Blog

  • Moniääninen Harrastajateatterikesä puhui yksinäisyydestä

    Moniääninen Harrastajateatterikesä puhui yksinäisyydestä

    1000 euron rahapalkinto jaettiin eilen päättyneessä Harrastajateatterikesässä Jyväskylässä kolmen näytelmän kesken.

    Orimattilan Teatterin Madaamit-näytelmä palkittiin 500 euron palkinnolla, helsinkiläinen Leichner & Klemettinen työryhmän näytelmä Nuoren Wertherin kärsimykset palkittiin 300 euron palkinnolla ja hämeenlinnalaisen Ofelia-ryhmän Arjen yksinäiset -näytelmä 200 euron palkinnolla.

     

    Suomen Harrastajateatteriliiton 45. Harrastajateatterikesä kokosi viikonlopun aikana runsaasti yhteen harrastajateatterilaisia ja teatterin ystäviä. Jyväskylän kaupunginteatterin pienen näyttämön katsomo täyttyi 95-prosenttisesti kerta toisensa jälkeen. Esitysten yhteiseksi teemaksi nousi yksinäisyys – yksin jääminen elämässä, parisuhteessa, kaikessa.

     

    Esitykset valinnut näyttelijä Tapani Kalliomäki sai kiitosta festivaalin tarjonnasta, joka oli monipuolinen läpileikkaus suomalaisesta harrastajateatterikentästä, ajasta, jota elämme ja asioista, joita teatterilaiset haluavat puhua.

     

    Yksikään esitys ei jättänyt yleisöä kylmäksi, vaan vilkas ajatustenvaihto nähdystä ja koetusta jatkui pitkään. Teatterin tehtävä on vaikuttaa, osua, kolauttaa ja sysätä ajatuksia eteenpäin, moneenkin suuntaan. Tässä mielessä festivaali täytti komeasti tehtävänsä. Harrastajateatterikentän taitavuus, suunnaton yhteisöllisyys ja tekemisen riemu välittyivät yleisöön esitys esitykseltä.

     

    Raadissa työskennelleet näyttelijät Malla Malmivaara ja Hanna Liinoja sekä draamakasvatuksen yliopistonopettaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja Mika Terävä kiittelivät esitysten tasoa tasaiseksi ja kovaksi.

    ”Jokainen esitys perusteli itsensä ja joka ryhmällä oli mieletön energia. Olo on kulttuurillisesti ravittu – koimme jäävämme saamapuolelle”, raati summasi tuntojaan.

    Teatterikuraattori Antti Niskanen pitää hienona asiana, että Jyväskylän kaupunginteatteri on se paikka, jonne harrastajateatterilaiset kokoontuvat kerran vuodessa katsomaan toisensa esityksiä, tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan yhteisen asian äärelle.

    ”Esitysten monimuotoisuus puhutteli ja osoitti sen voiman, miten omaäänisiä esityksiä he tekevät. Tuntuu palkitsevalta pitkän viikonlopun jälkeen, että on saanut nähdä näin erilaisia esityksiä”, Niskanen sanoo.

     

    Kunniamaininnat:

     

    Kunniamaininnoilla palkittiin Kuusamon Näyttämö yhteisöllisyyden korostamisesta ja vahvistamisesta, Ofelia-ryhmän Neea Viitamäki koskettavasta ja rehellisestä näyttelijäntyöstä ja sama ryhmä Arjen yksinäiset -näytelmän käsikirjoituksesta, joka luo viehättävän nyrjähtäneen ja absurdin rehellisen maailman, jossa mikä tahansa on mahdollista.

    Kunniakirjalla palkittiin myös Nuoren Wertherin kärsimykset -monologin esittänyt Benjamin Klemettinen erityisen tarkasta, hienovireisestä, fyysisesti ja hienosti sisäistetystä tekstistä.

    Orimattilan Teatterin Madaamit -näytelmän ohjannut Eppu Gustafsson palkittiin kunniakirjalla tarkasta ja rytmin merkityksen sisäistäneestä ohjauksesta, joka mahdollistaa nerokkaan, röyhkeän, kauniin ja koskettavan näyttelijäntyön.

