Antti Savilampi on nimetty Suomen Nuorisoseurojen Kansantanssikiltaan. Savilampi on tanssija, tanssinopettaja, ohjaaja ja koreografi. Hän on toiminut kansantanssin parissa yli 50 vuotta ja hänen merkityksensä suomalaisen kansantanssin arvostukseen ja sen kehittymiseen on ollut valtaisa. Nimitys julkistettiin kansantanssin ja -musiikin festivaali Pispalan Sottiisissa perjantaina 15.6.
Kestilässä, Pohjois-Pohjanmaalla syntynyt Antti Savilampi sai kipinän kansantanssiin syksyllä 1965, jolloin hän aloitti puuseppäopinnot Pohjois-Pohjanmaan Keskusammattikoulussa. Antti meni mukaan tyttöjen liikunnanopettajan Elsi Niinimaan vetämään tanhukerhoon, ja siitä se alkoi, kipiniöinti, joka on jatkunut jo vuosikymmeniä.
Tällä hetkellä Savilampi opettaa kansantanssia muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja kiertää ympäri Suomea vetämässä kursseja. Etusijalla ovat kuitenkin ohjaaminen ja koreografioiden laatiminen. Tanssiminenkaan ei ole unohtunut, sillä Antti tanssii aikuisten tanhuryhmä Kärrissä, joka on toiminut ilman taukoa 50-luvulta asti.
Savilampi tunnetaan kansantanssipiireissä erityisesti yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin luojana. Tapahtumiin hänet pyydetään vetämään huutokatrillia, johon voivat osallistua niin vasta-alkajat kuin edistyneet. Huutokatrillissa yksinkertaiset askelkuviot harjoitellaan ensin yhdessä. Tanssin alkaessa ohjaaja ”huutaa” aina seuraavan kuvion.
Savilammelle on aikaisemmin myönnetty tanssitaiteen valtionpalkinto vuonna 2010 ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlan mestarikansantanssijan arvonimi vuonna 2011.
Nuorisoseurojen Kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kansantanssimestarit nimeää Suomen Nuorisoseurojen hallitus joka toinen vuosi. Killan jäseniä kutsutaan tanssimestareiksi.
Antti Savilampi tunnetaan yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin tekijänä. Kuvaaja: Petri Kivinen
Moikka! Nuorisoseura-kaks-piste-nollan Katri täällä taas kirjoittelee. Tämä blogiteksti sisältää pohdintoja kommunikointiin ja tiedottamiseen liittyvistä asioista monikulttuurisessa ja monikielisessä kerhotoiminnassa. Tämä osa on jatkoa edelliseen osaan, joka sisälsi kiteytyksiä käsitteistöstä ja vinkkejä monikulttuurisen toiminnan järjestäjälle.
Vinkkejä kommunikointiin ja tiedottamiseen monikulttuurisessa ryhmässä
Kuten edellisessäkin blogin osassa totesin, harrastustoiminnassa monikulttuurisessa ympäristössä on pohjimmiltaan kyse ihmisten kohtaamisesta ihmisinä ja yksilöinä. Mikäli kyse on monikielisestä ryhmästä ja tavoitteellisesta toiminnasta, on kuitenkin hyvä pyrkiä varmistumaan siitä, että asiat tulisivat mahdollisimman ymmärretyiksi, ja että ymmärrys on yhteinen. Toisin sanoen pyrkiä siis välttymään suuremmilta väärinkäsityksiltä, mitä yhteisen kielen puute voi aiheuttaa.
Kohtaamissani maahanmuuttajaperheissä on ollut usein se tilanne, että lapset ovat suomen kielessä etevämpiä kuin perheen vanhemmat. Lapset oppivat tietoja ja taitoja, myös kielen, todella nopeasti, etenkin koulumaailmassa, mutta myös muussa harrastustoiminnassa ja kanssakäymisessä. Jos lapsi on jo hyvin etevä kielessä ja sen oppimisessa, voi häntä käyttää apuna myös vanhemman kanssa kommunikoimisessa. Ja avuksi voi aina pyytää esimerkiksi tulkkia, sosiaaliohjaajaa tai jotakuta kieltä osaavaa henkilöä. Pyri kuuntelemaan myös vanhempien toiveita ja tavoitteita lasten kerhotoiminnalle, ja ota niistä koppia mahdollisuuksien mukaan. Kirjalliseen viestintään ja tiedottamiseen hyödynnettäväksi löytyy käännösmateriaaleja Nuorisoseurojen työkalupakista.
