Blog

  • Teatterinuoret matkasivat Viroon esiintymään

    Teatterinuoret matkasivat Viroon esiintymään

    Vaikka maailma muuttuu yhä kansainvälisemmäksi, on suomalaisten teatteriharrastajien ulkomaankontaktit jääneet viime vuosina varsin vähäisiksi, ainakin Nuorisoseurojen teattereiden osalta.  Rovaniemen H-Moilaset ja Kuopion TeatteriTorstain nuoret päättivät korjata omalta osaltaan asian ja suuntasivat helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna Viron Laulasmaalle Teenifesteille. 

    Nuorisoteatterifestivaali Teenifest järjestettiin nyt 18. kertaa. Tapahtuman järjestävä KutiMuti Stuudio on vierailut Suomessa vuodesta 2014 saakka joka vuosi. Kankaanpäässä järjestettävän Ramppikuumeen vakivieras ihastutti viime vuonna myös Nuori Kulttuuri Teatriksen päätösgaalassa. Viime vuoden puolella ryhmän vetäjä Tiiu Mägi toivotti suomalaiset vieraat tervetulleiksi Viroon, ja Suomen Nuorisoseurojen alaisuudessa toimivat ryhmät tarttuivat ehdotukseen. 

    Viikonlopun aikana suomalaiset nuoret esiintyivät virolaiselle yleisölle, näkivät kymmenen virolaista esitystä, osallistuivat näyttelijäntyön ja ohjaamisen työpajoihin sekä viettivät hauskan illan virolaisten isännöimässä discossa.  

    ”Parasta oli esitykset ja työpajat sekä tosi hyvä ruoka. Ihmetytti, että tosi moni osasi suomea. Viron kieli ihastutti”, kertoo kuopiolainen Juulia Hämäläinen reissun annista. 

    Virolaisten ryhmien tavoin sekä H-Moilaset että TeatteriTorstai esittivät festivaalin katselmusosuudessa omat esityksensä Muutoksen ja Nallekarkit. Yleisön välitön palaute oli korvia huumaavan riemukasta.  

    ”Parasta oli saada esiintyä Virossa, saada uudenlaisia kokemuksia ja Vanhan Tallinnan kierros oli myös mahtava!”, iloitsee myös TeatteriTorstaissa teatteria harrastava Olga Kaikkonen. 

    Kuopion TorstaiTeatteri saapui Viroon jo perjantaina, ja heille oli järjestetty paikallisen oppaan johdolla opastettu kävelykierron Tallinnan vanhassa kaupungissa. Ensimmäistä kertaa Virossa vierailleet nuoret saivat aimo annoksen Viron historiaa autenttisilla paikoilla. 

    Kierroksen jälkeen ryhmä pääsi varsinaiseen matkakohteeseen Laulasmaalle, joka sijaitsee noin 35 kilometriä Tallinnasta länteen.  

    Viikonlopun tukikohtina olivat KutiMuti Stuudion leirikeskus sekä Arvo Pärdi -kulttuurikeskus, jossa pidettiin lauantaina tapahtuman katselmusosuus. Yhteensä kaksitoista esitystä ja heidän esiintyjänsä saivat välittömästi esityksen jälkeen palautteen arvovaltaiselta raadilta, joka koostui sekä näyttelijöistä että ohjaajista ja kriitikoista.  

    Sekä esitysten palaute että sunnuntain työpajat avasivat hyvin ikkunaa virolaisen ja suomalaisen teatterikulttuurin välillä. Kun meillä Nuorisoseuroissa taide nähdään kasvun välineenä ja mahdollisesti yhteiskunnallisen keskustelun välineenä, arvostetaan Virossa perinteistä näyttelijäntyötä, ja metodit pyrkivät tukemaan tätä.  

    ”Ehkä heillä ei ole Virossa traditiota siitä, kuinka nuoret kohdataan nuorina, vaan tärkeämpää on se, että harjoitukset tehdään oikein”, pohdiskeli TeatteriTorstain porukka paluumatkalla Suomenlahden aalloilla.  

