Suomen suurimpia kakkukahveja juodaan torstaina 24.6. Nuorisoseuralaiset laittavat pannut kuumaksi ympäri Suomen – rajoitusten mukaan kahvitellaan toreilla, seurantaloilla, nuotiolla, mökin terassilla, laiturin nokassa tai lähikahvilassa. Kahveilla juhlitaan nuorisoseuraliikkeen – nuorisoseuralaisuuden 140-vuotisjuhlaa. Päivä on valikoitunut ensimmäisen nuorisoseuran, Kauhavan Nuorisoyhtiön perustamispäivän mukaan.
Kahvit voivat olla kaikille avoimet tai vaikka päiväkahvit työpäivän lomassa. Nyt keräämme kahvipaikkojen tietoja kartalle. Voit ilmoittaa sinne mukaan kaikille yhteiset kahvit tai pienen piirin kutsukahvit. Täytetään kartta täplillä eri puolilta Suomea. Ilmoita yleisölle avoimet kahvisi mukaan mielellään toukokuun loppuun mennessä – kahveja voi ilmoittaa vielä sen jälkeenkin mukaan.
Ilmoittautumislomakkeella sinulta kysytään:
1. Järjestävän seuran/nuorisoseuralaisen nimi 2. Juhlapaikan osoite (yksityisistä kahveista julkaistaan vain paikkakunta) 3. Lyhyt kuvaus kahveista (torikahvit, seurantalon pihakahvit, nuotiokahvit, terassikahvit), sisältäen linkin lisätietosivulle (seuran sivut, Facebook-tapahtuma jne) 4. Arvio tarjottavien kahvikuppien määrästä (karkea arvio riittää) 5. Halukkuus osallistua mukaan juhlakahveista koottavaan tallenteeseen.
Rap Corner on Nuori Kulttuuri Digifestival Pori 2021 etätapahtuman uusi musaformaatti jolla haetaan nuoria 13-29-vuotiaita räppäreitä mukaan omillla esityksillään.
Esitykset voivat olla niin video- tai demomuodossa, josta raatilaiset valitsevat etätapahtumaan jatkoon 10 esitystä, jossa arvovaltainen dumareitten raati arvioi ja antaa palautetta esityksestä.
Dumareina toimivat
Yeboyah
MC Kajo
DJ Mel-3
Hakuaikaa 2.5.2021 saakka
Täyttämällä lomakkeen osoitteessa: nuorikulttuuri.fi/rap 2.5.2021 mennessä. Voit hakea mukaan Rap Corneriin.
Valintaprosessi ja palkintona mahdollisuus päästä äänittämään HMC:n studiolle.
Nuori Kulttuuri ja Rap SM, esikarsivat osallistujista 10 esitystä, jotka pääsevät jatkoon Nuori Kulttuuri Digifestivaalin suoraan lähetykseen 22.5.2021.
Rap Corner tilaisuudessa raatilaiset arvioivat ja antavat palautetta lähetetyistä esityksistä. Mukana on myös yleisöäänestys, jolloin yleisö voi antaa äänensä suosikelleen. Monsp Records & HMC Publishing ovat lupautuneet tarjoamaan yhdelle Rap Corner artistille mahdollisuuden päästä äänittämään kappaleensa HMC:n studiolle.
Rap Corner toteutetaan yhteistyössä: Rap SM:n, Monsp Recordsin, HMC Publisihing ja Nuori Kulttuurin kanssa.
Harrastamisen Suomen mallin pilotointi kunnissa on käynnistynyt. Tavoitteena on tarjota kaikille koululaisille vähintään yksi mielekäs, maksuton harrastus. Valtakunnallisten lapsijärjestöjen mukaan malli on kannatettava ja tasa-arvoa edistävä lisä lasten ja nuorten vapaa-ajantoimintaan, mutta sen käytännön toteutus on vielä yskinyt kuntakohtaisesti.
Valtakunnallisen harrastamisen Suomen mallin pilotointi kunnissa on käynnistynyt. Kyseessä on nykyisen hallituksen yksi tärkeimmistä lasten ja nuorten tasa-arvoa edistävistä hankkeista, sillä ideana on tarjota kaikille koululaisille vähintään yksi mielekäs, maksuton harrastus. Suomen malliin hakevat kunnat, mutta harrastusten järjestäjinä kunnissa voivat olla erilaiset yhteisöt, kuten vaikkapa urheiluseurat, järjestöt tai seurakunnat.