    Helsingin Gayteatteri HGT palkittiin kunniakirjalla teatterin keinoin rakennetuista yhteiskunnassa vahvasti kiinni olevista riemukkaista, koskettavista ja energisistä revyyreiveistä.

    Erityiskunniamaininta ojennettiin Laukaan Teatterin Viimeiset mitalit -näytelmän esittäneille Päivi Hammarén-Jokelalle, Maria Sunikalle ja Markku Häkkiselle pitkästä ja ansiokkaasta urasta harrastajateatterikentällä.

    Kuvat: Eija Jokilahti

     

    Lisätietoja

    Mari Saarinen

    Suomen Harrastajateatteriliitto

    050-4682138

    mari.saarinen@shtl.fi

  • Sottiisin pääjuhlan taltiointi ”Työ ja ilonpito” nyt Youtubessa!

    Sottiisin pääjuhlan taltiointi ”Työ ja ilonpito” nyt Youtubessa!

    Suuret kiitokset vielä kerran kaikille Pispalan Sottiisiin 2018 osallistuneille esiintyjille, talkoolaisille ja yleisölle upean kesäisestä kansantanssiviikosta Tampereella! Mahtava liki tuhannen tanssijan suurteos Työ ja ilonpito nähtiin TähtiAreenalla lauantaina 16.6., jonka videotaltiointi on nyt katseltavissa kokonaan netissä täällä.
    ​Näihin kuviin, näihin tunnelmiin – ja kohti Pispalan Juhla-Sottiisia. Juhla-Sottiisi järjestetään 10.-14.6.2020 jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä Pispalan Sottiisista.

  • Harrastajateatteriliiton kuulumisia: Harrastajateatterikesä lähestyy

    Harrastajateatteriliiton kuulumisia: Harrastajateatterikesä lähestyy

    45. Harrastajateatterikesä käynnistyy Jyväskylän kaupunginteatterilla perjantaina 17.8. Harrastajateatterikesään haki 25 esitystä, joista 6 valittiin kesän 2018 ohjelmistoon. Valinnat teki näyttelijä Tapani Kalliomäki.

    Ofelia-ryhmän Arjen yksinäiset avaa Harrastajateatterikesän

    Ofelia-ryhmä - Arjen yksinäiset - Kuvaaja Arttu LuukkonenHämeenlinnalaisen Ofelia-ryhmän Arjen yksinäiset kurkottaa erittäin mielenkiintoisella ja raikkaalla tavalla kohti absurdia ja eri aikatasoja. – Nautittavaa heittäytymistä, herkkyyttä ja lämpöä. Hienon ohjauksen kruunaa näyttelijöiden avoimen henkilökohtainen ote, toteaa Kalliomäki. Henkilöiden ja tarinan matkaan mahtuu niin Marilyn Monroe, James Dean kuin Ofeliakin. Esitys on taitava tragikomedia, joka naurattaa, koskettaa ja onnistuu olemaan arvaamaton ja yllättävä. Arjen yksinäiset on näyttelijänä tunnetun Ria Katajan ensimmäinen ohjaustyö.

    Perjantain toisena esityksenä nähtävä Leichner & Klemettinen työryhmän Nuoren Wertherin kärsimykset on Kalliomäen mukaan ilmaisultaan täynnä maanista riemua, roihuavaa raivoa sekä pakahdutetun surun luomaa energistä haltioitumista. Nuoren Wertherin kärsimykset on puheenvuoro yksinäisille, joiden unelmat jäivät toteutumatta. – Nuoruuden into ja tekemisen riemun liekki palavat kauniisti tässä monologissa, summaa Kalliomäki. Työryhmän jäsenet ovat osallistuneet menestyksekkäästi Harrastajateatterikesään myös Jyväskylässä vuonna 2016 Ilves-Teatterin alaisuudessa Paratiisi -esityksellä.

