Kategoria: Järjestö

  • Näin haet avustusta Kansalaisfoorumilta

    Kansalaisfoorumin kurssitunnit vuodelle 2018 varataan SkafNetistä joulukuun 2017 aikana. Opintoryhmien hakemuksia voi ensi vuodelle tehdä 1.12.2017-31.10.2018. https://kansalaisfoorumi.fi/  

    Kansalaisfoorumin tuet nuorisoseuroille vuonna 2018  
    Hae tukea nuorisoseuran omaan kurssitoimintaan v. 2018 joulukuun 2017 aikana
    Taloudellinen tuki yhteisöllisille opintoryhmille v. 2018 – haku alkaa joulukuussa.

    Taloudellinen tuki kursseille 2018 haussa joulukuun ajan
    Kun nuorisoseura itse järjestää kurssin, se voi saada valtionapua jopa 21 € /opintotunti (45 min.). Tukea maksetaan kurssituntien määrän ja kurssin kulujen mukaan. Kurssituntivaraukset tehdään sähköisessä SkafNet -ohjelmassa joulukuun 2017 aikana koko vuodelle 2018. Nuorisoseura tekee varauksen jokaisesta kurssista tai kurssikokonaisuudesta, joka on tarkoitus tilittää omana kurssinaan. Joulukuu on varauskuukausi ja tammikuun 2018 lopulla myönnetyt tunnit löytyvät SkafNetistä.

    Lisätietoja kurssituesta https://kansalaisfoorumi.fi/tuki/jarjesta-kurssi/ ja info@skafnet.fi

    Taloudellinen tuki yhteisöllisille opintoryhmille v. 2018 – haku alkaa joulukuussa  
    Onko nuorisoseuralle tai sen ryhmillä idea projektista, jonka haluaisitte toteuttaa? Haluatteko kokeilla jotain aivan uutta josta voisi kehittyä vakituista toimintaa yhdistyksellenne?  Kokeilevaa, kehittävää ja samalla uuden oppimista tuetaan yhteisöllisen opintoryhmän tuella. Tuen haku on jatkuva ja sitä voi hakea vuonna 2018 toteutettavaan toimintaan (1.12.2017- 31.10.2018) SkafNetissä. Tuki on enintään 500 euroa opiskeluaiheeseen liittyviin kustannuksiin. Tieto hyväksytystä tai hylätystä hakemuksesta löytyy SkafNetistä ja tieto lähetetään hakemukseen merkitylle ryhmän ohjaajalle sähköpostitse.

    Lisätietoja opintoryhmä -tuesta https://kansalaisfoorumi.fi/tuki/perusta-yhteisollinen-opintoryhma/ ja info@skafnet.fi

  • Lapsella on oikeus osallistumiseen

    Lapsella on oikeus osallistumiseen

    Maanantaina 20.11. vietetään lapsen oikeuksien päivää. YK:n lapsen oikeuksien sopimus linjaa lapsen oikeudesta suojeluun ja huolenpitoon.  Yksi sopimuksen osa käsittelee lapsen oikeutta osallistumiseen, ja se on oikeuksista heikoimmin tunnettu Suomessa, vaikka siitä on kirjattu myös Suomen perustuslakiin.

    Nuorisoseurat on tehnyt pitkäjänteistä ja aktiivista työtä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi.  Järjestö syntyi nuorten perustamana 1800-luvun lopussa, ja osallisuus on ollut aina olennainen osa nuorisoseurojen toiminta-ajatusta.

    Osallisuus on vaikuttamista ja ryhmään kuulumista

    Osallisuus on vaikuttamisen kokemuksen luomista lapsille ja nuorille: tunnetta siitä, että omalla mielipiteellä on merkitystä, ja että voi todella saada aikaan muutoksia omassa elämässään ja ympäristössään. Osallisuus voidaan ymmärtää myös vastakohtana osattomuudelle ja syrjäytymiselle.