Suomen malli on äärimmäisen kannatettava ja tasa-arvoa edistävä lisä lasten ja nuorten vapaa-ajantoimintaan, mutta sen käytännön toteutus on vielä yskinyt kuntakohtaisesti. Esimerkiksi Helsingissä tulkinnaksi näyttäisi muodostuvan, että Suomen mallin mukainen toiminta on kilpailutettavaa. Tämä on viivästyttänyt mallin mukaisen toiminnan alkuun pääsyä ja herättänyt järjestöjen keskuudessa epävarmuutta myös toiminnan verokohtelusta. “Suomen malli on hallituskauden keskeinen uusi avaus. Olemme huolissamme siitä, että paikallisella tasolla rakennetaan erilaisia hallinnollisia esteitä ja kynnyksiä, jotka vaikeuttavat kolmannen sektorin täysipainoista osallistumista toiminnan järjestämiseen. Näemme, että Suomen mallin hengen mukaista olisi toteuttaa toimintaa erilaisin kumppanuusjärjestelyin, ei kaavamaisena kilpailutuksena”, kommentoi Nuorten Kotkien toiminnanjohtaja Antti Hytti.
Kumppaneita valittaessa tulisi huomioida myös Suomen monimuotoisuus: pienillä paikallisyhdistyksillä tulee olla mahdollisuus tarjota ja toteuttaa toimintaa Suomen mallin mukaisesti. Suurilla paikkakunnilla taas haku- ja kumppaniohjeistukset ovat pahimmillaan olleet ristiriitaisia eri toimialojen välillä. Myös käytännön asioissa on ollut horjuntaa: harrastuksen järjestäjä on esimerkiksi vastuussa sijaisen hankkimisesta toimintaan, mutta sijaiskuluihin ei ole välttämättä budjetoitu mitään. “Viestintä ja toiminnan käynnistysaikataulut vaihtelevat valtakunnallisesti suuresti. Tämä vaikeuttaa meitä harrastustoiminnan järjestäjiä tarjoamasta omaa osaamistamme mukaan yhteiseen pottiin”, huolehtii Lastenliiton toiminnanjohtaja Mia Syysnummi.
Monipuolisuus olisi tärkeä myös eri lajien suhteen. Liikunnan lisäksi myös kulttuuriharrastuksia tulisi tarjota osana Suomen mallin tarjontaa. Harrastukset pohjautuvat oppilaille tehtyyn kyselyyn, mutta jo kysely itsessään rajaa lajeja pois. “Useita taidemuotoja yhdistävät harrastuksen saattaisivat olla lapsille mielekkäitä kokonaisuuksia, joten kyselyä tulisi myös tulkita luovasti. Esimerkiksi teatteria ja arkkitehtuuria yhdistämällä voisi saada aikaan jotain todella mielenkiintoista ja uutta” pohtii Suomen Nuorisoseurojen harrastustoiminnan toimialajohtaja Iija Filén.
“Suomen mallin tehtävänä on luoda tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia kaikille lapsille ja nuorille. Tässä on huomioitava myös haja-asutusalueilla asuvat lapset ja nuoret, jotka ovat riippuvaisia koulukuljetuksista. On välttämätöntä tarkastella myös ministeriöissä hankkeen etenemistä ja tarvittaessa antaa lisäohjeistusta kunnille sekä ottaa alueelliseen tasa-arvoon liittyvät seikat avustusten myöntämisehdoissa huomioon”, muistuttaa Vesaisten liittosihteeri Katja Koivukoski.
Suomen mallilla varmistetaan jokaiselle lapselle mieluisa ja maksuton harrastus, mutta kuinka mallin suunnittelussa on otettu huomioon erityistä ja vaativaa tukea tarvitsevat lapset ja nuoret? “Pilotoinnissa ja valmistelussa on tuotava paremmin esiin, millä keinoin harrastustoiminnassa käytännössä varmistetaan yhdenvertainen osallistuminen, riittävät resurssit sekä henkilökohtainen ja erityinen tuki”, huomauttaa Pinskujen toiminnanjohtaja Anni Hakolampi.
