Alapitkän nuorisoseuran kesäteatterin näytelmä Jaetun maan lapset kertoo 40- ja 50-lukujen tapahtumista, mutta on yhtä ajankohtainen edelleen. Klikkaa tästä esityksen tietoihin >
Alapitkän nuorisoseuran kesäteatterissa nähdään toinen näytäntökausi näytelmästä ”Jaetun maan lapset” kesällä 2018. Näytelmän kantaesitys oli 2.7.2017. Kaikki halukkaat eivät kuitenkaan mahtuneet katsomaan yleisö- ja arvostelumenestyksen saanutta näytelmää, joten seura päätti tuoda näytelmän lavoilleen tänäkin vuonna.
Teemoina kohtaaminen ja sopeutuminen
Jaetun maan lapset kertoo tapahtumista Alapitkällä vuosina 1944-1952, savolaisten ja karjalaisten kohtaamisesta ja sopeutumisesta sekä asutustoiminnasta. Vuonna 1944 saapuu Alapitkälle salmilaisia evakkoja, jotka asettuvat uusille asuinalueille. Asutustoiminta loi jännitteitä karjalaisten ja savolaisten välille. Alkuvaiheen osittain vieroksuva tunnelma rauhoittui vähitellen rauhalliseksi rinnakkaiseloksi ja jälleenrakentamisen ajaksi.
Lapinlahden kuntaan sijoitettiin jatkosodan jälkeen yli 2000 evakkoa. Kunnan väkiluku nousi 20 prosenttia. Se lienee ollut Suomen ennätyslukemia, kun asutetun siirtolaisväestön määrä suhteutetaan kunnan väkilukuun. Pelkästään Alapitkän kylälle evakkoja tuli reilut 300.
Osa Suomen juhlavuoden hanketta
Moni-ilmeistä musiikkia sisältävän näytelmän on kirjoittanut lapinlahtelainen kirjailija ja lauluntekijä Minna Kettunen, joka ohjaa näytelmä yhdessä Tarmo Valkosen kanssa.
”Näytelmän nimi viittaa kahteen asiaan. Ensin maan jakoi sota ja sitten asutustoiminta”, kertoo näytelmän käsikirjoittaja Minna Kettunen.
Jaetun maan lapset on lapinlahtelaiselle Kettuselle toinen näytelmäkäsikirjoitus. Hänen esikoisnäytelmänsä oli Väärnin Pappilaan sijoittunut huoneteatteriesitys, joka kertoi Juhani Ahosta ja hänen äidistään.
”1940-50 -lukujen tapahtumat Alapitkällä tuntuvat nyt hämmästyttävän ajankohtaisilta. Samat aiheet tulevat vastaan niin historian lehdiltä kuin päivän uutisistakin”, Kettunen totesi työstäessään käsikirjoitusta vuonna 2015.
Näytelmä oli yksi Pohjois-Savon alueellisista Suomi 100 -ohjelmahankkeista.
Info
[one_half_first]
Liput: 17 € aikuiset; 15 € eläkeläiset, opiskelijat, ryhmät yli 20 hlö; alle 12-vuotiaat ilmaiseksi
[/one_half_first][one_half_last]Esitysajat:
Su 1.7. klo 13 ensi-ilta
Ti 3.7. klo 19
Ke 4.7. klo 19
To 5.7. klo 19
Su 8.7. klo 13
Ti 10.7. klo 19
Ke 11.7. klo 19
To 12.7. klo 19
Su 15.7. klo 13[/one_half_last]
Kesäteatterin näyttelijöitä ja henkilökuntaa, kuvasta puuttuu n. 20 henkilöä. Kuva: Anja Törrönen
TeatteriTapaus kokoaa yhteen liiton harrastajateatterin tekijöitä ympäri maata. Vietämme aikaa yhdessä, tutustumme toisiimme ja luomme kontakteja teattereiden välille, opimme eri teatterialueita käsittelevissä työpajoissa uusia asioita teatterityötämme varten ja juhlimme 70-vuotiasta järjestöämme yhdessä 70 vuotta täyttävän Kuusamon Näyttämön kanssa. Ohjelmassa on myös jäsenyhdistysten kokous, jossa teatterit valitsevat ehdolle edustajiaan liiton hallitukseen sekä liittokokouksiin. TeatteriTapauksen tapahtumapaikkana palvelee Kuusamo-opisto.