    Kaiken kaikkiaan matka oli erittäin onnistunut ja avasi silmiä sekä omaan harrastukseen että antoi myös vinkkejä tulevaan. Virolaiseen nuorisoteatterikenttään tutustuminen vahvisti käsitystä siitä, että Virossa tehdään erittäin laadukasta nuorisoteatteria. Kenties meillä voisi olla oppimisen paikka siitä pieteetistä, jolla ystävämme Suomenlahden toisella puolella harrastukseensa suhtautuvat ja kenties meidän kulttuurisen nuorisotyön metodeista voisi olla jossain vaiheessa käyttöä myös Virossa.  

    Matkailu avartaa, niin myös tällä kertaa. Paluumatkalla ryhmäläiset suunnittelivat seuraavia reissuja niinkin eksoottisiin paikkoihin kuin Milanoon tai Saarijärvelle. Nähtäväksi jää, mihin päätyvät.   

    Teksti: Pasi Saarinen 

    Kuva: Juulia Hämäläinen 

  • Muistitietokeruu suomalaisten paritanssimuistoista

    Muistitietokeruu suomalaisten paritanssimuistoista

    Suomen Nuorisoseurat sekä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus järjestävät vuonna 2020 muistitietokeruun suomalaisten paritanssimuistoista. Pienetkin tunnelmakuvat vuosien varrelta ovat tervetulleita ja tärkeitä. Voit vastata kyselyyn suomeksi tai ruotsiksi täällä. 

    ”Yksi plus yksi on isompi yksi”

    ”Kansanomaisilla paritansseilla on pitkä jatkumo aineettoman kulttuuriperinnön historiassa sekä pohjoismaisessa että suomalaisessa tanssikulttuurissa aina 1800-luvulta tähän päivään. Paripolskat, polkat, sottiisit, masurkat, valssit ja muut kansanomaiset paritanssit jalostuivat ja muuntuivat harrastustoiminnan kautta tanssilavatoiminnaksi, jossa 1900-luvun paritanssit mm. tango, fox ja humppa saivat sijansa osana eri-ikäisten ihmisten sosiaalista kanssakäymistä. Pareittain tanssiminen tunnetaan eri puolilla maailmaa monissa muodoissa, mutta Euroopassa kehittynyt paritanssi on poikkeuksellinen siinä suhteessa, että se oli 1900-luvulla lähes dominoiva tanssimuoto. Nykyään paritanssikulttuurille leimaa antavaa on kulttuurinen moninaisuus, joka mahdollistaa yhdenvertaisen osallistumisen ja tutustumisen sekä omaan perinteeseen että toisiin tanssikulttuureihin.  

    Saksalaisen tutkijan Henning Eichbergin mukaan ihminen suuntautuu maailmaan ja yhteiskuntaan ruumiinsa kautta. Paritansseissa ihmisruumis jatkuu toiseen ihmiseen muodostaen koko­naisuuden, joka on enemmän kuin osiensa summa: kahden tanssijan yhdistyminen tuottaa paritanssissa uuden itsenäisen yksikön. Tämän yksikön nouseminen tanssimisen peruselementiksi liittyi aikanaan ihmisruumiin kautta tapahtuvan järjestyksen ja organisoinnin ihan­teisiin. Paritanssin kautta rakennettiin modernia yhteiskuntaa. Kuri ja järjestys eivät kuitenkaan olleet paritanssin syy vaan seuraus. Tanssin nautin­to oli keskeisenä siinä, että rahvas alistui paritanssin muotoihin. 