    Osallisuuden tunne syntyy aina vuorovaikutuksissa toisiin eli osallisuudessa on kysymys ryhmästä. Lapsi tuntee olevansa osallinen, kun hän kokee, että hänen ryhmällään ja hänen tähän ryhmään kuulumisellaan on merkitystä.

    Osallistuminen ja osallisuus ovat eri asioita. Osallistumisessa ollaan mukana jossain, joka on usein toisten järjestämä ja johon ei ole itse vaikuttanut. Osallisuus taas tarkoittaa sitä, että itse sitoutuu toimintaan, haluaa vaikuttaa asioiden kulkuun ja ottaa vastuun myös seurauksista.

    Aktiiviseksi kansalaiseksi ei synnytä vaan opitaan

    Lasten oikeus osallistua tarvitsee tuekseen välittäviä aikuisia. Lasten osallisuus ei tarkoita päätösvallan ja liian suuren vastuun siirtämistä lapsille.

    Mitä nuorempana lapsi saa sopivaa vastuuta, sitä helpompi hänen on myöhemmässä elämässään osallistua ja vaikuttaa. Tavoitteena on opettaa lapsille, että asiat eivät vain tapahdu, vaan niiden eteen täytyy jonkun tehdä jotain. Toiminnassa on tärkeää korostaa erilaisten kansalaistaitojen harjoittelua, esimerkiksi vuorovaikutus-, viestintä- ja ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja.

    Nuorisoseurat ja osallisuus

    Erityisesti päätöksenteossa on tärkeä saada nuorten ääni kuuluviin. Suomen Nuorisoseurojen päättävissä elimissä, valtuustossa ja hallituksessa, on oltava vähintään kolmasosa alle 29-vuotiaita. Nuorten valtuutettujen aloitteesta nuorten vaikutusmahdollisuuksia on pyritty ennestään lisäämään ja aktiivisesti ottamaan heitä mukaan järjestön hallintoon.

    Viime vuosina järjestössä on aktiivisesti kehitetty uusia menetelmiä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi ja juurruttamiseksi . Työkaluista löytyy mm. osallisuusportaat ja osallisuuden työkalupakki, hankkeissa on edistetty erityisnuorten osallisuutta  ja lasten kuulemista. Osallisuus näkyy vahvasti järjestön päätöksenteon arjessa.

  • Nuorisoseurojen hallitukseen uusia jäseniä

    Nuorisoseurojen hallitukseen uusia jäseniä

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto on 19.11. kokouksessaan valinnut uusiksi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Merja Skyttä (Lappeenranta), Jani Riiki (Iisalmi), Jaana Inkiläinen (Nurmijärvi) ja Soile Vahela (Huittinen) ja varajäseneksi Matti Tuomisto (Haapavesi). Hallituksessa jatkavat Juuso Lökfors (Kuopio), Anumaaria Tulla (Jyväskylä), Anni Kelkka (Joensuu) ja Harri Penttilä (Vesilahti) sekä varajäsen Tanja Kilpiö (Rovaniemi). Uusi hallitus aloittaa toimintansa 1.1.2018.

    Merja Skyttä, Rajan Nuoret, Lappeenranta

    Merja Skyttä on aktiivinen Nuorisoseurojen kaikilla tasoilla: valtakunnallisesti Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa ja valtuustossa, alueellisesti Saimaan Nuorisoseurojen johtokunnassa ja omassa seurassaan Rajan Nuorissa ohjaajana ja johtokunnassa. Skyttä on toiminut ohjaajana yli 20 vuotta, hänet on valittu Vuoden ohjaajaksi 2009 ja hänen tanssiryhmänsä ovat valtakunnallisesti menestyneitä.  Hän osaa hienolla tavalla tukea ryhmäytymistä ja edistää yhteisöllisyyttä

     

