Kategoria: Järjestö

  • Nyt voit hakea tanssin harrastaja -osaamismerkkiä!

    Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta esimerkiksi yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa omaa osaamista esitellessä. Merkkiä voi myös jakaa omissa sosiaalisen median kanavissa, kuten LinkedInissä, Facebookissa tai Twitterissä. Tee näkyväksi oma tanssiharrastuksesi hakemalla kansantanssin tai tanssin harrastajan osaamismerkkiä. 

    Tanssi on yksi Nuorisoseurajärjestön suosituimpia harrastuksia. Tanssin harrastustoiminnassa harrastaja voi mm. kehittää ilmaisu – ja esiintymistaitojaan, oppii tanssimaan ja toimimaan itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa ja tutustuu omiin vahvuuksiin ja kehittämiskohteisiinsa harrastajana. Parhaimmillaan harrastustoiminta tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antaa eväitä moniin elämän eri osa-alueisiin. Kansantanssin tai tanssin harrastusmerkkiä voi hakea, kun on harrastanut kansantanssia tai jotain muuta tanssin lajia vähintään viiden vuoden ajan jossakin Nuorisoseurassa.      

     Nyt rohkeasti täyttämään hakemusta! 

    Tanssin harrastajan osaamismerkki
  • Pian saa taas tanssia DÄÄNS -tanssileirillä!

    Pian saa taas tanssia DÄÄNS -tanssileirillä!

    DÄÄNS -leirillä tanssitaan jälleen 24.-26.9.2021 Tampereella. Tuttuun tyyli leiri järjestetään Tanssimanian kanssa kimpassa ja leiriläiset pääsevät nauttimaan niin leirin kuin Tanssimanian tunnelmista. Tänä vuonna leirillä pääkouluttajina toimivat Elssa Antikainen ja Heidi Kultanen.  

    Perjantaina ja sunnuntaina tanssitaan koko porukan voimin Elssan ja Heidin johdolla. Lauantaina on valinnaisia pajoja, joista osallistujat voivat valita mieleisensä. Valinnaisista pajoista suosituimmat toteutuvat. Leiriläinen voi valita joko koko lauantain kestävän Elssan koreografiapajan tai kaksi lyhyempää pajaa. Koreografiapajaa suositellaan vanhimmille DÄÄNS-leirin osallistujille (n. 15-17-vuotiaille), joilla on jo pidempi kokemus kansantanssin parissa. Lyhyemmissä pajoissa tarjolla erilaisia tanssilajeja ja teemoja mm. kansantanssia, swingtansseja ja tanssi-ilmaisua. Leiri huipentuu koko porukan ja koreografiapajan osallistujien esityksiin Tanssimania-tapahtumassa.  

    Leiripaketin hinta on 85 € / osallistuja (myös huoltajat). Paketti sisältää leiriohjelman, majoituksen (pe-su), ruokailut (pe ja la päivällinen, la ja su aamupala ja lounas). Leiripakettiin sisältyy lisäksi vapaa pääsy Tanssimanian Pakkahuoneella järjestettäviin konsertteihin.  

    Ennakkoilmoittautuminen leirille tapahtuu 20.5.-14.6.2021. Kevään ilmoittautumisessa ilmoitetaan ryhmä / seura ja osallistujamäärä. Tarkemmat osallistujatiedot kerätään syksyllä. Ilmoittautumislomake löytyy 20.5. alkaen DÄÄNS-leirin sivulta (avautuu uuteen ikkunaan).

    Koronatilanteen kehittymistä seurataan ja huomioidaan DÄÄNS-leirin suunnittelussa ja toteutuksessa.

    Lisätiedot leiristä: riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939 

    Katso myös DÄÄNS-leirin nettisivu: nuorisoseurat.fi/toiminta/tanssi/daans-leiri/ (avautuu uuteen ikkunaan)

  • Vastuullisesti ulos koronasta

    Koronapandemia on koetellut nuorisoseuroja pahasti mutta viimeinkin rokotusten etenemisen myötä on nähtävissä valoa tunnelin päässä. Olemme koonneet artikkeliin vinkkejä ja ohjeita toiminnan turvalliseen avaamiseen.

    Seuraamme tiiviisti opetus- ja kulttuuriministeriön uutta korona-avustuskierrosta, mutta tässä vaiheessa siitä ei ole vielä lisätietoa. Tiedotamme asiasta erikseen heti kun tiedämme lisää.

    Lue koko artikkeli täältä.