Yhteyshenkilöt
Anni Hakolampi, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry PINSKUT, toiminnanjohtaja(at)pinskut.fi, p. 044 323 0223 Antti Hytti, Nuorten Kotkien Keskusliitto, antti.hytti(at)nuoretkotkat.fi, p. 040 154 7572 Iija Filén, Suomen Nuorisoseurat ry, iija.filen(at)nuorisoseurat.fi, p. 045 633 6944 Katja Koivukoski, Vesaisten Keskusliitto ry, katja.koivukoski(at)vesaiset.fi, p. 040 533 8160 Sami Ojala, Lasten ja nuorten keskus, sami.ojala(at)lastenjanuortenkeskus.fi, p. 044 371 3062 Mia Syysnummi, Lastenliitto ry, mia.syysnummi(at)lastenliitto.fi, p. 040 828 4419
Olemme seuranneet koronapandemiasta johtuvaa keskustelua liittyen eri harrastuslajien osallistujamäärien putoamiseen sekä huoleen lasten ja nuorten liikkumisen vähenemisestä. Harrastusten hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia, eivätkä rajoitu vain liikuntaan. Harrastustoiminnalla on keskeinen merkitys taitojen kehittymisen lisäksi myös sosiaalisten kontaktien ylläpitämisessä. Harrastaminen on osa sujuvaa arkea, joka taas osaltaan lisää lasten ja nuorten resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä.
Suomen Nuorisoseurat, Suomen Partiolaiset, Suomen 4H sekä Mannerheimin lastensuojeluliitto tavoittavat paikallisten jäsenjärjestöjensä kautta erilaiseen harrastus- ja vapaaehtoistoimintaan satojatuhansia osallistujia. Kunkin järjestön pääkohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja perheet. Kukin järjestöistä tavoittaa kohderyhmäänsä myös isojen kasvukeskusten ulkopuolella ympäri Suomen.
Keskeisinä harrastustoiminnan järjestäjinä ovat järjestöissämme eri-ikäiset vapaaehtoiset, oli kyse sitten lippukunnan johtajista, nuorisoseurantalojen ylläpitäjistä, harraste- ja kerho-ohjaajista tai perhekahviloiden vetäjistä. Heidän valtavan arvokas vapaaehtoispanoksensa mahdollistaa sen, että mahdollisimman monella lapsella, nuorella ja perheellä olisi mielekäs ja kustannuksiltaan huokea harrastus.
”Olemme saaneet valtavan määrän kiitosta vanhemmilta siitä, että harrastaminen on voinut jatkua etänä tai muiden poikkeusjärjestelyjen turvin myös koronapandemian aikana”, kertoo Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola.
”Lasten ja nuorten kohdalla on tärkeää luoda mahdollisimman normaalia arkea myös koronan aikana. Säännöllisyys pitää elämässä kiinni. Arkirutiinien kautta on myös helpompi palata normaaliin. Koulu rytmittää kasvavan viikkoa, mutta harrastukset ovat myös tärkeitä. Lapsi tarvitsee tekemisen ja oppimisen iloa, omien unelmien ja suunnitelmien toteuttamista turvallisessa, ohjatussa harrastuksessa”, sanoo 4H:n kasvatuspäällikkö Marika Sarha.
”Meidän toimintamme tavoittaa paljon vauvaperheitä, ja pohdimme, miten korona pitkittyessään vaikuttaa pienimpien lasten kehitykseen ja vuorovaikutustaitoihin. Onneksi olemme tavoittaneet myös uusia perheitä mukaan etätoiminnan kautta, mutta tietenkin toivomme, että pian voimme järjestää taas kasvokkaista toimintaa”, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskustoiminnan koordinaattori Liisa Ylikojola.
Koronapandemian aikana eri järjestöt ovat keksineet mitä luovimpia tapoja harrastaa. Kaikissa mainituissa järjestöissä on järjestetty etätoimintaa tai kokoonnuttu koronaturvallisesti harrastamaan ulkona. Paljon työtä ovat aiheuttaneet viranomaistahojen alati muuttuvat sekä sekavatkin koronaohjeistukset, mutta digiloikan lisäksi on pystytty pitämään kiinni harrastamisen korkeasta laadusta. Harrastuspudokkuutta on ilmennyt, mutta vielä se on onneksi melko vähäistä. Sitä suurempi huolenaihe kaikissa järjestöissä on vapaaehtoisten jaksaminen, varsinkin kun tulevaisuuden toiminta näyttää edelleen varsin epävarmalta.
