Blog

  • Kazoo -pilli äitiysavustuspakkaukseen ja muita Jyväskylässä pidetyn Nuori Kulttuuri -seminaarin innovaatioita

    Kazoo -pilli äitiysavustuspakkaukseen ja muita Jyväskylässä pidetyn Nuori Kulttuuri -seminaarin innovaatioita

    Jyväskylään kokoontui viime viikon torstaina ympäri Suomea kulttuurisen nuorisotyön, kulttuurituotannon ja -hallinnon väkeä keskustelemaan kulttuurisesta nuorisotyöstä ja Nuori Kulttuuri -toiminnasta sekä kehittämään niitä. Nuori Kulttuurin järjestämä seminaari Yhdessä uutta kohti on ensimmäinen seminaari sen jälkeen, kun toiminta siirtyi Suomen Nuorisoseurojen koordinoitavaksi.

    Nuori Kulttuuri -toimintaa on tehty usean vuosikymmenen ajan. Vuodesta 1970 se on opittu tuntemaan nimellä Nuorison taidetapahtumat vaihtaen nimensä Nuori Kulttuuriin vuonna 2000. Kaikkina vuosikymmeninä toiminnan ytimessä ovat olleet ympäri Suomea järjestettävät nuorten taidetapahtumat ja niissä saatava ammattilaisten palaute.

    ”Ympäröivä maailma muuttuu ja ehkä nopeammin kuin koskaan ennen” toteaa toimialajohtaja Pasi Saarinen, joka vastaa Suomen Nuorisoseuroilla Nuori Kulttuuri -toiminnasta. ”Nuoret ovat muutoksen etujoukoissa. Siksi toiminta on saatava vastaamaan ei vain tämän hetken, vaan tulevaisuuden nuoren tarpeisiin” hän jatkaa. Seminaarissa Nuori Kulttuuri -toimintaa tarkasteltiinkin nykyhetken, tuotantotyön sekä tulevaisuuden näkökulmista.

    Seminaariyleisö ei päässyt passivoitumaan, kun yleisöä osallistavat ryhmätyöt seurasivat toisiaan. ”Seminaarin yksi tärkein tavoite on Nuori Kulttuuri -toiminnan ja kulttuurisen nuorisotyön tekijöiden verkostoituminen. Ja puheensorinasta päätellen sitä tapahtuu” kommentoi Nuori Kulttuuri -tuottaja Jussi Kaijankangas keskellä seminaarin humua.

    Seminaariväkeä keskustelutti tulevaisuus: voitaisiinko unelmatilanteessa kulttuuri nähdä osana hyvinvointia jopa niin, että kouluterveydenhoito voisi suositella kulttuurisia harrastuksia ja osana äitiysavustuspakkausta olisi kazoo -pilli perheen musisointihetkiä varten. Varhainen altistuminen taiteen harrastamiselle tukee monialaista osaamista, jota nyky-yhteiskunta tuntuu vaativan työelämässä, ilmeni seminaariväen kommenteissa.

    Jyväskylässä sijaitsevan Nuori Kulttuuri -toimiston väki tiedotti myös konkreettisista stepeistä kehitystyöhän liittyen. ” Nuori Kulttuurille tehdään strategia, jotta seuraavien vuosien askelmerkit saadaan näkyviksi. Ja opas, jonka avulla tuetaan Nuori Kulttuuri -festareiden tuotantoa ja tehdään esimerkiksi selväksi eri tahojen työnjakoa toimintaan liittyen. Ja aloitetaan kuukausittaiset yhteiset verkkopalaverit aluetuottajien kanssa ympäri Suomea!” kertoo Nuori Kulttuuri -tiimin toinen tuottaja Nazia Asif.

     

  • Syntistä menoa Pauanteen malliin!

    Syntistä menoa Pauanteen malliin!

    ​Liikku linnat, järkky järvet,
    Vuoret vaskiset vapisi
    jyskäissä Ukon jyrinän,
    pauantehen pauhatessa.


    Kaikki Pauanteen musiikissa käytettävät soittimet ovat aikoinaan olleet uskomusten mukaan syntisiä tai ihmiselle haitallisia. Folklandialla nähdään 11.-12.1.2019, kuinka soittajien ja kuulijoiden käy. Pauanne on ehdokkaana Etnogaala 2018 kategoriassa Vuoden tulokas.