    Yhteiset muodot mahdollistavat yksilöllisen liikkeen ja kokemuksen sulautumisen yhteisölliseksi flow-kokemukseksi. Juuri tämä voimakas kokemus selittänee sen, että paritanssi on säilyttänyt suosionsa. Paritanssin käytännöt ovat ajan myötä muuttuneet, mutta tanssin nautinto pysyy. Nykyihmiselle paritanssin jaettu ruumiillinen kokemus on pelastava keidas individualistisen erämaan tunneköyhyyden keskellä. Paritanssi koskettaa ja liikuttaa: siksi sitä kaivataan ja siksi siitä nautitaan.”

    Tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu
    Tanssin yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu
    Hallituksen puheenjohtaja, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus

  • Avoin kutsu kansantanssiväelle kirjoittajatalkoisiin

    Avoin kutsu kansantanssiväelle kirjoittajatalkoisiin

    Riitta Korhonen ja Esa Vilhonen ovat suunnittelemassa ja toimittamassa kansantanssia ja tanssikulttuuria käsittelevää julkaisua eri tahojen kanssa yhteistyössä. Tavoitteena on tehdä teos, jossa pohditaan ja tarkastellaan kansantanssia ja tanssia laajasti ja monesta eri näkökulmasta. Teoksen työnimenä on tällä hetkellä  ”Mikä tekee tanssista kansantanssia? – Tietoa, ajatuksia ja näkökulmia tanssiperinteestä ja -kulttuurista”. 

    Toimitustiimi toivoo, että 30.3. mennessä halukkaat kirjoittajat ilmoittaisivat halukkuudestaan yhteistyöhön sekä mahdollisesti myös tarjolla olevan kirjoituksen otsikon ja lyhyen kuvauksen sisällöstä. Valmiiden artikkelien ja kirjoitusten aikataulu on 15.9.2020, minkä jälkeen alkaa teoksen toimitustyö ja viimeistely. Teoksen julkaisemisen ajankohdaksi on suunniteltu vuotta 2021 (Folklandialla tai Kaustisella).

    Kirjoittajiksi etsitään toimijoita laajalti kansatanssin kentältä; ohjaajia, opettajia, koreografeja, tukoilta, tanssijoita, tapahtumajärjestäjiä, organisaatioita – näin esimerkkinä.

    Tarkemmat ohjeet lähetämme kirjoittajille maalis-huhtikuussa. Lisätietoja toimituskunnalta: 

    Esa Vilhonen,  puh. 0500828908
    esa.vilhonen@elisanet.fi

    Riitta Korhonen, puh. 0405115035
    riitta.korhonen@gmail.com

  • Ilta Villen kanssa

    Ilta Villen kanssa

    Ensi syksyn Teatterilaivan päävieraana nähdään näyttelijä Ville Haapasalo. Liput tapahtumaan myynnissä nyt.

    Silja Europa täyttyy tarinoista, esityksistä, työpajoista ja teatterin taiasta, kun syksyn hauskin Teatterifestivaali seilataan 18.–19.9.2020. 

    Esiintymään oman ryhmän kanssa? 

    Tämän vuoden Teatterilaivan esitykset haetaan avoimen haun kautta. Tapahtumaan voivat hakea kaikki harrastajateatteriryhmät ympäri maan. Laivan esityskattaukseen haetaan maksimissaan tunnin mittaisia esityksiä, jotka ovat siirrettävissä laivaolosuhteisiin. Silja Europan Teatteri itsessään antaa monenlaisille esityksille toimivat puitteet. 

    Esityshaku on käynnissä maaliskuun loppuun saakka. Hakulomake löytyy tapahtuman nettisivuilta ja esitykset tapahtumaan valitaan huhtikuun aikana. 

    Työpajoja ja muita kohtaamisia 

    Tuttuun tapaan Teatterilaivalla nähdään koko joukko teatterin työpajoja ja muuta ohjelmaa. Tämän vuoden ohjelmaosuus julkaistaan kevään aikana ja luvassa on mielenkiintoisia ja hyödyllisiä työpajoja, teatteriagenttien ideoimaa yllätysohjelmaa ja uusiin näytelmäteksteihin liittyvää aktiviteettia.  