    Lauantain aloittava Kuusamon Näyttämön Neljäntienristeys saa Kalliomäeltä kiitosta niin roolisuorituksia kuin koko esitystä leimaavasta terveestä anteeksipyytelemättömyydestä ja vahvasta kollektiivisuuden tunteesta, joka siirtyy katsojalle lämpönä ja ymmärryksenä tarinan henkilöitä kohtaan. Neljäntienristeyksessä Suomen historiaa käydään läpi samalla kun seurataan mielenkiintoista näyttämöllepanoa sukupolvitarinasta. – Hieno esitys siitä miten ihmisten persoonat rakentuvat historiansa, menneisyytensä kautta, Kalliomäki kehuu. Ohjaustyön on tehnyt Ahti Ahonen. Kuusamon Näyttämön esitys on loppuunmyyty.

    Lauantain toisena esityksenä nähtävä Orimattilan teatterin Madaamit puolestaan on provokatiivinen komedia äitiydestä, väsymisestä ja lapsiperheen arjesta. Esityksen on ohjannut Eppu Gustafsson. Perheen mullistukset ja paineet avioerosta tarjoillaan tragikomedian muodossa ja sisältö on näin helposti vastaanotettavissa. Arjen raadollisuus käsitellään vapauttavan naurun kautta. – Esitys antaa varmasti lohtua ja pilkettäkin silmäkulmaan monille lasten kanssa ruuhkavuosia eläville, arvelee Kalliomäki.

    Toisen festaripäivän päättävä Laukaan Teatterin Viimeiset Mitalit on puheenvuoro ja oodi vanhuksille, jonka on ohjannut Aila Lavaste. Esitys nostaa esille ihmiset, jotka ovat intohimoineen ja pelkoineen elämänsä loppupuolella. – Ihminen kantaa mukanaan kaiken eletyn elämän, mutta miten selvitään matkan varrella syntyneiden haavojen yli. Voiko ihminen hyväksyä itsensä, ellei hyväksy historiaansa?

    ”Kaikki synti tulee Ruotsista ja hyvä harrastajateatteri tulee Suomesta.”

    Helsingin Gayteatteri - Olitko Sinä? Homomman Suomen historia 2.0 - Kuvaaja Ingemar RaukolaSunnuntaina festarit päättävää Helsingin Gayteatteri HGT ry:n esitystä Olitko Sinä? Homomman Suomen historia 2.0 Kalliomäki kuvailee ajankohtaiseksi, tärkeäksi, yhteiskuntakriittiseksi ja karnevalistiseksi kokonaisuudeksi, jossa rakkaus voittaa. – Esitys puhuu vahvasti vähemmistöjen, rakkauden ja suvaitsevaisuuden puolesta ja siinä on raikas ja häpeilemätön ote, kehuu Kalliomäki näkemäänsä. Esityksen innoittamana Tapani Kalliomäki toteaa pilke silmäkulmassaan että ”Kaikki synti tulee Ruotsista ja hyvä harrastajateatteri tulee Suomesta.” Gayteatterin esityksen on ohjannut Kim Gustafsson.

    Raadissa Malla Malmivaara, Hanna Liinoja ja Mika Terävä

    Tapahtumaviikonloppuna 17. – 19.8. Jyväskylän kaupunginteatterissa esityksiä arvioi omalta kantiltaan myös tapahtuman raati. Raadissa ovat näyttelijä Malla Malmivaara, draamakasvatuksen yliopistonopettaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja Mika Terävä sekä Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä Hanna Liinoja. Raati antaa palautteen jokaisesta esityksestä työryhmälle ja jakaa tapahtuman päätteeksi päätöstilaisuudessa sunnuntaina yhteensä 1000€ edestä stipendejä, sekä kunniamainintoja. Yleisö puolestaan pääsee keskustelemaan esityksistä valitsija Tapani Kalliomäen johdolla suosituissa Jälkilöylyissä jokaisen esityksen jälkeen. Tapahtuman järjestävät Suomen Harrastajateatteriliitto ja Jyväskylän kaupunginteatteri.

