Kalenakaihoisat terveiset Lappeenrannasta
Riina kyseli edellisessä kirjeessä, mitä miun tanhutodellisuuteen kuuluu. No, seuraavaa: Tätä kirjoittaessa on kulunut lähes kaksi vuotta siitä, kun oon ollu isossa tapahtumassa ihmisten keskellä. Se tuntuu käsittämättömältä. Ne oli Kalenat. Sen jälkeen olin vielä valtuuston kokouksessa. Sitten olin maaliskuussa menossa tanssileirille Mikkeliin, mutta kolme päivää ennen sen alkua se peruttiin. Olin ihmeissäni. Nyt se […]
Lue lisääIhmisen ikävä toisen luo
Mikko Alatalon sanoma ei neljässä vuosikymmenessä ole vanhentunut. Yhteisöllisyys – tuo ajaton termi – on viimeksi kuluneen vuoden aikana niin vahvistanut jo olemassa olevia kuin luonut myös tyystin uusia merkityksiä. Kaikkia meitä omalla tavallaan kurittanut pandemia on saanut meidät nostamaan katsetta pois omista navoistamme ja ajattelemaan asioita entistä enemmän myös kanssaeläjien näkökulmasta. Viime kevään poikkeusolojen aikana lähes arkirutiineiksi muodostuneet läheisten ja naapureiden puolesta […]
Lue lisääHeissulivei, tanssilliset terveiset Helsingistä!
Lämmin kiitos Riia kirjeestäsi. Mielenkiintoista kuulla, miten siellä sinun suunnallasi kansantanssikevät on edennyt. Helposti ajaudun ajattelemaan, että oma tanhukuplani täällä Helsingissä olisi aivan tavallinen eikä mitenkään erityinen. Sinun tanhutodellisuudestasi lukeminen muistutti minua siitä, että vaikka kansantanssi onkin sellainen yhteinen halaava, pehmeä viltti, niin siihen vilttiin kietoutuvat uniikit alueet ja niiden kulttuurit sekä erityispiirteet. Lisäksi luotan […]
Lue lisääTanssiterveisiä Lahdesta!
Terveisiä kotitoimistoltani Lahdesta. Täällä jo kevät tekee tuloaan, tiet on sulina ja aurinko paistelee. Käynnistän tällä kirjoituksellani Kaikuja kansantanssin maailmasta –kiertokirjeen. Tämän kirjoitussarjan myötä kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua tähän kirjoittamalla, otathan yhteyttä viestillä 044 744 3939 / riia.niemela@nuorisoseurat.fi. Nyt on reilu vuosi tehty etätöitä ja […]
Lue lisääPaikallinen yhdistystoiminta vahvistaa osallisuutta
Paikallisilla yhdistyksillä, kuten nuorisoseuroilla ja kotiseutuyhdistyksillä, on hyvä mahdollisuus vaikuttaa seutunsa asukkaiden osallisuuden vahvistamiseen ja yhteisöön kuulumisen kokemukseen. Yhdistystoiminta on keskeinen osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Se edistää osallisuutta sekä paikallisesti että koko yhteiskuntaan. Yhdistystoiminta tarjoaa merkityksellistä tekemistä ja sisältöä elämään. Tutkitusti toiminta ja vapaaehtoistyö yhdistyksissä lisää myös toimijoiden hyvinvointia. Nuorisoseuroja ja kotiseutuyhdistyksiä yhdistäviä sisältöjä ovat kulttuuri ja elävä kulttuuriperintö. Yhdistysten kautta toteutuu myös merkittävässä määrin osallisuus kulttuuriin ja kulttuuriperintöön. Kotiseutuyhdistykset voivat auttaa asukkaita osallistumaan paikalliseen […]
Lue lisääKulttuurihyvinvointia Nuorisoseuroissa
Tämän vuoden alussa käynnistyi Suomen Nuorisoseurojen 140-vuotinen juhlavuosi eri kanavissa. Sen kunniaksi ajattelin kirjoittaa Nuorisoseuroista ja sen tekemän kulttuurisen nuorisotyön hyvinvointivaikutuksista omaan elämääni. En tiedä, millainen olisi elämänpolkuni ollut, jos en olisi koululaisena päätynyt Honkalammen Nuorisoseuran kansantanssitoimintaan. Nuorisoseurat antoi minulle ennen kaikkea rakkaan harrastuksen kansantanssin, mutta myös yhteisön, jossa kasvaa. Myöhemmin niin kansantanssista kuin nuorisoseuratyöstä […]
Lue lisääVaikuttavuusarviointi on tulevaisuuden taito
Nuorisoalan järjestöt tekevät tärkeää työtään jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Tällä hetkellä näitä järjestöjä haastavat muun muassa erilaiset muutokset toimintaympäristöissä. Pandemian vaikutukset tulevat näkymään pitkään, ja muutokset rahoituskentällä kannustavat miettimään palvelutuotantoa uusin silmin. Jäsenyyskäsitys on murroksessa, erityisesti nuoret haluat sitoutua itselle mielekkääseen toimintaan projektiluontoisesti, mutta vuosikymmenten jäsenyydellä samassa järjestössä ei nähdä arvoa. Tämä ilmiö on todennettavissa läpi järjestökentän, mutta erityisesti nuorisopuolella ilmiön vaikutukset ovat jo selvästi näkyvissä. Pienten ja suurten järjestöjen […]
Lue lisääKatso äiti, katso
Aikuisen tehtäviin kuuluu ihastella lapsen tekemisiä. Temppuilu kiipeilytelineessä on hauskempaa, kun sitä kannattelee vanhemman rakastava katse. Piirustus muuttuu merkittävämmäksi, kun saa aikuiselle esitellä kuka kukin pääjalkaisista on. Rakkaan aikuisen lisäkysymykset antavat lapselle mahdollisuuden kertoa elämästään ja ajatuksistaan. Muistan, miten moni aikuinen minua kannusti. Isän työkaverit ja naapurit saivat lukea kirjoittamiani kirjoja ja kehuivat, että tämähän on tosi […]
Lue lisääTekemisen riemua karanteeninomaisissa olosuhteissa?
Koronavirusepidemia on muuttanut työn tekemisen ja koko elämisen mallin hämmästyttävän nopeasti, vain muutamassa viikossa. Tilanteen aiheuttamat taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset ovat valtavia. Nyt, kuten aina, yhteisöllisyyden, harrastustoiminnan ja nuorisotyön rakentajille on tilausta. Poikkeustilanteessa myös harrastamisen motiivit päätyvät puntariin. Jos teet jotain normaalioloissa pelkästä velvollisuudentunnosta, siitä on nyt helppo luistaa. Jos sen sijaan olet jossakin sananmukaisesti […]
Lue lisääOSA III Vapaaehtoistoiminnan blogi – Jokaisen panos merkitsee
Tämä on viimeinen osa vapaaehtoistoimintaa Nuorisoseuroissa käsittelevästä kolmiosaisesta blogisarjasta. Blogi nojaa Suomen Nuorisoseurat ry:n seuratoiminnan tuki –verkoston toteuttamaan haastattelututkimukseen järjestössä toimiville vapaaehtoisille keväällä 2018 sekä vs. toimialajohtajana työskentelevän Henna Liirin omiin kokemuksiin Nuorisoseuroista niin harrastajana, vapaaehtoisena kuin vapaaehtoistoimintaa johtavana työntekijänä. Vapaaehtoisten haastattelututkimus on osa seuratoiminnan tuki -verkoston laajempaa vapaaehtoistoiminnan kehittämistä järjestössä. Yliopistoharjoittelija Joonas Pitkänen toteutti […]
Lue lisää