    Haapasalon tarinoita 

    Teatterilaivan isäntänä ja perjantai-illan erityisvieraana nähdään näyttelijä Ville Haapasalo tuhansine tarinoineen. Nuorena miehenä Venäjälle teatterikouluun eksynyt Haapasalo on nykyisin yksi Venäjän tunnetuimmista ihmisistä ja suomalaisillekin tuttu useiden tv-ohjelmien kautta.  

    Kuinka venäläinen teatteri eroaa suomalaisesta teatterista? Mikä merkitys teatterilla on Venäjällä ja Suomessa? Mitkä ovat hurjimpia omakohtaisia kokemuksia teatterintekemisestä? Millainen on Ville Haapasalon hämärä nuorisoseuramenneisyys? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastauksia, kun vietetään Ilta Villen kanssa tarinoiden ja keskustelujen parissa.  

    Lähde yksin, yhdessä tai isommallakin porukalla 

    Teatterilaiva tarjoaa teatterin harrastajille ja teatterista kiinnostuneille mahtavat puitteet viihtymiseen, verkostoitumiseen ja unohtumattomiin elämyksiin. Suosittelemme tapahtumaa etenkin teatteriryhmille, joille tapahtuma toimii mainiona kauden starttaamisreissuna tai kesäteatterin karonkkana. 

    Liput tapahtumaan myy Ikaalisten matkatoimisto

  • Ville Koskinen yllättyi Vuoden työntekijä -tittelistä

    Ville Koskinen yllättyi Vuoden työntekijä -tittelistä

    Nuorisoseurojen vuoden työntekijä on it-suunnittelija ja toimistonhoitaja Ville Koskinen Keski-Suomen aluetoimistosta Jyväskylästä. Tunnustus jaettiin ensimmäistä kertaa työntekijäpäivillä Mikkelissä helmikuussa. “Valinta tuli iloisena yllätyksenä, koska koko työyhteisömme on täynnä mahtavia tekijöitä. Isot kiitokset esimiehille ja työkavereille tuesta. Jatketaan samaan malliin!”, kuvailee Ville tunnelmiaan. 

    Johtoryhmän perusteena valinnalle oli erinomainen työ Nuorisoseurarekisterin uudistusprosessissa ja Villen palvelualttius sekä nuorisoseurakentän että työtovereiden suuntaan. Vuoden työntekijä- tunnustus jaetaan jatkossa aina työntekijäpäivien yhteydessä. 

  • Nyt on aika ilmoittautua mukaan Tanssiralliin!

    Nyt on aika ilmoittautua mukaan Tanssiralliin!

    Suomen Nuorisoseurat järjestää, joka toinen vuosi valtakunnallisen kansantanssikatselmuksen lasten ja nuorten kansantanssiryhmille. Tänä vuonna Tanssiralli toteutetaan osana SottiisiMoves-tapahtumaa 11.–14.6.2020 Tampereella. 

    Tanssirallissa ryhmät pääsevät näyttämään parasta osaamistaan, kokemaan iloisia yhteisiä hetkiä muiden esiintyjien ja yleisön kanssa sekä kehittämään omaa toimintaansa ammattilaisraadin tuella. Tänä vuonna on myös erinomainen tilaisuus päästä maistelemaan Moves-katselmuksen tunnelmia, kun näytökset ovat lähellä toisiaan. Ilmoittautuminen Tanssiralliin tapahtuu 17.-29.2.2020

    Arvioinnista vastaa asiantunteva raati, johon kuulu kaksi tanssin ja yksi musiikin ammattilainen sekä sihteeri. Arviointityö pohjautuu Tanssirallin sääntöihin ja arviointikriteereihin sekä ryhmien itse asettamiin tavoitteisiin. Osallistumiseen liittyvät säännöt ja arviointikriteerit löytyvät Tanssirallin sivulta. 

