Blog

  • Kansantanssin kääntöpiiri matkasi voimaliikkein kohti yhdenvertaista ja näkyvää tanssitoimintaa

    Kansantanssin kääntöpiiri matkasi voimaliikkein kohti yhdenvertaista ja näkyvää tanssitoimintaa

    Suomen Nuorisoseurojen tanssitoimijoiden seminaari Kansantanssin kääntöpiiri järjestettiin 31.8.-1.9. Kulttuuritalo Laikussa Tampereella. Paikalla oli kolmisenkymmentä kansantanssin parissa toimivaa kansantanssin ohjaajaa, tanssinopettajaa ja Suomen Nuorisoseurojen työntekijää. Asiantuntija-alustusten, yhteisten tehtävien ja keskustelujen kautta kehitettiin ja ideoitiin kansantanssin viestintää ja toiminnan yhdenvertaisuutta.

    ”Kansantanssi on näyttävää, viihdyttävää ja ajatuksia herättävää katseltavaa. Se on hyvä harrastus ja ajassa kiinni.” Muun muassa näin todetaan Suomen Nuorisoseurojen Tanssin osaamiskeskuksen viestintästrategiassa 2018-2020, jota Pispalan Sottiisin tuottaja Jaana Kari seminaarin alussa esitteli. Pispalan Sottiisin tiedottaja Maarit Saarelainen esitteli yleisesti viestinnän työkaluja ja niiden käyttämistä: ”Viestintä on vuorovaikutusta, sanomien vaihdantaa ja merkitysten tuottamista. Se on myös yhteisen todellisuuden rakentamista.”

    Osallistujat harjoittelivat ryhmissä viestintästrategian ja somekamppanjan suunnittelua jollekin haluamalleen kohderyhmälle. Toinen ryhmä pohti maakunnallisen kansantanssiryhmän viestintästrategiaa ja toisessa suunniteltiin somekamppanjaa, jolla saadaan nuoret kiinnostumaan kansantanssista. Tärkeitä havaintoja oli muun muassa se, että ryhmän markkinointiin ei riitä, että yksi tekee ja kanavia tulee olla monta aina henkilökohtaisesta yhteydenotosta sosiaaliseen mediaan. Nuorten tavoittamiseen tarvitaan nuoria, jotka ovat jo koukuttuneet lajiin. Yhtenä ideana tulikin, että innostetaan kansantanssia harrastavat nuoret, jotka käyttävät luonnostaan youtubea tai muita somen kanavia, viestimään lajista.  Kädenlämpöinen ei riitä, vaan somessa pitää tehdä täysillä ollakseen uskottava!

    Lauantaipäivä oli varattu yhdenvertaisuudelle. Teemaan sukellettiin Folklandian häirintäyhdyshenkilöinä toimineiden Marika Raitasen ja Lennu Ylänevan alustuksen kautta. Mitä on yhdenvertaisuus, mitä on häirintä, millainen huumori tai millainen kosketus on sopivaa? Entä miten epäsopivaan käytökseen puututaan? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin yhdessä. Fyysinen läheisyys on tanssitoimintaan sisäänkirjoitettua ja yhteisissä keskusteluissa pohdittiinkin, että on tärkeää harjoitella ja pohtia sopivan koskettamisen rajoja.

    Yhdenvertaisuuden toteutumisen haasteita ja ratkaisuja niihin työstettiin negatiivisen aivoriihen kautta ryhmissä. Aiheiksi nousivat muun muassa vammaisten lasten mahdollisuus osallistua kansantanssitoimintaan, harrastajaohjaajien arvostus ammattilaisiin verrattuna, tyttöjen arvostus ja esiintymisasujen sukupuolittuneisuus. Työskentelyn pohjalta saatiin materiaalia ja ajatuksia vasta valmistuneen Suomen Nuorisoseurojen yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamiseen erityisesti tanssitoiminnan saralla.

    Tanssitoimijoiden tapaamisessa ei tietenkään voida vain istua ja puhua, vaan tanssiksi on pistettävä. Kääntöpiiriläiset pääsivätkin ensimmäisinä makustelemaan ensi kesän Kalenoiden Erivoima -teematanssia koreografien Paula Ketun ja Jutta Wrangénin johdattelemana. ”Se meidän voima, et yksikään ei samanlainen oo…”, laulu raikasi ja samalla kääntöpiiri liikkui keskelle tehdäkseen voimaliikkeen, kukin ihan omanlaisen tietty!

  • Sväng svengaa Folkkiksella!

    Sväng svengaa Folkkiksella!

    Folklandialle on saatu esiintymään Sväng!

    Yhtye nimettiin vast´ikään Etnogaala-ehdokkaaksi kahdessa kategoriassa: Vuoden artistiksi ja Vuoden kansainvälistyjäksi.

    Ehdokkuudet eivät ole yllätys, sillä Sväng on asettanut aivan uudet standardit huuliharppumusiikille.
    Svängissä yhdistyy saumattomasti taiteellisesti kunnianhimoinen musiikki ja äkkiväärä perikaurismäkeläinen huumori.

    Sväng on soittanut 15 vuoden aikana lähes 500 konserttia 25 maassa ja julkaissut kahdeksan albumia, viimeksi 2018 “Sväng Plays Tango”. Svängissä soittavat: Pasi Leino, Eero Grundström, Eero Turkka ja  Jouko Kyhälä.
    Kuva Jimmy Träskelin.

    FOLKKIKSELLE LÖYTYY VIELÄ PAIKKOJA! Folklandia-risteily M/S Silja Europalla11.–12.1.2019!
    Varaa nyt www.ikaalistenmatkatoimisto.fi/matkat/folklandia/

    #folklandia2019 #kansanmusiikki #etnogaala

  • Etnogaalan palkintoehdokkaat on valittu

    Etnogaalan palkintoehdokkaat on valittu

    https://www.kansanmusiikkikansantanssi.fi/ajankohtaista/etnogaalan-palkintoehdokkaat-on-valittu

    Suomen, järjestyksessä toinen Etnogaala järjestetäänHelsingissä Tavastialla 10. Tammikuuta 2019.
    Gaalassa palkitaan kansanmusiikin, maailmanmusiikin sekä kansantanssin mielenkiintoisia ja ansioituneita toimijoita seitsemässä kategoriassa.

    Etnogaalan palkintoehdokkaat on valittu

    På svenska här
    In english here

    “Olemme iloisia yleisöltä kerättyjen ehdotusten määrästä. Saimme yhteensä 300 ehdotusta, joka on kolmisenkymmentä enemmän, kuin ensimmäisellä kerralla. Ammattilaisraadit ovat tehneet hyvää työtä, koska ehdokkaissa on hyvin edustettuna koko ala.”, toteaa Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja Sirpa Lahti.

    Etnogaala ehdokkaat 2019

    Risteys-palkinto (Palkinnon myöntää Maailman musiikin keskus)
    Risteys-palkinnon saaja on henkilö, ryhmä, yhteisö tai taho, joka toiminnallaan edistää kulttuurien kohtaamista ja oikeutta omaan musiikkiin.

    Haapavesi Folk Music Festival
    Helsinki-Cotonou Ensemble
    Kulttuuriyhdistämö Interkult

    Vuoden artisti
    Vuoden artisti on valovoimainen solisti tai ryhmä, joka on herättänyt huomiota kansanmusiikin ja kansantanssin kentällä.

    Helsinki-Cotonou Ensemble
    Johanna Juhola
    Sväng

    Vuoden kansainvälistyjä (Palkinnon myöntää Music Finland)
    Vientipalkinnon saaja on herättänyt merkittävää kiinnostusta kansainvälisellä musiikkikentällä ja osoittanut vientivalmiutta.

    Antti Paalanen
    Sväng
    Tuuletar

    Vuoden kansanmusiikkitekijä (Palkinnon myöntää Suomen Musiikintekijät)
    Vuoden kansanmusiikkitekijä on säveltäjä tai sanoittaja, joka on kohottanut kansanmusiikin tekemisen rimaa monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään.

    Heikki Laitinen
    Solju
    Tuuletar

    Vuoden tanssintekijä
    Vuoden tanssintekijän työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemminkin. Hän arvostaa perinteitä, mutta pelotta luo uutta ja rikkoo rajoja.

    Hanna Poikela
    Kaari Martin
    Tanssiteatteri Tsuumi

    Vuoden tulokas
    Vuoden tulokas on ottanut rohkeasti tilansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin alalla.

    mammantytöt!
    Pauanne
    Solju

    Vuoden tuottaja
    Vuoden tuottaja on henkilö, yritys, yhteisö tai työryhmä, joka työllään ja toiminnallaan mahdollistaa alan kehittymisen.

    Bafe’s Factory
    Kulttuuriosuuskunta Uulu
    Rahvaanmusiikin kerho

    Torstaina 10. tammikuuta kello 19 rock-pyhättönä tunnettu Tavastia-klubi muuttuu maailmanmusiikin ja kansantanssin näyttämöksi. Etnogaala on kuin kotonaan Tavastian rennossa ilmapiirissä: tässä gaalassa ei pönötetä, vaikka jaetaankin palkintoja, vaan nautitaan vapaamuotoisesti musiikista ja tanssista. Gaala yhden illan festivaali, jossa vuorottelevat korkeatasoiset esitykset ja palkintojenjaot kahdella esiintymislavalla.

    Yle striimaa gaalan suorana Yle Areenaan. Illan esiintyjistä nähdään myöhemmin keväällä kolme TV-ohjelmaa Yle Teemalla. Gaala lähetetään myös suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä. Ohjelmat ovat katseltavissa ja kuunneltavissa Yle Areenassa myös Suomen ulkopuolella.

    Illan esiintyjät julkaistaan lokakuun alussa 2018.

    Etnogaalan lippuja myy Tiketti: liput ennakkoon 12-20 €  ja ovelta 25 €, mikäli jäljellä.

    Etnogaalan järjestää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). Gaalan yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Yle, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Suomen Musiikintekijät, Tanssin Tiedotuskeskus, Suomen Nuorisoseurat, Folklandia ja Maaseudun sivistysliitto.

    Akkreditoituminen Etnogaalaan 15.12. mennessä osoitteeseen info@kansanmusiikkikansantanssi.fi

    Ehdokkaiden esittelyt: www.etnogaala.fi/ehdokkaat/

    Ehdokkaiden kuvat: https://drive.google.com/drive/folders/1fiD98CcYph2oH7GSVhhpkKx_viYYiGD5?usp=sharing

    Vuoden 2017 Etnogaalataltiointi: https://areena.yle.fi/1-4274960

     

    Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
    Sirpa Lahti
    Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ry. (KEK)
    040-7384736
    toiminnanjohtaja@kansanmusiikkikansantanssi.fi
    ​www.etnogaala.fi
     

     

    Etnogaala on osa “Yhdessä folkin aallonharjalla” -tapahtumakokonaisuutta, johon kuuluvat lisäksi
    11.1. FolkForum-seminaari
    11.-12.1. Folklandia-risteily
    12.1. Folklandian jatkot
     

    Etnogaalan järjestää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). Yhteistyökumppaneita ovat mm.: Yle, Maailman musiikin keskus, Music Finland, Suomen Musiikintekijät, Tanssin Tiedotuskeskus, Suomen Nuorisoseurat, Folklandia ja Maaseudun sivistysliitto.

  • Teatterilaivalla viihdyttiin ja vaikututtiin

    Teatterilaivalla viihdyttiin ja vaikututtiin

    Perinteinen Teatterilaivaristeily järjestettiin 14.-15.9.2018. Parisataapäinen osallistujajoukko nautti laivan tunnelmasta, työpajoista, esityksistä, kilpailuista ja maakunnallisten improliigojen voittajien kohtaamisesta.

    Silja Europalle palannut Teatterilaiva helli tämän vuoden osallistujiaan monenlaisella toiminnalla. Työpajoissa tutustuttiin naamioteatteriin ja improvisaatioon sekä teattereiden vertaisarviointiin. Työpajoja Teatterilaivalle tuottivat Sivistysliitto Kansalaisfoorumi sekä Suomen draama-ja teatteriopetuksen liitto FIDEA.

    Suomen ylioppilasteatteriliitto Syty tuotti laivalle Joensuun ylioppilasteatterin esityksen Suomi Oy. Ab. Nuorisoseurojen jäsenteattereista laivalla nähtiin Teatteriyhdistys Kulissin Tangolla ja Irti-teatterin sekä Kulttuurinmetsästäjien yhteistuotanto Pikkupojat.

    Esityksellisessä teatteritietovisassa laivan osallistujat pääsivät oman esiintymisen kautta teatteriaiheiseen tietomyllyyn, jossa riumulta ei voinut välttyä.

    Maakunnallisten improliigojen voittajat kohtasivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa Teatterilaivalla. Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan liigojen hallitsevista mestareista tuomaristo valitsi valtakunnalliseksi voittajaksi Thö Säälittävät Keski-Suomesta. Tuomaristoon kuuluivat teatteriohjaaja Kimmo Tähtivirta, teatteriagentti Tiina Puljujärvi ja Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni reichardt.

    Teatterilaiva seilataan taas ensi vuonna syyskuun puolessa välissä.

    www.teatterilaiva.fi

     

  • Haemme paikallista tuottajaa valtakunnalliseen Teatris 2019 tapahtumaan

    Haemme paikallista tuottajaa valtakunnalliseen Teatris 2019 tapahtumaan

    Työn kuvaus

    Nuori Kulttuuri on kulttuurisen nuorisotyön muoto, jolla rohkaistaan, kannustetaan ja innostetaan nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta, koulutuksesta, etnisestä, kielellisestä tai sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Toiminta rakentuu nuorten taidetapahtumien ympärille. Nuori Kulttuuri -toimintaa hallinnoi Suomen Nuorisoseurat ry. Valtakunnallinen Teatris 2019 järjestetään yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Nyt haemme

    KULTTUURINTUOTTAJAA

    Nuori Kulttuuri -toimintaan määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 1.10.2018 – 30.6.2019. Tehtävä on vuoden 2018 loppuun saakka osa-aikainen (50%) ja 1.1. – 30.6.2019 kokopäiväinen. Valittava henkilö työskentelee Jyväskylän kaupungin työntekijänä.

    Helmi-huhtikuun aikana jokaisessa Suomen maakunnassa järjestetään alueelliset Nuori Kulttuuri -tapahtumat, joihin osallistuvista ryhmistä osa valitaan toukokuussa järjestettävään valtakunnalliseen tapahtumaan. Toimintaan osallistuu tuhansia nuoria, nuorisotyön ja taiteen ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia.

    Nuori Kulttuurin lajit ovat Moves (tanssi), Sounds (musiikki) ja Teatris (teatteri). Vuoden 2019 lajina on teatteri. Valtakunnallinen nuorten teatterikatselmus Teatris 2019 järjestetään Jyväskylässä 24.-26.5.2019.

    Tuottaja vastaa valtakunnallisen tapahtuman tuottamisesta yhdessä Nuori Kulttuuri -toimiston kanssa. Paikallisen tuottajan keskeisiä työtehtäviä ovat:

    – vapaaehtoisten rekrytoiminen ja työn johtaminen
    – nimettävien alatoimikuntien ja työryhmien työskentelyn koordinointi
    – yhteyksien hoitaminen Jyväskylän kaupunkiin ja muihin alueella toimiviin tahoihin
    – tapahtumassa toimivien opiskelijoiden työskentelyn johtaminen
    – nuorten toimituksen kokoaminen
    – tapahtuman sisäiseen ja ulkoiseen viestitään osallistuminen
    – tapahtuman järjestämiseen liittyvien lupien hakeminen
    – tapahtuman jälkitöihin osallistuminen

    Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi hakijalta edellytetään vapaaehtoistyön ja nuorisotyön kentän riittävää tuntemusta, rautaista viestintä- ja verkosto-osaamista sekä organisointikykyä.

    Palvelussuhteen ehdot määräytyvät Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti (KVTES).

    Tehtävässä noudatetaan koeaikaa. Tehtävään valitun on ennen tehtävän vastaanottamista esitettävä nähtäväksi lain 504/2002 mukainen lasten kanssa työskentelevän rikostaustan selvittämiseksi tarpeellinen rikosrekisterin ote (joka ei saa olla 6 kk vanhempi).

    Jyväskylän kaupunki on savuton työpaikka.

    Työtä haetaan Kuntarekryn kautta:

    https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikka/jyv-54-237-18

    Organisaation kuvaus

    140 000 asukkaan vireä ja nuorekas Jyväskylä on muuttajien suosikki. Viihtyisä asuinympäristö, luonto, tiivis kaupunkikeskusta, erinomaiset opiskelumahdollisuudet ja monimuotoinen kulttuuri- ja vapaa-ajantarjonta luovat hyvän elämän puitteet. Vietä elämäsi parasta aikaa Jyväskylässä, keskellä Suomea!

    Yhteystiedot

    Toimialajohtaja Pasi Saarinen, p. 050 4080366 tai etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi.
    Palveluesimies Satu Paasonen, p. 014 266 7524 tai etunimi.sukunimi@jkl.fi.

  • Järjestötoiminnan ja vaikuttamisen koulutusvideoilta vinkit kokoukseen!

    Nuorisoseuralaisille on julkaistu viiden videon mittainen vaikuttamisen ja järjestötoiminnan verkkokoulutus. Videot on mitaltaan noin 10-30 minuuttisia ja käsittelevät järjestötoimintaa eri näkökulmista. Niiden avulla voit verestää järjestötietoutesi ja pohtia rooliasi vaikuttajana.

    Videoiden teemat ovat:

    • Minä vaikuttajana
    • Nuorisoseurajärjestö ja vaikuttamisen paikat
    • Nuorisoseurakokouksen kulku
    • Hyvän kokouksen tunnusmerkkejä
    • Osaaminen näkyväksi ja hyödyksi!

    Videot on julkaistu omalla sivullaan, ja voit katsoa ne kaikki tai kerrata esimerkiksi Nuorisoseurakokouksen kulun tai järjestön historiaa.

    VINKKI: Jos olet osallistumassa Nuorisoseurakokoukseen, katso videoalustukset ja palauta vapaamuotoinen oppimispäiväkirja. Saat todistuksen 1 opintopisteen laajuisen järjestökoulutuksen suorittamisesta!

    Järjestökoulutuksen sivulle tästä >>

  • Kynttilät syttyvät presidenttien haudoilla 5.12.2018

    Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen tasavallan presidenttien haudoilla. Perinteikkäällä hautojen valaisulla muistetaan kiitollisuudella paitsi Suomen itsenäisyyttä, myös sitä sukupolvien tekemää kansankunnan rakennustyötä, jossa nuorisoseurat ovat olleet mukana jo 137 vuoden ajan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi. Tänä vuonna juhlan teemana on tasavaltamme neljäs presidentti, Kyösti Kallio. Hän toimi presidenttinä vuosina 1937-1940.


    Kyösti Kallio (1873–1940)

    Aatteelliset taitonsa Kyösti Kallio hankki Nivalan Nuorisoseurassa, jonka puheenjohtajana hän toimi vuosina 1895-1905. Nuorisoseurassa Kallio julisti tietojen ja taitojen tarpeellisuutta, raitista elämäntapaa ja yhteiskunnallista valveutumista. Kallio oli taitava sanankäyttäjä. Hän kirjoitti näytelmiä ja runoja sekä piti syvähenkisiä puheita.

    Vuonna 1904 Kallio valittiin edustajaksi valtiopäiville ja hänestä kehkeytyi luotettava ja periaatteellinen pitkän linjan poliitikko, jonka uran keskeisin toiminta-ajatus oli itsenäisyyden vahvistaminen eheyttämällä yhteiskuntaa taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kautta. Hän istui 41 valtiopäivät, oli 15 kertaa eduskunnan puhemiehenä, palveli kolme kertaa maatalousministerinä, neljä kertaa pääministerinä, puolustusministerinä ja kulkulaitosministerinä.

    Ensimmäisenä tunnettuna poliitikkona hän vaati jo vuonna 1918, että tulisi rakentaa Suomea, jossa ”ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”.

    Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.

     

  • 31.8. viimeinen päivä ilmoittautua Nuorisoseurakokoukseen!

    31.8. viimeinen päivä ilmoittautua Nuorisoseurakokoukseen!

    Vielä mukaan Nuorisoseurakokoukseen!

    Ilmoittautuminen kokouksen viralliseen majoitukseen ja kuljetuksiin päättyy perjantaina 31.8. Mukaan voi sen jälkeen edelleen ilmoittautua kokousedustajaksi tai sivustaseuraajaksi. Käytännössä henkilö voi tulla jopa ilman ennakkoilmoittautumista paikan päälle seuran valtakirjan kanssa. Emme kuitenkaan voi enää taata majoituksen, kuljetuksen, ruokailujen tai iltaohjelmalippujen saatavuutta virallisen ilmoittautumisen jälkeen. Vapaita paikkoja voi kuitenkin kysellä Pia Matilaiselta: pia.matilainen@nuorisoseurat.fi.

    Tee aloite!

    31.8. on myös viimeinen päivä tehdä aloite kokouksen käsittelyyn. Katso ohjeet aloitteen tekemiseen täältä.

    Yhdessä Nuorisoseurakokoukseen

    Nuorisoseurojen sääntömuutoksen myötä ensimmäistä kertaa jokainen jäsenseura saa lähettää Nuorisoseurakokoukseen vähintään kaksi edustajaa. Kenenkään ei siis tarvitse lähteä yksin, vaan valtakunnalliseen kokoukseen voi lähteä aina kaverin kanssa.

    Ehdota valtuustoon

    Nuorisoseurojen valtuustossa on noin neljäkymmentä jäsentä ja saman verran varajäseniä. Valtuusto valitaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja valinnan tekee Nuorisoseurakokous. Jäsenseurat voivat ehdottaa valtuuston jäseniksi henkilöitä, ja näiden ehdotusten pohjalta vaalivaliokunta tekee esityksen Nuorisoseurakokoukselle.

    Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, se nimittäin hyväksyy toiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt.

    Haluaisitko sinä vaikuttamaan valtuustoon? Onko seurassasi aktiivinen jäsen, jolla olisi paljon annettavaa? Pidä huolta, että seurastasi tai alueeltasi tulee edustaja valtuustoon!

    Ehdota: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/ehdota-valtuustoon

    Nuorisoseurojen järjestöjyrät neuvoo

    Mikä on Nuorisoseurakokous? Kolmivuotisohjelma? Mitä valtuusto tekee? Kuka on vaalivaliokunnassa? Mitä eroa valmistelevalla ja varsinaisella vaalivaliokunnalla?

    Järjestöjargon on välillä vaikeaa. Järjestön hallinnon rattaissa kyse on kuitenkin ihmisistä ja jokaisen jäykänkuuloisen termin takana on joukko innostuneita nuorisoseuralaisia. Uudessa blogisarjassa avataan selkeästi Nuorisoseurojen hallinnon saloja!

    Lue lisää: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/jarjestojyrat-neuvoo

     

  • Hurjan hauska kesäkokemus, leiri!

    Hurjan hauska kesäkokemus, leiri!

    Tuli ritisee ja luo kuumottavaa loimua ympärille. Tikuissa olevat makkarat tirisevät ja kohta ne ovat valmiita syötäväksi. Etsitään ketsuppia, sinappia, paperia ja jonkun makkara vierähtää takaisin nuotioon. Aloitetaan alusta. Yöllä teltassa kuunnellaan, onko hyttyset ja kärpäset teltan sisällä vai välikatossa, käännetään kylkeä kävyn päälle ja kuunnellaan linnunlaulua nousevan auringon valossa. Aamulla pohditaan, miten yöllä nukuttiin, oliko kylmä ja puhuiko joku unissaan. Sen jälkeen alkaa taas uusi leiripäivä, joka on täynnä tekemistä ja touhua. Ohjaajat muistuttelevat vähän väliä juomisesta ja siitä, ettei märkiä pyyhkeitä saa viedä telttaan sisään. Kuitenkin, joka vuosi jonkun teltassa on märkä pyyhe ja kasa kosteita vaatteita sipsipussin murujen seassa. Sulanut puoliksi syöty suklaa löytyy teltan nurkasta ja karkkipapereita ympäri telttaa ja se varastetuksi luultu 2 euroa löytyy telttapatjan alta.  

    Leirillä tehdään paljon yhdessä mutta ennen kaikkea se on turvallinen ympäristö lapsen itsenäistymiselle ja itsestä ja omista tavaroista huolehtimiselle. Leirillä lapsen teltta on lapsen ikioma valtakunta, jonka siisteydestä ja järjestyksestä lapsi itse vastaa. Lapsi päättää, kuinka usein vaihtaa vaatteita, mitä laittaa päälle ja ketä telttaan kutsutaan kylään jos kutsutaan. Ainoastaan sateen sattuessa ohjaajat huolehtivat, että kaikkien teltan ovet ovat kiinni ja tavarat sisällä, muutoin lapsi päättää.  

    Melontaa Mysteerileirillä Naumissa 2018.

    Myös kioski on tärkeä osa leirin arkea. Ruokailun jälkeen voi pohtia, mitä pientä herkkua voi tällä kertaa ostaa. Rahan hallinta on yksi tärkeimmistä asioita aikuisten maailmassa ja sitä on hyvä harjoitella leirillä. Joillain lapsilla koko raha menee ensimmäisinä päivinä, toiset osaavat jaksottaa rahan riittämään koko leirin ajaksi ja on niitäkin, jotka säästävät ja keksivät rahalle tärkeämpää tekemistä kuin karkin ostaminen.  

    Leiripäivän pituus on hyvinkin 12-14-tuntia ja toiminta tapahtuu ryhmissä. Leiriläinen oppii toisten huomioimista, oman vuoron odottamista, ohjeiden kuuntelemista ja ennen kaikkea toisten tsemppaamista. Leiri on pieni kasvuyhteisö, joka alkaa tutustumisella ja päättyy parhaillaan halailuun, puhelinnumeroiden vaihtamiseen ja lupaukseen, että ensi vuonna tullaan taas! 

    Leirillä on hyvä olla monipuolista toimintaa liikunnasta kädentaitoihin, mutta myös tarpeeksi vapaa-aikaa uimiseen ja vapaaseen oleiluun. Perinteisesti leirin ohjelman muodostavat erilaiset työpajat, uiminen ja leikkimieliset kisailut eri ryhmien välillä iltanuotioita unohtamatta. Ja joka vuosi joku kysyy, missä on suihku. Kesäleiri on arjesta poikkeavaa tekemistä säässä kuin säässä.  

    Ohjaajalle leiri on 24/7 työtä, jossa ohjaaja on saatavilla koko ajan, myös yöllä. Vaikka leirityö on ohjaajalle rankkaa, se on myös erittäin palkitsevaa. On huikeaa nähdä, miten joku uskaltautuu ylittämään itsensä ja pelkonsa, joku syrjään vetäytyvä lähtee rohkeasti mukaan ja vauhdikkaimmatkin pysähtyvät kuuntelemaan ohjeita. Ja mikä parasta, lasten kanssa on tosi hauskaa jutella ruokapöydässä niitä näitä maailman menosta ja oppia itsekin uusia asioita.  Leirin jälkeen on aina tunne, että tämä leiri oli paras tähän mennessä, niin hyvä porukka oli jälleen kasassa. Ja vanhemmille voisi sanoa, että harmi ettette nähneet, miten hienosti juuri teidän lapsi toimi! 

     

    Telttaleirejä järjestää moni paikallinen nuorisoseura sekä ainakin Etelä-Hämeen ja Uudenmaan aluetoimistot sekä Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto. Leirit ovat kaikille avoimia. 

    Katso lisää kuvia kuvagalleriasta! 

  • Tiistenjoen ja Haapakosken nuorisoseurat haastavat toisensa pyöräilemään

    Tiistenjoen ja Haapakosken nuorisoseurat haastavat toisensa pyöräilemään

    Tiistenjoen nuorisoseurantalo on kaunis punainen puurakennus Lapuanjoen varressa. Talolta on matkaa noin kahdeksan kilometriä alavirtaan Haapakosken nuorisoseurantalolle. Jo yli 30 vuotta seurat ovat haastaneet toisensa vuorovuosin leikkimieliseen pyöräilykisaan. Tänä vuonna oli tiisteläisten vuoro haastaa haapakoskelaiset.

    Homman juju on yksinkertainen: pyöräillään toisen seuran talolle, laitetaan nimi vihkoon ja ansaitaan sillä yksi piste omalle seuralle. Vihkoon voi myös jättää terveisiä tai tsemppiviestejä muille pyöräilijöille. Haasteessa yhdistyy monta hyvää asiaa: seurojen välinen yhteistyö ja ystävyys, leikkimielinen kisailu ja liikkumisen ilo.

    Perinne on lähtenyt liikkeelle 80-luvulla, mutta tarkkaa aloitusvuotta ei löytynyt. Alun perin haaste oli vain yhden päivän mittainen, ja tapahtumia oli kaksi: kesäisin pyöräiltiin ja talvisin hiihdettiin Lapuanjoen jäitä pitkin. Silloin seurantaloilla oli päivystys ja Lapuan kaupunki tarjosi mehut. 2000-luvulla hiihtohaaste jäi, koska osallistujamäärät vähenivät ja talvien jäätilannekin muuttui epävarmaksi. Pyöräilyhaaste taas kasvatti suosiotaan, ja se pidennettiin ensin viikon, sitten koko kesän, mittaiseksi. Nykyään myös mistä tahansa pyöräilevä voi laittaa nimensä vihkoon.

    ”Haastepyöräily on mukava piristys kesäisin. Pyöräilijät tykkäävät tästä, koska se on hyvää liikuntaa. Vaikka se on leikkimielinen kisa, niin aina loppua kohden pyöräilijöitä on enemmän”, sanoo Haapakosken nuorisoseuran puheenjohtaja Marja-Leena Laurila.

    ”Tänä vuonna haasteen alkamista kyseltiin jo toukokuun alussa”, Tiistenjoen Nuorisoseuran puheenjohtaja Päivi Sipilä valottaa haasteen suosiota. ”Meillä on muutamia todella aktiivisia pyöräilijöitä, jotka saattavat käydä joka päivä, säätäkin uhmaten. Sitten on niitä, jotka menevät hissukseen vaikka lasten kanssa.”

    Voitot menevät aika lailla vuorotellen. Yhteen aikaan Haapakoski voitti monena vuonna peräkkäin, mutta nyt näyttää siltä, että voitto menee toista vuotta peräkkäin tiisteläisille.

    ”Voitto ei ole tärkeä, vaan se että saadaan porukka liikkumaan”, Sipilä sanoo. ”Täällä sivukylillä on aina vähän tällaista kisailua ja kissanhännänvetoa, huumorilla tietenkin. Some on voimissaan ja siellä kuittaillaan vastapuolelle.”

    Kisan loppuvaiheessa molemmilla seuroilla kerätään ”salaa” porukoita kasaan ja lähdetään isolla joukolla keräämään pisteitä, varsinkin jos kisa on tiukka. Kisan viimeisenä päivänä pidetään seurantalolla valvojaiset. Kumpikin seura arpoo myös pienet tuotepalkinnot osallistuneiden kesken. Tuloksista ilmoitetaan paikallislehteen.

    Päivi Sipilä kannustaa muitakin nuorisoseuroja järjestämään vastaavanlaisia haasteita, mikäli sopivan matkan päästä löytyy haasteeseen vastaava ystäväyhdistys.

    ”Tämä on helppo järjestää. Tarvitaan vain ruutuvihko, jonka numeroi. Sovitaan päivämäärät ja ilmoitetaan ne paikallislehdessä ja somessa. Lisäksi viholle pitää olla paikka. Meillä on vanha maitolaituri, jossa on postilaatikko viholle”, kannustaa Päivi. ”Aika pienellä vaivalla saa liikkumisen ja osallistumisen ilon. Ja vain joka toinen vuosi tarvitsee itse järjestää.”

    Kuva: Päivi Sipilä