TeatteriTapauksessa kouluttaudutaan ja kokeillaan uutta
Hannele Kauppisen johdolla tutustutaan äänenkäyttöön –sekä huoltoon ja näyttämölauluun pyrkien löytämään ne oman kehon voimavarat, jotka määrittävät äänen voimakkuutta, kestoa ja sointia. Hannele Kauppinen on teatteri- ja musiikkialalla 35 vuotta toiminut teatterikorkeakoulusta valmistunut ohjaaja ja kouluttaja. Suomen Harrastajateatteriliiton tuottajan Mari Saarisen ”Unelmien teatteri” –työpajassa taasen keskitytään unelmiin. Miltä teatterisi näyttäisi, jos kaikki olisi mahdollista?
Oulun kaupunginteatterin johtajana toimineen Ahti Ahosen työpajassa tarkastellaan ohjaajan ja näyttelijän lähestymistapoja esityksen rakentamisessa. Kaisa Kokon kanssa puolestaan heittäydytään improvisaation maailmaan turvallisessa, rennossa ja hauskassa ilmapiirissä sekä osaavissa käsissä. Kaisa Kokko on improvisaatioteatterinäyttelijä ja -ohjaaja sekä vuorovaikutuskouluttaja.
Koulutukset tapahtumassa Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenkentälle tarjoaa Suomen Harrastajateatterin Tukisäätiö.
Ohjelmaa, kohtaamisia ja illanviettoa
Monipuolisten koulutustyöpajojen lisäksi näemme Kuusamon Näyttämön ensi-illan Rinteen laella ja Kemin kaupunginteatterin Miljoona hyvää syytä -esityksen. Lauantai-iltana juhlimme yhdessä musiikkipitoisen illanvieton, illallisbufeen ja kuohuviinilasillisen merkeissä Ravintola Ukonkivessä. Kaikki tämä samassa paketissa.
Oleks lomil lährös ja kesälaitumil? Mul olis sul kuuma vinkki! Oleks kuullu semmosest ajankohtasest sovelluksest, mikä stimuloitte aivoi vallankumouksellisel taval? Se näyttä simppelilt, mut o nerokas innovaatio. Sovellukses o ajatuksena, et piänte merkkie avul houkutella aivot tuattama miälkuvi, hajui, makui, färei, muistoi, maisemi. Ne merkit vaikutta myäski niil aivoalueil, misä tunnekuahut ja elämykset synty. Myätätunto, ymmärrys, helpotukse huakaus, kauhu, nauru taik itkuki voi tulla. Yhtäkki sää tutustut uussi ihmissi, maihi ja tarinoihi.
Lisätty torellisuus levittäyty sun ympärilles, ko tutkailet tätä sovellust. Voit loju uimaranna aurinkotualis keskel kirkast päivä ja luulla vaeltavas vuarerinnet ylös. Näet ko hämärä laske laaksos, tähret sytty ja al olevan kaupunkin valot tuikki. Yhtäkki sää huamat, et joku valkopartane seura sinu, kiihrytät askeleitas, voi jos ehtisit majapaikka, olissit turvas! Huh!
Sovellus on kaikil sama, mut jokase aivot käsittele sen tuattama data omil tavoillas. Ko sovellukses kerrota valkopartasest ukost, yhre aivois näyttäyty joulupukin kuva, toise aivois hiippaile velho Gandalf. Kolmanne aivois liikku ehkä jotta iha muut, mut sitä ei saa toiset ikinä tiättä.
Sovellukse yksityisyys o 100%. Täst sovelluksest puuttu mainokset, evästeet ja salasanat. Ihana rauha! Ava vaa – ja se o siin. Se toimi sun ajatustes kans samas tahris. Jos ajatus katke, sovellus pyssä sil sekunnil, ja orotta, et olet kärryil taas. Voit käyttä sovellust yksinäs, jos tykkäät. Mut voit myäs jaka sen muitten kans, ja kerto heil retkist, misä kuljit sovellust käyttäessäs – ja kuunnella, mitä muut o sen kans kokenu. Saatavuus o hyvä, hinta matala, jopa ilmane joissakin tapauksis. Joka paikkakunnal on nimittäis paikkoi, mist sen saa lainata maksuttomast. Sun o mahrolline käyttää sitä misä vaa, vaik lentokonees tai sukellusvenees. Akkui ei tarvita, saati laturei – ainoastas hiuka valo. Aurinko kelppa taik taskulamppu taik kynttilä.
Sovelluksel o jo omat suurkuluttajas. Ikinä ei ol kuitenka liia myähäst sihen tutustu – varsinki lomat o otollist aikka sil. Lisäks sul täyty olla taito tulkita sovelluksen merkkei: musti täpli valkosel pohjal. Mut ne o helppoi – ko kerra ne opit, muistat loppuelämän. Sovelluksen tekniikka ei vanhene. Viäl ko sää olet satavuatias, voit otta sen kätte, avata sen siit kohta, mihen kymmenvuatiaana jäit. Se on kestävä – sen voi purotta vaik kolmannest kerroksest, ehjäks jää! Sen verra sentä täyty varo, ettei vette sitä tiputa taik nuatiotule!
Se rauhotta, rentoutta, opetta ja viihryttä. Mää olen käyttäny sitä 6-vuatiaast saak – ja ollu siit onnelline joka päiv.
Kyl sullaki semmone sovellus jo o. Käytä sitä nii usse ko voit.
Heli Laaksonen
Kirjailija, runoilija ja sanamajia www.hulimaa.fi
Suomen Nuorisoseurat nimesi Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat maaliskuussa. Kunnianosoitus on korkein, jonka yksittäinen seura voi nuorisoseuraliikkeessä saada. Tänä vuonna 80-vuotisjuhlia viettävä Tanhuujat kulkee etunenässä erityisesti lasten kansantanssiryhmien toiminnassa.
Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti nuorisoseurajärjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii keskisuuressa kaupungissa ja se on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana.
Lahtelaiset ovat panostaneet lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti. Harrastajista 75 prosenttia on lapsia ja nuoria. Tanssijoista kasvaa ja kasvatetaan määrätietoisesti myös uusia ohjaajia. Viimeisimmältä kansantanssiohjaajakurssilta valmistui useita uusia apuohjaajia seuraan.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus perusteli Vuoden Nuorisoseuranvalintaansa seuraavin sanoin. Lahden Tanhuujat perustettiin 80 vuotta sitten ja perustamisestaan lähtien seura on ollut esimerkki monelle seuralle ympäri maan. Seura on yksi ensimmäisistä, joka aloitti lasten kansantanssitoiminnan nuorisoseurajärjestössä. Tämä Helvi Jukaraisen perinne elää seurassa edelleen vahvana.
Kansantanssin lisäksi palkitussa nuorisoseurassa harrastetaan myös sählyä ja pelataan mölkkyä.
Yllättävän vireää toimintaa
”Lahdessa on ollut suhteellisen paljon harrastajia eri ikäryhmissä jatkuvasti. Varsinkin lasten kansantanssiryhmät ovat olleet suosittuja”, kansantanssiopettaja Lotta Terävä kertoo.
Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneen kansantanssiopettajan mielestä Lahdessa ja sen lähialueilla kansantanssitoiminta on yllättävän vireää. Hän katsoo tilannetta objektiivisesti, koska on opiskellut pitkään Oulussa.
”Ouluun on syntynyt viime vuosina uusia ryhmiä ja harrastajamäärät ovat lisääntyneet kansantanssigenressä. Täällä toiminta on ollut taas pitkään aktiivista ja laajaa. Lahdessa on tehty hyvää pohjatyötä, koska täällä on isoja lastenryhmiä. Se takaa vanhempiin kansantanssiryhmiin suuremman määrän harrastajia.”
Lotta Terävä Säpinä-ryhmänsä kanssa Lahden Tanhuujien treenipaikalla Hannunsalilla.
Monipuolinen harrastus
”Kansantanssi on monipuolinen harrastus. Voit kehittyä siinä yksilönä ja joudut myös aina tekemään yhteistyötä parisi kanssa”, kansantanssiopettaja Terävä toteaa.
Ryhmät muovautuvat monesti tässä harrastuksessa yhteisöllisiksi, koska harrastuksen mukana ryhmä kasvaa yhdessä useamman vuoden ajan.
”On totta, että murrosiässä karsiutuu paljon harrastajia pois. Sen vuoksi olisi keksittävä keinoja, joilla teini-ikäiset harrastajat saataisiin pysymään pidempään harrastuksen parissa.”
”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että alueellisia yhteisproggiksia olisi hyvä lisätä saman ikäisten harrastajien kanssa. Isommissa tuotannoissa on ideaa, koska niissä monesti saadaan houkuteltua myös lasten ja nuorten luovuus hienovaraisesti esiin.”
Terävä rohkaisee yli seurarajojen tapahtuvaan lasten ja nuorten ryhmien yhteistyöhön, koska sitä kautta on mahdollista saada uusia alkuja esimerkiksi uusien tapahtumien muodossa.
”Hyvät ideat kannattaa jalostaa siinä yhteisössä, jossa itse toimii.”
”Yhteisö, jossa vuorovaikutus on aitoa”
”Ensimmäinen vuosi opetustyössä on sujunut todella mukavasti Lahden seudulla. On mukavaa kasvaa lasten ja nuorten kanssa yhdessä eteenpäin,” Terävä sanoo.
Lahtelaista työnantajaansa uusi kansantanssiopettaja vuorovaikutukselliseksi yhteisöksi, jossa saa ja tulee antaa palautetta.
”Tällä on avoin ilmapiiri. Kyllä tällaisessa paikassa viihtyy. Ehkä kansainvälisyyskasvatuksen roolia voisi nostaa Lahdessa. Se innostaa ja motivoi myös lapsiryhmiä, kun pääsee esiintymään kansainvälisille festivaaleille ympäri maailmaa.”
Kavereita harrastuksen kautta
Lahtelainen Viivi Elomaa aloitti kansantanssiharrastuksen kolmevuotiaana. Nyt jo 9 -vuotias tyttö tanssii Säpinä -ryhmässä. Viivi on löytänyt harrastuksensa myötä paljon uusia kavereita.
”Olen aina rakastanut tanssimista ja meillä on tosi hauskaa Säpinässä. Tässä ryhmässä on vaan tyttöjä. Lotta ohjaa meitä ja sillä on aina hyviä ideoita. Sen lisäksi hän on tosi reilu.”
Täti houkutteli Roosa Kuisman mukaan kansantanssiharrastukseen kuusi vuotta sitten. Enää ei esiintyminen jännitä häntä ollenkaan.
”Tämä on ollut mukava harrastus ja olemme tanssineet yhdessä jo monta vuotta, vaikka minä olen 9 -vuotias. Viime vuonna olimme luokittelussa kultasarjassa. Se oli todella hieno juttu.”
Äiti vei ensimmäiselle tanssitunnille
”Olin 4- vuotias, kun äiti vei minut ensimmäiselle tanssitunnille. Poikapari löytyi heti ja tanssimme yhdessä seuraavat 11 vuotta. Kun poika lopetti kansantanssin, niin minä jatkoin aikuisryhmässä”, toiminnanohjaaja Päivi Semeri kertoo.
Semerin molemmat vanhemmat harrastivat kansantanssia ja sen vuoksi harrastus löytyi niin sanotusti luonnollisesti. Aviomies, parhaat ystävät sekä lasten kummit Semeri on löytänyt tämän yhteisön kautta
”Lapsuuden harrastuksesta on tullut minulle elämäntapa. Olen ollut seurassa toiminnanohjaajana yli 20 vuotta. Sen lisäksi olen ohjannut lasten ja nuorten ryhmiä sekä istunut johtokunnassa vuosia. Olen siis saanut aika paljon harrastukseni myötä. Enemppää ei voi oikein toivoa.”
Lahdessa oli 1980 -luvulla kansantanssibuumi ja Lahden Tanhuujissa oli parhaimmillaan 1000 harrastajaa.
”Tänä päivänä Lahdessa voi harrastaa erilaisia tanssilajeja ja kilpailu on kovaa. On hienoa, että meillä on vielä yli 200 kansantanssijaa harrastustoiminnassa mukana. Hiphopit ja houset ovat ajan ilmiöitä, mutta kansantanssi on osa suomalaista perinteen siirtämistä jälkipolville.”
Lahden Tanhuujien toiminnanohjaaja Päivi Semeri ja tanssija Mikko Semeri.
Ujosta puupökkelöstä parkettien parhaimmistoon
”Isäni, joka on yksi Lahden Tanhuujien perustajajäseniä, innostui ohjaamaan lapsillensa laulu- ja tonttuleikkejä kotina. Ei hän liioin kysellyt lastensa innostusta asiaan. Tätä kautta olen itse löytänyt kansantanssiharrastuksen”, lahtelainen Mikko Semeri kertoo.
Tästä ryhmästä muodostui hieman myöhemmin Semerin kuutoset, ensimmäinen lapsiryhmä Suomeen.
”Nuorisoseurayhteisö on ollut hieno kasvuympäristö minulle. Harrastus on tuottanut minulle aina iloa. Olen löytänyt tässä yhteisössä paljon kavereita ja ystäviä.”
Semeri on kiitollinen siitä, että ujosta puupökkelöstä on tullut vuosikymmenten saatossa parkettien parhaimmistoa hyvän harrastuksen myötä.
”Ensimmäiset 20 vuotta harrastin kansantanssi Möysän Nuorisoseurassa ja Harjulan kansanopistolla. Parikymppisenä löysin Lahden Tanhuujat ja sen jälkeen se on ollut kotipesäni. Voin rehellisesti sanoa, että aikuisiällä kansantanssi on ollut hyvä kuntoilumuoto. Myös koordinaatiokyvyn ylläpito on tärkeä asia tällaiselle seniorille.”
Aktiivisena ja luovana urheilumiehenä Semeri oli pitkään mukana myös seuran urheilutoiminnassa.
”Aloitimme tämän yhteisön kanssa MM -Mölkyn Lahdessa. Näitä kilpailuja oli hauska olla järjestämässä.”
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu eli tuttavallisesti XAMK tarjoaa Sounds -väelle ja mikkeliläisille täysiverisen klubi-illan huippuartistin kera. Sounds -Klubi järjestetään Mikkelissä upouudella Saimaa Stadiumilla. Klubi avaa ovensa lauantaina 26.5. klo 18.00 ja illan ohjelma alkaa seitsemän aikoihin päättyen klo 22.00.
Sounds -Klubin pääesiintyjäksi saapuu kotimaisen poptaivaan uusin tähti Aleksanteri Hakaniemi. Hakaniemen debyyttialbumi julkaistiin helmikuussa ja se ampaisi heti julkaisuviikolla albumilistan kärkeen. Hän oli ehdolla kolmessa eri kategoriassa tämän vuoden Emma -gaalassa. Vaikka levyn julkaisusta on vain hetki, Aleksanteri Hakaniemeltä kuullaan jo uutta materiaalia. Uusin sinkku pelkääks vai rakastaks julkaistiin pari viikkoa sitten huhtikuun lopussa.
Keikan lisäksi teini-iässä katusoittajana aloittanut Aleksanteri kertoo Sounds -kansalle, miten hänestä tuli muusikko. Hakaniemi toteaa Sony Musicin haastattelussa seuraavasti: ”Mun oman elämän tehdasasetukset on aika ristiriitaiset. On huono itsetunto ja mokaamista ja uusia asioita pelkäävä Aleksanteri ja sit tosi yllytyshullu rohkea ja kaikkia etikettejä vastaan taisteleva kapina-Ale. Olenko nyt rohkea ja yritän, vai jätänkö kokeilematta, jotta mitään pahempaa ei tapahdu? Pääsääntöisesti oon aina kokeillut ja onhan tää ammatti ja meininki hullujen hommaa. Siks mä tätä rakastan”.
Lisää Aleksanterin ajatuksia muusikon ammatista pääsee kuulemaan klubi-illan aikana. Hänen lisäkseen Sounds -Klubilla kuullaan myös tapahtuman raatilaisten tarinoita muusikoksi tulemisesta ja musiikkialan arkipäivästä. Sounds -Klubilla tavataan muita nuoria ja kuullaan musiikista, mutta ennen kaikkea kuullaan musiikkia. Illan dj: nä toimii mikkeliläinen edm -tuottaja Brandan Adams. Klubille on vapaa pääsy.
Oletko ensikertalainen Nuorisoseurakokouksessa tai kaipaatko muistinvirkistystä kokouskäytännöistä, järjestötoiminnasta tai vinkkejä vaikuttamiseen?
Nyt sitä on luvassa: viiden verkkotapaamisen verran painavaa asiaa järjestödemokratiasta, vaikuttamisesta ja kokousten käytännöistä. Koulutukseen kuuluu viisi verkkotapaamista (23.8., 30.8., 13.9., 20.9. ja 4.10.) Kokonaisuus on laajuudeltaan yhden opintopisteen laajuinen, mikäli kurssilainen osallistuu myös itse kokoukseen.
Koulutus on nuorisoseuralaisille kokouspakettia lukuunottamatta ilmainen ja se tuotetaan yhdessä Kansalaisfoorumin kanssa.
Sottiisi-torstaina Tampereella päästään tanhumiehen kyytiin, kun ”Tanhumies Goes Beatles”! Tanssiryhmä Huuman sekä Laulu- ja soitinyhtye Riennon Tanhumies on Hannu Nipulin käsikirjoittama kantaesitys, jossa yhdistyvät tanssin riemu ja Beatlesin nostalgiset melodiat. Konsertin päätteeksi pääset itsekin tanssimaan iltatansseihin Katrilli Combon tahtiin. To 14.6. klo 22:00 – 24:00, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Leonardo-sali, liput 10 € tai Sottiisipassi. Osta liput Puodista http://puoti.nuorisoseurat.fi/fi/p/sottiisi
Vuoden 2018 valtakunnallinen kansantanssikatselmus Tanssiralli pyörähti käyntiin lauantaina 21.4. Pohjankartanossa Oulussa ja jatkui menneenä viikonloppuna 28.-29.4. Felix Krohn -salissa Lahdessa. Makupaloja Tanssirallin tunnelmista voi nauttia Nuorisoseurojen kuvagalleriassa ja Pispalan Sottiisin sunnuntaina 17.6. PriimaTiima-konsertissa.
Lahden Tanssirallissa nähtiin yhteensä 34 ryhmää, joista osallistui neljä ryhmää Kultahippu-sarjaan, 13 10-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan, kahdeksan 13-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan ja yhdeksän 16-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan. Kaikki ryhmät, jotka etukäteen ilmoittivat haluavansa taitosarjanimeämisen, nimettiin rauta -, pronssi -, hopea -tai kultasarjaan. Raadit jakoivat sarjanimeämiset ja kunniamaininnat sunnuntaina päätöstilaisuudessa. Jokainen ryhmä sai osallistumisesta kunniakirjan. Katso tulokset >
Arviointiraadit
Arviointityö toteutettiin tänä vuonna yhteistyössä Oulun amk:n kanssa. Kussakin raadissa oli vastaava opettaja ja kaksi opiskelijajäsentä, sekä sihteerit. Raati 1 arvioi 10-vuotiaat ja nuoremmat sekä Kultahippu-sarjan ja Raati 2 16-vuotiaat ja nuoremmat ja 13-vuotiaat ja nuoremmat. Lisäksi elävän musiikin arvioinnista vastasi Siina Toimela.
Raati 1:n jäseninä olivat Susanna Kivinen, Elias Martikainen, Siina Toimela, Maiju Laurila (sihteeri) ja Raati 2:n muodostivat Petri Hoppu, Eetu Laitinen, Anni Koponen, Elena Vuoksiola (sihteeri).
Kirjallisen palautteen työstämisessä olivat mukana lisäksi tanssinopettajaopiskelijat Béla Gazdag ja Siiri Suoniemi.
Lämmin kiitos kaikille Tanssiralli 2018 tapahtumaan osallistuneille! Viikonlopun aikana olemme saaneet nauttia upeista esityskokonaisuuksista ja yhteisistä onnistumisen hetkistä. Felix Krohn salin on täyttänyt huikea ja kannustava ilmapiiri molempina katselmuspäivinä.
Erityiskiitokset raati haluaa antaa ryhmien ohjaajien tukena työskenteleville apuopettajille. Jatkossa raati kannustaa ryhmiä esiintymään myös ilman ohjaajien tukea, jotta lapset pääsevät keskenään näyttämään omaa osaamistaan näyttämölle.
Nähtyjen esitysten aiheet olivat ajankohtaisia ja oivaltavia. Esitykset elävät vahvasti kiinni tässä ajassa. On mahtava nähdä, että ryhmät, ohjaajat ja koreografit eivät tyydy tavanomaisiin ratkaisuihin, vaan he ovat rohkeasti luovia ja konventioita haastavia.
Viikonlopun aikana on myös saatu nauttia upeasta tanssijantyöstä. Varsinkin alle 16-vuotiaiden sarjassa tanssitekninen taso on ollut tänä vuonna erityisen hyvä. Motivaatio ja halu kehittyä paistaa esiintyjistä läpi. Yleisesti voi sanoa, että tanssijoiden kehon käyttö on edistynyt huimasti viimeisessä 10 vuodessa. Raati on vaikuttunut siitä, että palautetta voidaan nykyään antaa jo hyvin hienovireiselläkin tasolla.
Toivottavasti tämä tekninen taso säilyy jatkossakin, vaikka viime vuosina tarinankerronta onkin noussut esityksissä usein keskiöön. Sinällään siinä, että tarinallisiin elementteihin käytetään paljon paukkuja, ei ole mitään pahaa, kunhan kansantanssiryhmien perustanssitaito ei jää ilmaisun jalkoihin.
Alle 10-vuotiaiden sarjassa raati havaitsi, että muut asiat olivat ajoittain jo kiilanneet tanssitaidon edelle. On hienoa, että aiempina vuosina raatien peräänkuuluttamiin lasten omasta maailmasta kumpuaviin aiheisiin on nyt tartuttu. Jatkossa on vain pidettävä vielä tarkemmin kiinni siitä, että tanssi ja ilmaisu kulkevat rinnakkain teoksissa. Tavoitetila on, että tanssitekniikka ja ilmaisu eivät ole toisiaan poissulkevia joko–tai -vaihtoehtoja, vaan sekä ilmaisulle että kansantanssin perustekniikalle on yhtä ponnekkaasti tilaa teoksissa.
Raadin mielestä kultahippusarjassa ja alle 10-vuotiaiden sarjassa on ollut Lahdessa ilahduttavan runsaasti laulua ja monipuolista äänenkäyttöä. Raadit kannustavat, jälleen kerran, ryhmiä etsimään mahdollisuuksia tanssijoiden ja muusikoiden yhteistyöhön.
Nykypäivänä keskiöön nouseva elämysten jatkuva kaipuu, haastaa varmasti myös tanssinopettajia. Raati rohkaiseekin ryhmiä hyödyntämään suomalaisen folkloren rikasta tarinaperinnettä ihan perusrutiinienkin opetuksessa. Kansantanssi on täynnä tarinoita ja Suomi on sellainen maa, jossa jokaisella kivellä ja kannollakin on oma tarinansa, kun vain jaksaa penkoa arkistoja.
Raati toivottaa kaikille leikkisää ja tanssintäyteistä loppukevättä. Nauttikaa yhdessä tekemisestä, luottakaa kansantanssin perusasioihin ja kannustakaa toisianne leikkiin!
Tarkempi yleispalaute ja ryhmäkohtainen kirjallinen palaute julkistetaan kevään aikana.
OSALLISTUNEET RYHMÄT JA SARJANIMEÄMISET
Kultahippu -sarja
Himpulat, Lahden Tanhuujat
Hilpakat, Lahden Tanhuujat
Nillat ja Nuutit, Hollolan Nuorisoseura
Vipinät, Kerkkoon Nuorisoseura
10-vuotiaat ja nuoremmat
Lystikkäät, Jämsän Tanhuujat, RAUTA
Karkelo, Klaukkalan Nuorisoseura, RAUTA
Viima, Jokioisten Nuorisoseura Tahdittomat, RAUTA
Jekku, Karjalan Nuoret, PRONSSI
Haipakat, Lahden Tanhuujat, RAUTA
Motoran Nopsakat, Nuorisoseura Motora, RAUTA
Lindat ja Leevit, Hollolan Nuorisoseura, PRONSSI
Ritinät, Kerkkoon Nuorisoseura, RAUTA
Mattien ja Maijojen Minit, Matit ja Maijat, PRONSSI
Syyskuun lopussa Joensuuhun odotetaan noin 500 nuorisoseuralaista, kun kaupunkiin saapuvat ympäri Suomea sekä järjestön liittokokousväki että teini-ikäiset kansantanssijat.
Nuorisoseurakokous kokoaa yhteen ja linjaa suuntaviivat toiminnalle
Joensuuhun odotetaan ennätysmäärää kokousosallistujia kaikkien aikojen Nuorisoseurakokoukseen. Nuorisoseurakokous on järjestön ylin päättävä elin, joka valitsee liiton valtuuston sekä päättää toiminnan suuntaviivoista seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Nuorisoseurakokous järjestetään joka 3. vuosi. Tänä vuonna kokous on 28.-30.9.2018 Joensuussa Sokos Hotel Kimmelissä. Jokainen nuorisoseura saa lähettää omat edustajansa kokoukseen ja edustajia kaupunkiin saapuukin Lappia ja Etelä-Pohjanmaata myöten. Kokouksen ympärille on järjestetty myös koulutuksellista ja yhteisöllistä ohjelmaa karjalaisia perinteitä ja maakunnan vahvuuksia unohtamatta.
Dääns -leirillä 150 nuorta kansantanssijaa kohtaa toisensa
Nuorisoseurakokouksen kanssa samaan aikaan kaupunkiin saapuu myös järjestön nuorta voimaa, kun teini-ikäisille kansantanssijoille suunnattu Dääns-leiri saapuu kaupunkiin ensimmäistä kertaa. Syksyisin toteutettava leiri myydään jo keväällä täyteen ja se toimii hyvänä lähtölaukauksena uuteen kauteen. Leirillä tanssin ammattilaiset sparraavat nuoria eri lajeissa. Tärkeää on myös toisiin kansantanssin harrastajiin tutustuminen ja yhteinen illanvietto.
Edellisen kerran Joensuussa juhlittiin yli 30 vuotta sitten
Edellisen kerran nuorisoseuralaiset ovat vallanneet kaupungin vuonna 1987, kun Joensuussa juhlittiin Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlaa ja Suomen Nuorisoseurat ry:n 90-vuotisjuhlaa toteuttamalla laululavalla suuri Kaikukeihäs-teos, jossa 2000 nuorisoseuralaista esiintyi. Juhlallisuuksissa esiintyi tuolloin myös Sari Kaasisen johtama Värttinä-yhtye Rääkkylästä, Rasivaaran Nuorisoseurasta.
Kokoushistoriaa selatessa täytyykin kääntää useampi sivu ennen kuin päästään Pohjois-Karjalaan. Nuorisoseurajärjestö piti alkuaikoinaan kesäkokouksen, joka toimi jokseenkin samalla periaatteella kuin liittokokous edelleenkin. Kesäkokoukseen saivat osallistua kaikki jäsenyhdistykset ja siellä luotiin suuria linjoja toimintaan. Nuorisoseurojen kevätkokous pidettiin Joensuussa vanhalla Niittylahden opistolla 1914, olihan opisto Hakulisten myötä muodostonut tärkeäksi nuorisoseuratoiminnan keskukseksi. Paikalla oli tuolloin edustus 60 nuorisoseurasta ja jopa 19 sanomalehden edustajat. Kokouksessa esiintyi Värtsilän Nuorisoseura näytelmällään Simo Hurtta, joka oli tehnyt kokousväkeen erityisen vaikutuksen.
EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) tuli voimaan Suomessa 25.5.2018
Uusi henkilötieto koskee kaikkia yhdistyksiä. Sinunkin.
Henkilötietoja ovat kaikki ne tiedot, joista voi suoraan tai epäsuorasti johtaa tunnistettavissa oleva henkilö. Esimerkiksi nimi, valokuva, sähköpostiosoite tai IP-osoite. Rekisteri muodostuu henkilötiedoista: puheenjohtajan muistikirjassa oleva jäsenluettelo tai verkkosivuilla oleva valokuvagalleria ovat henkilötietorekistereitä. Laatikaa lista kaikista seurassa käytössä olevista rekistereistä. Jos rekisteriä ei enää tarvita, luopukaa sen käytöstä ja tuhotkaa se. Jos jatkatte/aloitatte rekisterin käyttöä, pitää siinä noudattaa lain mukaisia periaatteista
Henkilötietojenkäsittely taas voi olla tietojen keräämistä, säilyttämistä, järjestämistä, siirtämistä, käyttämistä tai poistamista.
Jos käytätte Nuorisoseurarekisteriä, siihen on olemassa asetuksen mukainen seloste. Linkin selosteesen löydät Nuorisoseurarekisterin sivulta.
Jokaisesta rekisteristä on oltava rekisteriseloste. Voit ladata pohjan Nuorisoseurojen työkalupakista tai tämän linkin kautta. Selosteesta on selkeällä kielellä näyttävä, mitä kerätyillä tiedoilla tehdään ja kuka sen tekee.
Nuorisoseuroissa asian käsittelemiseksi olemme koonneet oheen keskeiset asiaa koskevat periaatteet ja toimenpiteet (tietosuojaperiaatteet):
Käyttötarkoituksen periaate: Tietojen määrän ja säilytysajan on vastattava käyttötarkoitusta. Jäseniltä saa kerätä vain ne tiedot, jotka ovat yhdistyksen pyörittämisen kannalta olennaisia, ja niitä säilyttää vain sen ajan kuin on tarpeellista. Toimenpide: Mitä tietoja keräätte ja mihin tarkoituksiin niitä käytetään? Kirjoittakaa ne ylös.
Täsmällisyyden periaate: Tämä tarkoittaa käytännössä, että tiedot eivät saa olla vanhentuneita, epätarkkoja tai väärin. Toimenpide: miten huolehditte, että rekisteri on ajan tasalla? Miten ja milloin poistatte tietoja reksiteristä?
Suojauksen periaate: Tietojen suojaus on oltava kunnossa. Suojauksen pettämiseen on varauduttava. Jos ohjaaja unohtaa lapsiryhmän nimilistan harjoituspaikan pöydälle, se on tietoturvaloukkaus. Riskien arviointi: Identiteettivarkaudet ja tietovuodot ovat lisääntyneet ja niitä pyritään uudella asetuksella hillitsemään. Mitä tunnistettavammassa muodossa henkilötieto on, mitä arkaluontoisempaa se on ja mitä pitkäaikaisempaa sen käyttö, sitä suuremmat riskit ja velvoitteet. Toimenpide: kartoittakaa riskit ja miettikää, miten niihin varaudutaan.
Tietojen käsittelyn peruste: Jotta tietoja saa kerätä ja säilyttää, pitää sille olla hyväksyttävä selitys eli peruste. Perusteen pitää olla joku seuraavista: suostumus, sopimus, laki, rekisteröidyn suojaaminen, julkinen tehtävä tai oikeutettu etu. Yhdistyslaissa sanotaan: ”Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka.” Tällöin perusteena on laki. Jos seura kerää muitakin tietoja (osoite, sähköpostiosoite ym.), sille pitää saada jäsenen suostumus. Toisaalta peruste voi olla oikeutettu etu, koska osapuolten välillä on merkityksellinen suhde − jäsenyys. Henkilön pitää luovuttaa tietonsa vapaaehtoisesti ja tietoisesti. Toimenpide: Mikä on tietojen keruun ja säilytyksen peruste? Onko jäsenlomakkeessa selkeästi ilmaistu, mihin käyttöön henkilö antaa suostumuksen? Ketkä seurassa näkevät tai muokkaavat tietoja?
