Yhdenvertaisia palveluja kehitetään yhteistyön kautta
Liiton tehtävä on edistää nuorisoseuratoimintaa koko Suomessa ja palvella nuorisoseuroja kaikkialla. Tiedämme, että alueellisilla jäsenpalveluilla on suuri merkitys järjestön koko koneiston kannalta. Yhdenvertaisuus on yksi Nuorisoseurojen kolmesta arvosta. Paikallisten nuorisoseurojen yhdenvertaisuuden edistämiseksi Nuorisoseurat on aloittanut alueellisten jäsenpalvelujen kehittämistyön. Oletettavasti niukkenevien resurssien maailmassa kehittämistyössä tulee olla luova.
Alueellisten jäsenpalvelujen kehittäminen nousee myös järjestön tarpeista ja kokemuksista. Varsinais-Suomi on yksi alueista, joilla palvelujen turvaaminen on aiemmin ollut haasteellista, mutta jossa yhteistyön ja kehittämistyön avulla on löydetty ratkaisuja uuden Nuorisoseurat Lounais-Suomen alla. Liitto on konseptoimassa omia palvelujaan palvelulupauksiksi. Aluetason merkitys myös suhteessa valtakunnallisiin jäsenpalveluihin on merkittävä.
Kyselyn toteuttaminen alueellisten jäsenpalvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista
Alueellisten jäsenpalvelujen kehittämistä käsitelty syksyllä ja keväällä työntekijäpäivillä sekä liiton hallituksessa ja valtuustossa. Kysely toteutettiin syksyllä 2019 valtuutetuille ja keväällä 2020 kaikille nuorisoseurojen luottamushenkilöille. Koko aineiston pohjalta tuloksia käsitellään valtuuston kevätkokouksessa toukokuussa 2020. Kyselylomakkeen löydät linkkinä artikkelin lopusta.
Kyselyyn vastanneet
Kyselyyn saatiin yhteensä 104 vastausta. Vastaajista 26 % (27 kpl) vastasi valtuutetuille lokakuussa 2019 lähetettyyn kyselyyn ja 74 % (77 kpl) luottamushenkilöille maaliskuussa 2020 lähetettyyn kyselyyn. Sisällöt kyselyissä olivat samat. Vastaajat toimivat hyvin eri rooleissa omissa nuorisoseuroissaan. Kaikki vastanneet eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin.
Alueellisten jäsenpalvelujen nykytilanne
Alueellisten jäsenpalvelujen nykytilanteen arvioinneissa on suurta hajontaa. Vajaa puolet (48,1 %) vastaajista on vähintään tyytyväisiä alueellisten jäsenpalvelujen nykytilaan ja antaa arvosanaksi joko 4 tai 5. Luottamushenkilöiden yleisin antama arvosana on 4, valtuutettujen puolestaan 3 ja yhteenlaskettujen vastausten yleisin annettu arvosana on 3. Puolestaan 15 % vastaajista ei ole lainkaan tai on hyvin vähän tyytyväisiä nykyisiin palveluihin. Arviot olivat myös osittain ristiriitaisia. Sama aluetoimisto sai arvosanaksi sekä 1 että 5. Vaikuttaisi siltä, että jäsenpalvelujen merkittävyys on suhteessa seuran toiminnan tilaan ja siihen, miten jäsenpalveluja hyödynnetään. Aluetoimiston palvelut liittyvät toiminnan tukemiseen, mikäli toimintaa ei ole, eivät jäsenpalvelut kohtaa seuraa.
Kriittisissä arvioissa nousevat esiin jäsenmaksujen suhde saatuihin jäsenpalveluihin sekä puutteellinen yhteydenpito alueen ja seuran välillä. Lisäksi kysyttiin, mitä hyötyä jäsenyydestä on osallistumisessa alueellisiin palveluihin verrattuna ei-jäsenen osallistumiseen. Toivottiin myös, että uusien jäsenten hankinnasta palkittaisiin seuraa, nyt tehdyn työn myötä kasvava jäsenmaksulasku tuntuu aiheuttavan päinvastaisen reaktion. Paikallinen seura elää omaa elämäänsä irrallaan järjestön toiminnasta. Osa vastaajista koki, että yhteydenpito on ollut satunnaista tai jäsenpalvelut olemattomia. Vastauksissa nousi esiin myös tarve yhteistyöhön ja tuki toiminnan kehittämiseen yhdessä alueen kanssa. Tieto palveluista jää myös helposti vain puheenjohtajalle tai seuran yhteyshenkilölle ja palveluista tiedottamista ja niiden avaamista kaivattiin enemmän, jotta palveluiden hahmottaminen paranisi. Syynä mainittiin myös palvelujen keskittyminen maakuntakeskukseen. Jotkut eivät olleet käyttäneet palveluja, vaikka niitä olisi ollut saatavilla. Kehitettävää löydettiin mm. siitä, että aluetoimiston toiminnot voisivat vahvemmin linkittyä alueen nuorisoseurantaloihin ja seuratoiminnan kehittämistä kaivattiin enemmän.
