkin aika tulee vielä, kun taas kutsutaan tekemään: nyt kun!”, jatkaa Risto Ukkonen toiveikkaana.
Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä ja tekemisen riemua.
Lopuksi kurkistetaan kulissien taakse. Mitä tapahtuu, kun halu kertoa tarinoita saa siivet?
”Kulissien takaa mieleeni tulee produktio ihan tältä alkuvuodelta. Erään työryhmämme oli tarkoitus tehdä parinkymmenen minuutin monologi. Kuitenkin rajoituksien juuri hetkeksi höllentyessä, monologi kasvatti muutamassa viikossa siivet ja liisi yli tunnin mittaiseksi, itse kirjoitetuksi ja sävelletyksi musikaaliksi koreografeineen ja erikoistehoisteineen. Muutaman ihmisen halu kertoa tarinoita keräsi jälleen ympärilleen intohimon tehdä teatteria. Taaskaan ei laskettu tunteja, vaan tehtiin yhdessä, ratkaistiin pulmia, ihmeteltiin ihmisyyttä – oltiin LYT. Se tuntui ihan tosi hienolta ja tärkeältä.”
Valtakunnallista Nuorisoseurapäivää juhlitaan sunnuntaina 21.3. kello 14-15 Karjalan Nuorten seurassa! Suorassa juhlalähetyksessä Helsingin Kalastajatorpalta jaetaan vuoden 2021 tunnustukset: Vuoden Nuorisoseura, Vuoden Nuorisoseuralainen ja Vuoden Hermanni.
Karjalan Nuoret oli Vuoden Nuorisoseura 2020 ja juhlassa seuran toiminta näyttäytyy kaikessa moninaisuudessaan. Ohjelmassa on kattaus Karjalan Nuorten kansantanssia, teatteria ja musiikkia seuran yli vuosisadan mittaisen historian varrelta ja erityisesti koronavuodelta 2020 – silloinkin me nuorisoseuralaiset saimme huikean paljon aikaan yhdessä!
Ohjelman lomassa pääset osallistumaan omasta olohuoneestasi käsin FolkJam-jumppatuokioon, jonka isännöi seuran tanssinopettaja-toiminnanohjaaja Elias Martikainen. Juhlan juontaa teatteriohjaajamme Petra Haapio yhdessä Karjalan Nuorten teatteriharrastajien Leon ja Liljan kanssa.
Saavu sunnuntaina klo 14 Karjalan Nuorten tai Nuorisoseurojen Facebook LIVE -lähetykseen! Pääset juhlaan näistä linkeistä, kun se on alkamassa:
Vastuullisesti ja turvallisesti toteutetun festivaalin järjestäminen on meille ensisijaisen tärkeää. Tämä on meille ohjenuorana kaikessa tekemisessämme. Ilmoitamme mahdollisista muutoksista välittömästi ja samaa toivomme myös teiltä.
Tilanteen ollessa epävarma, ymmärrämme huolenne festivaaliin osallistumisesta ja jokaisella on oikeus arvioida osallistumisensa lähempänä. Toivomme kuitenkin, että lopulliset muutokset osallistumisen suhteen tehtäisiin 20.6. mennessä.
Kaikki muutokset nimilistoihin ja aikatauluihin on ilmoitettava 20.6. mennessä sähköpostilla pelimannit@kaustinen.net tai puh. 040 358 2198.
HUOM! 20.6. jälkeen ei voi ilmoittaa mukaan enää uusia nimiä!
VirtuaaliKaustinen
Viime vuoden tapaan järjestämme VirtuaaliKaustisen, johon toivomme teidän osallistuvan! Ilmoittautua voitte samalla pelimanni-ilmoittautumislomakkeella tai myöhemmin erikseen toteutettavassa haussa 1.6.-10.7.2021.
Video voi olla yhden kappaleen mittainen tai useamman kappaleen konsertti. Filmiä piisaa!
Keräämme vasta kesäkuun aikana kaikilta mukaan ilmoittautuneilta YouTube-videolinkit, koska videon tulee olla melko uusi ja mielellään VirtuaaliKaustinen 2021 -ohjelmaa varten tehty. Vanhoja äänityksiä ei valitettavasti oteta mukaan. Pro Kaustisella on myös oikeus olla julkaisematta videota sivustolla, mikäli sisältö ei ole julkaisukelpoista tai ei täytä festivaaliohjelman yleisiä kriteereitä.
Kansantanssin kääntöpiiri, valtakunnallinen tanssitoimijoiden tapaaminen, järjestetään tänä vuonna keväisissä tunnelmissa virtuaalisesti lauantaina 24.4. klo 9-12. Tapaamisessa tanssitoimijat ympäri Suomen vaihtavat ajatuksia ajankohtaisista tanssiasioista ja kehittävät Suomen Nuorisoseurojen valtakunnallista tanssitoimintaa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kansantanssista kiinnostuneet kuten harrastajat, ammattilaiset, ohjaajat, huoltajat, katsojat ja vapaaehtoiset!
Käynnissä on haastavat ajat ja uusia tapoja toimia on kehitelty pakon edessä. Mihin loikkaa kansantanssi, kun korona on ohi? Ollaanko tulevaisuudessa diginä vai vielä vahvemmin tykönä?! Aiheeseen johdattelee muun muassa Petri Kauppinen, sekä panelisteina Siina Toimela, Mari Lehikoinen ja Rami Melling. Tapahtuma on osallistujille maksuton. Ilmoittaudu mukaan 18.4. mennessä!