  • Verkkotyöpaja 9.6: Miltä näyttää nuorisoseurojen digiloikka?

    Verkkotyöpaja 9.6: Miltä näyttää nuorisoseurojen digiloikka?

    Digitaaliset toiminta-alustat tulivat vauhdilla osaksi myös nuorisoseurojen toimintaa koronapandemian aikana. Joillakin oli jo valmiit mallit verkkoympäristöissä toimimiseen, toiset taas lähtivät opettelemaan täysin uusia toimintatapoja. Nuorisoseuroissa on loikattu niin harrastustoiminnassa kuin seuran arjen pyörittämisessä – miten teatteria voidaan harrastaa etänä tai miten vuosikokous taittuu verkkoalustalle? Entä miten seuran hallinnon dokumentit pyörii paperittomana – kaikki varmasti kysymyksiä, jotka ovat eri seuroissa kuluneen vuoden aikana olleet pinnalla. Ei toki kaikilla, mutta halu oppia lisää on saattanut syntyä. Tule mukaan verkkotyöpajaan 9.6. klo 17-18.30 keskustelemaan nuorisoseurajärjestön digiloikasta. Missä mennään ja mihin suuntaan? Keskustelua johdattelemassa toimialajohtaja Hannu Ala-Sankoja ja vs. hanke- ja kumppanuuspäällikkö Joonas Pokkinen. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 7.6.2021 >>

  • Webinaari varainhankinnasta 16.6: pienkeräyslupa

    Webinaari varainhankinnasta 16.6: pienkeräyslupa

    Mistä rahaa kassaan koronan keskellä? Miten aktivoida seuran ja toiminnan ystävät auttamaan? Rahankeruulainsäädäntö uudistui reilu vuosi sitten ja uutena mahdollisuutena tuli toimijoiden käyttöön pienkeräyslupa, jolla seura voi kerätä kolmen kuukauden aikana maksimissaan 10 000 euroa. Luvan hakumenettely on verrattain kevyt ja Poliisihallitus käsittelee hakemukset viidessä arkipäivässä. Tule webinaariin kuulemaan, mitä luvan hakuvaiheessa on hyvä ottaa huomioon, miten varainkeruusta voi markkinoida sekä mitä pitää muistaa luvan tilitystä tehtäessä. Aiheesta kouluttaa Nuorisoseurojen ja Nuoriso-opiston yhteinen vs. hanke- ja kumppanuuspäällikkö Joonas Pokkinen. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 14.6.2021 >>

  • Korona kiritti kulttuuritapahtumat digiloikkaan

    Korona kiritti kulttuuritapahtumat digiloikkaan

    ”Digiloikka tuo kulttuuritapahtumat iholle” -webinaarissa käytiin muutamien digitaalisesti tuotettujen tapahtumien case-esimerkkien kautta läpi, miten korona on kirittänyt kulttuuritapahtumat digiloikkaan. Webinaari avattiin katsauksella erilaisiin julkaisualustoihin sekä niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Eri kohderyhmiä tavoitetaan pitkälti eri kanavissa: YouTube ja Vimeo saattaa palvella vanhempaa väkeä, kun taas vaikkapa Instagram ja Discord tavoittavat nuorempia ihmisiä. Tärkeää onkin valita julkaisualustat kohderyhmälähtöisesti. 

    Esimerkkeinä tuotetuista tapahtumista olivat Nuorisoseurojen Eläköön Folk, Ramppikuume ja Nuori Kulttuuri Digifestival Pori 2021 sekä Kaustinen Folk Music Festival. Aihe kiinnosti ja puhutti.  Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden lisääntyminen nousi esille monissa alustuksissa ja puheenvuoroissa. Toisaalta mietittiin, miten yleisö tavoitetaan, kun netti on sisältöä pullollaan.

     ”Striimit saattavat joskus kiinnostaa jopa enemmän, kuin tv-tuotanto. Paikallisuus on yllättävän kova juttu”, toteaa Lappeenrannan kaupungin tapahtumapalveluiden asiantuntija Teemu Myyryläinen.

    Digitaaliset sisällöt mahdollistavat tapahtumiin osallistumisen paikasta ja usein myös ajasta riippumatta. Korona-aikana se on ollut pakollista, mutta sen kautta on myös opittu paljon uutta sekä tavoitettu uusia yleisöjä. 