”Pidämme äärimmäisen tärkeänä sitä, että paikallisten yhdistysten toimintaedellytykset turvattaisiin entistä vahvemmin koronapandemian elpymisvaiheessa. Viime kädessä he pitävät huolen siitä, että lapsilla, nuorilla ja perheillä on mielekkäitä harrastuksia. Harrastamisesta eivät myöskään saa pudota pois sellaiset lapset ja nuoret, joilla ei ole kotoa tulevaa mallia harrastamiseen”, summaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Paikallisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen lisäksi meidän kaikkien järjestöjen toiveena on, että koronan jälkeisessä toipumisvaiheessa saisimme vapaaehtoistoimintaan mahdollisimman monta tekijää mukaan, jotta paikallisten järjestöjen toiminta voisi jatkua tarjoten lapsille ja nuorille kokemuksia, elämyksiä ja taitoja elämään. Toivotamme jokaisen tervetulleeksi mukaan. Nyt jos koskaan meitä kaikkia tarvitaan!
Kis kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenrantaan… Nuorisoseurojen Kalenat tapahtumassa etsitään kadonnutta synttärisankaria ja juihlitaan 140-vuotissyntymäpäiviä. Mukana Lappeenrannassa seikkailevat myös Kalenakatit Repe ja Rilla.
Lasten ja nuorten kansantanssitapahtuman tunnelmaan virittäydytään jo toukokuussa. Ilmoittaudu Kalenat -tapahtumaan 15.4.–30.4. välisenä aikana. Osallistumismaksu on vain 20 euroa / henkilö.
Synttäripaketin: Toukokuun alussa saatte ryhmällenne postissa paketin, joka sisältää mm. pieniä askartelutarvikkeita, tehtäviä rastiradalle, värityskuvia ja pientä herkkua. Mukana on tietysti myös postia Repeltä ja Rillalta!
Tanssityöpajoja: 4 tanssityöpajaa (kesto 30 minuuttia / työpaja), joihin voitte osallistua ryhmällenne sopivana ajankohtana touko-kesäkuussa. Työpajat sisältävät linkin työpajan tallenteeseen ja siinä käytettyyn musiikkiin. Tanssityöpajojen aiheet ja kouluttajat ovat:
Kartsuiloittelu, Mitja Pilke
Soolopaja, Béla Gazdag
Tempoa Tenaviin, Jutta Wrangén
Streetdance ja TikTok-tanssi, Noora Myyryläinen
Vinkkivideoita: 4 lyhyttä videota, jotka sisältävät puuhavinkkejä Synttäreihin valmistautumiseen. Videot ovat ryhmien käytössä touko-kesäkuussa.
Synttärityöpajan: Kaikki Kalenoihin osallistuvat ryhmät kokoontuvat joukolla yhteiseen Synttärityöpajaan lauantaina 12.6. klo 13–14 verkossa. Työpajassa lauletaan ja tanssitaan yhdessä Repen ja Rillan kanssa ja nähdään, keitä kaikkia Kalenoihin osallistuu tällä kertaa.
Osallistumismaksu
Kalenoiden osallistumismaksu on 20 euroa per osallistuva lapsi tai nuori. Osallistumismaksu sisältää Synttäripaketin, tanssityöpajat, vinkkivideot ja Synttärityöpajan 12.6.2021. Osallistumismaksu suoritetaan joko verkkomaksuna tai laskulla. Ryhmän ohjaaja voi osallistua Kalenoihin ilmaiseksi.
Ilmoittautuminen
Kalenoihin ilmoittaudutaan ryhmänä ajalla 15.–30.4.2021. Ilmoittautumislinkki tulee Kalenoiden verkkosivuille ja Facebook-sivuille 15.4.2021. Täytäthän yhteen ilmoittautumiseen vain yhden ryhmän tiedot. Ilmoittautumista varten ryhmän yhteyshenkilö tarvitsee seuraavat tiedot:
Ryhmän ja seuran nimi
Osallistuvien lasten ja nuorten määrä
Ryhmän ikäjakauma
Ryhmän kotipaikkakuntaa
Postiosoite, johon Synttäripaketti lähetetään
Ohjaajan/yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Ilmoittautumisen jälkeen
Kun ohjaaja on ilmoittanut ryhmän Kalenoihin, lähetämme ryhmälle postitse Synttäripaketin toukokuun alussa. Ohjaajat saavat ilmoittautumisajan päätyttyä toukokuun alussa sähköpostitse linkin Kalenat 2021 -tapahtuman verkkomateriaaleihin.