    Pauanne keinuttaa kuulijansa matkalle, jossa musiikin aikakaudet sulautuvat luonnollisesti toisiinsa. Viime vuosisadan alkupuolella tallennetut arkistonauhat vievät kuulijan äänimaisemaan, joka on koruton, arkinen mutta samalla lohduttava. Viulu, Hammond-urut sekä erilaiset akustiset ja elektroniset lyömäsoittimet luovat osaltaan ajattoman tunnelman. Pauanne puhuu kansanmusiikin kieltä modernilla aksentilla siten, että traditio taipuu meidän vuosituhannen ihmisten ymmärrettäväksi. Pauanteen ensilevyn julkaisee saksalainen Nordic Notes -levy-yhtiö alkuvuodesta 2019.

    Pauanne on kolmen helsinkiläismuusikon muodostama yhtye: Kukka Lehto (viulu, koskettimet, arkistonauhat), Tero Pennanen (Hammond-urut, koskettimet, arkistonauhat), ja Janne Haavisto (perkussiot). Yhtye esittää säveltämäänsä kansanmusiikkia, joka pohjautuu suomalaisiin arkistonauhoihin. Ohjelmistoa varten on saatu käyttöön aineistoa Suomen Kirjallisuuden Seurasta, Kansanperinteen arkistosta sekä Juminkeko-säätiöltä. 

    Esityksessä kuullaan soivana osana yhtyeen musiikkia useita legendaarisia kansanlaulajia kuten Tiila Ilkkaa, Oksenja Mäkiselkää sekä Taavi Uutelaa arkistonauhojen muodossa.

    Kansanmusiikin ja kansantanssin Folklandia-risteily 11.-12.1.2019.

    www.pauannemusic.com
    www.facebook.com/pauannemusic
    www.youtube.com/channel/UCecT1WtxMSagyz2PbtPVvxg

  • Huippuvieraita Virosta Folklandialle!

    Huippuvieraita Virosta Folklandialle!

    Viron 100-vuotisjuhlat jatkuvat vielä Folklandia-risteilylläkin​ 11.-12.1.2019, jolloin naapurimaastamme saadaan viisi erilaista kansanmusiikkikokoonpanoa: Duo Tuulikki Bartosik & Timo Alakotila, Rüüt, Eva Väljaots, MandoTrio ja Duo Malva & Priks.

    Duo Tuulikki Bartosik & Timo Alakotila
    Harmonikkataiteilija Tuulikki Bartosik tekee uutta musiikkia vanhoista skandinaavisista ja ugrilaisista aineksista. Inspiraationsa hän ammentaa juuriltaan Etelä-Viron Võrumaalta. Folklandialla häntä kuullaan duona muusikko, säveltäjä Timo Alakotilan kanssa.

    ​Kansanmusiikkiyhtye Rüüt
    ​Ensi kertaa Folklandialla nähdään myös nykykansanmusiikkiyhtye Rüüt. Yhtyeen musiikkia ja sovituksia luonnehtivat mystisyys, tarkkuus ja taidokkaat harmoniset, melodiset ja rytmiset yhdistelmät. Nelihenkisen perinnemusiikkiyhtyeen muodostavat näyttelijä, jazzmuusikko ja kaksi haitarinsoittajaa: Maarja Soomre (laulu/melodika), Maili Metssalu (laulu/viulu) sekä Juhan Uppin ja Toomas Oks (virolainen Teppo-tyypin diatoninen harmonikka).

    Musiikkia Viljandista
    Duo Malva & Priks yhtyeen musiikin tummassa ja täyteläisessä soinnissa kuuluu juurevuus ja aitous. Epätavallisen duon – Harmonikan ja rumpujen – soundi ja tunnelataus saa sinut taatusti tanssimaan! Viljandista tulee myös MandoTrio. Nuoret miehet, mandoliinit ja tanssi. Tämä kaikki maustettuna fantastisella huumorilla ja uskomattomalla energialla. Yhtyeen musiikki on yhtä aikaa mystistä ja todellista.

    Lisäksi Folklandia-risteilyllä kuullaan nuorta kanteleensoittaja Eva Väljaotsia​. Musiikillisessa perheessä kasvanutta Evaa inspiroivat muun muassa kaiut, sekä Karjalan ja Setumaan sävelet.

