Blog

Järjestötoiminnan ja vaikuttamisen koulutusvideoilta vinkit kokoukseen!

12.9.2018
Nuorisoseuralaisille on julkaistu viiden videon mittainen vaikuttamisen ja järjestötoiminnan verkkokoulutus. Videot on mitaltaan noin 10-30 minuuttisia ja käsittelevät järjestötoimintaa eri näkökulmista. Niiden avulla voit verestää järjestötietoutesi ja pohtia rooliasi vaikuttajana.

Videoiden teemat ovat:
- Minä vaikuttajana
- Nuorisoseurajärjestö ja vaikuttamisen paikat
- Nuorisoseurakokouksen kulku
- Hyvän kokouksen tunnusmerkkejä
- Osaaminen näkyväksi ja hyödyksi!
Videot on julkaistu omalla sivullaan, ja voit katsoa ne kaikki tai kerrata esimerkiksi Nuorisoseurakokouksen kulun tai järjestön historiaa.

VINKKI: Jos olet osallistumassa Nuorisoseurakokoukseen, katso videoalustukset ja palauta vapaamuotoinen oppimispäiväkirja. Saat todistuksen 1 opintopisteen laajuisen järjestökoulutuksen suorittamisesta!

Järjestökoulutuksen sivulle tästä >>
Kynttilät syttyvät presidenttien haudoilla 5.12.2018

5.9.2018

Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen tasavallan presidenttien haudoilla. Perinteikkäällä hautojen valaisulla muistetaan kiitollisuudella paitsi Suomen itsenäisyyttä, myös sitä sukupolvien tekemää kansankunnan rakennustyötä, jossa nuorisoseurat ovat olleet mukana jo 137 vuoden ajan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi. Tänä vuonna juhlan teemana on tasavaltamme neljäs presidentti, Kyösti Kallio. Hän toimi presidenttinä vuosina 1937-1940.

Kyösti Kallio (1873–1940)
Aatteelliset taitonsa Kyösti Kallio hankki Nivalan Nuorisoseurassa, jonka puheenjohtajana hän toimi vuosina 1895-1905. Nuorisoseurassa Kallio julisti tietojen ja taitojen tarpeellisuutta, raitista elämäntapaa ja yhteiskunnallista valveutumista. Kallio oli taitava sanankäyttäjä. Hän kirjoitti näytelmiä ja runoja sekä piti syvähenkisiä puheita.

Vuonna 1904 Kallio valittiin edustajaksi valtiopäiville ja hänestä kehkeytyi luotettava ja periaatteellinen pitkän linjan poliitikko, jonka uran keskeisin toiminta-ajatus oli itsenäisyyden vahvistaminen eheyttämällä yhteiskuntaa taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kautta. Hän istui 41 valtiopäivät, oli 15 kertaa eduskunnan puhemiehenä, palveli kolme kertaa maatalousministerinä, neljä kertaa pääministerinä, puolustusministerinä ja kulkulaitosministerinä.

Ensimmäisenä tunnettuna poliitikkona hän vaati jo vuonna 1918, että tulisi rakentaa Suomea, jossa ”ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”.

Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.
31.8. viimeinen päivä ilmoittautua Nuorisoseurakokoukseen!

30.8.2018

Vielä mukaan Nuorisoseurakokoukseen!

Ilmoittautuminen kokouksen viralliseen majoitukseen ja kuljetuksiin päättyy perjantaina 31.8. Mukaan voi sen jälkeen edelleen ilmoittautua kokousedustajaksi tai sivustaseuraajaksi. Käytännössä henkilö voi tulla jopa ilman ennakkoilmoittautumista paikan päälle seuran valtakirjan kanssa. Emme kuitenkaan voi enää taata majoituksen, kuljetuksen, ruokailujen tai iltaohjelmalippujen saatavuutta virallisen ilmoittautumisen jälkeen. Vapaita paikkoja voi kuitenkin kysellä Pia Matilaiselta: pia.matilainen@nuorisoseurat.fi.

Tee aloite!

31.8. on myös viimeinen päivä tehdä aloite kokouksen käsittelyyn. Katso ohjeet aloitteen tekemiseen täältä.