    Jani Riiki, Ulmalan nuorisoseura, Iisalmi

    Jani Riiki on erittäin aktiivinen nuorisoseuralainen Ylä-Savosta. Hän on omien sanojensa mukaan pienen paikkakunnan kasvatti, mutta on päässyt mukaan isompiin ympyröihin. Hän ymmärtää nuorisoseuran tärkeyden sekä kyläyhdistystoiminnassa että tietyn harrastuslajin toimijana. Nuoresta iästään huolimatta hänellä on jo kokemusta Suomen Nuorisoseurojen hallitustyöskentelystä. Omassa seurassaan Ulmalan nuorisoseurassa Riiki on varapuheenjohtajana ja tanssii Kikari-kansantanssiryhmässä. Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitossa hän on johtokunnan jäsen. Lisäksi hän on aktiivinen kuntapolitiikassa. ”Alueellisessa yhteistyössä on voimaa. Meillä on yhteiset ongelmat, yhteiset onnistumiset ja yhteiset tavoitteet. Osallisuus pitää olla mahdollista paikkakunnasta riippumatta”, Riiki kommentoi.

     

     

    Jaana Inkiläinen, Klaukkalan nuorisoseura, Klaukkala

    Jaana Inkiläinen on käsityönopettajaopiskelija Helsingin yliopistosta ja nuorisoseura-aktiivi Klaukkalan nuorisoseurasta. Inkiläinen on tanssinut pienestä pitäen Klaukkalan nuorisoseurassa ja on aktiivinen tapahtumakävijä. Hän suoritti Nuorisoseurojen Knoppi-koulutuksen vuonna 2009 ja kouluttautui sen jälkeen kansantanssin ohjaajaksi. Hän toimii oman seuransa sihteerinä, nettivastaavana ja kansantanssipuolen ohjaajavastaavana.

     

    Soile Vahela, Suttilan nuorisoseura, Huittinen

    Soile Vahela on ammatiltaan maaseutumatkailun asiantuntija ja on harrastanut teatteria, tanssia ja laulua Kalevan nuorissa lapsesta saakka. Hän on Suttilan nuorisoseuran puheenjohtaja, Satakunnan nuorisoseurojen liiton johtokunnan jäsen ja Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen. Vahelalla on pitkä kokemus hallitustyöskentelystä eri yhdistyksissä ja vankka tietämys nuorisoseuraliikkeestä.

     

     

    Matti Tuomisto, varajäsen, Ainalin nuorisoseura, Haapavesi

    Matti Tuomisto toimi myös menneellä kaudella Suomen Nuorisoseurojen varajäsenenä. Hän on lisäksi Ainalin nuorisoseuran puheenjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton johtokunnan jäsen.

  • Suomen Nuorisoseurat kutsui kolme uutta kunniajäsentä

    Suomen Nuorisoseurat kutsui kolme uutta kunniajäsentä

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto kutsui liiton kunniajäseniksi ministeri Jaakko Nummisen, maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän sekä järjestöneuvos Kauppi Virkkalan.

    Järjestöneuvos Kauppi Virkkala toimi liiton hallituksen puheenjohtajan vuosina 2001-2006. Puheenjohtajakaudellaan Virkkala rakensi liiton ja piirijärjestöjen yhteistyötä sekä korosti yhteisöllisten tapahtumien merkitystä osana harrastustoimintaa. Virkkala on osallistunut koko ikänsä sekä kaustislaiseen että maakunnalliseen nuorisoseuratoimintaan Keski-Pohjanmaalla.  Puheenjohtajakautensa jälkeenkin hän on ollut tuttu hahmo järjestön valtakunnallisissa tapahtumissa.

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toimi liiton valtuuston puheenjohtajana vuosina 2006-2012.  Valtuuston puheenjohtajana Leppä korosti nuorisoseurajärjestön roolia sivistysliikkeenä, joka kasvattaa nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen. Leppä oli aktiivinen toimija nuorisoseurojen organisaatiouudistustyöryhmässä, jonka työskentely aloitti historiallisen järjestöuudistuksen.  Organisaatiouudistuksen myötä nuorisoseurajärjestö on kasvanut Suomen merkittävimmäksi kulttuurisen nuorisotyön toimijaksi.  Jari Leppä on myös Koirakiven Nuorisoseuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja kesäteatterin aktiivinäyttelijä. Lisäksi Leppä toimi pitkään nuorisoseuraliikkeen oman oppilaitoksen Suomen Nuoriso-opiston hallituksen jäsenenä.