Vuorovaikutustilanteissa puheen lisäksi elekielellä on suuri merkitys. Mikäli kieli ei kanna, käytä eleitä apuna. Tässä kuitenkin kannattaa huomioida, että elekielenkin merkitykset voivat erota eri kulttuureissa, kuten myös tilan ja hiljaisuuden merkitykset. Avoin mieli, hymyilevät kasvot ja mahdollisimman selkeä ja yleiskielinen puhetapa auttavat monissa tilanteissa.
Kuten joku viisas on keksinyt, asioita oppii harjoittelemalla. Niin myös kommunikoimaan oppii kommunikoimalla. Luin Alitolppa-Niitamon ”Kun kulttuurit kohtaavat” -kirjasta (1994), että suuri osa ihmisen sopeutumisesta on sopeutumista uudessa maassa vallitseviin kommunikaation tapoihin ja sääntöihin. Kommunikaatiokyky lisää turvallisuuden tunnetta, itseluottamusta sekä kontrollin tunnetta suhteessa omaan ympäröivään elinympäristöön. Lähtökohtaisesti kommunikointi tutustuttaa, kotouttaa, kotiuttaa ja lähentää ihmisiä. People, let’s communicate!
Seuraavissa osioissa tulossa:
Vinkkejä monikulttuuristen lasten kohtaamiseen ja ohjaamiseen
Kirjallisuus- ja linkkivinkkejä monikulttuurisuudesta
Tämä blogisarja on osa Nuorisoseura 2.0 -hanketta, joka kehittää aiempaa monikulttuurisempaa nuorisoseuratoimintaa.
Nuorisoseurojen ovet ovat auki kaikenlaisille ihmisille. Mutta joillekin kohderyhmille ovet saattavat olla niin hyvin piilossa, ettei sillä ole väliä, ovatko ne auki vai kiinni. Olen Katri, Nuorisoseurojen työntekijä Pohjois-Karjalassa, ja tehtäväni on rakentaa polkuja ja viitoitusta nuorisoseurojen oville.
Neljäosaisessa blogisarjassa jaan vinkkejä monikulttuurisen toiminnan toteuttamiseen järjestössä. Blogin aiheet ovat Nuorisoseurojen KNoppi-koulutuksen monikulttuurisuusmateriaalin sisällöistä, jota on rakennettu Nuorisoseura 2.0 –hankkeessa. Blogi on suunnattu erityisesti nuorisoseuratoimijoille, mutta blogista saa vinkkejä myös muuhun harrastustoimintaan.
Osa 1: Monikulttuurinen ohjaus ja vinkkejä monikulttuurisen toiminnan järjestäjälle
Osa 2: Vinkkejä kommunikointiin ja tiedottamiseen monikulttuurisessa ryhmässä
Osa 3: Vinkkejä monikulttuuristen lasten kohtaamiseen ja ohjaamiseen
Osa 4: Kirjallisuus- ja linkkivinkkejä monikulttuurisuudesta
Monikulttuurinen ohjaus ja vinkkejä toiminnan järjestäjälle
Ota käsitteet haltuun: monikulttuurisuus, moninaisuus, maahanmuutto
Monikulttuurisen ja monikielisen toiminnan käsitteistöön on varmasti hyvä hieman tutustua kokonaisuuksien hahmottamiseksi, näin ainakin itse tein. Käsitteisiin ei kuitenkaan kannata takertua liiaksi, sillä kysehän toiminnassa on kuitenkin ihmisten kohtaamisesta yksilöinä, sellaisina kuin kukin on.