Nähää Kalenois, vaik etän ollaaki! Tuutha siekii mukaa! Ajantasainen tieto löytyy osoitteesta: www.kalenat.fi
Terveisiä kotitoimistoltani Lahdesta. Täällä jo kevät tekee tuloaan, tiet on sulina ja aurinko paistelee. Käynnistän tällä kirjoituksellani Kaikuja kansantanssin maailmasta –kiertokirjeen. Tämän kirjoitussarjan myötä kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua tähän kirjoittamalla, otathan yhteyttä viestillä 044 744 3939 / riia.niemela@nuorisoseurat.fi.
Nyt on reilu vuosi tehty etätöitä ja koettu monenmoisia muutoksia. Tämä työvuosi on ollut ehkä mieleenpainuvin tähänastisella urallani. Monta tapahtumaa on muokattu virtuaalisiksi ja valitettavasti osa on jouduttu siirtämään tulevaisuuteen. Olen oppinut valtavasti erilaisista virtuaalisista alustoista ja toteutustavoista. Kansantanssin ammattiopettajien aamukahveilla on käyty syvällisiä keskusteluja monen eri teeman ympärillä ja tanssin virtuaalikoulutuksiakin on päästy kokeilemaan ja kehittämään. Upeaa, että ihmiset eivät ole haasteiden edessä lannistuneet vaan edelleen on halu kokoontua yhteen yhteisten kiinnostuksen kohteiden äärelle ja toistemme seuraan. Valtakunnallisesti olen päässyt kohtaamaan monia toimijoita virtuaalisten välineiden avulla jopa enemmän kuin normaaliajassa. Tulee mieleen, miksi näin ei ole aiemmin toimittu. Toivottavasti muuten tavataan teidän kaikkien kanssa 24.4. kaikille avoimessa Diginä vai tykönä! – Kansantanssin kääntöpiiri webinaarissa!
Oman ryhmäni Särmän kanssa päästiin syksyllä tanssimaan, mutta jouduttiin joulun alla koronatilanteen vuoksi tauolle, joka on jatkunut. Ollaan tavattu kerran teams:n välityksellä, tehty yhdessä yksi tanssivideo ja viestitelty silloin tällöin whatsapp:n kautta. Toiveissa olisi, että tilanne täällä Päijät-Hämeessä sen verran helpottaisi, että päästäisin vielä kevään aikana yhdessä metsäretkelle. Olen seuraillut myös kuinka Bela Gazdag junior, Marika Pöllänen, Jenni Kuoppala, Outi Kokko ja muut alueella toimivat ohjaajat ovat koronan asettamista haasteista huolimatta pyörittäneet ryhmiä niin Lahden Tanhuujissa, Mateissa ja Maijoissa kuin Hollolan Nuorisoseurassa. Välillä on jouduttu pitämään taukoa tai toteuttamaan toimintaa etäyhteyksin, ja sitten taas sitkeästi jatkettu. Hollolan Nuorisoseura jopa pökäsi syksyllä pystyyn virtuaalisen Hollo ja Martta -festivaalin, joka keräsi huikeat 81000 katselukertaa.
Olen töiden ohella suorittanut ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Kulttuurihyvinvoinnin koulutusohjelmassa Turun Taideakatemiassa. Opintojen innoittamana tulin perustaneeksi oman blogin Hyvinvointihyppyjä, jossa tarkastelen kulttuurihyvinvointia oman elämän, työn ja harrastusten kautta. Kotona olo on tosiaan antanut aikaa kaikenlaiselle luovalle toiminnalle. Kun ei pääse toisten kanssa tanssimaan, olen etsinyt hyvää oloa muun muassa luonnosta, musiikista, kirjoittamisesta ja maalaamisesta. Olisi mukava kuulla, miten te muut olette kannatelleet hyvinvointianne näinä aikoina.
Opintoihin liittyen olen nyt huhtikuussa aloittanut virtuaaliset tanssityöpajat Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän päivätoiminnassa. Ohjaaminen zoomin kautta on kyllä ollut todella jännittävää: kaikista teknisistä kommervenkeistä huolimatta on ihana nähdä ruudun toisella puolella hymyileviä ja tanssivia ihmisiä. Työpajat liittyvät minun ja kollegani Heidi Palmun yhteiseen opinnäytetyöhön, jossa kehitämme kansantanssin saavutettavuutta.
Heitän kirjoitushaasteen seuraavaksi Riina Hosiolle Helsinkiin! Mitä Riina sinulle ja sinne Helsingin kansantanssielämään kuuluu?
Seurantaloille jaettiin avustuksia yhteensä 2 274 000€, josta suomenkielisten nuorisoseurojen osuus oli 494 000€. Korjausavustusten tarkoitus on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennusperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset.
Seurantalojen korjausavustus on valtion määräraha, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustus jaetaan veikkausvoittovaroista.
Nuori Kulttuuri Digifestival 2021 Pori on uudenlainen nuorille suunnattu etänä toteutettava tapahtuma.
Tapahtuman keskiössä ovat erilaiset nuorten esittävät ja tekemät taiteet sekä kulttuurit, niin tanssista lavarunouteen kuin räpistä teatteriesityksiin. Tapahtuma toteutetaan osittain suorina lähetyksinä, mutta myös tallenteina. Suurimman sisällön tapahtumaan saadaan nuorien itsensä tuottamista esityksistä.
Rap Corner on uudenlaista lähestymistä oudossa ajassa.
Rap Corner järjestetään Nuori Kulttuuri Digifestival 2021 Porin yhteydessä yhteistyössä RAP SM:n kanssa.
Kokonaisuudessa haetaan 13-29-vuotiailta nuorilta rap-harrastajilta esityksiä arvioitavaksi ja kehitettäväksi hyvässä hengessä eteenpäin. Mukaan on kutsuttu kolme alan arvovaltaista dumaria, jotka Porista lähettävässä suorassa lähetyksessä 22.5. arvioivat esikarsintojen kautta valittua kymmentä esitystä. Lisäksi myös yleisö pääsee vaikuttamaan. Yleisö voi äänestää esityksistä omaa suosikkiaan.
Mukaan Rap Corneriin pääsee täyttämällä ja lähettämällä lomakkeen, joka löytyy osoitteesta https://nuorikulttuuri.fi/rap
Rap Cornerin hakuaika alkaa 1.4. ja kestää 16.4. saakka. Osallistuminen on maksutonta.
Teatteri on ollut nuorisoseurojen keskeinen harrastusala koko järjestön olemassaoloajan. Pitkästä perinteestä huolimatta tarve teatterin tekemiselle ei ole hiipunut – merkitys päinvastoin korostuu tässä ajassa.
Jo 10 000 vuotta sitten oli tapana tanssia karhunkaatotanssia, jolla metsästäjät lepyttelivät karhun sielua kaatamisen jälkeen. Sitä voinee pitää varhaisimpana suomalaisena teatterina.
”Se osoittaa, ettei teatterissa ole kyse mistään ulkoisesta kuorrutteesta, vaan ihmisyyden syvimmästä olemuksesta”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen teatterin ja kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen.
Teatteri on kulkenut nuorisoseuroissa kautta historian
Teatteri on aina tuonut ihmisiä yhteen, tarjonnut tekemistä ja sivistystä – asioita, joita tarvittiin 1800-luvun lopun Suomessa, ja jotka sopivat mainiosti vasta perustetun nuorisoseuraliikkeen aatteeseen. Jo ennen sotia nuorisoseurantaloilla vietettiin iltamia, joiden yksi keskeinen elementti oli teatteritoiminta. Iltamaperinne jatkui sotien jälkeen, jolloin oli myös vahva tarve harrastustoiminnalle. Harrastajateatterien määrä kasvoi maassamme kohisten. Vuonna 1948 Suomeen perustettiin Suomen seuranäyttämötoiminnan keskusliitto, josta myöhemmin tuli Suomen Harrastajateatteriliitto. Nuorisoseurat oli perustamassa yhdistystä.