Yhdessä Nuorisoseurakokoukseen

Nuorisoseurojen sääntömuutoksen myötä ensimmäistä kertaa jokainen jäsenseura saa lähettää Nuorisoseurakokoukseen vähintään kaksi edustajaa. Kenenkään ei siis tarvitse lähteä yksin, vaan valtakunnalliseen kokoukseen voi lähteä aina kaverin kanssa.

Ehdota valtuustoon

Nuorisoseurojen valtuustossa on noin neljäkymmentä jäsentä ja saman verran varajäseniä. Valtuusto valitaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja valinnan tekee Nuorisoseurakokous. Jäsenseurat voivat ehdottaa valtuuston jäseniksi henkilöitä, ja näiden ehdotusten pohjalta vaalivaliokunta tekee esityksen Nuorisoseurakokoukselle.

Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, se nimittäin hyväksyy toiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt.

Haluaisitko sinä vaikuttamaan valtuustoon? Onko seurassasi aktiivinen jäsen, jolla olisi paljon annettavaa? Pidä huolta, että seurastasi tai alueeltasi tulee edustaja valtuustoon!

Ehdota: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/ehdota-valtuustoon

Nuorisoseurojen järjestöjyrät neuvoo

Mikä on Nuorisoseurakokous? Kolmivuotisohjelma? Mitä valtuusto tekee? Kuka on vaalivaliokunnassa? Mitä eroa valmistelevalla ja varsinaisella vaalivaliokunnalla?

Järjestöjargon on välillä vaikeaa. Järjestön hallinnon rattaissa kyse on kuitenkin ihmisistä ja jokaisen jäykänkuuloisen termin takana on joukko innostuneita nuorisoseuralaisia. Uudessa blogisarjassa avataan selkeästi Nuorisoseurojen hallinnon saloja!

Lue lisää: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/jarjestojyrat-neuvoo
Hurjan hauska kesäkokemus, leiri!

29.8.2018

Tuli ritisee ja luo kuumottavaa loimua ympärille. Tikuissa olevat makkarat tirisevät ja kohta ne ovat valmiita syötäväksi. Etsitään ketsuppia, sinappia, paperia ja jonkun makkara vierähtää takaisin nuotioon. Aloitetaan alusta. Yöllä teltassa kuunnellaan, onko hyttyset ja kärpäset teltan sisällä vai välikatossa, käännetään kylkeä kävyn päälle ja kuunnellaan linnunlaulua nousevan auringon valossa. Aamulla pohditaan, miten yöllä nukuttiin, oliko kylmä ja puhuiko joku unissaan. Sen jälkeen alkaa taas uusi leiripäivä, joka on täynnä tekemistä ja touhua. Ohjaajat muistuttelevat vähän väliä juomisesta ja siitä, ettei märkiä pyyhkeitä saa viedä telttaan sisään. Kuitenkin, joka vuosi jonkun teltassa on märkä pyyhe ja kasa kosteita vaatteita sipsipussin murujen seassa. Sulanut puoliksi syöty suklaa löytyy teltan nurkasta ja karkkipapereita ympäri telttaa ja se varastetuksi luultu 2 euroa löytyy telttapatjan alta.

Leirillä tehdään paljon yhdessä mutta ennen kaikkea se on turvallinen ympäristö lapsen itsenäistymiselle ja itsestä ja omista tavaroista huolehtimiselle. Leirillä lapsen teltta on lapsen ikioma valtakunta, jonka siisteydestä ja järjestyksestä lapsi itse vastaa. Lapsi päättää, kuinka usein vaihtaa vaatteita, mitä laittaa päälle ja ketä telttaan kutsutaan kylään jos kutsutaan. Ainoastaan sateen sattuessa ohjaajat huolehtivat, että kaikkien teltan ovet ovat kiinni ja tavarat sisällä, muutoin lapsi päättää.

Melontaa Mysteerileirillä Naumissa 2018.

Myös kioski on tärkeä osa leirin arkea. Ruokailun jälkeen voi pohtia, mitä pientä herkkua voi tällä kertaa ostaa. Rahan hallinta on yksi tärkeimmistä asioita aikuisten maailmassa ja sitä on hyvä harjoitella leirillä. Joillain lapsilla koko raha menee ensimmäisinä päivinä, toiset osaavat jaksottaa rahan riittämään koko leirin ajaksi ja on niitäkin, jotka säästävät ja keksivät rahalle tärkeämpää tekemistä kuin karkin ostaminen.

Leiripäivän pituus on hyvinkin 12-14-tuntia ja toiminta tapahtuu ryhmissä. Leiriläinen oppii toisten huomioimista, oman vuoron odottamista, ohjeiden kuuntelemista ja ennen kaikkea toisten tsemppaamista. Leiri on pieni kasvuyhteisö, joka alkaa tutustumisella ja päättyy parhaillaan halailuun, puhelinnumeroiden vaihtamiseen ja lupaukseen, että ensi vuonna tullaan taas!

Leirillä on hyvä olla monipuolista toimintaa liikunnasta kädentaitoihin, mutta myös tarpeeksi vapaa-aikaa uimiseen ja vapaaseen oleiluun. Perinteisesti leirin ohjelman muodostavat erilaiset työpajat, uiminen ja leikkimieliset kisailut eri ryhmien välillä iltanuotioita unohtamatta. Ja joka vuosi joku kysyy, missä on suihku. Kesäleiri on arjesta poikkeavaa tekemistä säässä kuin säässä.

Ohjaajalle leiri on 24/7 työtä, jossa ohjaaja on saatavilla koko ajan, myös yöllä. Vaikka leirityö on ohjaajalle rankkaa, se on myös erittäin palkitsevaa. On huikeaa nähdä, miten joku uskaltautuu ylittämään itsensä ja pelkonsa, joku syrjään vetäytyvä lähtee rohkeasti mukaan ja vauhdikkaimmatkin pysähtyvät kuuntelemaan ohjeita. Ja mikä parasta, lasten kanssa on tosi hauskaa jutella ruokapöydässä niitä näitä maailman menosta ja oppia itsekin uusia asioita. Leirin jälkeen on aina tunne, että tämä leiri oli paras tähän mennessä, niin hyvä porukka oli jälleen kasassa. Ja vanhemmille voisi sanoa, että harmi ettette nähneet, miten hienosti juuri teidän lapsi toimi!

Telttaleirejä järjestää moni paikallinen nuorisoseura sekä ainakin Etelä-Hämeen ja Uudenmaan aluetoimistot sekä Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto. Leirit ovat kaikille avoimia.

Katso lisää kuvia kuvagalleriasta!
Tiistenjoen ja Haapakosken nuorisoseurat haastavat toisensa pyöräilemään

29.8.2018

Tiistenjoen nuorisoseurantalo on kaunis punainen puurakennus Lapuanjoen varressa. Talolta on matkaa noin kahdeksan kilometriä alavirtaan Haapakosken nuorisoseurantalolle. Jo yli 30 vuotta seurat ovat haastaneet toisensa vuorovuosin leikkimieliseen pyöräilykisaan. Tänä vuonna oli tiisteläisten vuoro haastaa haapakoskelaiset.

Homman juju on yksinkertainen: pyöräillään toisen seuran talolle, laitetaan nimi vihkoon ja ansaitaan sillä yksi piste omalle seuralle. Vihkoon voi myös jättää terveisiä tai tsemppiviestejä muille pyöräilijöille. Haasteessa yhdistyy monta hyvää asiaa: seurojen välinen yhteistyö ja ystävyys, leikkimielinen kisailu ja liikkumisen ilo.

Perinne on lähtenyt liikkeelle 80-luvulla, mutta tarkkaa aloitusvuotta ei löytynyt. Alun perin haaste oli vain yhden päivän mittainen, ja tapahtumia oli kaksi: kesäisin pyöräiltiin ja talvisin hiihdettiin Lapuanjoen jäitä pitkin. Silloin seurantaloilla oli päivystys ja Lapuan kaupunki tarjosi mehut. 2000-luvulla hiihtohaaste jäi, koska osallistujamäärät vähenivät ja talvien jäätilannekin muuttui epävarmaksi. Pyöräilyhaaste taas kasvatti suosiotaan, ja se pidennettiin ensin viikon, sitten koko kesän, mittaiseksi. Nykyään myös mistä tahansa pyöräilevä voi laittaa nimensä vihkoon.

”Haastepyöräily on mukava piristys kesäisin. Pyöräilijät tykkäävät tästä, koska se on hyvää liikuntaa. Vaikka se on leikkimielinen kisa, niin aina loppua kohden pyöräilijöitä on enemmän”, sanoo Haapakosken nuorisoseuran puheenjohtaja Marja-Leena Laurila.

”Tänä vuonna haasteen alkamista kyseltiin jo toukokuun alussa”, Tiistenjoen Nuorisoseuran puheenjohtaja Päivi Sipilä valottaa haasteen suosiota. ”Meillä on muutamia todella aktiivisia pyöräilijöitä, jotka saattavat käydä joka päivä, säätäkin uhmaten. Sitten on niitä, jotka menevät hissukseen vaikka lasten kanssa.”

Voitot menevät aika lailla vuorotellen. Yhteen aikaan Haapakoski voitti monena vuonna peräkkäin, mutta nyt näyttää siltä, että voitto menee toista vuotta peräkkäin tiisteläisille.

”Voitto ei ole tärkeä, vaan se että saadaan porukka liikkumaan”, Sipilä sanoo. ”Täällä sivukylillä on aina vähän tällaista kisailua ja kissanhännänvetoa, huumorilla tietenkin. Some on voimissaan ja siellä kuittaillaan vastapuolelle.”

Kisan loppuvaiheessa molemmilla seuroilla kerätään ”salaa” porukoita kasaan ja lähdetään isolla joukolla keräämään pisteitä, varsinkin jos kisa on tiukka. Kisan viimeisenä päivänä pidetään seurantalolla valvojaiset. Kumpikin seura arpoo myös pienet tuotepalkinnot osallistuneiden kesken. Tuloksista ilmoitetaan paikallislehteen.

Päivi Sipilä kannustaa muitakin nuorisoseuroja järjestämään vastaavanlaisia haasteita, mikäli sopivan matkan päästä löytyy haasteeseen vastaava ystäväyhdistys.

”Tämä on helppo järjestää. Tarvitaan vain ruutuvihko, jonka numeroi. Sovitaan päivämäärät ja ilmoitetaan ne paikallislehdessä ja somessa. Lisäksi viholle pitää olla paikka. Meillä on vanha maitolaituri, jossa on postilaatikko viholle”, kannustaa Päivi. ”Aika pienellä vaivalla saa liikkumisen ja osallistumisen ilon. Ja vain joka toinen vuosi tarvitsee itse järjestää.”

Kuva: Päivi Sipilä
Moniääninen Harrastajateatterikesä puhui yksinäisyydestä

20.8.2018

1000 euron rahapalkinto jaettiin eilen päättyneessä Harrastajateatterikesässä Jyväskylässä kolmen näytelmän kesken.

Orimattilan Teatterin Madaamit-näytelmä palkittiin 500 euron palkinnolla, helsinkiläinen Leichner & Klemettinen työryhmän näytelmä Nuoren Wertherin kärsimykset palkittiin 300 euron palkinnolla ja hämeenlinnalaisen Ofelia-ryhmän Arjen yksinäiset -näytelmä 200 euron palkinnolla.

Suomen Harrastajateatteriliiton 45. Harrastajateatterikesä kokosi viikonlopun aikana runsaasti yhteen harrastajateatterilaisia ja teatterin ystäviä. Jyväskylän kaupunginteatterin pienen näyttämön katsomo täyttyi 95-prosenttisesti kerta toisensa jälkeen. Esitysten yhteiseksi teemaksi nousi yksinäisyys – yksin jääminen elämässä, parisuhteessa, kaikessa.

Esitykset valinnut näyttelijä Tapani Kalliomäki sai kiitosta festivaalin tarjonnasta, joka oli monipuolinen läpileikkaus suomalaisesta harrastajateatterikentästä, ajasta, jota elämme ja asioista, joita teatterilaiset haluavat puhua.

Yksikään esitys ei jättänyt yleisöä kylmäksi, vaan vilkas ajatustenvaihto nähdystä ja koetusta jatkui pitkään. Teatterin tehtävä on vaikuttaa, osua, kolauttaa ja sysätä ajatuksia eteenpäin, moneenkin suuntaan. Tässä mielessä festivaali täytti komeasti tehtävänsä. Harrastajateatterikentän taitavuus, suunnaton yhteisöllisyys ja tekemisen riemu välittyivät yleisöön esitys esitykseltä.

Raadissa työskennelleet näyttelijät Malla Malmivaara ja Hanna Liinoja sekä draamakasvatuksen yliopistonopettaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja Mika Terävä kiittelivät esitysten tasoa tasaiseksi ja kovaksi.

”Jokainen esitys perusteli itsensä ja joka ryhmällä oli mieletön energia. Olo on kulttuurillisesti ravittu – koimme jäävämme saamapuolelle”, raati summasi tuntojaan.

Teatterikuraattori Antti Niskanen pitää hienona asiana, että Jyväskylän kaupunginteatteri on se paikka, jonne harrastajateatterilaiset kokoontuvat kerran vuodessa katsomaan toisensa esityksiä, tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan yhteisen asian äärelle.

”Esitysten monimuotoisuus puhutteli ja osoitti sen voiman, miten omaäänisiä esityksiä he tekevät. Tuntuu palkitsevalta pitkän viikonlopun jälkeen, että on saanut nähdä näin erilaisia esityksiä”, Niskanen sanoo.

Kunniamaininnat:

Kunniamaininnoilla palkittiin Kuusamon Näyttämö yhteisöllisyyden korostamisesta ja vahvistamisesta, Ofelia-ryhmän Neea Viitamäki koskettavasta ja rehellisestä näyttelijäntyöstä ja sama ryhmä Arjen yksinäiset -näytelmän käsikirjoituksesta, joka luo viehättävän nyrjähtäneen ja absurdin rehellisen maailman, jossa mikä tahansa on mahdollista.

Kunniakirjalla palkittiin myös Nuoren Wertherin kärsimykset -monologin esittänyt Benjamin Klemettinen erityisen tarkasta, hienovireisestä, fyysisesti ja hienosti sisäistetystä tekstistä.

Orimattilan Teatterin Madaamit -näytelmän ohjannut Eppu Gustafsson palkittiin kunniakirjalla tarkasta ja rytmin merkityksen sisäistäneestä ohjauksesta, joka mahdollistaa nerokkaan, röyhkeän, kauniin ja koskettavan näyttelijäntyön.

Helsingin Gayteatteri HGT palkittiin kunniakirjalla teatterin keinoin rakennetuista yhteiskunnassa vahvasti kiinni olevista riemukkaista, koskettavista ja energisistä revyyreiveistä.

Erityiskunniamaininta ojennettiin Laukaan Teatterin Viimeiset mitalit -näytelmän esittäneille Päivi Hammarén-Jokelalle, Maria Sunikalle ja Markku Häkkiselle pitkästä ja ansiokkaasta urasta harrastajateatterikentällä.

Kuvat: Eija Jokilahti

Lisätietoja

Mari Saarinen

Suomen Harrastajateatteriliitto

050-4682138

mari.saarinen@shtl.fi
Sottiisin pääjuhlan taltiointi ”Työ ja ilonpito” nyt Youtubessa!

14.8.2018

Suuret kiitokset vielä kerran kaikille Pispalan Sottiisiin 2018 osallistuneille esiintyjille, talkoolaisille ja yleisölle upean kesäisestä kansantanssiviikosta Tampereella! Mahtava liki tuhannen tanssijan suurteos Työ ja ilonpito nähtiin TähtiAreenalla lauantaina 16.6., jonka videotaltiointi on nyt katseltavissa kokonaan netissä täällä.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin – ja kohti Pispalan Juhla-Sottiisia. Juhla-Sottiisi järjestetään 10.-14.6.2020 jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä Pispalan Sottiisista.
Harrastajateatteriliiton kuulumisia: Harrastajateatterikesä lähestyy

9.8.2018

45. Harrastajateatterikesä käynnistyy Jyväskylän kaupunginteatterilla perjantaina 17.8. Harrastajateatterikesään haki 25 esitystä, joista 6 valittiin kesän 2018 ohjelmistoon. Valinnat teki näyttelijä Tapani Kalliomäki.

Ofelia-ryhmän Arjen yksinäiset avaa Harrastajateatterikesän

Hämeenlinnalaisen Ofelia-ryhmän Arjen yksinäiset kurkottaa erittäin mielenkiintoisella ja raikkaalla tavalla kohti absurdia ja eri aikatasoja. – Nautittavaa heittäytymistä, herkkyyttä ja lämpöä. Hienon ohjauksen kruunaa näyttelijöiden avoimen henkilökohtainen ote, toteaa Kalliomäki. Henkilöiden ja tarinan matkaan mahtuu niin Marilyn Monroe, James Dean kuin Ofeliakin. Esitys on taitava tragikomedia, joka naurattaa, koskettaa ja onnistuu olemaan arvaamaton ja yllättävä. Arjen yksinäiset on näyttelijänä tunnetun Ria Katajan ensimmäinen ohjaustyö.

Perjantain toisena esityksenä nähtävä Leichner & Klemettinen työryhmän Nuoren Wertherin kärsimykset on Kalliomäen mukaan ilmaisultaan täynnä maanista riemua, roihuavaa raivoa sekä pakahdutetun surun luomaa energistä haltioitumista. Nuoren Wertherin kärsimykset on puheenvuoro yksinäisille, joiden unelmat jäivät toteutumatta. – Nuoruuden into ja tekemisen riemun liekki palavat kauniisti tässä monologissa, summaa Kalliomäki. Työryhmän jäsenet ovat osallistuneet menestyksekkäästi Harrastajateatterikesään myös Jyväskylässä vuonna 2016 Ilves-Teatterin alaisuudessa Paratiisi -esityksellä.

Lauantain aloittava Kuusamon Näyttämön Neljäntienristeys saa Kalliomäeltä kiitosta niin roolisuorituksia kuin koko esitystä leimaavasta terveestä anteeksipyytelemättömyydestä ja vahvasta kollektiivisuuden tunteesta, joka siirtyy katsojalle lämpönä ja ymmärryksenä tarinan henkilöitä kohtaan. Neljäntienristeyksessä Suomen historiaa käydään läpi samalla kun seurataan mielenkiintoista näyttämöllepanoa sukupolvitarinasta. – Hieno esitys siitä miten ihmisten persoonat rakentuvat historiansa, menneisyytensä kautta, Kalliomäki kehuu. Ohjaustyön on tehnyt Ahti Ahonen. Kuusamon Näyttämön esitys on loppuunmyyty.

Lauantain toisena esityksenä nähtävä Orimattilan teatterin Madaamit puolestaan on provokatiivinen komedia äitiydestä, väsymisestä ja lapsiperheen arjesta. Esityksen on ohjannut Eppu Gustafsson. Perheen mullistukset ja paineet avioerosta tarjoillaan tragikomedian muodossa ja sisältö on näin helposti vastaanotettavissa. Arjen raadollisuus käsitellään vapauttavan naurun kautta. – Esitys antaa varmasti lohtua ja pilkettäkin silmäkulmaan monille lasten kanssa ruuhkavuosia eläville, arvelee Kalliomäki.

Toisen festaripäivän päättävä Laukaan Teatterin Viimeiset Mitalit on puheenvuoro ja oodi vanhuksille, jonka on ohjannut Aila Lavaste. Esitys nostaa esille ihmiset, jotka ovat intohimoineen ja pelkoineen elämänsä loppupuolella. – Ihminen kantaa mukanaan kaiken eletyn elämän, mutta miten selvitään matkan varrella syntyneiden haavojen yli. Voiko ihminen hyväksyä itsensä, ellei hyväksy historiaansa?

”Kaikki synti tulee Ruotsista ja hyvä harrastajateatteri tulee Suomesta.”

Sunnuntaina festarit päättävää Helsingin Gayteatteri HGT ry:n esitystä Olitko Sinä? Homomman Suomen historia 2.0 Kalliomäki kuvailee ajankohtaiseksi, tärkeäksi, yhteiskuntakriittiseksi ja karnevalistiseksi kokonaisuudeksi, jossa rakkaus voittaa. – Esitys puhuu vahvasti vähemmistöjen, rakkauden ja suvaitsevaisuuden puolesta ja siinä on raikas ja häpeilemätön ote, kehuu Kalliomäki näkemäänsä. Esityksen innoittamana Tapani Kalliomäki toteaa pilke silmäkulmassaan että ”Kaikki synti tulee Ruotsista ja hyvä harrastajateatteri tulee Suomesta.” Gayteatterin esityksen on ohjannut Kim Gustafsson.

Raadissa Malla Malmivaara, Hanna Liinoja ja Mika Terävä

Tapahtumaviikonloppuna 17. – 19.8. Jyväskylän kaupunginteatterissa esityksiä arvioi omalta kantiltaan myös tapahtuman raati. Raadissa ovat näyttelijä Malla Malmivaara, draamakasvatuksen yliopistonopettaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja Mika Terävä sekä Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä Hanna Liinoja. Raati antaa palautteen jokaisesta esityksestä työryhmälle ja jakaa tapahtuman päätteeksi päätöstilaisuudessa sunnuntaina yhteensä 1000€ edestä stipendejä, sekä kunniamainintoja. Yleisö puolestaan pääsee keskustelemaan esityksistä valitsija Tapani Kalliomäen johdolla suosituissa Jälkilöylyissä jokaisen esityksen jälkeen. Tapahtuman järjestävät Suomen Harrastajateatteriliitto ja Jyväskylän kaupunginteatteri.

Harrastajateatterikesän lippuja voi ostaa Jyväskylän kaupunginteatterin lippumyymälästä sekä lippu.fi:stä.

Ohjelmistoon voi tutustua lisää osoitteessa www.harrastajateatterikesa.fi
Kansallista kesäteatteripäivää juhlitaan perjantaina 29.6.

26.6.2018

Teatterin tiedotuskeskus TINFO on julistanut Kansallisen kesäteatteripäivän, joka on tänä vuonna 29.6.2018, vilkkaimman teatteriviikonlopun perjantaina. Kesäteatteri on kiinteä osa suomalaista teatterikulttuuria ja ansaitsee oman juhlapäivänsä.

Kansallista kesäteatteripäivää juhlittiin ensimmäistä kertaa perjantaina 1.7.2016, joka oli sinä vuonna ylivoimaisesti suosituin kesäteattereiden ensi-iltapäivä. Ajatus herätti innostusta, joten merkittävää suomalaista kesäilmiötä päätettiin juhlia myös jatkossa.

TINFO kerää kesäteatterien ensi-illat avoimeen verkkopalveluun. Palvelusta löytyy noin nelisensataa ensi-iltaa. Kesäteatterikausi alkaa perinteisesti vappuaatosta ja jatkuu elokuun loppuun.
Sottiisin pääjuhlassa Työtä ja ilonpitoa sadan vuoden takaa

16.6.2018

Pispalan Sottiisin pääjuhla Työ ja ilonpito on tanssillinen kokonaisuus, jossa liikutaan työn ja työväen maailmasta lasten ja nuorten leikkiin, herraskaisten tansseihin ja lopulta kaiken kansan yhteistanssiin.

Sata vuotta sitten kaikki oli kovin toisenlaista. Vastahan Finlaysonin Plevnan kutomosaliin oli syttynyt ensimmäinen sähkövalo vuonna 1882. Koskia valjastettiin tehtaiden tarpeeseen.

Katukivillä kuuluu pienten jalkojen ääniä ja ilon kiljahduksia. Juoksuaskelin kokoontuvat lapset leikkimään ja laulamaan. Kuka ei ehdi kyykkyyn ja kenestä tulee litta?

Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

Tehdaskaupungin salongeissa kajahtavat tanssin sävelet. Kristallikruunujen välkkeessä kavaljeerit hakevat daamejaan franseesiin ja polkkaan.

Päivä kääntyy kohti iltaa ja työväki kokoontuu tehtaan varjoista tansseille, soitoille ja lauluille. Illanvietoissa torppien tytöt ja pojat etsivät uusia ystäviä ja kumppaneita.

Taustalla kaikuu epävarmuus tästä päivästä ja toivo paremmasta huomisesta.

Tanssi yhdistää säätyjä ja synnyttää tarinoita uuden kansakunnan astuessa ensiaskeliaan.

Musiikista vastasi Suistamon Sähkö.

Esityksen jälkeen hyvä fiilis.

Kuvat: Petri Kivinen