    Harrastajateatterikesän lippuja voi ostaa Jyväskylän kaupunginteatterin lippumyymälästä sekä lippu.fi:stä.

    Ohjelmistoon voi tutustua lisää osoitteessa www.harrastajateatterikesa.fi

  • Kansallista kesäteatteripäivää juhlitaan perjantaina 29.6.

    Kansallista kesäteatteripäivää juhlitaan perjantaina 29.6.

    Teatterin tiedotuskeskus TINFO on julistanut Kansallisen kesäteatteripäivän, joka on tänä vuonna 29.6.2018, vilkkaimman teatteriviikonlopun perjantaina. Kesäteatteri on kiinteä osa suomalaista teatterikulttuuria ja ansaitsee oman juhlapäivänsä.

    Kansallista kesäteatteripäivää juhlittiin ensimmäistä kertaa perjantaina 1.7.2016, joka oli sinä vuonna ylivoimaisesti suosituin kesäteattereiden ensi-iltapäivä. Ajatus herätti innostusta, joten merkittävää suomalaista kesäilmiötä päätettiin juhlia myös jatkossa.

    TINFO kerää kesäteatterien ensi-illat avoimeen verkkopalveluun. Palvelusta löytyy noin nelisensataa ensi-iltaa. Kesäteatterikausi alkaa perinteisesti vappuaatosta ja jatkuu elokuun loppuun. 

  • Sottiisin pääjuhlassa Työtä ja ilonpitoa sadan vuoden takaa

    Pispalan Sottiisin pääjuhla Työ ja ilonpito on tanssillinen kokonaisuus, jossa liikutaan työn ja työväen maailmasta lasten ja nuorten leikkiin, herraskaisten tansseihin ja lopulta kaiken kansan yhteistanssiin.

    Sata vuotta sitten kaikki oli kovin toisenlaista. Vastahan Finlaysonin Plevnan kutomosaliin oli syttynyt ensimmäinen sähkövalo vuonna 1882. Koskia valjastettiin tehtaiden tarpeeseen.

    Katukivillä kuuluu pienten jalkojen ääniä ja ilon kiljahduksia. Juoksuaskelin kokoontuvat lapset leikkimään ja laulamaan. Kuka ei ehdi kyykkyyn ja kenestä tulee litta?

    Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

    Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

    Tehdaskaupungin salongeissa kajahtavat tanssin sävelet. Kristallikruunujen välkkeessä kavaljeerit hakevat daamejaan franseesiin ja polkkaan.

    Päivä kääntyy kohti iltaa ja työväki kokoontuu tehtaan varjoista tansseille, soitoille ja lauluille. Illanvietoissa torppien tytöt ja pojat etsivät uusia ystäviä ja kumppaneita.

    Taustalla kaikuu epävarmuus tästä päivästä ja toivo paremmasta huomisesta.

    Tanssi yhdistää säätyjä ja synnyttää tarinoita uuden kansakunnan astuessa ensiaskeliaan.

    Musiikista vastasi Suistamon Sähkö.

    Esityksen jälkeen hyvä fiilis.

    Kuvat: Petri Kivinen

  • Suomalaisen kansantanssin ikoni Antti Savilampi nimetty Kansantanssikiltaan

    Suomalaisen kansantanssin ikoni Antti Savilampi nimetty Kansantanssikiltaan

    Antti Savilampi on nimetty Suomen Nuorisoseurojen Kansantanssikiltaan. Savilampi on tanssija, tanssinopettaja, ohjaaja ja koreografi. Hän on toiminut kansantanssin parissa yli 50 vuotta ja hänen merkityksensä suomalaisen kansantanssin arvostukseen ja sen kehittymiseen on ollut valtaisa. Nimitys julkistettiin kansantanssin ja -musiikin festivaali Pispalan Sottiisissa perjantaina 15.6.

    Kestilässä, Pohjois-Pohjanmaalla syntynyt Antti Savilampi sai kipinän kansantanssiin syksyllä 1965, jolloin hän aloitti puuseppäopinnot Pohjois-Pohjanmaan Keskusammattikoulussa. Antti meni mukaan tyttöjen liikunnanopettajan Elsi Niinimaan vetämään tanhukerhoon, ja siitä se alkoi, kipiniöinti, joka on jatkunut jo vuosikymmeniä.

    Tällä hetkellä Savilampi opettaa kansantanssia muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja kiertää ympäri Suomea vetämässä kursseja. Etusijalla ovat kuitenkin ohjaaminen ja koreografioiden laatiminen. Tanssiminenkaan ei ole unohtunut, sillä Antti tanssii aikuisten tanhuryhmä Kärrissä, joka on toiminut ilman taukoa 50-luvulta asti.

    Savilampi tunnetaan kansantanssipiireissä erityisesti yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin luojana. Tapahtumiin hänet pyydetään vetämään huutokatrillia, johon voivat osallistua niin vasta-alkajat kuin edistyneet. Huutokatrillissa yksinkertaiset askelkuviot harjoitellaan ensin yhdessä. Tanssin alkaessa ohjaaja ”huutaa” aina seuraavan kuvion.

    Savilammelle on aikaisemmin myönnetty tanssitaiteen valtionpalkinto vuonna 2010 ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlan mestarikansantanssijan arvonimi vuonna 2011.

    Nuorisoseurojen Kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kansantanssimestarit nimeää Suomen Nuorisoseurojen hallitus joka toinen vuosi. Killan jäseniä kutsutaan tanssimestareiksi.

    Antti Savilampi tunnetaan yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin tekijänä. Kuvaaja: Petri Kivinen
  • Monikulttuurisuutta nuorisoseuroissa 2/4: Kommunikointi ja tiedottaminen ryhmässä

    Monikulttuurisuutta nuorisoseuroissa 2/4: Kommunikointi ja tiedottaminen ryhmässä

    Moikka! Nuorisoseura-kaks-piste-nollan Katri täällä taas kirjoittelee. Tämä blogiteksti sisältää pohdintoja kommunikointiin ja tiedottamiseen liittyvistä asioista monikulttuurisessa ja monikielisessä kerhotoiminnassa. Tämä osa on jatkoa edelliseen osaan, joka sisälsi kiteytyksiä käsitteistöstä ja vinkkejä monikulttuurisen toiminnan järjestäjälle.

    Vinkkejä kommunikointiin ja tiedottamiseen monikulttuurisessa ryhmässä

    Kuten edellisessäkin blogin osassa totesin, harrastustoiminnassa monikulttuurisessa ympäristössä on pohjimmiltaan kyse ihmisten kohtaamisesta ihmisinä ja yksilöinä. Mikäli kyse on monikielisestä ryhmästä ja tavoitteellisesta toiminnasta, on kuitenkin hyvä pyrkiä varmistumaan siitä, että asiat tulisivat mahdollisimman ymmärretyiksi, ja että ymmärrys on yhteinen. Toisin sanoen pyrkiä siis välttymään suuremmilta väärinkäsityksiltä, mitä yhteisen kielen puute voi aiheuttaa.

    Kohtaamissani maahanmuuttajaperheissä on ollut usein se tilanne, että lapset ovat suomen kielessä etevämpiä kuin perheen vanhemmat. Lapset oppivat tietoja ja taitoja, myös kielen, todella nopeasti, etenkin koulumaailmassa, mutta myös muussa harrastustoiminnassa ja kanssakäymisessä. Jos lapsi on jo hyvin etevä kielessä ja sen oppimisessa, voi häntä käyttää apuna myös vanhemman kanssa kommunikoimisessa. Ja avuksi voi aina pyytää esimerkiksi tulkkia, sosiaaliohjaajaa tai jotakuta kieltä osaavaa henkilöä. Pyri kuuntelemaan myös vanhempien toiveita ja tavoitteita lasten kerhotoiminnalle, ja ota niistä koppia mahdollisuuksien mukaan. Kirjalliseen viestintään ja tiedottamiseen hyödynnettäväksi löytyy käännösmateriaaleja Nuorisoseurojen työkalupakista.