    Ministeri Jaakko Numminen on pitkän linjan nuorisoseuralainen, joka teki ainutlaatuisen kulttuuriteon kirjoittamalla nuorisoseuraliikkeen historiateoksen.  Viisiosainen Yhteisön voima kuvaa monipuolisesti nuorisoseuraliikkeen yli satavuotista taivalta. Taidokkaasti kirjoitettu kirjasarja johdattaa lukijan etenkin paikallisseurojen ja aluetason toimintaan niin arjessa kuin juhlassa. Jaakko Numminen on tehnyt erittäin merkittävän uran suomalaisen koulutuksen, sivistyksen ja kulttuurin edistäjänä.  Lisäksi hän omaleimainen ja arvostettu puhuja, jonka puheista huokuu sydämen sivistys ja valtava kulttuurinen pääoma.

    Liiton kunniajäseniksi voidaan kutsua järjestön toiminnassa erityisen ansioituneita henkilöitä. Kunniajäsenten kutsumisesta päättä valtuusto hallituksen esityksestä. Kaikki Nuorisoseurojen kunniajäsenet kautta aikain on listattu Nuorisoseurojen verkkosivuilla.

    Lisätietoja: Antti Kalliomaa, antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi, 040 547 7157

  • Haku pelimanniksi Kaustisen Kansanmusiikkijuhlille alkaa 15.11.2017

    Haku pelimanniksi Kaustisen Kansanmusiikkijuhlille alkaa 15.11.2017

    Kaustisen 51. kansanmusiikkijuhlat järjestetään 9.-15.7.2018, kantavana ajatuksenaan suunnata innokkaasti kohti tulevaa – kohti seuraavaa 50-vuotiskautta!

    Paikalle odotetaan jälleen satoja ryhmiä kansanmusiikin ja kansantanssin saralta. Kansanmusiikin ja -tanssin harrastustoiminnan edistäminen on juhlien juureva perustehtävä. Sen merkityksestä kertoo viime vuosien huimat osallistujamäärät – tuhannet pelimannit, tanssijat ja laulajat kokoontuvat vuosittain Kaustiselle paitsi esiintymään, myös luomaan suhteita, oppimaan ja viemään perinnettä ja tietoisuutta eteenpäin.

    Valtaosa Kaustisen esiintyjistä saapuu juhlille talkoohengessä, ns. pelimanniehdoin. Pelimanniehtojen mukaan virallisiksi esiintyjiksi valituille pelimanneille ja esiintyjäryhmille tarjotaan keikkojen lisäksi koko viikon festivaalipassi sekä etuja majoituksen ja ruuan osalta.

    Esiintyjät ja esiintyjäryhmät voivat hakea mukaan täyttämällä sähköisen hakemuslomakkeen kotisivuillamme (www.kaustinen.net > Pelimanneille) tai postitse. Esiintyjähaku tehdään kahdessa jaksossa: Ensimmäinen hakukausi on 15.11.2017-31.12.2017. Toinen, täydentävä kausi on 1.1.-28.2.2018. Huomioithan muutokset aikataulussa!

    Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen vuositeema 2018 on Kaikilla mausteilla – kansanmusiikin ja kansantanssin elävät perinteet. Juhlien oma vuositeema on luonto. Maakuntateemana on Lappi. Esiintyjien toivotaan ottavan mahdollisuuksien mukaan teemat huomioon laatiessaan ohjelmistoa ensi kesän juhlia varten.

    Tervetuloa mukaan kesän onnellisimpien päivien melskeeseen tekemään pienen kylän suurta juhlaa!

    Lisätiedot pelimannihausta sähköpostitse: pelimannit@kaustinen.net

    Paperisen ilmoittautumislomakkeen tilaaminen puhelimitse: 040 3582 198.