    Katselmusnäytökset sijoittuvat torstai-, perjantai- ja lauantaipäiville. Tanssiralli huipentuu kaikille yhteiseen PriimaTiimaan sunnuntaina. PriimaTiimassa kuullaan paitsi sarjanimeämiset ja kunniamaininnat, päästään myös tanssimaan ja toimimaan yhdessä kaikkien Tanssirallin osallistujien kanssa! 

    Kansantanssiryhmä Kimara Tanssirallissa 2016. Kuva Petri Kivinen

    Katselmuksen osallistumismaksu sisältyy SottiisiMovesin osallistumismaksuun. Erillistä katselmusmaksua ei ole. SottiisiMovesin osallistumismaksut löytyvät SottiisiMovesin sivulta.  

    Nyt on hyvä hetki aloittaa ryhmän matka kohti Tanssirallia! Ilmoittaudu mukaan ja aloita valmistautuminen treenisalissa. Tanssiralli on hieno mahdollisuus oppia uutta oman ryhmän kanssa ja saada iloa ja oivalluksia toisten esityksistä!  

    Lue lisää Tanssirallista:
    www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli
    www.sottiisimoves2020.fi

     tai kysy Riialta
    riia.niemela@nuorisoseurat.fi
    044 7443939 

  • SottiisiMoves etsii esiintyjiä

    SottiisiMoves etsii esiintyjiä

    Ehdota nyt omaa ryhmääsi keikalle Tampereelle kesäkuussa! SottiisiMoves 2020 on kaikille tanssista ja folkista kiinnostuneille avoin tanssin ja musiikin juhla, jossa erilaiset tyylit ja tekijät kohtaavat. 

    Onko ryhmällänne esitysidea? Haluaisitteko heittää keikan kesän kivoimmilla festareilla?
    Lähetä meille lomakkeella esityksenne idea, niin palataan asiaan.
    Tietoja voi täydentää myöhemmin keväällä. Kiitos! 

    Tampereella nähdään ja tanssitaan… Saammeko luvan? 

    Lisätietoja: tuottaja Jaana Kari / @nuorisoseurat.fi / p. 050 4098 332

    #saatanssia
    #lovattdansa
    #licencetodance

  • Harrastajateatterikesän 2020 hakuaika alkaa

    Harrastajateatterikesän 2020 hakuaika alkaa

    Vuoden 2020 Harrastajateatterikesän hakuaika on käynnissä 15.2.-15.3. Tapahtumaan haetaan esitystallenteella hakuaikana. Valinnat tämän vuoden ohjelmistoon tekee ohjaaja Taava Hakala.

    Tapahtumaan valitaan 6-8 esitystä ja ne nähdään Jyväskylän kaupunginteatterilla 21.-23.8. Harrastajateatterikesä järjestetään jo viidettä kertaa Jyväskylässä, ja kokonaisuudessaan 47. kerran.

    Raadissa Seppo Honkonen, Jukka-Pekka Mikkonen ja Jaana Pesonen

    Seppo Honkonen on teatteriohjaaja, lavastaja ja dramaturgi. Honkonen kertoo uskovansa positiivisen yhdessä tekemisen voimaan. ”Luova ja turvallinen työskentelyilmapiiri mahdollistaa freesien ja uskaliaidenkin esitysten tekemisen”, Honkonen kiteyttää.  Uransa aikana Honkonen on työskennellyt ohjaajana muun muassa Kouvolan, Mikkelin, Porin, Rovaniemen, Vantaan ja Varkauden teattereissa, sekä Joensuun, Lappeenrannan, Rauman ja Vaasan kaupunginteattereissa. Jyväskylän Kaupunginteatterissa hänen ohjauksiakin on nähty, kun vuonna 2018 pienellä näyttämöllä pyöri Mielipuolen päiväkirja.Jukka-Pekka Mikkonen valmistui näyttelijäksi 1998 Teatterikorkeakoulusta. Hän toimi ensimmäiset vuotensa freelancenäyttelijänä Helsingissä ja Tampereella. Vuodesta 2006 alkaen hän on ollut kiinnitettynä näyttelijänä Jyväskylän kaupunginteatterissa. Mikkonen palkittiin 2018 Vuoden teatteriteko – palkinnolla. Näyttämöuransa aikana hän on toiminut lisäksi tv- ja radiotuotannoissa, sekä moninaisesti alan muissa töissä. Tällä hetkellä näyttelijäntyössä Jukka-Pekkaa kiinnostaa esityksessä tapahtuvan läsnäolon erilaiset ja erinomaisen hienosyiset erot. Esimerkiksi kuinka paljon onkaan luettavissa näyttelijästä, joka esittää, pudottaa roolinsa, pyrkii takaisin hahmoon, johon ei usko. Minkä osan tästä katsoja voi erottaa ja minkä katsoja hyväksyy osana esitystä.

    Jaana Pesonen on helsinkiläinen freelance -näyttelijä ja teatteritaiteen maisteri, joka näytellyt vuodesta 1989 muun muassa lukuisissa kaupunginteattereissa sekä kiinnitettynä näyttelijänä että vierailijana. Tällä hetkellä Pesosen voi myös bongata sairaalasarjan ´Syke´ ylilääkäri Marjut Blomin roolista ja TV -töitä on kertynyt myös esimerkiksi ääninäyttelijänä dokumenteista ja animaatiosarjoista. ”Ehkä kiinnostavimmaksi asiaksi minulle teatterissa nousee se, mitä ihmisten välillä, repliikkien alla ja välissä tapahtuu. Että näkee ihmisten vaikuttuvan toisistaan ja tilanteista, joissa he kamppailevat. Riippuu myös paljon valitusta tyylilajista, mitkä keinot iskevät; tietynlainen kohtuuttomuus ja röyhkeys ovat myös joskus koukuttavaa katsottavaa”, kertoo Pesonen.

    Tapahtuman raati katsoo kaikki ohjelmistoon valitut esitykset ja antaa niistä palautetta ryhmille esitysten jälkeen. Raadin tehtävänä on myös jakaa nähdyn ohjelmiston kesken kunniamainintoja sekä kannustusrahaa yhteensä 1000 euroa sunnuntain päätöstilaisuudessa. Tapahtuman ohjelmisto julkaistaan toukokuussa. Tapahtuman järjestää Suomen Harrastajateatteriliitto yhteistyössä Jyväskylän kaupunginteatterin kanssa.

    Lisätietoja: 

    Mari Saarinen

    Tuottaja

    Suomen Harrastajateatteriliitto

    050-4682138

    mari.saarinen@shtl.fi

    Kuva: Eija Jokilahti

  • Valtakunnalliset H-Kiltapäivät Rovaniemellä 4.-5.4.2020

    Valtakunnalliset H-Kiltapäivät Rovaniemellä 4.-5.4.2020

    Maakunnalliset H-killat kokoontuvat vuosittain valtakunnallisille H-kiltapäiville tapaamaan toisiaan ja kehittämään toimintaansa. H-killat valitsevat keskuudestaan valtakunnallisen H-kiltaneuvoston, jonka työvaliokunta on yhdysside Suomen Nuorisoseuroihin.

    Nuorisoseuratoimintaa tukevat seniorit ovat järjestäytyneet maakunnallisiin Hermanni-kiltoihin, jotka koostuvat Hermanni- tai Hermanska –arvonimen saaneista senioireista. Arvonimen myöntää Suomen Nuorisoseurojen hallitus. H-killat tukevat maakunnallista nuorisoseuratoimintaa toiminnallisesti ja taloudellisesti ja järjestävät jäsenistönsä keskuudessa omaa kulttuuritoimintaa.

    Seuraavat valtakunnalliset H-Kiltapäivät pidetään Rovaniemellä 4.-5.4. Ilmoittautuminen päiville on auki 27.2. saakka. Ukkohermanni Heikki Tuomi-Nikula toivottaa kaikki Hermannit ja Hermanskat tervetulleeksi Rovaniemelle!

    H-Kiltapäivien ohjelma ja ja ilmoittautuminen https://lappi.nuorisoseurat.fi/hkilta/

  • Mitä lapsi päättäisi kokouksessa?

    Mitä lapsi päättäisi kokouksessa?

    Oletko ollut nuorisoseuran kokouksessa mukana, jossa on lapsia tai nuoria? Koetko lapset häiritsevinä, ovatko he kokouksen jäänsärkijöitä vai kysytkö heidän mielipidettään? 

    Monta kertaa on käynyt niin, että joku kysyy, voiko lapsen tuoda mukaan kokoukseen. Kokous koetaan tärkeäksi aikuisten asiaksi ja lapset häiritseviksi. Parhaimmillaan tai pahimmillaan kokouksessa suunnitellaan lasten tapahtumaa tai sitä, miten nuoria saataisiin mukaan toimintaan. Päätetään, että kysytään heidän mielipidettään tms. Ja sitten lapsille tehdään erillinen kysely sen sijaan, että lapset pääsisivät oikeaan kokoukseen sanomaan mielipiteensä.  

    Lapsi haluaa osallistua, ja hänen mielipiteensä on tärkeä. Aikuisen malli kokouksessa on lapsesta mielenkiintoinen, ja lapsi tuntee kuuluvansa yhteisöön, jos myös hänen mielipidettään kysytään ja häntä kuunnellaan. Toki lapselle pitää asettaa kysymykset oikein ja tarpeeksi konkreettisiksi. Myös aikakäsitys on lapsella hiukan erilainen kuin aikuisella. Mutta lapselta voi kysyä, minkälainen on kiva tapahtuma/toiminta, mitä tykkäisit tehdä tai mitä tarjottavaa tapahtumassa olisi, millaiset koristeet olisivat hienot ja mitä haluaisit itse tehdä. Lasta voi myös pyytää piirtämään unelmien tapahtuman tai nuorisoseuran: millainen se olisi.  

    Etelä-Suomen aluefoorumiin osallistui lokakuussa parikymmentä aikuista ja kolme nuorta iältään 11–13 -vuotiaita. Nuoret vastasivat täsmälleen samoihin kolmivuotisohjelman kysymyksiin kuin aikuisetkin. He pohtivat yhdessä, mikä olisi heidän näkökulmastaan tärkeää nuorisoseurapolulla, ja vastaukseksi tuli muun muassa retkiä kiipeilypuistoon, sisäaktiviteettipuistoihin ja yö seurantalolla eli yhteisöllistä tekemistä toisten kanssa. Näistä vastauksista voisi hyvinkin koostaa toimintasuunnitelmapohjaa seuraavalle vuodelle. Toki lasten ja nuorten kärsivällisyys ja mielenkiinto herpaantuu nopeammin eikä ole tarkoituksenmukaista istua tuntitolkulla vain kuuntelemassa.  

    Jos kokous kestää pitkään ja aiheena on vaikka talousarvio, silloin kannattaa varata lapsille ja nuorille puuhapussi mukaan. Yleensä nuorilla on jo omat puhelimet ja älylaitteet mukana, mutta jos seurantalolla on mielenkiintoista tekemistä, lapsi saattaa haluta mukaan, onhan seurantalo lapsesta jännä paikka.  

    Seurantalolta voisi löytyä kokouksia varten NS-puuhapussi. Mitä kannattasi varata puuhapussiin? Sieltä voisi löytyä värityskirjoja, satukirjoja, palapeli, plusplus-palikoita tai legoja, rakennuspalikoita, askarreltavia kirppupohjia, värityskuvia, muistipelikortit, erilaisia huiveja ja palloja, rubikin kuutio, ongelmanratkaisupelejä tai vaikka kokousbingo. Ihan peruspaperi ja värityskynät riittävät usein ensihätään mielenkiinnon kohteeksi.