    ”Digitaalisuudesta jää varmasti elämään paikasta riippumaton osallistuminen tapahtumaan, se mahdollistaa vaikkapa työpajan vetämisen, esimerkiksi Brasiliasta”, innostuu Nuorisoseurojen teatterin ja kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen

    Kulttuuritapahtumien saavutettavuus on myös kuntien näkökulmasta tärkeä asia, sillä yksi kunnan keskeisimmistä tehtävistä on tuottaa asukkailleen palveluita. Myös kulttuurielämykset ovat sellaisia.

    ”Digiloikalla voidaan tarjota palveluja suuremmalle määrälle katsojia, ja tavoittaa myös syrjäseuduilla asuvia kulttuurin kuluttajia. Samaan hengenvetoon on todettava, että kaikki tapahtumat eivät välttämättä toimi digitaalisena, miettii Porin kaupungin tuottaja Reetta Vuorinen.

    Joskus digiloikka tarjoaa myös erityisen positiivisia yllätyksiä. 

    ”Saavutimme VirtuaaliKaustisella paljon uutta yleisöjä ja saimme hyvää palautetta viime kesän virtuaalitapahtumasta. Myös pelimannit ympäri maailman lähettivät meille videoita, joista olimme todella ilahtuneita.  Tämän kokemuksen siivittämänä digitaalista ohjelmaa jatketaan livetapahtuman rinnalla myös tänä vuonna”, toteaa Kaustinen Folk Music Festivalin toiminnanjohtaja Valtteri Valo.

    Webinaarissa suunnattiin katseet myös tulevan kesän festivaaleihin. 

    ”Monet isot ja kaupalliset tapahtumat on jo ehditty perua mutta keskisuurilla ja pienillä festivaaleilla on vielä mahdollisuus toteutua livenä. Niiden yllä on silti iso JOS. Digitapahtumat täydentävät kulttuuritarjontaa, mutta eivät korvaa taiteilijan ja yleisön välistä vuorovaikutusta, mikä tavoitetaan vain livetilanteessa, summaa Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla.

    ”Olemme vasta vuoden verran harjoitelleet digitaalista esittämistä. Mietin, millaista uuden ajan esiintyjän ammattilaisuus ylipäätään on tulevaisuudessa, ja mihin kaikkeen mielemme voivatkaan aueta”, pohti webinaaria kuuntelemassa ollut fasilitoija Tuomas Tirkkonen.

    Nuorisoseuroille digitapahtumat ovat tarjonneet myös mahdollisuuden oppia uutta hyvin lyhyessä ajassa. ”Olen niin ylpeä tästä porukasta, heidän ammattitaidostaan ja ideointikyvystään. Koronasta huolimatta kulttuuritapahtumat nousevat tuhkasta. Alkuhämmennyksen jälkeen alettiin innolla toimimaan ja innovoimaan uusia tapoja tehdä tapahtumia.”, hehkuttaa Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Webinaarin järjestivät Suomen Nuorisoseurat yhdessä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen sekä Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kanssa. Mukana keskustelemassa olivat mm. Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla, Kaustinen Folk Music Festivalin toiminnanjohtaja Valtteri Valo, tapahtumapalveluiden asiantuntija Teemu Myyryläinen Lappeenrannan kaupungilta ja tuottaja Reetta Vuorinen Porin kaupungilta.  

    Suomen Nuorisoseurojen puolelta puheenvuorot pitivät tanssin ja tapahtumien toimialajohtaja Jukka Heinämäki, teatterin ja kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen, tuottaja Jussi Kaijankangas ja toiminnanohjaaja Karoliina Hursti. Loppupuheenvuorot pitivät pääsihteeri Anneliina Wevelsiep SKAFista ja Sirpa Lahti KEKistä. 

  • Webinaari: Digiloikka tuo kulttuuritapahtumat iholle 12.5.

    Webinaari: Digiloikka tuo kulttuuritapahtumat iholle 12.5.

    Webinaari 12.5.2021 klo 13-15 Teamsissa: Digiloikka tuo kulttuuritapahtumat iholle
    Koronapandemia on vauhdittanut kulttuuritapahtumien siirtymistä digitaalisille alustoille. Mitä olemme oppineet poikkeusvuonna? Mitä haluamme säilyttää digitaalisten tapahtumien mahdollisuuksista korona-ajan jälkeen? 