    Vuorovaikutustilanteissa puheen lisäksi elekielellä on suuri merkitys. Mikäli kieli ei kanna, käytä eleitä apuna. Tässä kuitenkin kannattaa huomioida, että elekielenkin merkitykset voivat erota eri kulttuureissa, kuten myös tilan ja hiljaisuuden merkitykset. Avoin mieli, hymyilevät kasvot ja mahdollisimman selkeä ja yleiskielinen puhetapa auttavat monissa tilanteissa.

    Kuten joku viisas on keksinyt, asioita oppii harjoittelemalla. Niin myös kommunikoimaan oppii kommunikoimalla. Luin Alitolppa-Niitamon ”Kun kulttuurit kohtaavat” -kirjasta (1994), että suuri osa ihmisen sopeutumisesta on sopeutumista uudessa maassa vallitseviin kommunikaation tapoihin ja sääntöihin. Kommunikaatiokyky lisää turvallisuuden tunnetta, itseluottamusta sekä kontrollin tunnetta suhteessa omaan ympäröivään elinympäristöön. Lähtökohtaisesti kommunikointi tutustuttaa, kotouttaa, kotiuttaa ja lähentää ihmisiä.  People, let’s communicate!

    Seuraavissa osioissa tulossa:

    • Vinkkejä monikulttuuristen lasten kohtaamiseen ja ohjaamiseen
    • Kirjallisuus- ja linkkivinkkejä monikulttuurisuudesta

    Tämä blogisarja on osa Nuorisoseura 2.0 -hanketta, joka kehittää aiempaa monikulttuurisempaa nuorisoseuratoimintaa.

  • Monikulttuurisuutta nuorisoseuroissa 1/4: käsitteet haltuun ja vinkkejä järjestäjälle

    Monikulttuurisuutta nuorisoseuroissa 1/4: käsitteet haltuun ja vinkkejä järjestäjälle

    Nuorisoseurojen ovet ovat auki kaikenlaisille ihmisille. Mutta joillekin kohderyhmille ovet saattavat olla niin hyvin piilossa, ettei sillä ole väliä, ovatko ne auki vai kiinni. Olen Katri, Nuorisoseurojen työntekijä Pohjois-Karjalassa, ja tehtäväni on rakentaa polkuja ja viitoitusta nuorisoseurojen oville.

    Neljäosaisessa blogisarjassa jaan vinkkejä monikulttuurisen toiminnan toteuttamiseen järjestössä. Blogin aiheet ovat Nuorisoseurojen KNoppi-koulutuksen monikulttuurisuusmateriaalin sisällöistä, jota on rakennettu Nuorisoseura 2.0 –hankkeessa. Blogi on suunnattu erityisesti nuorisoseuratoimijoille, mutta blogista saa vinkkejä myös muuhun harrastustoimintaan.

    • Osa 1: Monikulttuurinen ohjaus ja vinkkejä monikulttuurisen toiminnan järjestäjälle
    • Osa 2: Vinkkejä kommunikointiin ja tiedottamiseen monikulttuurisessa ryhmässä
    • Osa 3: Vinkkejä monikulttuuristen lasten kohtaamiseen ja ohjaamiseen
    • Osa 4: Kirjallisuus- ja linkkivinkkejä monikulttuurisuudesta

    Monikulttuurinen ohjaus ja vinkkejä toiminnan järjestäjälle

    Ota käsitteet haltuun: monikulttuurisuus, moninaisuus, maahanmuutto

    Monikulttuurisen ja monikielisen toiminnan käsitteistöön on varmasti hyvä hieman tutustua kokonaisuuksien hahmottamiseksi, näin ainakin itse tein. Käsitteisiin ei kuitenkaan kannata takertua liiaksi, sillä kysehän toiminnassa on kuitenkin ihmisten kohtaamisesta yksilöinä, sellaisina kuin kukin on.