     

  • Lähde mukaan toteuttamaan Lastenviikkoa! Popup-kerholla lisää jäseniä toimintaan

    Lähde mukaan toteuttamaan Lastenviikkoa! Popup-kerholla lisää jäseniä toimintaan

    Lapsen oikeuksien juhlapäivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. YK:n hyväksymä lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan Suomessa vuonna 1991. Tänä vuonna viikon tunnuslauseena on ”lapsella on oikeus harrastaa” ja sen hashtag-tunnukset ovat #harrastan ja #lastenviikko.

    Suomen Nuorisoseurat juhlistaa Lasten oikeuksien päivää toteuttamalla Lastenviikon yhdessä muiden lasten- ja nuortenjärjestöjen kanssa.  Suomalaiset lasten ja nuorten kerho- ja harrastustoimintaa järjestävät järjestöt juhlistavat lapsen oikeuksien päivää järjestämällä tässä kuussa viikoilla 46 ja 47 erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä popup-kerhoja eri puolilla maata yllättäviin paikkoihin. Stadin nuorisoseurat tulee järjestämään esimerkiksi 25.11 Lastenviikon puuhapajan kauppakeskus Kampissa.

    Järjestä yhdessä lasten kanssa popup-kerhoja ajanjaksolla 13.-26.11. Popup-kerho on lyhytkestoinen toimintatuokio tai kerhohetki tavallisuudesta poikkeavassa paikassa, esimerkiksi kauppakeskuksessa, torilla, asemalla tai seurantalolla. Tavoitteena on yllättää, lisätä kerho- ja harrastustoiminnan tunnettuutta ja harrastajamääriä.

    Katso Nuorisoseurojen askeleet popup-kerhon järjestämiseen

    Tsekkaa Lastenviikon sivuilta myös onko paikkakunnallasi jo popahtanut ja liity mukaan www.lastenviikko.info/lastenviikko/

    Lastenviikkoon liittyvää toimintaa voit myös toteuttaa omissa kerho-ja iltapäivätoiminnassa. Siihen liittyvää materiaalia löydät tästä linkistä: www.lastenviikko.info/lastenviikon_materiaalipaketti-2

    Tämän lisäksi ympäri Suomen nostetaan sinivalkoinen lippu liehumaan lasten oikeuksien kunniaksi maanantaina 20.11.

  • Maalaillen marraskuussa – osallistu kuvakisaan ja voita älypuhelin!

    Maalaillen marraskuussa – osallistu kuvakisaan ja voita älypuhelin!

    Nuorisoseurat juhlii satavuotiasta Suomea keräämällä 1000 lasten ja nuorten tarinaa. Nyt 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa järjestää kuvakilpailun, joka on avoin kaikille nuorille (alle 29-vuotiaille). Valokuvaa tai piirrä, maalaa tai askartele, minkälainen on Sinun syksysi satavuotiaassa Suomessa. Miltä syksy tuntuu? Mitä syksyltä odotat? Mitä pelkäät, mistä innostut? Tai mistä tahansa muusta aiheesta, jonka kautta haluat kertoa tarinasi.

    Marraskuun aikana (1.-30.11.2017) kuvatarinansa lähettäneiden kesken arvotaan Huawei P8 Lite -älypuhelin sekä Nuorisoseurojen tuotepalkintoja!

    Lähetä tarinasi täällä: 1000tarinaa.fi/tarinasi

    [one_half_first]

    [/one_half_first][one_half_last]

    [/one_half_last]

    [one_half_first]

    [/one_half_first][one_half_last]

    [/one_half_last]

  • Kävitkö kesäteatterissa 2016 tai 2017? Vastaa kyselyyn ja auta teatterien kehittämisessä!

    Kävitkö kesäteatterissa 2016 tai 2017? Vastaa kyselyyn ja auta teatterien kehittämisessä!

    Kävitkö kesäteatterissa 2016 tai 2017? Siis missä tahansa, jossain Suomen yli 400 kesäteatterista. Vastaa kyselyyn jolla selvitetään, miten valitsit esityksen jonka kävit katsomassa.

    Kysely on osa Juha Pihasen Lahden AMK:n Lahden ammattikorkeakoulun Musiikkiteatterin koulutusohjelman opinnäytetyötä, ja sen tuloksia käytetään kesäteatterien kehittämiseen. Vastaamiseen menee noin 5-7 minuuttia. Vastauksia kerätään 3.11. asti.

    [thrive_link color=’teal’ link=’https://fi.surveymonkey.com/r/kesateatterikysely’ target=’_blank’ size=’medium’ align=’aligncenter’]VASTAA KYSELYYN[/thrive_link]

  • Suomi 100 – tekemisen riemua ja yhdessä elettyjä tarinoita

    Suomi 100 – tekemisen riemua ja yhdessä elettyjä tarinoita

    Käynnissä on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi – itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Juhlavuosi on monella tapaa poikkeuksellinen. Pönöttämisen sijaan juhlavuosi synnyttää tekoja, elämyksiä ja ohjelmaa, joka näkyy koko vuoden ympäri joka puolella maatamme. Lukuisten tapahtumien ja Suomi 100-tuotantojen kautta tarkastellaan Suomen itsenäisyyden historiaa, tämän päivän Suomea ja maamme
    tulevaisuutta.

    Myös nuorisoseurat ympäri maata ovat näyttävästi mukana itsenäisyyden juhlavuoden toteuttamisessa. Nuorisoseuroissa itsenäisyyden juhlavuosi rakentuu nuorten järjestämien tapahtumien ja tempausten ympärille ja tuo nuorten äänen kuuluviin taiteen ja kulttuurin keinoin. Olemme antaneet estradin lapsille ja nuorille ja heidän arkensa ja unelmiensa esiin tuomiselle.

    Käynnistimme tammikuussa 100 tapahtumaa ja 1000 tarinaa -hankkeen, jonka kautta tuemme taloudellisesti lasten ja nuorten omaehtoista toimintaa. Tuki osoitetaan suoraan alle 29-vuotiaiden toimintaryhmille. Tavoitteena on, että avustuksilla voidaan toteuttaa sata lasten ja nuorten näköistä tapahtumaa ja kertoa tuhansin tarinoin, millainen on Suomi vuonna 2017.

    Lisätietoja juhlavuoden hankkeestamme löytyy osoitteesta www.1000tarinaa.fi. Sivustolle on koottu nyt jo lähes seitsemänsataa tarinaa, ja lisäksi sieltä löytyy tietoa kymmenistä eri puolilla Suomea järjestetyistä tapahtumista sekä ohjeet avustusten hakemiseen. Suomen itsenäisyyden juhlavuotta on vielä kolmasosa jäljellä. Kutsun kaikki nuorisoseuralaiset mukaan 100 tapahtumaa ja 1000 tarinaa -hankkeeseen. Lähde mukaan täyttämään Suomen juhlavuosi tapahtumilla ja tarinoilla.

    Tekemisen riemua ja osallistumisen mahdollisuuksia löytyy meille kaikille. Juhlitaan itsenäisyyden juhlavuotta yhdessä.

  • Sata satua -tapahtuma juhlistaa teatteritoimintaa Ylihärmän nuorisoseuralla 21.10.

    Sata satua -tapahtuma juhlistaa teatteritoimintaa Ylihärmän nuorisoseuralla 21.10.

    Ylihärmän nuorisoseuran koko perheen teatteritoiminta täyttää kuluvana vuonna 10 vuotta. Koska vuosi 2017 on myös Suomen 100-vuotisjuhlavuosi, järjestetään koko perheen tapahtuma 100 satua lauantaina 21.10. klo 10-14 Ylihärmän nuorisoseuralla (os. Ylistarontie 94). Ilmainen tapahtuma kokoaa yhteen kaikki seuran näyttämöllä kymmenen vuoden aikana esitetyt satunäytelmät sekä niiden tekijät ja kokijat.

    Tyhjä seurantalo ja sen isot lämmityskustannukset olivat realiteetit, kun uusi nuori johtokunta päätti vuonna 2007 herättää uudelleen henkiin pitkän historian omaavan Ylihärmän nuorisoseuran teatteritoiminnan. Tilanne oli kaikille uusi ja toimintaa lähdettiin rakentamaan ihan alusta.

    Ensimmäisestä näytelmästä lähtien toiminnan pääpainopisteeksi nostettiin osallistavuus ja yhdessä tekeminen. Toiminta on aina ollut kaikille avointa ja jokainen työryhmän jäsen, kaikista pieninkin on muiden kanssa saman arvoinen. Suurin osa näyttelijöistä on lapsia ja nuoria, ja usein heitä on paljon, sillä kaikki halukkaat otetaan mukaan. Tästä huolimatta taiteellisesta tasosta ei ole yhdessäkään produktiossa haluttu tinkiä, vaan näytelmän eri osa-alueisiin kuten ohjaukseen, musiikin sävellykseen, koreografioihin, lavastukseen, puvustukseen, valo- ja äänisuunnitteluun, tuotantoon jne. on käytetty satoja työtunteja – huolimatta siitä, ettei kukaan työryhmän jäsen ole koskaan saanut palkkaa.

    Alusta asti toiminnassa mukana olleet Ylihärmän nuorisoseuran puheenjohtaja, lavastaja Hanna Keskinen sekä seuran sihteeri, ohjaaja Maaria Koivula-Talkkari iloitsevat ennen kaikkea lapsissa ja nuorissa projektien myötä tapahtuvasta ilmaisun kehittymisestä ja rohkaistumisesta: kehityskaari on monen kohdalla ollut huikea pienestä joukkokohtaukseen osallistujasta tanssivaksi ja laulavaksi pääosan esittäjäksi. Koko perheen teatteritoiminnalla on myös sosiaalista tilausta siinä suhteessa, että kaikki lapset ja nuoret eivät esimerkiksi ole liikunnallisia tai kuulu mihinkään joukkueeseen tai harrastusryhmään – näytelmäporukassa ollaan yhtä isoa tiimiä, jossa erilaisuus on vahvuus. Ylihärmän nuorisoseuran koko perheen teatteritoiminta on myös aina ollut ilmaista osallistujilleen.

    Sata satua -perhetapahtuma koostuu erilaisista toimintapisteistä: osallistujat pääsevät mm. pomppimaan prinsessa Ruususen pomppulinnassa, tekemään kokeita Merennoidan taikakeittiössä, koristelemaan Lumikuningattaren muffinsseja ja kutomaan Aladdinin taikamattoa kangaspuilla! Jokaisesta kymmenestä näytelmästä rakentuu oma toimintapiste, jossa voi myös tavata näytelmien satuhahmoja. Lisäksi tapahtumassa on monipuolista musiikkiohjelmaa ja taikuri Markku Anttila esiintyy klo 11.30.

    100 satua -tapahtuman toivotaan tavoittavat lähialueen lapsiperheiden ja muiden kiinnostuneiden lisäksi myös ne kaikki sadat ihmiset, jotka vuosien aikana ovat näyttelijöinä tai erilaisissa taustahommissa osallistuneet Ylihärmän nuorisoseuran koko perheen teatteritoimintaan. Yksi toimintapiste keskittyykin tallentamaan videolle vuosien aikana mukana olleiden omia kokemuksia ja muistoja nuorisoseuralta – siitä jos mistä muodostuu sata satua!

    Sata satua -perhetapahtuma on osa Aisaparin juhlavuosi 2017 -hanketta. Järjestelyissä ovat mukana Ylihärmän nuorisoseuran lisäksi Kauhavan elämänlaatupalvelut, Härmänmaan 4H-yhdistys, MLL:n Ylihärmän paikallisyhdistys sekä Ylihärmän kappeliseurakunta.

    Lisätietoja:
    Maaria Koivula-Talkkari, 040 7615644, maaria.kt@gmail.com
    Hanna Keskinen, 050 3027766, h.keskinen@gmail.com

    Lisätietoja ja kuvia näytelmistämme löytyy myös osoitteesta www.yliharmannuorisoseura.fi

    Kuva: Prinsessa Ruusunen -näytelmästä vuodelta 2007.