    OHJELMA:
    Avaussanat
    Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat 

    Verkkoalustojen hyödyntäminen tapahtumien toteutuksessa
     Jussi Kaijankangas, tuottaja, Nuori Kulttuuri

    Diginä nyt ja tulevaisuudessa: case-esimerkkejä digitaalisista tapahtumista 
    Eläköön Folk!, Jukka Heinämäki, toimialajohtaja tanssi ja tapahtumat, Suomen Nuorisoseurat
    Ramppikuume, Karoliina Hursti, toiminnanohjaaja, Suomen Nuorisoseurat, Lounais-Suomi
    Nuori Kulttuuri Pori Festival, Pasi Saarinen, toimialajohtaja teatteri ja kulttuurinen nuorisotyö, Nuori Kulttuuri
    Kaustinen Folk Music Festival, Valtteri Valo, toiminnanjohtaja

    Millaisia mahdollisuuksia kunnat näkevät digitaalisissa tapahtumissa?  
    Teemu Myyryläinen, tapahtumapalvelujen asiantuntija, Lappeenrannan kaupunki
    Reetta Vuorinen, paikallinen tuottaja Nuori Kulttuuri Pori Festival, Porin kaupunki

    Miltä näyttää tuleva festivaalikesä
    Kai Amberla, toiminnanjohtaja, Finland Festivals ry  

    Keskustelua, yleisökysymyksiä 

    Yhteenveto ja päätössanat 
    Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi
    Sirpa Lahti, toiminnanjohtaja, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus
    Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat 

    Ilmoittautuminen
    Ilmoittaudu mukaan 10.5. mennessä. Toimitamme kaikille ilmoittautuneille Teams – linkin webinaariin sähköpostitse. Linkki lmoittautumislomakkeeseen (avautuu uuteen ikkunaan)

    Webinaarin järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen (KEK) sekä Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kanssa. Webinaari on osa kansanmusiikin ja kansantanssin viikon ohjelmaa, joka huipentuu lauantaina 15.5. Kansanmusiikin ja kansantanssin päivään.

  • Koronatilanne piinaa yhä seurantaloja – kulttuurialan tukipaketti tulee tärkeällä hetkellä

    Koronatilanne piinaa yhä seurantaloja – kulttuurialan tukipaketti tulee tärkeällä hetkellä

    Koronarajoitukset ovat sulkeneet suuren osan seurantaloista. Taloilla mietitään, miten ylläpitokustannuksista selvitään, kun tuloja ei ole. Kulttuurin tukipaketti auttaa myös seurantaloja vaikeassa tilanteessa.

    Suurin osa seurantaloista eli työväentaloista, nuorisoseurantaloista, kylätaloista ja muista yhdistysten omistamista yhteisistä kokoontumistiloista on ollut osittain tai kokonaan suljettuina jo yli vuoden ajan. Tapahtumien peruuntumisten ja harrastustoiminnan keskeytymisen vuoksi taloyhteisöjen tulonhankinta on pysähtynyt. Samaan aikaan rakennusten pakollisia ylläpitokustannuksia kertyy normaaliin tapaan. Uhattuna ovat sekä paikallinen harrastus- ja kulttuuritoiminta sekä talojen rakennusperinnön säilyminen.

    Seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöt ovat vedonneet sen puolesta, että kokoontumisrajoitusten takia syntyneet taloudelliset tappiot eivät jäisi yksin paikallisyhteisöjen kannettavaksi. Hallituksen budjettiriihen viime keskiviikkona esittämä lisätalousarvion tuki seurantaloille tulee tärkeällä hetkellä. Eduskunnan käsittelyyn esitys tulee torstaina 29.4.

    ”Koronan taloudelliset vaikutukset alkavat kumuloitua paikallisille nuorisoseuroille nyt viime vuotta pahemmin. Harrastustoiminnan, kesäteatteriesitysten ja talojen ulosvuokrauksen poisjäämisen vuoksi arvioidut tappiot ovat yhteenlaskettuna jopa yli miljoona euroa. Paikallisseuroja pyörittävät vapaaehtoiset ovat myös todella uupuneita tilanteeseen”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Seurantalot saivat viime vuonna helpotusta tilanteeseensa korona-avustuksista, joita myönnettiin valtion lisätalousarviosta.

    ”Korona-avustusten ensimmäinen hakukierros tuotti lyhyessä ajassa lähes 800 hakemusta, eli tarve kylissä ja kortteleissa on valtava”, toteaa Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.

    Järjestöt pitävät tärkeänä, että valtio osoittaa tukea paikallistason yhdistystoimijoille tänäkin vuonna. Tuki on tarpeen, vaikka koronatilanne parantuisi kesäksi. Taloudellisen tilanteen normalisoituminen taloilla voi viedä kauan, eivätkä viime vuonna myönnetyt avustukset riitä auttamaan tämänhetkisessä tilanteessa.