    Tuulikki Bartosik​
    https://www.facebook.com/orpheus.radio/videos/2105485983037406/
    https://www.viro-instituutti.fi/konsertissa-tunnelmallinen…/
    Kuva:
    Rüüt, kuva: Rüütin arkisto
    @asambelryyt, Rüüt
    https://www.facebook.com/ansambelryyt/
    Eva Väljaots Soudcloudissa: https://soundcloud.com/evavaljaots
    FOLKKIKSELLE LÖYTYY VIELÄ PAIKKOJA! Varaa nyt www.ikaalistenmatkatoimisto.fi/matkat/folklandia/
    #folklandia2019 #kansanmusiikki #kansantanssi #etnogaala #nuorisoseurat

  • Nuorisoseurakokous valitsi valtuuston ja sen puheenjohtajat

    Nuorisoseurakokous valitsi valtuuston ja sen puheenjohtajat

    Suomen Nuorisoseurat valitsi sunnuntaina päättyneessä Nuorisoseurakokouksessaan uudet päättäjät seuraavalle kolmivuotiskaudelleen vuosille 2018-2020. Puheenjohtajaksi valittiin Anu Hynynen, 42 Ylä-Savosta, Ulmalan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajaksi Petra Mäkeläinen, 42, Sottiisi Fun Clubista, Hämeestä. Valtuuston valittiin 40 varsinaista jäsentä ja 40 varajäsentä.

    Nuorisoseurakokous pidettiin Joensuussa 28.-29.9.2018 ja se antoi kokouksen päätteeksi julkilausuman:

    Suomen Nuorisoseurat haastaa kaikki nuorisojärjestöt perustamaan matalan kynnyksen harrastusryhmiä

    Suomen Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Haluamme, että kulttuurinen harrastustoimintamme tunnetaan laadusta ja turvallisuudesta. Joensuussa järjestetty Nuoriseurakokous antaakin kolmivuotisessa toimintatavoitteissaan kolme lupausta: Pidämme ovet auki kaikille, ja järjestämme tasa-arvoista harrastustoimintaa asuinpaikkakunnasta ja taustasta riippumatta sekä tuemme vapaaehtoistoimintaa ja ihmisiä heidän omilla kasvupoluillaan.

    Toivomme, että muissakin järjestöissä järjestetään tulevan vuoden aikana lisää matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia.

    Lasten ja nuorten harrastukset ovat usein kalliita, kilpailullisia ja keskittyneet kasvukeskuksiin. Suomen Nuorisoseurat järjestää yhdessä paikallisseurojen kanssa laadukasta ja monipuolista harrastustoimintaa taitotasosta riippumatta. Toivomme, että jokaisella on mahdollisuus löytää oma polkunsa. Nuorisoseura tukee tätä toimintaa ja kehittää erilaisia tapoja identiteetin löytymiseen. Harrastustoiminta kuuluu kaikille, ja että jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on tervetullut mukaan. Harrastusten parissa yhdistyvät itsensä kehittäminen, omat unelmat ja omien vahvuuksien löytäminen vuorovaikutuksessa eri-ikäisten kanssa vuorovaikutuksessa. Elämä on kasvamista kaiken ikää ja harrastustoiminta antaa pohjan myös itsensä kasvattamiselle.

    Vapaaehtoistoiminta on kasvun tukemista. Haluamme yhdessä nostaa erilaiset vapaaehtoistehtävät näkyväksi ja halutuiksi paikoiksi. Yksi lupauksista onkin tukea vapaaehtoistoimintaa ja kehittää yhdessä paikallisseurojen kanssa uusia tapoja tehdä vapaaehtoistyötä. Haluamme tehdä talkootyöstä harrastus, joka antaa tekijälleen iloa ja hyvää mieltä. Haluamme myös löytää uusia vapaaehtoistoimijoita. Haluamme kannustaa erilaisia ihmisiä ja ryhmittymiä liittymään yhteen kokemaan tekemisen riemua.

    Nuorisoseurat on ollut syrjinnästä vapaa alue jo vuosikymmenten ajan. Yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus ovat Nuorisoseurojen arvoja, joita toteutetaan kaikessa järjestön toiminnassa. Vastuu on meillä kaikilla. Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Nuorisoseurat tarjoaa kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia, kuten tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta ja liikuntaa. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua.

  • Nuorisoseurat nostaa framille nuoria taiteilijoita

    Nuorisoseurat nostaa framille nuoria taiteilijoita

    Suomen Nuorisoseurojen nuorisoseurakokouksessa palkittiin tänä vuonna Paavo Väyrysen rahaston palkinnoilla Klaukkalan nuorisoseuran teatteriharrastaja Mikko Hyypiö ja Oulun ammattikorkeakoulusta tanssinopettajaksi valmistunut Siina Ounaslehto.

    Kiljusen herrasväki vauhdissa piknik-teatteriesitykseksi
    Mikko Hyypiö (s. 26.5.1994) on aktiivinen Klaukkalan nuorisoseuran teatteriharrastaja. Hän meni teatterikerhoon jo lapsena. Knoppi-ohjaajakoulutuksen käytyään (2011) hän otti ohjaukseensa oman teatteriryhmän. Mikko on osallistunut koko seuran yhteiseen kehittämiseen ja vastannut muun muassa seurisleirin ohjauksesta ja järjestelyistä. Mikko on kuulunut Klaukkalan nuorisoseuran johtokuntaan vuodesta 2016 alkaen ja toimii tällä hetkellä myös seuran puheenjohtajana.

    Vuonna 2016 Mikko käsikirjoitti ”Kiljusen herrasväki vauhdissa” -piknik-teatteriesityksen, jonka ohjasi yhdessä Tanja Hietakankaan kanssa seurantalon takapihalle. Käsikirjoitus rakennettiin niin, että kaikki halukkaat lapset ja nuoret pääsivät esitykseen mukaan. Kesällä 2018 Mikko toimi tuottajana ”Peter Pan” esityksessä. Piknik-teatteri on palkittu Esko-patsaalla teatterin uudesta innovaatiosta.

    Kipuna Kollektiivista Rauhaan

    Sodankylästä kotoisin oleva Siina Ounaslehto  (os. Toimela, s.1990) on aloittanut kansantanssin harrastamisen Jutaringissä jo viisivuotiaana. Vuosina 2006-2010 hän toimi Jutaringissä kansantanssiryhmien vetäjänä. Siirryttyään Jyväskylään opiskelemaan musiikkipedagogiksi Siina meni mukaan ISOn Tanhuujien toimintaan sekä tanssijaksi että ohjaajaksi. Siina on valmistunut Oulun ammattikorkeakoulusta tanssinopettajaksi kansantanssin suuntautumisvaihtoehdossa ja opettaa tällä hetkellä tanssia Jutaringissä Sodankylässä.
    Siina on ohjannut runsaasti Oulun lähellä sijaitsevissa nuorisoseuroissa sekä mm. Kinnulan Nuorisoseurassa. Musiikkipuolella Siina on työskennellyt Vinha-trionsa kanssa soveltavan taiteen parissa hoivakodeissa ja palvelutaloissa. Hän on ollut perustamassa myös uutta kansantanssin ammattiyhteisöä, Kipuna Kollektiivia. Siinan tanssiteos ”Rauha” sai ensi-iltansa 2018 Oulussa, jossa hän oli koreografi, dramaturgi ja ohjaaja.

    Paavo Väyrysen rahaston palkinnolla tuetaan nuoria
    Paavo Väyrynen on ollut nuoruusvuosinaan aktiivinen nuorisoseuralainen Keminmaalla ja nuorisoseuralaisuus on hänelle edelleen lähellä sydäntä. Täyttäessään 50 vuotta Väyrynen halusi ohjata onnittelurahat Nuorisoseurojen nuorten taiteilijoiden ja harrastajien tukemiseen. Aiheiksi valikoituivat Väyrysen oma harrastuksensa teatteri ja Nuorisoseurojen toinen suuri harrastus kansantanssi. Paavo Väyrynen luovutti palkinnot Joensuussa henkilökohtaisesti.

    Kuvassa vas. Antti Kalliomaa, Paavo Väyrynen ja Mikko Hyypiö.
    Kuva Sini-Kadrin Padilha

  • Kansalaistoiminnan juhlaa Joensuussa

    Kansalaistoiminnan juhlaa Joensuussa

    ​Nuorisoseurakokous on päätöksiä, oppimista ja tulevaisuuden suuntaviivoja
    ​Joensuuhun odotetaan tulevana viikonloppuna noin 300 nuorisoseuralaista, kun järjestön liittokokousväki ja Dääns-leirin kansantanssijat suuntaavat kaupunkiin. Nuorisoseurakokous on järjestön ylin päättävä elin, joka valitsee sunnuntaina 30.9. uuden valtuuston ja vahvistaa toiminnan suuntaviivat seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2019–2021.

    ”Olemme iloisia, että Nuorisoseurakokouksen pitopaikaksi valittiin juuri Joensuu, ja toivotamme kaikki tervetulleeksi Pohjois-Karjalaan.”  Henna Liiri, toiminnanjohtaja
    ​
    ​”Nuorisoseurojen toiminta on hyvässä nousussa, joten mikä on parempi paikka pitää kokous kuin Joensuu, josta löytyy malliesimerkki aktiivisesta ja innokkaasta tekemisen riemusta. Tulevan kolmivuotisohjelman lupaus on, että ovi on auki ja kynnys toiminnan aloittamiseen matalalla.” Antti Kalliomaa, pääsihteeri

    Edellisen kerran Nuorisoseurojen liittokokous on ollut Pohjois-Karjalassa, Joensuun Normaalilyseolla lähes 50 vuotta sitten, jolloin Pentti Lahti-Nuuttilan liittokokousalustuksessa lausuttiin muun muassa: ”Myös yhteiskunnallinen uudistustoiminta tarvitsee välineikseen vapaita, mutta päämäärästään tietoisia järjestöjä, joissa uusia aloitteita, nuorekasta innostusta ja toiminnanhalua arvostetaan ja kannustetaan.” (SNL:n periaatteet/ katkelma 20.6.1969)

    Lauletaan, tanssitaan ja rypytetään piirakoita
    Kokouksen osallistujille on tarjolla erilaisia työpajoja, illanviettoja ja oheisohjelmaa. Osanottajille on järjestetty myös leikkimielinen ”Minun Joensuuni” -kilpailu, jossa etsitään muun muassa Joensuun kauneinta rakennusta, istahdetaan Kosio-suden kainaloon, lauletaan ja tanssitaan sillalla, sekä tietysti rypytetään piirakoita.

    Dääns -leirillä 100 nuorta kansantanssijaa kohtaa
    Nuorten 12–17 -vuotiaiden DÄÄNS-leiri vaihtaa farkut verkkarihousuun ja saapuu Joensuuhun. Leirillä on luvassa karjalaista kipinöintiä, rouheaa kansanomaista menoa ja nykytanssista nautiskelua. Leirillä pääsee haastamaan itseään ja oppimaan uutta ammattilaisten johdolla. Tanssinopettajina ovat Pohjois-Karjalan oma ohjaaja Tiina Lindblad, sekä Riina Hosio, Elias Martikainen ja Anna Kiuru-Koski.

    Alla olevasta linkistä voit tutustua Nuorisoseurakokoukseen tarkemmin http://nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/





  • HERSYVÄ ENKEL FOLKKIKSELLA 11.-12.1.2019

    HERSYVÄ ENKEL FOLKKIKSELLA 11.-12.1.2019

    Tämä pelimannityttöbändi nostaa hittikappaleita vuosisadan takaa nykykansan kuultavaksi. Kahden 2-rivisen haitarin, alttoviulun, kanteleen ja neljän lauluäänen muodostama herkkä ja hersyvä kvartetti ottaa vanhat perinnekappaleet syleilyynsä ja suodattaa ne tähän päivään oman ENKEL-puristimensa läpi. ENKELin monitasoisten konserttien visuaaliset elementit ja huumori uppoavat myös ensikertalaiseen kansanmusiikin kuulijaan.

    Kesällä 2018 ENKEL julkaisi toisen pitkäsoittonsa We Are ENKEL, joka sai positiivisen vastaanoton niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yhtye on esiintynyt laajasti Suomessa, Virossa ja Pohjoismaissa, ja edusti kotimaataan EBU Euroradio-festivaaleilla, jotka järjestettiin Viljandi Pärimusmuusika Festivalien yhteydessä 2016. ENKELin esikoislevy Pappilan hääyö valittiin Vuoden Kansanmusiikkilevyksi 2016.

    ENKEL
    Leija Lautamaja – 2,5-rivinen haitari, laulu
    Miia Palomäki – 2,5-rivinen haitari, laulu
    Maija Pokela – kantele, laulu
    Iida Savolainen – alttoviulu, laulu

    ”Olin jo unohtanut tuon aarteen [suomalaisen kansanmusiikin] olemassaolon, kun ENKEL-yhtye räväytti sen kaikessa riemussaan eteeni. Olin ällikällä lyöty ja hurmaantunut ja unohdin jopa snapsini, joka lämpeni vetiseksi litkuksi.”
    – Kari Väänänen, Apu 18.9.2017

    “The musicianship from all four members of Enkel is exceptional. Any one of them is capable of virtuoso solos, and their polished arrangements are jaw-dropping at times: rich harmonies, choral singing, carefully choreographed stops and starts, as well as slipping in extra phrases or snippets of Spice Girls songs. You could almost believe that these four have special powers. They certainly deserve their image as superheroes of Finnish folk. We Are Enkel is a real treat, not to be missed!”
    ​– Alex Monaghan, FolkWorld 7/2018

    ”Seksiä, neroutta.”
    – Yleisöpalaute, heinäkuu 2018


    http://www.enkelband.com

    Youtube:
    https://www.facebook.com/aamutv/videos/1048599711828136/

    https://www.youtube.com/watch?v=VBCogPNHLzE
    https://www.youtube.com/watch?v=yhqPkP0S3Kw

    Spotify:

    https://open.spotify.com/album/7gOjDHJ9mOEwbDfBUANk4b?si=7hUb_Gy2Rxi6M7XcsnZnPw

    FOLKKIKSELLE LÖYTYY VIELÄ PAIKKOJA!
    Varaa nyt www.ikaalistenmatkatoimisto.fi/matkat/folklandia/
    Kuva Jimmy Träskelin.
    #folklandia2019 #kansanmusiikki #etnogaala



  • Jutajaiset käynnistyivät Vuoden kansantanssiyhtyeiden konsertilla

    Jutajaiset käynnistyivät Vuoden kansantanssiyhtyeiden konsertilla

    Pohjoisen folk-festivaali Jutajaiset käynnistyi tänään Rovaniemellä Vuoden kansantanssiyhtye Siepakoiden ja edellisen VKY:n Polokkareiden yhteiskonsertilla. Suomen kovimmat kansantanssiryhmät pääsivät esiintymään lähes täydelle Korundin katsomolle.

    ”Kyllä pohjoinen dimensio on folkissa todella väkevä”, lausui tapahtuman johtaja Paula Kähkönen avajaissanoissa. Rovaniemen kaupungin tervehdyksen toi palvelualuepäällikkö Merja Tervo.

    Konsertin ensimmäinen puoliaika oli taattua oululaista Polokkari-laatua – tanssijoiden energia täytti Korundin lavan. Toisella puoliajalla Rovaniemen omat nuoret, Siepakoiden Edustus tanssivat  katsojien sydämiin.

    Ilta jatkuu Kauppayhtiöllä kuplettien, Siepakoiden bändi KAJEAn ja Enkelin sävelin. Lauantaina vuorossa on erilaista kansanperinneohjelmaa Hostel Cafe Kodissa, illalla Soittajan kaipuu -konsertti Korundilla ja ilta jatkuu taas Kauppayhtiöllä. Sunnuntaina vuorossa on Lasten Jutajaiset nuorisokeskus Mondella, Jutajaiset-messu ja kahvia ja maakuntalauluja seurakuntakeskuksessa.

  • Kansantanssin kääntöpiiri matkasi voimaliikkein kohti yhdenvertaista ja näkyvää tanssitoimintaa

    Kansantanssin kääntöpiiri matkasi voimaliikkein kohti yhdenvertaista ja näkyvää tanssitoimintaa

    Suomen Nuorisoseurojen tanssitoimijoiden seminaari Kansantanssin kääntöpiiri järjestettiin 31.8.-1.9. Kulttuuritalo Laikussa Tampereella. Paikalla oli kolmisenkymmentä kansantanssin parissa toimivaa kansantanssin ohjaajaa, tanssinopettajaa ja Suomen Nuorisoseurojen työntekijää. Asiantuntija-alustusten, yhteisten tehtävien ja keskustelujen kautta kehitettiin ja ideoitiin kansantanssin viestintää ja toiminnan yhdenvertaisuutta.

    ”Kansantanssi on näyttävää, viihdyttävää ja ajatuksia herättävää katseltavaa. Se on hyvä harrastus ja ajassa kiinni.” Muun muassa näin todetaan Suomen Nuorisoseurojen Tanssin osaamiskeskuksen viestintästrategiassa 2018-2020, jota Pispalan Sottiisin tuottaja Jaana Kari seminaarin alussa esitteli. Pispalan Sottiisin tiedottaja Maarit Saarelainen esitteli yleisesti viestinnän työkaluja ja niiden käyttämistä: ”Viestintä on vuorovaikutusta, sanomien vaihdantaa ja merkitysten tuottamista. Se on myös yhteisen todellisuuden rakentamista.”

    Osallistujat harjoittelivat ryhmissä viestintästrategian ja somekamppanjan suunnittelua jollekin haluamalleen kohderyhmälle. Toinen ryhmä pohti maakunnallisen kansantanssiryhmän viestintästrategiaa ja toisessa suunniteltiin somekamppanjaa, jolla saadaan nuoret kiinnostumaan kansantanssista. Tärkeitä havaintoja oli muun muassa se, että ryhmän markkinointiin ei riitä, että yksi tekee ja kanavia tulee olla monta aina henkilökohtaisesta yhteydenotosta sosiaaliseen mediaan. Nuorten tavoittamiseen tarvitaan nuoria, jotka ovat jo koukuttuneet lajiin. Yhtenä ideana tulikin, että innostetaan kansantanssia harrastavat nuoret, jotka käyttävät luonnostaan youtubea tai muita somen kanavia, viestimään lajista.  Kädenlämpöinen ei riitä, vaan somessa pitää tehdä täysillä ollakseen uskottava!

    Lauantaipäivä oli varattu yhdenvertaisuudelle. Teemaan sukellettiin Folklandian häirintäyhdyshenkilöinä toimineiden Marika Raitasen ja Lennu Ylänevan alustuksen kautta. Mitä on yhdenvertaisuus, mitä on häirintä, millainen huumori tai millainen kosketus on sopivaa? Entä miten epäsopivaan käytökseen puututaan? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin yhdessä. Fyysinen läheisyys on tanssitoimintaan sisäänkirjoitettua ja yhteisissä keskusteluissa pohdittiinkin, että on tärkeää harjoitella ja pohtia sopivan koskettamisen rajoja.

    Yhdenvertaisuuden toteutumisen haasteita ja ratkaisuja niihin työstettiin negatiivisen aivoriihen kautta ryhmissä. Aiheiksi nousivat muun muassa vammaisten lasten mahdollisuus osallistua kansantanssitoimintaan, harrastajaohjaajien arvostus ammattilaisiin verrattuna, tyttöjen arvostus ja esiintymisasujen sukupuolittuneisuus. Työskentelyn pohjalta saatiin materiaalia ja ajatuksia vasta valmistuneen Suomen Nuorisoseurojen yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamiseen erityisesti tanssitoiminnan saralla.

    Tanssitoimijoiden tapaamisessa ei tietenkään voida vain istua ja puhua, vaan tanssiksi on pistettävä. Kääntöpiiriläiset pääsivätkin ensimmäisinä makustelemaan ensi kesän Kalenoiden Erivoima -teematanssia koreografien Paula Ketun ja Jutta Wrangénin johdattelemana. ”Se meidän voima, et yksikään ei samanlainen oo…”, laulu raikasi ja samalla kääntöpiiri liikkui keskelle tehdäkseen voimaliikkeen, kukin ihan omanlaisen tietty!

  • Sväng svengaa Folkkiksella!

    Sväng svengaa Folkkiksella!

    Folklandialle on saatu esiintymään Sväng!

    Yhtye nimettiin vast´ikään Etnogaala-ehdokkaaksi kahdessa kategoriassa: Vuoden artistiksi ja Vuoden kansainvälistyjäksi.

    Ehdokkuudet eivät ole yllätys, sillä Sväng on asettanut aivan uudet standardit huuliharppumusiikille.
    Svängissä yhdistyy saumattomasti taiteellisesti kunnianhimoinen musiikki ja äkkiväärä perikaurismäkeläinen huumori.

    Sväng on soittanut 15 vuoden aikana lähes 500 konserttia 25 maassa ja julkaissut kahdeksan albumia, viimeksi 2018 “Sväng Plays Tango”. Svängissä soittavat: Pasi Leino, Eero Grundström, Eero Turkka ja  Jouko Kyhälä.
    Kuva Jimmy Träskelin.

    FOLKKIKSELLE LÖYTYY VIELÄ PAIKKOJA! Folklandia-risteily M/S Silja Europalla11.–12.1.2019!
    Varaa nyt www.ikaalistenmatkatoimisto.fi/matkat/folklandia/

    #folklandia2019 #kansanmusiikki #etnogaala