Long story short… Monikulttuurisessa ohjaamisessa eri kulttuureista tulevat ihmiset kohtaavat. Esimerkiksi ohjaaja ja osallistuja voivat edustaa eri kulttuuritaustoja. Monikulttuurisessa ryhmässä voi olla esimerkiksi lapsi, joka on vasta maahan muuttanut, pitkään maassa asunut, toisen tai kolmannen sukupolven edustaja tai monikulttuurisen perheen lapsi.
Monikulttuurisella väestöllä tarkoitetaan yleensä henkilöitä, joilla on eri etninen tausta tai muu kuin suomalainen syntyperä. Monikulttuurisuuden ohella voidaan puhua myös moninaisuudesta, sillä jokaisella meistä on hyvin moninainen ja moniulotteinen identiteetti, johon osaltaan myös kulttuuriset piirteet vaikuttavat. Maahanmuuttaja puolestaan on yleensä yleiskäsite ihmiselle, joka on muuttanut maasta toiseen. Sillä viitataan yleensä henkilöön, joka on syntynyt kontekstiin nähden ulkomailla. Maahan muuttamiselle voi olla monia eri perusteita. Käsitteisiin voi käydä tutustumassa mm. www.kotouttaminen.fi-sivulla tai THL:n sivulla.
Viisi vinkkiä monikulttuurisen toiminnan järjestäjälle
Vähintään kaksi ohjaajaa. Omassa Luova lava -kerhossamme totesimme, että monikulttuurisella ja monikielisellä lapsiryhmällä olisi hyvä olla vähintään kaksi ohjaajaa, jotta apukäsiä ja -silmiä riittäisi tukemaan ohjaamista, ja jotta jokainen lapsi tulisi kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi. Monikielisessä ryhmässä kommunikointi voi vaatia erityistä keskittymistä ja monenlaisia menetelmiä, joissa useamman ohjaajan läsnäolo helpottaa ohjaustilanteen etenemistä.
Tukea ohjaajalle: materiaaleja, menetelmiä. Toiminnan järjestäjätahon on hyvä pohtia, minkälaista tukea voi tarjota ohjaajalle monikulttuurisen tai monikielisen ryhmän ohjaamiseen. Tähän pätee mielestäni hyvin yleiset jutut, mitä kerhonohjaaja ylipäänsä voisi minkä tahansa ryhmän ohjaamisen tueksi tarvita. Näitä voisivat olla esimerkiksi erilaiset ohjausmateriaalit ja -menetelmät, verkosto-osaaminen, ohjaajaresurssit tai muu tieto, taito tai vinkit, joista voisi olla hyötyä.
Tee suunnitelma, varasuunnitelma ja ajattele luovasti. Toiminnan järjestäjätaho voi tukea ohjaajia myös esimerkiksi suunnittelemalla ja pohtimalla yhdessä kerhon kausi- ja turvallisuussuunnitelmia. Onko jotain erityistä, mitä monikielisen ryhmän ohjaamisessa tulisi huomioida jo kausisuunnittelussa. Suunnitteluissa kannattaa aina varautua myös joustavuuteen ja varasuunnitelmiin sekä jättää tilaa omaan ryhmään tutustumiselle.
Itse monikielistä ryhmää ohjatessani suunnitelmat muuttuivat ja kehittyivät jo heti kauden ensimmäisestä kerrasta lähtien, kun totesin, että yhteistä kieltä ei ryhmästämme oikein löytynyt. Kannustankin kaikkia luovaan ajatteluun, toiminnallisuuteen ja tekemisen kautta oppimiseen. Hyvät suunnitelmat antavat vankan pohjan toiminnalle, mutta kommelluksistakin selvitään ja niistä voidaan oppia! Tärkeää on, että järjestäjäorganisaatiosta löytyy ohjaajalle tuki ja kuuntelija, jos jokin mietityttää, ja ratkaisuja voidaan pohtia yhdessä.
Tsekkaa vakuutukset. Käytännön järjestelyihin liittyen toiminnan järjestäjätahon kannattaa tarkistaa, vaikuttaako kansalaisuus seuran harrastajien tapaturmavakuutuksen tai toiminnan vastuuvakuutuksen kattavuuteen (esim. jos kerholainen ei vielä ole Suomen kansalainen).