Useampi vastaaja kertoi saaneensa apua aina tarvittaessa tai kysyttäessä vastauksia. Kommenteissa nousi esiin myös kysymys aktiivisuudesta ja siitä kuka on aloitteellinen eli saako palveluja kysyttäessä vai tarjotaanko niitä aktiivisesti myös aluetoimiston puolesta.
Tyytyväiset vastaajat kiittelivät tiedotusta, alueen tapahtumia ja koulutuksia. Myös alueelliset tunnustukset nostettiin motivoivana tekijänä esiin. Tutut ihmiset ja toimipisteet nousivat myös merkittäviksi tekijöiksi.
Valtuutettujen vastaukset kerättiin viiteen alueeseen jaettuina, ei maakunnittain (ks. Taulukko: Itä, Länsi, Lounas, Etelä, Pohjoinen). Valtuutettujen vastausten perusteella paras tilanne alueellisissa jäsenpalveluissa on Etelä-Suomessa ja Itä-Suomessa.
Luottamushenkilöiden vastauksissa eroja liiton ylläpitämien aluetoimistojen ja keskusseurojen ylläpitämien aluetoimistojen välillä ei kyselyn perusteella ilmene. Alle 3 keskiarvon jää kaksi aluetta, jolla ei ole vakituista työntekijää.
| ka. | vastauksia | |
| Itä | 3,6 | 8 |
| Pohjois-Karjala | 4,0 | 1 |
| Pohjois-Savo | 3,3 | 6 |
| Ylä-Savo | 5,0 | 1 |
| Saimaa | 4,3 | 8 |
| Länsi | 3,3 | 7 |
| Etelä-Pohjanmaa | 2,3 | 6 |
| Keski-Suomi | 3,7 | 10 |
| Keski-Pohjanmaa | 2,7 | 6 |
| Lounas | 3,2 | 6 |
| Lounais-Suomi | 3,0 | 9 |
| Etelä | 3,7 | 3 |
| Etelä-Häme | 3,6 | 13 |
| Uusimaa | 3,5 | 6 |
| Kymi | 2,0 | 1 |
| Pohjoinen | 2,3 | 3 |
| Lappi | 3,5 | 2 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 3,5 | 4 |
| Kainuu | 4,0 | 2 |
Harrastustoiminnan alueelliset jäsenpalvelut
Kyselyssä ensimmäisessä osiossa kysyttiin alueellisten harrastustoiminnan jäsenpalvelujen hyödyntämistä tai niistä hyötymistä omassa toiminnassa tai oman nuorisoseuran osalta. Vastaajalla oli mahdollisuus valita kaikki ne alueelliset harrastustoiminnan jäsenpalvelut, joita hyödynsi.
Valtuutettujen ja luottamushenkilöiden kyselyjen hyödynnetyimmät jäsenpalvelut eroavat hieman toisistaan, mutta kaksi palvelua löytyy molemmilta listoilta.
| Valtuutetut | Luottamushenkilöt |
| Opastaa hyödyntämään liiton harrastustoiminnan materiaaleja ja työkalupakkia (43,9 %) | Tuki avustushakemusten teossa tai yhteishakemus (44,7 %) |
| Alueellinen lastenkulttuuritapahtuma (39,1 %) | Opastaa hyödyntämään liiton harrastustoiminnan materiaaleja ja työkalupakkia (31,9 %) |
| Tuki avustushakemusten teossa tai yhteishakemus (39,1 %) | Kerhotoiminnan materiaalit tai välineet tai puvusto (29,8 %) |
| Aluetoimiston tuki seuran tapahtumien käytännön järjestelyissä (29,8 %) |
Kyselyn toisessa osassa kysyttiin palveluiden merkittävyyttä, riippumatta siitä, oliko niistä hyötyä tai hyödynsikö oma nuorisoseura tai hyödynsikö itse kyseistä jäsenpalvelua tällä hetkellä. Palveluja arvioitiin asteikolla 1 (ei lainkaan tärkeä) – 5 (Erittäin tärkeä).
Kyselyssä merkittävimmiksi palveluiksi on tässä nostettu eniten 4-5 arvion saaneet alueelliset harrastustoiminnan jäsenpalvelut. Myös tässä kohtaa valtuutettujen ja luottamushenkilöiden listalle nousi osittain samat palvelut.
| Valtuutetut | Luottamushenkilöt |
| KNoppi-ohjaajakoulutus, perusohjaajakoulutus kerho-ohjaajalle (81,5 %) | Tuki avustushakemusten teossa tai yhteishakemus (68,6 %) |
| Ohjaajien virikekoulutukset, päivä-/viikonloppukurssit (81,4 %) | Alueellinen lastenkulttuuritapahtuma (63,7 %) |
| Alueellinen lastenkulttuuritapahtuma (81,4 %) | KNoppi-ohjaajakoulutus, perusohjaajakoulutus kerho-ohjaajalle (56,1 %) |
Avoimissa vastauksissa nostettiin esiin myös erilaisia näkökulmia harrastustoiminnan alueellisista jäsenpalveluista. Osa vastaajista kertoi, ettei harrastustoiminnan jäsenpalveluja ole ollut. Osa vastaajista puolestaan kuvasi nuorisoseuran olevan hyvin itsenäinen, eikä seura käytä tarjolla olevia harrastustoiminnan jäsenpalveluja tai koki, etteivät harrastustoiminnan tukipalvelut kohtaa seuran toiminnan kanssa. Vastauksissa nähtiin tärkeänä koota nuorisoseuratoimijoita yhteen kouluttautumaan ja verkostoitumaan. Vastauksissa nostettiin esille myös henkisen tuen merkitys. Tässäkin kohtaa nousivat esille viestinnälliset tarpeet, palveluista toivottiin tiedotettavan enemmän ja pidettiin tärkeänä nuorisoseurojen edustamista harrastusalan verkostoissa. Vastauksissa nostettiin esille tarve myös muiden ikäryhmien kuin lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukimateriaalit. Koulutusta kaivattiin lähelle seuratoimijoita.
Muodostimme käsityksen harrastustoiminnan alueellisista ydinpalveluista yhdistämällä nämä kaksi listaa. Katso ydinpalvelut lopussa olevasta liitetiedostosta.
Seuratoiminnan alueelliset jäsenpalvelut
Seuratoiminnan osuus rakentui samalla logiikalla: ensin tiedusteltiin palvelujen hyödyntämistä ja sitten merkityksellisyyttä. Valtuutettujen ja luottamushenkilöiden kyselyjen hyödynnetyimmät jäsenpalvelut eroavat hieman toisistaan. Vastauksissa korostuvat kohtaaminen ja vapaaehtoistoiminnan tukeminen. Seuratoiminnan prosentit nousevat ihan toiselle tasolle kuin harrastustoiminnan osalta.
| Valtuutetut | Luottamushenkilöt |
| Alueellinen nuorisoseurafoorumi (88,5 %) | Seurakäynti (64,4 %) |
| Alueellisten tunnustusten jako: vuoden nuorisoseura, nuorisoseuralainen jne. (53,8 %) | Nuorisoseurarekisterin käytössä avustaminen (62,7 %) |
| Toimintatietojen kerääminen ja kokoaminen alueelta (53,8 %) | Alueellinen nuorisoseurafoorumi (47,5 %) |
Seuratoiminnan merkittävimpinä palveluina pidettiin seuraavia.
| Valtuutetut | Luottamushenkilöt |
| Nuorisoseurarekisterin käytössä avustaminen (81,4 %) | Seurakäynti (68,1 %) |
| Alueellinen nuorisoseurafoorumi (81,4 %) | Nuorisoseurarekisterin käytössä avustaminen (65,2 %) |
| Alueen seuratoiminnan kehittämishankkeet (81,5 %) | Seurantalon korjausavustusprosessissa auttaminen (64,2 %) |
Avoimissa vastauksissa nostettiin esiin erilaisia näkökulmia seuratoiminnan alueellisiin jäsenpalveluihin. Osa vastaajista kommentoi, etteivät myöskään alueelliset seuratoiminnan jäsenpalvelut kohtaa kaikkien seurojen toimintaa. Tarjottavista jäsenpalveluista toivottiin lisätietoa, jotta niitä voisi paremmin hyödyntää ja kaivattiin uusia välineitä palvelujen jalkauttamiseen (esim. WhatsApp, tilaisuuksien striimaus). Todettiin, että alueryhmien perustamisen olevan vielä kesken. Todettiin, että uuden Nuorisoseurarekisterin käytössä tarvitaan apuja. Erityisesti toivottiin, että aluetoimisto kehittäisi keinoja uusien toimijoiden ja ohjaajien mukaan saamiseen. Alueelliset tapaamiset nähtiin merkityksellisinä ja aktivoivina, vertaistuki on merkittävää. Toivottiin säännöllisiä seurakäyntejä, myös aluetoimiston aloitteesta, ei vain pyydettäessä. Leader -hankkeiden kautta kerrottiin saadun kehittämiseen resursseja.
Viestinnän ja vaikuttamisen alueelliset jäsenpalvelut
Viestinnän ja vaikuttamisen osuus rakentui niin ikään samalla logiikalla.
| Valtuutetut | Luottamushenkilöt |
| Alueen uutiskirje / seuratiedote sähköpostilla tai kirjeenä, tietoa ja tiedonvälitystä (75 %) | Alueen uutiskirje / seuratiedote sähköpostilla tai kirjeenä, tietoa ja tiedonvälitystä (72,1 %) |
| Alueen some-kanavat, tietoa ja tiedonvälitystä (45,8 %) | Aluetoimiston tuki seuran viestinnän toteutuksessa (36,1 %) |
| Nuorisoseuratoiminnan esittely alueen tapahtumissa ja messuilla (37,5 %) | Alueen kotisivut, tietoa ja tiedonvälitystä (36,1, %) |
Merkittävimmiksi viestinnän ja vaikuttamisen palveluiksi nostettiin seuraavaa.
| Valtuutetut | Luottamushenkilöt |
| Nuorisoseurojen edustaminen ja edunvalvonta alueellisissa verkostoissa (96,3 %) | Nuorisoseuratoiminnan esittely alueen tapahtumissa ja messuilla (78,8 %) |
| Alueen some-kanavat, tietoa ja tiedonvälitystä (91,4 %) | Nuorisoseuratoiminnan esilletuonti mediassa (78,5 %) |
| Nuorisoseuratoiminnan esilletuonti mediassa (92,6 %) | Alueen uutiskirje / seuratiedote sähköpostilla tai kirjeenä, tietoa ja tiedonvälitystä (71,6 %) |
Avoimissa vastauksissa tuotiin ilmi erilaisia näkökulmia alueelliseen viestintään ja vaikuttamiseen. Vastauksissa kaivattiin lisää näkyvyyttä nuorisoseuratoiminnalle mediassa nähtiin, että aluetoimistolla merkittävä tehtävä nostaa toimintaa esille ja lähestyä mediaa. Nähtiin myös parempana vaihtoehtona se, että aluetoimisto edustaa ja esittelee nuorisoseuratoimintaa laajasti ja tasapuolisesti verkostoissa ja tapahtumissa kuin se, että seurat olisivat näissä kilpailemassa huomiosta ja harrastajista. Todettiin myös, että tämä on tärkeää, sillä näkyminen alueen messuilla ym. tuottaa lisää harrastajia seuroihin. Vastauksissa toivottiin, että aluetoimisto olisi mahdollistamassa vertaistukea ja alustoja sille. Vastauksissa kiiteltiin koko järjestön viestinnän kehittymistä viime vuosina. Valtakunnallinen Nuorisoseuralehti nähtiin alueen lehtenä merkittävämpänä.
Yhteenvetoa ja jatkotoimenpiteitä
Asiaa käsitellään liiton valtuuston kokouksessa 17.5.2020 ja hallitus jatkaa alueellisten jäsenpalvelujen kehittämistä valtuustolta tulleiden evästysten ja aineiston tulosten pohjalta yhteistyössä aluetoimistojen ja keskusseurojen kanssa.
Liitteet
Kyselylomake >>
Alueelliset ydinpalvelut >>
Grafiikka-aineisto kyselyn tuloksista >>
Lisätietoja
Henna Liiri-Turunen
henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi / 044 207 3072
