LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Kategoria: Järjestö

  • Lähde mukaan toteuttamaan Lastenviikkoa! Popup-kerholla lisää jäseniä toimintaan

    Lähde mukaan toteuttamaan Lastenviikkoa! Popup-kerholla lisää jäseniä toimintaan

    Lapsen oikeuksien juhlapäivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. YK:n hyväksymä lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan Suomessa vuonna 1991. Tänä vuonna viikon tunnuslauseena on ”lapsella on oikeus harrastaa” ja sen hashtag-tunnukset ovat #harrastan ja #lastenviikko.

    Suomen Nuorisoseurat juhlistaa Lasten oikeuksien päivää toteuttamalla Lastenviikon yhdessä muiden lasten- ja nuortenjärjestöjen kanssa.  Suomalaiset lasten ja nuorten kerho- ja harrastustoimintaa järjestävät järjestöt juhlistavat lapsen oikeuksien päivää järjestämällä tässä kuussa viikoilla 46 ja 47 erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä popup-kerhoja eri puolilla maata yllättäviin paikkoihin. Stadin nuorisoseurat tulee järjestämään esimerkiksi 25.11 Lastenviikon puuhapajan kauppakeskus Kampissa.

    Järjestä yhdessä lasten kanssa popup-kerhoja ajanjaksolla 13.-26.11. Popup-kerho on lyhytkestoinen toimintatuokio tai kerhohetki tavallisuudesta poikkeavassa paikassa, esimerkiksi kauppakeskuksessa, torilla, asemalla tai seurantalolla. Tavoitteena on yllättää, lisätä kerho- ja harrastustoiminnan tunnettuutta ja harrastajamääriä.

    Katso Nuorisoseurojen askeleet popup-kerhon järjestämiseen

    Tsekkaa Lastenviikon sivuilta myös onko paikkakunnallasi jo popahtanut ja liity mukaan www.lastenviikko.info/lastenviikko/

    Lastenviikkoon liittyvää toimintaa voit myös toteuttaa omissa kerho-ja iltapäivätoiminnassa. Siihen liittyvää materiaalia löydät tästä linkistä: www.lastenviikko.info/lastenviikon_materiaalipaketti-2

    Tämän lisäksi ympäri Suomen nostetaan sinivalkoinen lippu liehumaan lasten oikeuksien kunniaksi maanantaina 20.11.

  • Maalaillen marraskuussa – osallistu kuvakisaan ja voita älypuhelin!

    Maalaillen marraskuussa – osallistu kuvakisaan ja voita älypuhelin!

    Nuorisoseurat juhlii satavuotiasta Suomea keräämällä 1000 lasten ja nuorten tarinaa. Nyt 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa järjestää kuvakilpailun, joka on avoin kaikille nuorille (alle 29-vuotiaille). Valokuvaa tai piirrä, maalaa tai askartele, minkälainen on Sinun syksysi satavuotiaassa Suomessa. Miltä syksy tuntuu? Mitä syksyltä odotat? Mitä pelkäät, mistä innostut? Tai mistä tahansa muusta aiheesta, jonka kautta haluat kertoa tarinasi.

    Marraskuun aikana (1.-30.11.2017) kuvatarinansa lähettäneiden kesken arvotaan Huawei P8 Lite -älypuhelin sekä Nuorisoseurojen tuotepalkintoja!

    Lähetä tarinasi täällä: 1000tarinaa.fi/tarinasi

    [one_half_first]

    [/one_half_first][one_half_last]

    [/one_half_last]

    [one_half_first]

    [/one_half_first][one_half_last]

    [/one_half_last]

  • Kävitkö kesäteatterissa 2016 tai 2017? Vastaa kyselyyn ja auta teatterien kehittämisessä!

    Kävitkö kesäteatterissa 2016 tai 2017? Vastaa kyselyyn ja auta teatterien kehittämisessä!

    Kävitkö kesäteatterissa 2016 tai 2017? Siis missä tahansa, jossain Suomen yli 400 kesäteatterista. Vastaa kyselyyn jolla selvitetään, miten valitsit esityksen jonka kävit katsomassa.

    Kysely on osa Juha Pihasen Lahden AMK:n Lahden ammattikorkeakoulun Musiikkiteatterin koulutusohjelman opinnäytetyötä, ja sen tuloksia käytetään kesäteatterien kehittämiseen. Vastaamiseen menee noin 5-7 minuuttia. Vastauksia kerätään 3.11. asti.

    [thrive_link color=’teal’ link=’https://fi.surveymonkey.com/r/kesateatterikysely’ target=’_blank’ size=’medium’ align=’aligncenter’]VASTAA KYSELYYN[/thrive_link]

  • Suomi 100 – tekemisen riemua ja yhdessä elettyjä tarinoita

    Suomi 100 – tekemisen riemua ja yhdessä elettyjä tarinoita

    Käynnissä on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi – itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Juhlavuosi on monella tapaa poikkeuksellinen. Pönöttämisen sijaan juhlavuosi synnyttää tekoja, elämyksiä ja ohjelmaa, joka näkyy koko vuoden ympäri joka puolella maatamme. Lukuisten tapahtumien ja Suomi 100-tuotantojen kautta tarkastellaan Suomen itsenäisyyden historiaa, tämän päivän Suomea ja maamme
    tulevaisuutta.

    Myös nuorisoseurat ympäri maata ovat näyttävästi mukana itsenäisyyden juhlavuoden toteuttamisessa. Nuorisoseuroissa itsenäisyyden juhlavuosi rakentuu nuorten järjestämien tapahtumien ja tempausten ympärille ja tuo nuorten äänen kuuluviin taiteen ja kulttuurin keinoin. Olemme antaneet estradin lapsille ja nuorille ja heidän arkensa ja unelmiensa esiin tuomiselle.

    Käynnistimme tammikuussa 100 tapahtumaa ja 1000 tarinaa -hankkeen, jonka kautta tuemme taloudellisesti lasten ja nuorten omaehtoista toimintaa. Tuki osoitetaan suoraan alle 29-vuotiaiden toimintaryhmille. Tavoitteena on, että avustuksilla voidaan toteuttaa sata lasten ja nuorten näköistä tapahtumaa ja kertoa tuhansin tarinoin, millainen on Suomi vuonna 2017.

    Lisätietoja juhlavuoden hankkeestamme löytyy osoitteesta www.1000tarinaa.fi. Sivustolle on koottu nyt jo lähes seitsemänsataa tarinaa, ja lisäksi sieltä löytyy tietoa kymmenistä eri puolilla Suomea järjestetyistä tapahtumista sekä ohjeet avustusten hakemiseen. Suomen itsenäisyyden juhlavuotta on vielä kolmasosa jäljellä. Kutsun kaikki nuorisoseuralaiset mukaan 100 tapahtumaa ja 1000 tarinaa -hankkeeseen. Lähde mukaan täyttämään Suomen juhlavuosi tapahtumilla ja tarinoilla.

    Tekemisen riemua ja osallistumisen mahdollisuuksia löytyy meille kaikille. Juhlitaan itsenäisyyden juhlavuotta yhdessä.

  • Sata satua -tapahtuma juhlistaa teatteritoimintaa Ylihärmän nuorisoseuralla 21.10.

    Sata satua -tapahtuma juhlistaa teatteritoimintaa Ylihärmän nuorisoseuralla 21.10.

    Ylihärmän nuorisoseuran koko perheen teatteritoiminta täyttää kuluvana vuonna 10 vuotta. Koska vuosi 2017 on myös Suomen 100-vuotisjuhlavuosi, järjestetään koko perheen tapahtuma 100 satua lauantaina 21.10. klo 10-14 Ylihärmän nuorisoseuralla (os. Ylistarontie 94). Ilmainen tapahtuma kokoaa yhteen kaikki seuran näyttämöllä kymmenen vuoden aikana esitetyt satunäytelmät sekä niiden tekijät ja kokijat.

    Tyhjä seurantalo ja sen isot lämmityskustannukset olivat realiteetit, kun uusi nuori johtokunta päätti vuonna 2007 herättää uudelleen henkiin pitkän historian omaavan Ylihärmän nuorisoseuran teatteritoiminnan. Tilanne oli kaikille uusi ja toimintaa lähdettiin rakentamaan ihan alusta.

    Ensimmäisestä näytelmästä lähtien toiminnan pääpainopisteeksi nostettiin osallistavuus ja yhdessä tekeminen. Toiminta on aina ollut kaikille avointa ja jokainen työryhmän jäsen, kaikista pieninkin on muiden kanssa saman arvoinen. Suurin osa näyttelijöistä on lapsia ja nuoria, ja usein heitä on paljon, sillä kaikki halukkaat otetaan mukaan. Tästä huolimatta taiteellisesta tasosta ei ole yhdessäkään produktiossa haluttu tinkiä, vaan näytelmän eri osa-alueisiin kuten ohjaukseen, musiikin sävellykseen, koreografioihin, lavastukseen, puvustukseen, valo- ja äänisuunnitteluun, tuotantoon jne. on käytetty satoja työtunteja – huolimatta siitä, ettei kukaan työryhmän jäsen ole koskaan saanut palkkaa.

    Alusta asti toiminnassa mukana olleet Ylihärmän nuorisoseuran puheenjohtaja, lavastaja Hanna Keskinen sekä seuran sihteeri, ohjaaja Maaria Koivula-Talkkari iloitsevat ennen kaikkea lapsissa ja nuorissa projektien myötä tapahtuvasta ilmaisun kehittymisestä ja rohkaistumisesta: kehityskaari on monen kohdalla ollut huikea pienestä joukkokohtaukseen osallistujasta tanssivaksi ja laulavaksi pääosan esittäjäksi. Koko perheen teatteritoiminnalla on myös sosiaalista tilausta siinä suhteessa, että kaikki lapset ja nuoret eivät esimerkiksi ole liikunnallisia tai kuulu mihinkään joukkueeseen tai harrastusryhmään – näytelmäporukassa ollaan yhtä isoa tiimiä, jossa erilaisuus on vahvuus. Ylihärmän nuorisoseuran koko perheen teatteritoiminta on myös aina ollut ilmaista osallistujilleen.

    Sata satua -perhetapahtuma koostuu erilaisista toimintapisteistä: osallistujat pääsevät mm. pomppimaan prinsessa Ruususen pomppulinnassa, tekemään kokeita Merennoidan taikakeittiössä, koristelemaan Lumikuningattaren muffinsseja ja kutomaan Aladdinin taikamattoa kangaspuilla! Jokaisesta kymmenestä näytelmästä rakentuu oma toimintapiste, jossa voi myös tavata näytelmien satuhahmoja. Lisäksi tapahtumassa on monipuolista musiikkiohjelmaa ja taikuri Markku Anttila esiintyy klo 11.30.

    100 satua -tapahtuman toivotaan tavoittavat lähialueen lapsiperheiden ja muiden kiinnostuneiden lisäksi myös ne kaikki sadat ihmiset, jotka vuosien aikana ovat näyttelijöinä tai erilaisissa taustahommissa osallistuneet Ylihärmän nuorisoseuran koko perheen teatteritoimintaan. Yksi toimintapiste keskittyykin tallentamaan videolle vuosien aikana mukana olleiden omia kokemuksia ja muistoja nuorisoseuralta – siitä jos mistä muodostuu sata satua!

    Sata satua -perhetapahtuma on osa Aisaparin juhlavuosi 2017 -hanketta. Järjestelyissä ovat mukana Ylihärmän nuorisoseuran lisäksi Kauhavan elämänlaatupalvelut, Härmänmaan 4H-yhdistys, MLL:n Ylihärmän paikallisyhdistys sekä Ylihärmän kappeliseurakunta.

    Lisätietoja:
    Maaria Koivula-Talkkari, 040 7615644, maaria.kt@gmail.com
    Hanna Keskinen, 050 3027766, h.keskinen@gmail.com

    Lisätietoja ja kuvia näytelmistämme löytyy myös osoitteesta www.yliharmannuorisoseura.fi

    Kuva: Prinsessa Ruusunen -näytelmästä vuodelta 2007.

  • Paljon nuorisoseuraväriä Nuori toimija -palkintojenjaossa

    Paljon nuorisoseuraväriä Nuori toimija -palkintojenjaossa

    Allianssi jakoi ensimmäiset Nuori toimija -tunnustukset Helsingissä 10.10. Tunnustus on tarkoitettu kiitokseksi ja kannustukseksi aktiivisille nuorille sekä omalla toiminnallaan nuorten asemaa ja heidän hyvinvointiaan edistäneille aikuisille.

    Nuori toimija -tunnustus jaettiin jopa neljälle nuorisoseuratoimijalle:

    • Luova lava -toiminta, Jyväskylä
    • Vuoksenniskan nuorisoseuran Irti-teatteri, Imatra
    • Karjalan Nuorten kansantanssiohjaaja Sini Hirvonen, Helsinki
    • Jokipiin Nuorisoseuran aktiivinuori Niko Luokkakallio, Kurikka


    Nuori toimija -tunnustuksen saaja voi olla yhtä hyvin nuori tai vanha. Pääasia on, että tuoretta näyttöä nuorisotoiminnasta tai -työstä löytyy. Yksittäisten henkilöiden lisäksi voidaan palkita myös järjestöjä, hankkeita ja nuorten ryhmiä.

    Muut Nuori toimija -tunnustuksen saajat: Ohjaamo Kotka; Muuttajat!-demokratiakasvatushanke ja Nuoret toimijat -ryhmä; Plan Suomi; Aktiivinuori Henrik Mattsson; Lippukunnanjohtaja Atte Jantunen, Reippaat Pojat ry, Jyväskylä; Aikuiskaveritoiminta, Luotolan Nuoret ry, Kemi; Aktiivinuori ja ohjaaja Hanne Mällinen, Siikajoki / Oulu. Muut tulevaisuusfoorumit ovat Seinäjoella 12.10., Mikkelissä 19.10. ja Kemissä 25.10.

    Kuva: Irti-teatterilaisia Voltti-tapahtumassa kesäkuussa 2017. Kuvaaja Riina Tanskanen

  • Nuorisoseurat sitoutuu torjumaan vihapuhetta

    Nuorisoseurat sitoutuu torjumaan vihapuhetta

    Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt haastekampanjan vihapuheen torjumiseen. Sitoudun torjumaan vihapuhetta -kampanja käynnistyi 2.10.2017, jolloin vietettiin maailman kiusaamisen vastaista päivää sekä YK:n väkivallattomuuden päivää.

    ”Vihapuhe ja syrjintä eivät kuulu nuorisoseuratoimintaan. Suomen Nuorisoseurat tuomitsee ehdottomasti kaikenlaisen kiusaamisen, syrjinnän, häirinnän ja ahdistelun. Nuorisoseurassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on tervetullut kaikkeen toimintaan ja jokaiseen tapahtumaan”, sanoi Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt Ilmajoen nuorisoseuran 135-vuotisjuhlassa.

    Nuorisoseuraliike syntyi 1880 -luvun alussa nuorten perustamana Etelä-Pohjanmaalla ja Ilmajoen nuorisoseura on yksi maamme vanhimpia. Nuorisoseurojen tavoitteena on ollut aivan alkuajoista asti ”koota koko nuoriso yhteen ihmisyyttä ja kansalaiskuntoa kohottamaan.”    Viime vuosisadan alussa (1919) kirjoitetussa nuorisoseuratyön oppaassa korostettiin, että ”Nuorisoseurojen työ on aina ollut ja tulee vastakin olemaan hyvien herätteiden synnyttämistä ja sen kautta hyvien harrastusten istuttamista nuoriin ihmisiin.” Nuorisoseurat ovat olleet torjumassa vihapuhetta jo vuodesta 1881.

    Meillä harrastus- ja seuratoiminnassa puututaan aina vihapuheeseen ja kaikenlaiseen kiusaamiseen.  Tämä on aina ollut osa nuorisoseurojen toimintakulttuuria ja sitä korostetaan myös kaikessa ohjaajakoulutuksessa. Vihapuhe on viestintää, jolla tahallisesti loukataan, halvennetaan tai uhataan toisia ihmisiä. Vihapuheen kohteeksi joutuminen tai pelko siitä voi estää ihmistä toimimasta haluamallaan tavalla ja horjuttaa yksilön itsetuntoa.

    ”Nuorisoseurajärjestö on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi yhtenä ensimmäisistä harrastus- ja kulttuurijärjestöistä. Kaikki meidän toimintamme noudattaa syrjinnästä vapaan alueen periaatteita. Teemme joka päivä työtä sen eteen, että toiminta on avointa ja arvostavaa, ja että siihen olisi kaikkien helppo tulla mukaan.”

    Nuorisoseurojen arvot ovat osallisuus, yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus.

  • Nuori Kulttuuri Sounds 2018

    Nuori Kulttuuri Sounds 2018

    Nuori Kulttuuri Sounds 2018 tapahtumakokonaisuus pyörähtää käyntiin nyt syksyllä.

     

    Nuorten valtakunnallinen musiikkitapahtuma Sounds järjestetään 25.-27.5.2018 Mikkelissä ja aluetapahtumat eri puolella Suomea ajalla 1.2.-8.4.2018.

     

    Tapahtumakokonaisuuden säännöt löytyvät täältä. Aluetapahtumia voi järjestää kunnat tai järjestöt ja niitä koordinoi sekä rahoittaa Aluehallintovirastot. Aluetapahtumien järjestäjät tulee olla selvillä 24.11.2017 mennessä.

     

    Suomen Nuorisoseurat/ Nuori Kulttuuri tuottaa aluetapahtumien tueksi laatukäsikirjan, joka helpottaa tapahtuman järjestämistä. Käsikirjan lisäksi järjestetään aluetapahtumatuottajakoulutus perjantaina 24.11.2017 Mikkelissä. Koulutukseen mahdollistetaan myös etäosallistuminen.

     

    Ilmoittautuminen koulutukseen avataan marraskuun alussa.

     

    Lisätietoja,

    Pasi Saarinen

    pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi

    0504080366

    www.nuorikulttuuri.fi

     

  • Hei, me olemme Suomen Nuorisoseurojen johtoryhmä!

    Hei, me olemme Suomen Nuorisoseurojen johtoryhmä!

    Suomen Nuorisoseurojen hallitus on tarkistanut työntekijöistä muodostetun johtoryhmän kokoonpanon ja sii­hen kuuluvien työntekijöiden toimenkuvat. Johtoryhmän muodostavat pääsihteeri ja neljä toimialajohtajaa, jotka kukin vastaavat oman toiminta-alueensa asiasisältöjen ja asiantuntijuuden johtamisesta. Toimialajohtajien työpa­riksi on valittu varahenkilöt, jotka osallistuvat tarvittaessa johtoryhmän työskentelyyn.

    [one_third_first][/one_third_first][two_third_last]

    Antti Kalliomaa, pääsihteeri

    Antti Kalliomaa johtaa ja kehittää toimintaa, yhteiskuntasuhteita, viestintää, henkilöstöresursseja, taloutta ja hal­lintoa. Pääsihteerillä ei ole erillistä varahenkilöä.

    [/two_third_last]

    [one_third_first][/one_third_first][two_third_last]

    Ulla Konttinen, toimialajohtaja, harrastustoiminnan tuki

    Ulla Konttisen vastuulla on harrastustoiminnan ja kasvatustyön johtaminen ja kehittäminen. Hän on myös pää­sihteerin sijainen.

    Varahenkilö on Iija Filén, joka vastaa ohjaajakoulutuksen ja ohjaajahuollon koordinoimisesta ja kehittämisestä.

    [/two_third_last]

    [one_third_first][/one_third_first][two_third_last]Hannu Ala-Sankola, toimialajohtaja, seuratoiminnan tuki

    Hannu Ala-Sankola vastaa järjestö-, kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä ja on alue­toimiston toiminnanjohtajien esimies.

    Varahenkilö Henna Liiri vastaa erityisesti vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä. Toimii tarvittaessa aluetoimis­tojen toiminnanjohtajien esimiehenä.

    [/two_third_last]

    [one_third_first][/one_third_first][two_third_last]

    Jukka Heinämäki toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat

    Jukka Heinämäki johtaa ja kehittää tanssi- ja tapahtumatoimintaa ja on tapahtumatoimiston esimies.

    Varahenkilö Joonas Pokkinen vastaa erityisesti tanssitoiminnan sisällöllisestä kehittämisestä.

    [/two_third_last]

    [one_third_first][/one_third_first][two_third_last]Pasi Saarinen, toimialajohtaja, teatteri ja kulttuurinen nuorisotyö

    Pasi Saarisen harteilla lepäävät teatteritoiminnan ja kulttuurisen nuorisotyön johtaminen ja kehittäminen. Hän on Nuori Kulttuuri -työntekijöiden esimies.

    Varahenkilö Jussi Salmi vastaa erityisesti kulttuurisen nuorisotyön sisällöllisestä kehittämisestä. Toimii tarvit­taessa Nuori Kulttuuri -työntekijöiden esimiehenä.

    [/two_third_last]

     

     

     

     

     

  • Valtakunnallinen kulttuurisen nuorisotyön palkinto Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille

    Valtakunnallinen kulttuurisen nuorisotyön palkinto Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt ensimmäisen valtakunnallisen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille. Palkinto myönnettiin Tanssimania-tapahtumassa Tampereella sunnuntaina 1.10. Vuonna 1982 perustettu Kulissi on harrastajateatteri ja tunnettu laadukkaista musikaaleistaan ja ainutlaatuisesta lasten ja nuorten toiminnastaan.

    ”Kulississa toimintaa tehdään nuorilta nuorille, innokkaalla ja määrätietoisella otteella. Toiminta on niin esimerkillistä, ainutlaatuista ja uutta, ettei sen veroista löydy toista”, kommentoi Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

    ”Ei voi muuta sanoa kuin että vau!” iloitsee Kulissin puheenjohtaja Niina Kupari. ”Olen ylpeä meidän yhdistyksestä ja siellä toimivista lapsista ja nuorista. On todella hienoa, että Kulissilla tehtävää nuorisotyötä arvostetaan ihan valtakunnallisesti.”

    Rakkaudesta lajiin

    Laadukas toiminta on toki huomattu aikaisemminkin. Vuosina 2012 ja 2013 Kulissi pokkasi Nuorisoseurojen Vuoden teatteriteko -tunnustuksen ja vuonna 2015 Allianssin Vuoden nuori toimija -tunnustuksen. Mikä on Kulissin menestyksen resepti?

    ”Teemme teatteria rakkaudesta lajiin yhtenä ryhmänä. Kaikki saavat tulla toimintaan mukaan ja tehdä teatteria omien kykyjensä mukaan. Tahto tehdä hyvää ja laadukasta teatteria on mukana alusta asti. Se into ja tekemisen riemu välittyvät esityksissä: näyttelijöiden ilo teatteria kohtaan välittyy katsojille ja imaisee heidät mukaansa”, kuvailee Kupari toimintaa.

    Lasten ja nuorten teatteri tunnetaan vaikeana lajina, mutta tämä ei ole kulissilaisia pelottanut. Sitä varten vaaditaan kuitenkin ohjaajalta pitkiä hermoja ja näyttelijöiltä armotonta keskittymistä. Yleensä lasten musiikkinäytelmää valmistellaan 7-8 kuukauden verran ja ryhmässä on 40-50 lasta ja nuorta.

    ”Kaikki toimintaan haluavat pääsevät mukaan ja jokainen pääsee esiintymään, tanssimaan ja laulamaan oli taitotaso millainen tahansa”, kertoo Kupari. ”Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa haaveitaan ja kokeilla erilaisia uusia asioita turvallisessa ympäristössä. Minusta se on Kulissin toiminnassa hienoa ja todella tärkeää.”

    Kulissin erityispiirre vedettyjen suurten projektien rinnalla on nuorten mahdollisuus tehdä teatteria aivan omaehtoisesti. Nuoret voivat valmistella esityksen käsikirjoituksesta asti itse ja saavat tehdä omannäköistä teatteria. Nuoret tapahtuu tiivistä ryhmäytymistä, joka kantaa myös teatterin ulkopuolelle. Myös yhdistyksen päättävillä paikoilla on nuoria: puheenjohtaja Kupari on 24-vuotias.

    Teatteri ja näytteleminen ovat ehdottomasti asioita, joita Kuparin mielessä jokaisen pitäisi kokeilla edes kerran elämässään.

    ”Siinä pääsee hetkeksi pujahtamaan toisen ihmisen nahkoihin ja saa tehdä asioita joita ei välttämättä arkielämässä tekisi.”

    Valtakunnallinen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.  Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle.