”Digiloikka tuo kulttuuritapahtumat iholle” -webinaarissa käytiin muutamien digitaalisesti tuotettujen tapahtumien case-esimerkkien kautta läpi, miten korona on kirittänyt kulttuuritapahtumat digiloikkaan. Webinaari avattiin katsauksella erilaisiin julkaisualustoihin sekä niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Eri kohderyhmiä tavoitetaan pitkälti eri kanavissa: YouTube ja Vimeo saattaa palvella vanhempaa väkeä, kun taas vaikkapa Instagram ja Discord tavoittavat nuorempia ihmisiä. Tärkeää onkin valita julkaisualustat kohderyhmälähtöisesti.
Esimerkkeinä tuotetuista tapahtumista olivat Nuorisoseurojen Eläköön Folk, Ramppikuume ja Nuori Kulttuuri Digifestival Pori 2021 sekä Kaustinen Folk Music Festival. Aihe kiinnosti ja puhutti. Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden lisääntyminen nousi esille monissa alustuksissa ja puheenvuoroissa. Toisaalta mietittiin, miten yleisö tavoitetaan, kun netti on sisältöä pullollaan.
”Striimit saattavat joskus kiinnostaa jopa enemmän, kuin tv-tuotanto. Paikallisuus on yllättävän kova juttu”, toteaa Lappeenrannan kaupungin tapahtumapalveluiden asiantuntija Teemu Myyryläinen.
Digitaaliset sisällöt mahdollistavat tapahtumiin osallistumisen paikasta ja usein myös ajasta riippumatta. Korona-aikana se on ollut pakollista, mutta sen kautta on myös opittu paljon uutta sekä tavoitettu uusia yleisöjä.
”Digitaalisuudesta jää varmasti elämään paikasta riippumaton osallistuminen tapahtumaan, se mahdollistaa vaikkapa työpajan vetämisen, esimerkiksi Brasiliasta”, innostuu Nuorisoseurojen teatterin ja kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen.
Kulttuuritapahtumien saavutettavuus on myös kuntien näkökulmasta tärkeä asia, sillä yksi kunnan keskeisimmistä tehtävistä on tuottaa asukkailleen palveluita. Myös kulttuurielämykset ovat sellaisia.
”Digiloikalla voidaan tarjota palveluja suuremmalle määrälle katsojia, ja tavoittaa myös syrjäseuduilla asuvia kulttuurin kuluttajia. Samaan hengenvetoon on todettava, että kaikki tapahtumat eivät välttämättä toimi digitaalisena, miettii Porin kaupungin tuottaja Reetta Vuorinen.
Joskus digiloikka tarjoaa myös erityisen positiivisia yllätyksiä.
”Saavutimme VirtuaaliKaustisella paljon uutta yleisöjä ja saimme hyvää palautetta viime kesän virtuaalitapahtumasta. Myös pelimannit ympäri maailman lähettivät meille videoita, joista olimme todella ilahtuneita. Tämän kokemuksen siivittämänä digitaalista ohjelmaa jatketaan livetapahtuman rinnalla myös tänä vuonna”, toteaa Kaustinen Folk Music Festivalin toiminnanjohtaja Valtteri Valo.
Webinaarissa suunnattiin katseet myös tulevan kesän festivaaleihin.
”Monet isot ja kaupalliset tapahtumat on jo ehditty perua mutta keskisuurilla ja pienillä festivaaleilla on vielä mahdollisuus toteutua livenä. Niiden yllä on silti iso JOS. Digitapahtumat täydentävät kulttuuritarjontaa, mutta eivät korvaa taiteilijan ja yleisön välistä vuorovaikutusta, mikä tavoitetaan vain livetilanteessa, summaa Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla.
”Olemme vasta vuoden verran harjoitelleet digitaalista esittämistä. Mietin, millaista uuden ajan esiintyjän ammattilaisuus ylipäätään on tulevaisuudessa, ja mihin kaikkeen mielemme voivatkaan aueta”, pohti webinaaria kuuntelemassa ollut fasilitoija Tuomas Tirkkonen.
Nuorisoseuroille digitapahtumat ovat tarjonneet myös mahdollisuuden oppia uutta hyvin lyhyessä ajassa. ”Olen niin ylpeä tästä porukasta, heidän ammattitaidostaan ja ideointikyvystään. Koronasta huolimatta kulttuuritapahtumat nousevat tuhkasta. Alkuhämmennyksen jälkeen alettiin innolla toimimaan ja innovoimaan uusia tapoja tehdä tapahtumia.”, hehkuttaa Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Webinaarin järjestivät Suomen Nuorisoseurat yhdessä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen sekä Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kanssa. Mukana keskustelemassa olivat mm. Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla, Kaustinen Folk Music Festivalin toiminnanjohtaja Valtteri Valo, tapahtumapalveluiden asiantuntija Teemu Myyryläinen Lappeenrannan kaupungilta ja tuottaja Reetta Vuorinen Porin kaupungilta.
Suomen Nuorisoseurojen puolelta puheenvuorot pitivät tanssin ja tapahtumien toimialajohtaja Jukka Heinämäki, teatterin ja kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen, tuottaja Jussi Kaijankangas ja toiminnanohjaaja Karoliina Hursti. Loppupuheenvuorot pitivät pääsihteeri Anneliina Wevelsiep SKAFista ja Sirpa Lahti KEKistä.