    Long story short… Monikulttuurisessa ohjaamisessa eri kulttuureista tulevat ihmiset kohtaavat. Esimerkiksi ohjaaja ja osallistuja voivat edustaa eri kulttuuritaustoja. Monikulttuurisessa ryhmässä voi olla esimerkiksi lapsi, joka on vasta maahan muuttanut, pitkään maassa asunut, toisen tai kolmannen sukupolven edustaja tai monikulttuurisen perheen lapsi.

    Monikulttuurisella väestöllä tarkoitetaan yleensä henkilöitä, joilla on eri etninen tausta tai muu kuin suomalainen syntyperä. Monikulttuurisuuden ohella voidaan puhua myös moninaisuudesta, sillä jokaisella meistä on hyvin moninainen ja moniulotteinen identiteetti, johon osaltaan myös kulttuuriset piirteet vaikuttavat. Maahanmuuttaja puolestaan on yleensä yleiskäsite ihmiselle, joka on muuttanut maasta toiseen. Sillä viitataan yleensä henkilöön, joka on syntynyt kontekstiin nähden ulkomailla. Maahan muuttamiselle voi olla monia eri perusteita. Käsitteisiin voi käydä tutustumassa mm. www.kotouttaminen.fi-sivulla tai THL:n sivulla.

    Viisi vinkkiä monikulttuurisen toiminnan järjestäjälle

    1. Vähintään kaksi ohjaajaa. Omassa Luova lava -kerhossamme totesimme, että monikulttuurisella ja monikielisellä lapsiryhmällä olisi hyvä olla vähintään kaksi ohjaajaa, jotta apukäsiä ja -silmiä riittäisi tukemaan ohjaamista, ja jotta jokainen lapsi tulisi kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi. Monikielisessä ryhmässä kommunikointi voi vaatia erityistä keskittymistä ja monenlaisia menetelmiä, joissa useamman ohjaajan läsnäolo helpottaa ohjaustilanteen etenemistä.
    2. Tukea ohjaajalle: materiaaleja, menetelmiä. Toiminnan järjestäjätahon on hyvä pohtia, minkälaista tukea voi tarjota ohjaajalle monikulttuurisen tai monikielisen ryhmän ohjaamiseen. Tähän pätee mielestäni hyvin yleiset jutut, mitä kerhonohjaaja ylipäänsä voisi minkä tahansa ryhmän ohjaamisen tueksi tarvita. Näitä voisivat olla esimerkiksi erilaiset ohjausmateriaalit ja -menetelmät, verkosto-osaaminen, ohjaajaresurssit tai muu tieto, taito tai vinkit, joista voisi olla hyötyä.
    3. Tee suunnitelma, varasuunnitelma ja ajattele luovasti. Toiminnan järjestäjätaho voi tukea ohjaajia myös esimerkiksi suunnittelemalla ja pohtimalla yhdessä kerhon kausi- ja turvallisuussuunnitelmia. Onko jotain erityistä, mitä monikielisen ryhmän ohjaamisessa tulisi huomioida jo kausisuunnittelussa. Suunnitteluissa kannattaa aina varautua myös joustavuuteen ja varasuunnitelmiin sekä jättää tilaa omaan ryhmään tutustumiselle.
      Itse monikielistä ryhmää ohjatessani suunnitelmat muuttuivat ja kehittyivät jo heti kauden ensimmäisestä kerrasta lähtien, kun totesin, että yhteistä kieltä ei ryhmästämme oikein löytynyt. Kannustankin kaikkia luovaan ajatteluun, toiminnallisuuteen ja tekemisen kautta oppimiseen. Hyvät suunnitelmat antavat vankan pohjan toiminnalle, mutta kommelluksistakin selvitään ja niistä voidaan oppia! Tärkeää on, että järjestäjäorganisaatiosta löytyy ohjaajalle tuki ja kuuntelija, jos jokin mietityttää, ja ratkaisuja voidaan pohtia yhdessä.
    4. Tsekkaa vakuutukset. Käytännön järjestelyihin liittyen toiminnan järjestäjätahon kannattaa tarkistaa, vaikuttaako kansalaisuus seuran harrastajien tapaturmavakuutuksen tai toiminnan vastuuvakuutuksen kattavuuteen (esim. jos kerholainen ei vielä ole Suomen kansalainen).
    5. Ilmoittautumisen kieli ja tapa. Ilmoittautumiskäytäntöihin kannattaa myös kiinnittää huomiota, sillä esimerkiksi nettilomake voi kielitaidottomalle olla mahdoton kanava ilmoittautua mukaan ryhmään. Toiminnan järjestäjä voi pohtia, tarvitseeko toimintaan ilmoittautua etukäteen. Mitä tietoja ryhmään osallistumiselle tarvitaan? Mikä tai kuka tässä asiassa voisi olla tarvittaessa avuksi (esim. tulkki, kääntäjä, sosiaaliohjaaja, muut verkostot)? Nuorisoseurojen kotisivuilta työkalupakista (https://nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/tyokalupakki/ ) löytyy myös jonkin verran käännösmateriaaleja toiminnassa hyödynnettäväksi.

    Ja eikun toimintaa suunnittelemaan! Ollaan yhdessä rohkeita ja luovia! Lisää vinkkejä ja kokemuksia seuraavassa osiossa, stay tuned!

  • Sottiisin Juhlakäsiohjelma on ilmestynyt!

    Sottiisin Juhlakäsiohjelma on ilmestynyt!

    Kesäkuu on nyt alkanut, siitä riemusta tässä selattavaksenne, ensi viikolla käyntiin pärähtävän
    Pispalan Sottiisin uusi Juhlakäsiohjelma:
    http://view.24mags.com/…/a…/8ef508f50274ecc9e700990cb6818802

    Kuvissa tunnelmia Sottiisin avajaisista vuodelta 2016.
    Kuvat Petri Kivinen.

  • DÄÄNS -tanssileirille ilmoittautuminen alkaa maanantaina 4.6.2018

    DÄÄNS -tanssileirille ilmoittautuminen alkaa maanantaina 4.6.2018

    DÄÄNS-tanssileiri on syksyn kohokohta nuorille kansantanssijoille. Vuosittain järjestettävä leiri on tarkoitettu 12-17 -vuotiaille. Tulevana syksynä leiri järjestetään 28.-30.9.2018 Joensuussa.

    Leirillä nuoret pääsevät tanssimaan ammattiopettajien johdolla. Tänä vuonna sukelletaan muun muassa karjalaisen kansantanssin ja nykytanssin maailmoihin. Koulutusta annetaan koko leirijoukolle sekä yhdessä että erikseen. Tanssiharjoittelun lisäksi luvassa on muun muassa yhteinen illanvietto ja esiintyminen Nuorisoseura-kokouksen väelle.

    Osallistumismaksu DÄÄNS-leirille on yhteensä 80 euroa/ henkilö (myös huoltajat), joka sisältää opetuksen, koulumajoituksen ja ruokailut.

    Ilmoittautuminen DÄÄNS -leirille alkaa maanantaina 4.6. ja päättyy torstaina 21.6. Sen jälkeen vapaita paikkoja voi tiedustella elokuussa. Tässä vaiheessa ilmoitetaan osallistujien ja huoltajien lukumäärä, ryhmän yhteyshenkilö sekä laskutusosoite. Jokaisella ryhmällä tulee olla vähintään yksi täysi-ikäinen huoltaja, joka yöpyy yhdessä ryhmän kanssa. Leiriläisten tarkemmat tiedot toimitetaan elokuussa. Osallistumismaksu (80 €/hlö) laskutetaan elokuussa, jonka jälkeen osallistumismaksu palautetaan ainoastaan lääkärintodistusta vastaan.

    Leiripaikkoja DÄÄNS -leirille on 150 ja paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella, joka löytyy DÄÄNS:n sivulta. 

    Lisätietoja DÄÄNS:n sivulta tai Riialta riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939.