Myös 60–70-luvut olivat vahvaa näyttämökautta. Tuolloin tehtiin pidempää draamaa ja otettiin kantaa politiikkaan. Samaan aikaan oli käynnissä kaupungistuminen, joka haastoi nuorisoseurojen perinteistä toimintaa nuorisoseurojen taloilla. 90-luvulta lähti kuitenkin nuorisoseuroissa viriämään uutena toiminnan muotona lasten ja nuorten teatteritoiminta. 2000-luku on ollut yhteisöllisen teatterin aikaa.
Teatteri on edelleen yksi merkittävimmistä toimintamuodoista nuorisoseuroissa: teatteritoimintaa on noin 200 nuorisoseurassa, monissa useampiakin ryhmiä. Tämä tarkoittaa, että noin joka kolmannessa nuorisoseurassa on teatteritoimintaa.
”Se on minusta luonnollista, sillä teatteriharrastus tarjoaa niin monenlaista tekemistä: näyttelemisen lisäksi esimerkiksi puvustusta, lavastusta, ohjausta, lipunmyyntiä ja markkinointia. Unohtamatta ylisukupolvisuutta, joka teatteriharrastuksessa toteutuu ehkä parhaalla mahdollisella tavalla”, Saarinen toteaa.
Teatteri on vahva kasvun väline
Pasi aloitti itse teatteriharrastuksen 14-vuotiaana Saarijärven Teatterissa. Sitä ennen hän oli keskittynyt lähinnä urheiluun, mutta teatteri vei nuoren miehen nopeasti mukanaan.
”Teatterin yhteisöllisyys hurmasi minut. Kenenkään ei tarvinnut yrittää olla toista parempi, mikä tuntui hyvältä.”
Sittemmin hän kävi Kallion ilmaisutaidon lukion, opiskeli teatteri-ilmaisunohjaajaksi ja on ohjannut noin 30 näytelmää sekä kirjoittanut, näytellyt ja toiminut teatterikriitikkona.
”Teatterissa hypätään toisen nahkoihin, mikä on silmiä avaava kokemus. Se vaatii ymmärrystä. Ja on vahvasti nuorisoseurojen aatteen mukaista, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan.”
Mitä Pasi pitää tärkeimpinä asioina, joita teatteri yksilölle tarjoaa?
”Teatteriharrastus antaa eväitä vaikka mihin! En tiedä yhtään alaa, jossa olisi haittaa siitä, että olet tehnyt vuorovaikutusharjoituksia ja oppinut siinä sujuvaksi.”
Nykyään teattereissa käytetään yhä enenevissä määrin devising- eli ryhmälähtöistä menetelmää. Siinä ryhmän jäsenet pääsevät tuottamaan materiaalia, jonka pohjalta teatteriesitys käsikirjoitetaan.
”Yhteisön ääni pääsee silloin kuuluviin entistä paremmin, mikä puolestaan lisää teatterin yhteiskunnallista merkitystä.”
Eikä tarvitse olla teatterialan ammattilainen ymmärtääkseen, miten paljon esimerkiksi nuoren kasvuun voi vaikuttaa se, että hänen ajatuksiaan esitetään yleisölle.
”Teatteri on iso ase. Niin vahva kasvun väline se on.”
Pasi Saarinen eläytyi kesällä 2015 yhdessä Riina Kylmälahden kanssa lasten riemuksi Kalenoissa kansojen johtajiksi. Kuva: Jussi Kaijankangas
Merkittävä kulttuuripalveluiden tuottaja
Teatteritoiminnassa sosiaalinen puoli on tärkeä – itse asiassa se on tutkitusti tärkein vetovoimatekijä. Timo Sinivuori on tutkinut väitöskirjassaan, että esiintyminen ja halu päästä näyttämölle on teatteriharrastajien arvoasteikolla vasta kahdeksanneksi tärkein asia. Sosiaalinen kanssakäyminen, onnistumisen kokemukset ja myötäeläminen, ovat huomattavasti tärkeämpiä. Ja sosiaalisessa kanssakäymisessä nuorisoseurojen teatterit ovat erinomaisia. Saarinen kuvaa ihmisten välisen vuorovaikutuksen määrää kysymyksellä: ”Mieti, miten monta kuppia kahvia on juotu nuorisoseurojen teattereissa!”
Pasi toivoo, että jokainen nuorisoseura tunnistaisi toiminnan oikean arvon ja näkisi roolinsa yhteiskunnassa. Seurat ovat merkittäviä kulttuuripalveluiden tuottajia, mikä voisi avata uudenlaisia yhteistyökuvioita kuntiin.
”Jos ajatellaan keskipientä paikkakuntaa X, jonka nuorisoseuran talolla harrastaa vaikka 20 ihmistä teatteria, niin esityksiä käy helposti katsomassa 200–2000 ihmistä. Nuorisoseurojen toiminta on valtava osa varsinkin pienempien kuntien kulttuuritarjontaa.”
”On aika nostaa harrastamisen itseisarvoa ja kitkeä sellaiset puheet, että tässä nyt vain vähän puuhastellaan”.
Discordia ja pop up -teatteria
Korona aiheutti melkoisen notkahduksen teatterin tekemiselle koko Suomessa.
”Teatteri on siinä mielessä kamppailulaji, että sitä on vaikea tehdä ilman fyysistä kontaktia. Vaikka on nuorisoseuroissakin nähty, miten diginatiivit siirtävät teatteriharjoitukset Discordiin tai muualle verkkoon ja luovat siten ihan uudenlaista tekemistä.”
Saarinen uskoo kuitenkin teatterin renesanssiin heti koronan väistyttyä.
”Ihmisillä on valtava yhteen tulemisen tarve. Monestihan se menee niin, että kun ihmisiltä otetaan joku asia pois, niin sitä kaivataan erityisesti.”
Toisaalta teatteri on aikaa vievä ja sitoutumista vaativa harrastus, mikä on hieman vierasta tälle ajalle. Harjoituskausi voi kestää yhdeksän kuukautta ja esityskausi vaatii usein viikonloppujen varaamista näytöksiä varten. Kaikkien elämään tällainen ei oikein istu. Saarisen mukaan tämäkin pitäisi huomioida toiminnassa.
”Nuorisoseurat on vastannut tähän haasteeseen muun muassa kehittämällä Improliigan. Siinä kerätään kasaan pieni porukka, joka harjoittelee hetken aikaa yhdessä ja osallistuu sen jälkeen kisaan. Se on eräänlaista pop up -teatteritoimintaa. Ehkä nuorisoseuroissa olisi myös aika miettiä, mitä voisivatkaan olla 2020-luvun iltamat.”
Aikakaudet muuttuvat, mutta teatterissa on alkuvoimaa. Siinä ihmiset tekevät ihmisille – asia, jonka arvo ei tässä ajassa ole ainakaan laskemaan päin.
Suomen Nuorisoseurat järjesti maaliskuisena lauantaina valtakunnallisen teatteritapaamisen, johon osallistui noin neljäkymmentä ihmistä eri puolilta Suomea. Tapaamisen tarkoituksena oli kartoittaa teattereiden tilannetta korona-aikana, löytää eväitä yhteistyölle ja luoda uskoa tulevaan.
Tapaamisessa jakauduttiin seitsemään eri ryhmään, jossa keskustelut aaltoilivat haasteiden jakamisesta hyvien käytäntöjen esittelemiseen. Missä teatterissa oli vedetty ulkoharjoituksia talvisaikaan, missä käytetty discord-alustaa, missä toiminta oli jouduttu lyömään kokonaan tauolle.
Nuorisoseurojen teatterin osaamiskeskuksen työntekijät käsittelivät ryhmistä nousseita ajatuksia tämän päivän kokouksessaan. Yhteinen huoli kansainvälisestikin poikkeuksellisesta suomalaisesta harrastajateatteriperinteestä ja sen uhkista otetaan vakavasti sekä nuorisoserojen että Suomen Harrastajateatteriliiton toimesta. Molempien järjestöjen työntekijät pohtivat osaamiskeskuksen palaverissa keinoja auttaa teattereita ulos tilanteesta.
Nuorisoseurojen osalta tämän vuoden toimintasuunnitelmaa tullaan muokkaamaan niin, että teatteritapaamisessa esille nousseita ehdotuksia ja ajatuksia pystytään toteuttamaan jo tämän vuoden puolella. Yksin ei yhdenkään seuran tarvitse jäädä, vaan apua voi pyytää kaikilta Nuorisoseurojen työntekijöiltä.
Teatteritapaamisesta johdettuja toimenpiteitä aletaan valmistella välittömästi ja niiden konkretisoitumisesta tiedotetaan kevään aikana.