Ilmoittautumisen kieli ja tapa. Ilmoittautumiskäytäntöihin kannattaa myös kiinnittää huomiota, sillä esimerkiksi nettilomake voi kielitaidottomalle olla mahdoton kanava ilmoittautua mukaan ryhmään. Toiminnan järjestäjä voi pohtia, tarvitseeko toimintaan ilmoittautua etukäteen. Mitä tietoja ryhmään osallistumiselle tarvitaan? Mikä tai kuka tässä asiassa voisi olla tarvittaessa avuksi (esim. tulkki, kääntäjä, sosiaaliohjaaja, muut verkostot)? Nuorisoseurojen kotisivuilta työkalupakista (https://nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/tyokalupakki/ ) löytyy myös jonkin verran käännösmateriaaleja toiminnassa hyödynnettäväksi.
Ja eikun toimintaa suunnittelemaan! Ollaan yhdessä rohkeita ja luovia! Lisää vinkkejä ja kokemuksia seuraavassa osiossa, stay tuned!
DÄÄNS-tanssileiri on syksyn kohokohta nuorille kansantanssijoille. Vuosittain järjestettävä leiri on tarkoitettu 12-17 -vuotiaille. Tulevana syksynä leiri järjestetään 28.-30.9.2018 Joensuussa.
Leirillä nuoret pääsevät tanssimaan ammattiopettajien johdolla. Tänä vuonna sukelletaan muun muassa karjalaisen kansantanssin ja nykytanssin maailmoihin. Koulutusta annetaan koko leirijoukolle sekä yhdessä että erikseen. Tanssiharjoittelun lisäksi luvassa on muun muassa yhteinen illanvietto ja esiintyminen Nuorisoseura-kokouksen väelle.
Osallistumismaksu DÄÄNS-leirille on yhteensä 80 euroa/ henkilö (myös huoltajat), joka sisältää opetuksen, koulumajoituksen ja ruokailut.
Ilmoittautuminen DÄÄNS -leirille alkaa maanantaina 4.6. ja päättyy torstaina 21.6. Sen jälkeen vapaita paikkoja voi tiedustella elokuussa. Tässä vaiheessa ilmoitetaan osallistujien ja huoltajien lukumäärä, ryhmän yhteyshenkilö sekä laskutusosoite. Jokaisella ryhmällä tulee olla vähintään yksi täysi-ikäinen huoltaja, joka yöpyy yhdessä ryhmän kanssa. Leiriläisten tarkemmat tiedot toimitetaan elokuussa. Osallistumismaksu (80 €/hlö) laskutetaan elokuussa, jonka jälkeen osallistumismaksu palautetaan ainoastaan lääkärintodistusta vastaan.
Leiripaikkoja DÄÄNS -leirille on 150 ja paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella, joka löytyy DÄÄNS:n sivulta.
Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt toisen valtakunnallisen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Nuori Kulttuuri -tapahtumien taiteellisille johtajille Anna Kuoppamäelle, Jaana Saariselle ja Marko Keräselle. Palkinto luovutettiin Sounds 2018 -tapahtuman päättäjäisissä Mikkelissä sunnuntaina 27.5.2018.
Palkitut ovat toimineet pitkään Nuori Kulttuuri -tapahtumien taiteellisina johtajina ja olleet kehittämässä tapahtumista kulttuurisen nuorisotyön muotoa, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta tai taustasta riippumatta.
Nuori Kulttuurin taiteelliset johtajat
Anna Kuoppamäki on toiminut Sounds-musiikkitapahtumien taiteellisena johtajana. Anna on arvostettu musiikkikasvattaja, musiikkikasvatuksen tutkija ja lauluntekijä. Hän on tehnyt työtä muun muassa edistääkseen matalankynnyksen musiikkikasvatusta ja taiteen perusopetuksen ja kulttuurisen nuorisotyön välisen synergian vahvistamista. Annan kädenjälki näkyy vahvasti vuoden 2018 Sounds-tapahtumassa, jonka teemana on nuorten oma ääni.
Jaana Saarinen on toiminut Teatris-teatteritapahtumien taiteellisena johtajana. Jaana on tunnettu näyttelijä, jolla on vuosien kokemus niin teatterilavoilta kuin televisiosta. Nuori Kulttuuri -toiminnassa Jaana on kannustanut nuoria kokemaan ja näkemään sekä kertomaan omia tarinoitaan teatterin keinoin.
Marko Keränen on toiminut Moves –tanssitapahtumien taiteellisena johtajana. Marko on pidetty tanssinopettaja, koreografi ja tanssija. Marko on tehnyt määrätietoisesti työtä nuorten tanssiharrastusten edistämiseksi ja mahdollistamiseksi. Nuori Kulttuuri -toiminnassa Marko on korostanut nuorten kohtaamista taiteilijoina ja ennen kaikkea ihmisinä.
Nuori Kulttuuri -tapahtumien taiteelliset johtajat ovat yhdessä olleet merkittävällä tavalla kehittämässä tapahtumista nykyisenkaltaisia katselmuksia, joissa nuoret taiteilijat nostetaan esiin ja joissa osallistujilla on mahdollisuus esiintyä laadukkaissa puitteissa, kohdata toisia alan harrastajia ja saada ammattimaista, rakentavaa palautetta suorituksestaan sekä elämyksiä yhdessä toisten kanssa.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna ja ensimmäisen palkinnon sai tuolloin jyväskyläläinen teatteriyhdistys Kulissi. Vuonna 2018 palkinnon arvo on 3000 euroa.
Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri
Nuorisoseuraton Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Se tarjoaa laadukkaita kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia kaikenikäisille. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus kasvaa aktiivisen yhteisön jäsenenä ja kokea tekemisen riemua!
Nuori Kulttuuri -toiminta rakentuu nuorten taidetapahtumien ympärille. Vuosittain toimintaan osallistuu tuhansia nuoria, nuorisotyön ja taiteen ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia.
Vuonna 2018 on vuorossa musiikki. Keväällä järjestettiin 22 alueellista tapahtumaa ja kausi huipentui Mikkelissä valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri SOUNDS -tapahtumaan 25.-27.5.2018. Vuonna 2019 vuorossa on teatteriteema ja valtakunnallinen tapahtuma järjestetään Jyväskylässä 24.-26.5.2019.
Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyi Suomen Nuorisoseurojen hallinnoitavaksi syksyllä 2017.
Sounds-tapahtumassa nuorille järjestetään muutakin kuin mahdollisuus esiintyä. Suomen Nuoriso-opistolla Mikkelin Paukkulassa järjestettiin lauantaiaamuna musiikkityöpajoja nuorille.
Suomen Nuoriso-opiston piha-alue Mikkelin Paukkulassa näyttää tyhjältä. Siellä täällä kävelee yksittäisiä ihmisiä. Sisällä eri tilat kuitenkin kuhisevat toimintaa. Työpajojen aiheina ovat esimerkiksi musiikin tuottaminen, biisinteko, rap, tanssi, rytmimusiikki ja laulaminen muutamasta eri näkökulmasta. Työpajoja ovat pitämässä Soundsin katselmusraadin jäsenet.
Oma biisi ja uusia temppuja
Aleksi Ojala on vetämässä työpajaa biisien kirjoittamisesta. Hänen työpajassaan on tarkoitus kirjoittaa laulu 90 minuutissa. Työpaja lähtee kunnolla käyntiin, kun Ojala alkaa kokeilla nuorten kanssa erilaisia sointuja. He valitsevat mollisoinnut, vaikka Ojala yrittääkin
johdatella työryhmää duurisointujen pariin. Kun nuoret alkavat pohtia lyriikoita, Ojala ohjeistaa: “Ensin räiskitään raakamateriaalia, tässä vaiheessa ei saa olla yhtään kriittisiä!”
Lyriikoita alkaa syntyä, ja kesäyöstä muodostuu biisin aihe. Nuoret ovat silminnähden innoissaan, ja päätän vielä kysyä, miksi nuoret valitsivat juuri tämän pajan. Maria Pikhtina No Name -yhtyeestä avaa taustoja: “En ole ikinä aikaisemmin kirjoittanut omia biisejä, mutta olen innokas oppimaan. Ajattelin, että tämä olisi hyvä tilaisuus tulla kokeilemaan.”
Streetdance-työpajassa alkaa juuri tauko, ja Artturi Kemppainen juoksee salista ulos voltteja heitellen. Pajassa Leticia-kuoron jäsenet ovat aivan täpinöissään. He harjoittelevat yhdessä ohjaaja Eetu Pulkkisen kanssa ensin tiettyä koreografiaa. Pulkkinen on erittäin tyytyväinen lasten suoritukseen, ja ryhmä alkaakin tehdä freestyle-harjoituksia. Lapset tekevät toinen toistaan hienompia temppuja, ja toiset kannustavat ympärillä. Leticia-kuoro on todella innoissaan.
Streetdance-pajassa kaikki saivat kokeilla luovuuttaan freestyle-tyylillä. Kuvassa Aino Päärni teki kärrynpyörän yhdellä kädellä. Kuva: Mimmi Myyryläinen
“Hiphop on parasta!” he huutavat melkein yhteen ääneen. Aino Päärni ja Emmi Vainio vakuuttavat tanssin olevan kivaa. “Tykkään tanssista muutenkin”, sanoo Päärni. “Tanssi on vaikeaa, mutta tosi kivaa”, vakuuttelee myös Vainio.
Rytmit vievät viidakkoon
Siirrymme seuraavaan pajaan, joka kuuluu jo kauas. Erikoiset rytmit raikuvat Paukkulan pihamaalla. Sisällä selviää, että kyse on afrobrasilialaisista rytmeistä.
“Afrobrasilialaiset rytmit perustuvat afrikkalaiseen kansanmusiikkiin, mutta musiikki on syntynyt Brasiliassa”, pajan vetäjä Sami Kontola selostaa.
Ryhmä kokeilee erilaisia rytmejä, ja Kontola kysyy palautetta nuorilta muusikoilta. Kaikilla on jotain sanottavaa. “Kuin karnevaali.” “Ihan kuin kävelisin viidakossa.” “Kuin mielenosoitus.” Äänisilta- yhtyeen Iida Räävi antaa erikoisimman vastauksen: “Tuntui kuin olisi viidakossa. Minulle musiikista tuli mieleen oranssi väri. Musiikin soittaminen oli tosi kivaa. Oli uusi ja tosi hauska kokemus eläytyä tuolla tavalla, tuntui ihan siltä, että olisi siirrytty Brasiliaan.”
Nacera Ketroussi ja Jussi Chydenius ovat pitämässä pajaa lauluyhtyeille. Käynnissä on juuri keskittymis- ja kuunteluharjoitus. Lauluyhtye Allegretto päättää laulaa Nää maat -laulun ohjaajilleen.
Aino Salmela ja Pihla Raitanen avaavat bändinsä historiaa: “Olemme samassa valinnaismusiikin ryhmässä koulussa. Olemme olleet myös samalla luokalla.”
Salmela ja Raitanen vakuuttavat myös, että työpaja on ollut valtava hyödyllinen yhtyeelle: “Olemme tehneet äänenavaus- ja rytmiharjoituksia. Pajasta on ollut todella paljon hyötyä meille.”
Kirjoittajat: Jyri Huttunen ja Mimmi Myyryläinen
Kuvat: Mimmi Myyryläinen
Valtakunnallinen nuorten musiikkitapahtuma Sounds lähti käyntiin Mikkelin kauppakeskus Stellassa. Viikonlopun aikana on tiedossa paljon nuorten ryhmien musiikkiesityksiä ja lisäksi nuoret pääsevät oppimaan musiikin ammattilaisten ohjaamissa työpajoissa.
Katsojia viihdyttivät tanssiryhmä 3D Crew, DJ Brandan Adams, Funk Favela Finland, Paleface ja juontajina toimineet nuoret Mikkelin Tyttö- ja Poikateattereista.
Soundsin taiteellinen johtaja Anna Kuoppamäki toivotti kaikki tervetulleeksi Soundsiin ja puhui tapahtuman teemasta: omasta äänestä ja moniäänisyydestä.
Anna esitteli myös tapahtuman raadin (ei järjestyksessä): Ape Anttila, Jussi Chydenius, Luca Gargano, Hanna Haapamäki, Jukka Immonen, Harri Kentala, Nacera Ketroussi, Kalle Koivisto, Sami Kontola, Minja Koski, Esa Kuloniemi, Lauri Kyrönseppä, Jyrki Lasonpalo, Hildá Länsman, Paleface, Emilia Neuvonen, Aleksi Ojala, Sara Puljula, Aija Puurtinen, Inga Rikandi, Lauri Schreck, Kirsi Uutinen, Olli Vartiainen, Reima Viitala
Juontajina toimivat nuoret Mikkelin Tyttö- ja Poikateattereista. He opettivat däpin vuoden 2018 seuraajan: dipin.
Valtakunnallinen nuorten taidetapahtuma Nuori Kulttuuri Teatris järjestetään ensi vuonna Jyväskylässä 24.-26.5.2019. Kyseessä on yksi maamme suurimmista nuorten taidetapahtumista.
Nuori Kulttuuri -toiminnan ydin on vuosittain toteutettava nuorten taidetapahtumien katselmuskokonaisuus. Se koostuu yli kahdestakymmenestä alueellisesta ja yhdestä valtakunnallisesta tapahtumasta. Aluetapahtumat ovat avoimia kaikille 10-20 -vuotiaiden nuorten ryhmille, ja osa ryhmistä valitaan esiintymään valtakunnalliseen tapahtumaan. Lajit ovat vuorovuosin tanssi (Moves), musiikki (Sounds) ja teatteri (Teatris), joista vuonna 2019 vuorossa on esittävien taiteiden katselmus Teatris.
Nuori Kulttuuri -toiminta tavoittaa vuoden aikana tuhansia nuoria, nuorisotyön ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia. Toimintaa järjestävät paikalliset nuorisotoimijat, ja kokonaisuutta koordinoi Suomen Nuorisoseurat.
Jyväskylä on aidosti nuorten kaupunki
Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja nuorisopalvelut iloitsevat tapahtuman tuomista mahdollisuuksista.
”On hienoa saada valtakunnallinen nuorten taidetapahtuma kaupunkiin. Vahva osallisuus, yhdessä tekeminen ja nuorten entistä vahvempi rooli kaikessa tekemisessä ovat tämän tapahtuman keskeinen viesti. Tuleva tapahtuma vahvistaa entisestään nuorekasta Jyväskylää moninaisena tapahtumakaupunkina”, sanoo Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja kehittämispäällikkö Marita Kajander.
Koko vuoden kestävä tapahtuman rakentaminen integroidaan mahdollisimman tiiviisti kaupungin nuorisotyöhön, jotta nuoret pääsevät osalliseksi toiminnasta mahdollisimman laajasti.
”Jyväskylä on aidosti nuorten kaupunki, sillä meillä nuorten osuus kaupunkilaisista on todella merkittävä. Nuorten eri kulttuurit näkyvät ja kuuluvat hyvin kaupunkikuvassamme. Ne ovat osa jyväskyläläistä identiteettiä. Tällainen tapahtuma on yksi hetki nostaa niitä vielä paremmin esille”, iloitsee kaupungin nuorisopalveluiden palvelupäällikkö Katariina Soanjärvi.
Edellisen kerran valtakunnallinen Nuori Kulttuuri -tapahtuma on ollut Jyväskylässä vuonna 1995, tuolloin Koulun Suurjuhlat -nimellä.
Teatris rakentuu nuorten esityksistä, ammattilaisraadin palautteista, työpajoista ja oheisohjelmasta.
”Teatris on yhteisöllinen tapahtuma, joka kannustaa ja tukee nuoria taiteen harrastajia. Tärkeitä arvoja Nuori Kulttuuri -toiminnassa ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus”, toteaa Nuori Kulttuuri -toiminnasta vastaava toimialajohtaja Pasi Saarinen.
Jyväskylän tapahtumasta odotetaan koko kaupungissa näkyvää ja paikallisia nuoria osallistavaa tapahtumaa.
”Tapahtumaa varten kasataan jyväskyläläisistä nuorista koostuva tapahtuman johtoryhmä, joka tuetusti linjaa tapahtumaa. Tapahtuman rakentumisen toivotaan kehittävän myös kaupungin kulttuurista nuorisotyötä.”
Suomen Nuorisoseurat luotsaa toimintaa
Valtakunnallinen Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyi viime vuonna Suomen Nuorisoseurojen hallinnoitavaksi. Samalla Nuori Kulttuuri -toimisto siirrettiin Helsingistä Jyväskylään. Nuorekkaana teatterikaupunkina tunnettu Jyväskylä oli luonteva valinta valtakunnallisen Teatris-tapahtuman isännäksi. Maakunnallisia tapahtumia taas järjestetään yhteistyössä kunnallisten nuorisotoimien ja paikallisten nuorisoyhdistysten kanssa.
Nuori Kulttuurin valtakunnallinen Sounds -tapahtuma koostuu 15 nuorten soittamasta keikkakokonaisuudesta. Livemusiikkia on mahdollisuus kuulla viikonlopun aikana yli 30 tuntia. Keikoilla kuullaan räppiä, punkia, heavyn eri genrejä, rockia, poppia, klassista ja kansanmusiikkia. ”Tämä on musiikkitapahtuma, jossa genrerajoja ylitetään todella ennakkoluulottomasti” toteaa Soundsin taiteellinen johtaja Anna Kuoppamäki. Yleisöllä on vapaa pääsy kaikille viikonlopun Sounds -keikoille.
Nuorten soittamien keikkojen lisäksi tapahtuman osallistujia ja yleisöä hemmotellaan avajaisissa Favela Funk Finlandian soitolla ja lauantai-iltana Saimaa Stadiumin Sounds Klubilla Aleksanteri Hakaniemen keikalla. Sounds -Klubilla Aleksanteri Hakaniemen lisäksi esiintyy mikkeliläinen dj Brandan Adams. Brandan toimii koko viikonlopun ajan tapahtuman housedj: nä. Mikkeliläisverta nähdään muutenkin tapahtumaviikonlopun ajan esiintymislavoilla: juontovastuut hoitavat Mikkelin Tyttö- ja Poikateatteri.
Tapahtumaviikonloppu tuo Mikkeliin 600 Sounds -vierasta ja tapahtumaa tehdään sadan hengen voimin. ”Toivomme, että mikkeliläiset lähtevät aktiivisesti osallistumaan Sounds -keikoille” toteaa tapahtuman paikallinen tuottaja Jatta Juhola. Nuori Kulttuurin tapahtumat ovat Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön tapahtumakokonaisuus. ” Talven ja kevään aikana on pidetty 20 aluetapahtumaa, joista soittajat on valittu Mikkelissä pidettävään valtakunnalliseen tapahtumaan. Sounds’ iin tulee vieraita ympäri Suomea!” Nuori Kulttuuri -tuottaja Nazia Asif kertoo.
Nuori Kulttuuri -toiminta kannustaa ja tukee lasten ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla. Toiminta siirtyi kesällä 2017 Suomen Nuorisoseurojen hallinnoitavaksi ja se on Opetus- ja kulttuuriministeriön veikkausvoittovaroin rahoittamaa toimintaa.
Tällä hetkellä Savilampi opettaa kansantanssia muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja kiertää ympäri Suomea vetämässä kursseja. Etusijalla ovat kuitenkin ohjaaminen ja koreografioiden laatiminen. Tanssiminenkaan ei ole unohtunut, sillä Antti tanssii aikuisten tanhuryhmä Kärrissä, joka on toiminut ilman taukoa 50-luvulta asti.
Jyväskylän kaupungin 