    Malmilla tulot katosivat, mutta menot jäivät

    Helsingissä Malm Svenska Ungdomsförening on yksi yhdistyksistä, joiden tulevaisuus on koronatilanteen takia epävarma.

    ”Saamme tulot talon ylläpitoon normaalisti lähinnä viikonloppuvuokrauksista. Viime vuonna niitä oli kolme”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Erja Lindfors.

    ”Toimintamme on veitsenterällä. Pahin uhka olisi, että yhdistys joutuu myymään seurantalon.”

    Solhem-nimisen seurantalon ylläpitokustannukset ovat noin 2000 euroa kuukaudessa. Yhdistys on saanut siirrettyä laskujen määräaikoja, mutta esimerkiksi lainan saaminen on vaikeaa. Sama tilanne on usealla muullakin seurantalolla, sillä vapaaehtoisvoimin ylläpidettyjä taloja omistavilla yhdistyksillä on harvoin säästöjä.

    Yhdistys on suunnitellut myös varainkeruukampanjaa. Valtion tuen lisäksi onkin tärkeää, että ihmiset tukevat seurantaloja vuokraamalla niitä tuleviin juhliin tai muihin kokoontumisiin ja osallistumalla seurojen harrastus- ja vapaaehtoistoimintaan, sekä liittymällä kannatusjäseniksi taloja ylläpitäviin yhteisöihin.

    Malmilla toivotaan, että kesän varaukset lähtisivät pian käyntiin. Kyselyjä on saatu, mutta epävarman koronatilanteen takia sekä asiakkaat että yhdistys ovat yhä odottavalla kannalla.

    Puurakenteinen Solhem sijaitsee Malmin keskustassa. Se on rakennettu 1913 ja on kulttuurihistoriallisesti arvokas.

    Seurantalot

    Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista, joista vanhimmat on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja on Suomessa nykyisin lähes 2 500. Ne ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä, joiden korjaustyöstä ja ylläpidosta huolehtivat usein paikalliset yhdistykset pääosin talkoovoimin. Seurantalot ovat monipuolisen kansalaistoiminnan tiloja.

    Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
    Annina Laaksonen
    pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    040 726 7450

    Riitta Vanhatalo
    toiminnanjohtaja, Suomen Kotiseutuliitto
    040 733 7033
    riitta.vanhatalo@kotiseutuliitto.fi

    Petri Rinne
    puheenjohtaja, Suomen Kylät
    petri.rinne@suomenkylat.fi
    040 555 3232

    Seurantaloja omistavien yhdistysten taustalla on useita valtakunnallisia järjestöjä: Suomen Nuorisoseurat, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Suomen Työväentalojen Liitto, Kansantalojen Liitto, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Kylät, Raittiuden ystävät, Finlands Svenska hembygdsförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Marttaliitto, ProAgria Keskusten Liitto ja Keskukset sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja piirikeskukset.

    Kuvassa Nuorisoseurantalo Suojarinne Rutalahdessa Keski-Suomessa
    Kuvaaja Villa Suhonen

  • Koronapandemia on kurittanut paikallisia nuorisoseuroja pahasti

    Koronapandemia on kurittanut paikallisia nuorisoseuroja pahasti

    Teimme maaliskuussa 2021 paikallisille nuorisoseuroille kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia pitkittyneellä koronapandemialla on ollut nuorisoseuroihin ympäri Suomen. Saimme kyselyyn kahden viikon aikana 104 vastausta eli noin joka kuudennesta nuorisoseurasta. Kyselylinkki lähetettiin uutiskirjeen mukana kaikkien jäsenseurojen puheenjohtajille ja sihteereille.

    Vastaukset olivat karua luettavaa. Noin 60% vastanneista kertoi, ettei heillä ole ollut tiukimpien koronarajoitusten aikana minkäänlaista toimintaa. Loput 40% kertoi järjestäneensä joko etäharrastamista, harrastusryhmien kokoontumisia ulkona tai molempia.

    ”Kansantanssi- ja musiikkiryhmät ovat voineet harjoitella normaalin aikataulun mukaisesti (alle 20 henkilön ryhmät) sisätiloissa. Harjoituksissa on noudatettu tarkkoja ohjeita: tanssiessa on käytetty maskeja, käsienpesua on tehostettu, harjoitustilan siivousta on tehostettu, harjoitusryhmät ovat saapuneet harjoituksiin porrastetusti eikä huoltajia ole päästetty harjoitustilaan”, kerrotaan eräästä seurasta.

    Muutamat raportoivat aloittaneensa uutta toimintaa:   
    ”Olemme kannustaneet ulkoliikuntaan paikallisesti pitämällä yllä luistelukaukaloa ja hiihtolatuja. Helmikuussa pidimme yllä tulia, jotta kyläläisillä oli mahdollisuus käydä paistamassa makkaraa laavulla kävely- tai hiihtolenkin lomassa ja tarjosimme kuumaa mehua”, sanoi eräs vastaaja.

    ”Koska ryhmäharrastuksien osallistujamääriä on jouduttu rajaamaan, olemme varustaneet kylälle kuntosalin, jossa voi käydä kuntoilemassa omaehtoisesti”, eräästä seurasta raportoitiin.

    Suurimmat huolen aiheet liittyvät ehdottomasti seurojen talouteen, harrastajamäärien mahdolliseen putoamiseen sekä ennen kaikkea vapaaehtoisten jaksamiseen. Kyselyyn vastanneiden seurojen tappiot eli esimerkiksi menetetyt tulot olivat yhteenlaskettuna peräti 1 100 000 euron luokkaa. Varsinkin isoja taloja omistavat seurat ovat kärsineet siitä, että harrastustoiminnan peruuntumisen lisäksi taloja ei ole voitu vuokrata vaikkapa perhejuhliin tai muuhun ulkopuolisten järjestämään toimintaan.

    ”Jos koronatilanne säilyy nykyisen kaltaisena, vaikein aika on vasta edessä. Kustannukset talosta pyörivät koko ajan ja tuloja niiden kattamiseen tulee todella vähän, jos kerhoja ja vuokraustoimintaa ei pysty rajoitusten vuoksi käynnistämään”, sanoo eräs huolestunut vastaaja.

    Kyselyyn vastanneista 65% oli hakenut ja saanut opetus- ja kulttuuriministeriön korona-avustusta vuoden 2020 loppupuolella. Lähes kaikki vastaajista toivoivat toista korona-avustusta, jotta seuratoiminta voi jatkua tulevaisuudessakin.

    Kuvaaja: Villa Suhonen

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    Suomen Nuorisoseurat ry
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    puh. 040 726 7450

  • Taiteelle, kulttuurille, liikunnalle ja tapahtuma-alalle uutta elpymätukea valtion lisätalousarvioesityksessä

    Taiteelle, kulttuurille, liikunnalle ja tapahtuma-alalle uutta elpymätukea valtion lisätalousarvioesityksessä

    Valtioneuvoston kanslia tiedotti keskiviikkona 21.4. uusista tukipaketeista, jotka kohdistuvat kulttuuriin, tapahtuma-alaan, liikuntaan ja taiteeseen. Paketilla tuetaan alojen elpymistä koronapandemiasta. Tukipaketin sisältävä lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle jo vappuviikolla, 29.4. Teemme aktiivisesti edunvalvontaa ja seuraamme tukipaketin viestintää yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa. 

    Tiedotteen pohjalta ei pysty vielä kertomaan kansalaisyhteiskuntaan tai paikallistoimijoihin suoraan kohdistuvista summista tai hakumenettelyistä. Nuorisoseuroja lähellä kuitenkin ovat mm. yleishyödyllisenä toimintana järjestettävien ja alle 150 000 euron liikevaihdon osakeyhtiömuotoisten järjestäjien kulttuuritapahtumien, festivaalien, kesäteattereiden ja uskonnollisten tapahtumien 10,5 miljoonan euron tuki. Seurantaloja ja kulttuuriperintöalan toimijoita puolestaan muistetaan lisätalousarvioesityksessä 3,5 miljoonan euron tuella. 

    Nuorisoseuroissa toimitaan usein myös taiteen ammattilaisten kanssa järjestön tapahtumissa, harrastustoiminnassa sekä muussa toiminnassa. Taiteen ammattilaisille, toiminimille ja yksinyrittäjille on paketista luvassa noin 65 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaan tämän tuen jakajana toimisi Taiteen edistämiskeskus Taike. 

    Alaan kohdistuvan tukipaketin suuruus tulee kokonaisuudessaan olemaan yli 230 miljoonaa euroa.  

    Tiedotamme asiasta heti, kun saamme lisätietoja tukipaketista ja eri tukien suuruuksista sekä hakumenettelyistä  

    Lisätietoja antaa 
    Annina Laaksonen 
    pääsihteeri 
    040 726 7450  
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi