Kategoria: Järjestö

  • Verkkokoulutus vaikuttamisesta ja järjestötoiminnassa saattelee nuorisoseurakokoukseen

    Verkkokoulutus vaikuttamisesta ja järjestötoiminnassa saattelee nuorisoseurakokoukseen

    Oletko ensikertalainen Nuorisoseurakokouksessa tai kaipaatko muistinvirkistystä kokouskäytännöistä, järjestötoiminnasta tai vinkkejä vaikuttamiseen?

    Nyt sitä on luvassa: viiden verkkotapaamisen verran painavaa asiaa järjestödemokratiasta, vaikuttamisesta ja kokousten käytännöistä. Koulutukseen kuuluu viisi verkkotapaamista (23.8., 30.8., 13.9., 20.9. ja 4.10.) Kokonaisuus on laajuudeltaan yhden opintopisteen laajuinen, mikäli kurssilainen osallistuu myös itse kokoukseen.

    Koulutus on nuorisoseuralaisille kokouspakettia lukuunottamatta ilmainen ja se tuotetaan yhdessä Kansalaisfoorumin kanssa.

    Lisätietoja koulutuksesta: http://nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/jarjestotoiminnan-ja-vaikuttamisen-koulutus

  • Nuorisoseuralaisten superviikonloppu tulossa Joensuuhun

    Nuorisoseuralaisten superviikonloppu tulossa Joensuuhun

    Syyskuun lopussa Joensuuhun odotetaan noin 500 nuorisoseuralaista, kun kaupunkiin saapuvat ympäri Suomea sekä järjestön liittokokousväki että teini-ikäiset kansantanssijat.

     Nuorisoseurakokous kokoaa yhteen ja linjaa suuntaviivat toiminnalle

    Joensuuhun odotetaan ennätysmäärää kokousosallistujia kaikkien aikojen Nuorisoseurakokoukseen. Nuorisoseurakokous on järjestön ylin päättävä elin, joka valitsee liiton valtuuston sekä päättää toiminnan suuntaviivoista seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Nuorisoseurakokous järjestetään joka 3. vuosi. Tänä vuonna kokous on 28.-30.9.2018 Joensuussa Sokos Hotel Kimmelissä. Jokainen nuorisoseura saa lähettää omat edustajansa kokoukseen ja edustajia kaupunkiin saapuukin Lappia ja Etelä-Pohjanmaata myöten. Kokouksen ympärille on järjestetty myös koulutuksellista ja yhteisöllistä ohjelmaa karjalaisia perinteitä ja maakunnan vahvuuksia unohtamatta.

    Dääns -leirillä 150 nuorta kansantanssijaa kohtaa toisensa

    Nuorisoseurakokouksen kanssa samaan aikaan kaupunkiin saapuu myös järjestön nuorta voimaa, kun teini-ikäisille kansantanssijoille suunnattu Dääns-leiri saapuu kaupunkiin ensimmäistä kertaa. Syksyisin toteutettava leiri myydään jo keväällä täyteen ja se toimii hyvänä lähtölaukauksena uuteen kauteen. Leirillä tanssin ammattilaiset sparraavat nuoria eri lajeissa. Tärkeää on myös toisiin kansantanssin harrastajiin tutustuminen ja yhteinen illanvietto.

    Edellisen kerran Joensuussa juhlittiin yli 30 vuotta sitten

    Edellisen kerran nuorisoseuralaiset ovat vallanneet kaupungin vuonna 1987, kun Joensuussa juhlittiin Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlaa ja Suomen Nuorisoseurat ry:n 90-vuotisjuhlaa toteuttamalla laululavalla suuri Kaikukeihäs-teos, jossa 2000 nuorisoseuralaista esiintyi. Juhlallisuuksissa esiintyi tuolloin myös Sari Kaasisen johtama Värttinä-yhtye Rääkkylästä, Rasivaaran Nuorisoseurasta.

    Kokoushistoriaa selatessa täytyykin kääntää useampi sivu ennen kuin päästään Pohjois-Karjalaan. Nuorisoseurajärjestö piti alkuaikoinaan kesäkokouksen, joka toimi jokseenkin samalla periaatteella kuin liittokokous edelleenkin. Kesäkokoukseen saivat osallistua kaikki jäsenyhdistykset ja siellä luotiin suuria linjoja toimintaan. Nuorisoseurojen kevätkokous pidettiin Joensuussa vanhalla Niittylahden opistolla 1914, olihan opisto Hakulisten myötä muodostonut tärkeäksi nuorisoseuratoiminnan keskukseksi. Paikalla oli tuolloin edustus 60 nuorisoseurasta ja jopa 19 sanomalehden edustajat. Kokouksessa esiintyi Värtsilän Nuorisoseura näytelmällään Simo Hurtta, joka oli tehnyt kokousväkeen erityisen vaikutuksen.

    LÄHDE: Numminen, Jaakko: Yhteisön voima (2011)

    Lisätietoja: toiminnanjohtaja Henna Liiri
    044 207 3072, henna.liiri@nuorisoseurat.fi

  • Tietosuoja-asetus (GDPR) Nuorisoseuroissa

    EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) tuli voimaan Suomessa 25.5.2018

    Uusi henkilötieto koskee kaikkia yhdistyksiä. Sinunkin.

    Henkilötietoja ovat kaikki ne tiedot, joista voi suoraan tai epäsuorasti johtaa tunnistettavissa oleva henkilö. Esimerkiksi nimi, valokuva, sähköpostiosoite tai IP-osoite. Rekisteri muodostuu henkilötiedoista: puheenjohtajan muistikirjassa oleva jäsenluettelo tai verkkosivuilla oleva valokuvagalleria ovat henkilötietorekistereitä. Laatikaa lista kaikista seurassa käytössä olevista rekistereistä. Jos rekisteriä ei enää tarvita, luopukaa sen käytöstä ja tuhotkaa se. Jos jatkatte/aloitatte rekisterin käyttöä, pitää siinä noudattaa lain mukaisia periaatteista

    Henkilötietojen käsittely taas voi olla tietojen keräämistä, säilyttämistä, järjestämistä, siirtämistä, käyttämistä tai poistamista.

    Jos käytätte Nuorisoseurarekisteriä, siihen on olemassa asetuksen mukainen seloste. Linkin selosteesen löydät Nuorisoseurarekisterin sivulta

    Jokaisesta rekisteristä on oltava rekisteriseloste. Voit ladata pohjan Nuorisoseurojen työkalupakista tai tämän linkin kautta. Selosteesta on selkeällä kielellä näyttävä, mitä kerätyillä tiedoilla tehdään ja kuka sen tekee.

    Nuorisoseuroissa asian käsittelemiseksi olemme koonneet oheen keskeiset asiaa koskevat periaatteet ja toimenpiteet (tietosuojaperiaatteet):

    1. Käyttötarkoituksen periaate: Tietojen määrän ja säilytysajan on vastattava käyttötarkoitusta. Jäseniltä saa kerätä vain ne tiedot, jotka ovat yhdistyksen pyörittämisen kannalta olennaisia, ja niitä säilyttää vain sen ajan kuin on tarpeellista. Toimenpide: Mitä tietoja keräätte ja mihin tarkoituksiin niitä käytetään? Kirjoittakaa ne ylös.
    2. Täsmällisyyden periaate: Tämä tarkoittaa käytännössä, että tiedot eivät saa olla vanhentuneita, epätarkkoja tai väärin. Toimenpide: miten huolehditte, että rekisteri on ajan tasalla? Miten ja milloin poistatte tietoja reksiteristä?
    3. Suojauksen periaate: Tietojen suojaus on oltava kunnossa. Suojauksen pettämiseen on varauduttava. Jos ohjaaja unohtaa lapsiryhmän nimilistan harjoituspaikan pöydälle, se on tietoturvaloukkaus. Riskien arviointi: Identiteettivarkaudet ja tietovuodot ovat lisääntyneet ja niitä pyritään uudella asetuksella hillitsemään. Mitä tunnistettavammassa muodossa henkilötieto on, mitä arkaluontoisempaa se on ja mitä pitkäaikaisempaa sen käyttö, sitä suuremmat riskit ja velvoitteet. Toimenpide: kartoittakaa riskit ja miettikää, miten niihin varaudutaan.
    4. Tietojen käsittelyn peruste: Jotta tietoja saa kerätä ja säilyttää, pitää sille olla hyväksyttävä selitys eli peruste. Perusteen pitää olla joku seuraavista: suostumus, sopimus, laki, rekisteröidyn suojaaminen, julkinen tehtävä tai oikeutettu etu. Yhdistyslaissa sanotaan: ”Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka.” Tällöin perusteena on laki. Jos seura kerää muitakin tietoja (osoite, sähköpostiosoite ym.), sille pitää saada jäsenen suostumus. Toisaalta peruste voi olla oikeutettu etu, koska osapuolten välillä on merkityksellinen suhde − jäsenyys. Henkilön pitää luovuttaa tietonsa vapaaehtoisesti ja tietoisesti. Toimenpide: Mikä on tietojen keruun ja säilytyksen peruste? Onko jäsenlomakkeessa selkeästi ilmaistu, mihin käyttöön henkilö antaa suostumuksen? Ketkä seurassa näkevät tai muokkaavat tietoja?

    Lisätietoja:

    Tietosuojakoulutuksen tallenne

    Tietosuojakoulutuksen diasarja

    Tietosuojavaltuutetun sivut

  • Tanssirallin arviointiraati esittäytyy

    Tanssiralli pärähtää käyntiin lauantaina 21.4. Pohjankartanossa Oulussa ja jatkuu 28.-29.4. Felix Krohn -salissa Lahdessa. Nyt on aika esitellä Tanssirallin raadit. Tapahtumissa toimii kaksi raatia, joista raati 1 arvioi Kultahippu-sarjaan ja 10-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan osallistuvat ryhmät ja raati 2 13-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan ja 16-vuotiaat ja nuoremmat sarjaan osallistuvat ryhmät. Arviointityöstä vastaavat Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajalinjan opettajat ja opiskelijat yhdessä. Tutustu raatilaisiin ja lue heidän terveiset Tanssiralliin osallistuville ryhmille.

    RAATI 1

    Niina Susan Vahtola:

    ”Olen oululainen tanssin- ja pedagogiikan opettaja. Tanssissa ja elämässä minulle on tärkeintä vuorovaikutus, ihmettely ja oppiminen.  Erilaisissa katselmuksissa olen saanut pitkään olla kehittämässä kansantanssia sekä arviointiraadeissa että taustavaikuttajana. Oamkin tanssinopettajakoulutuksessa saan seurata opettajan vinkkelistä upeiden tanssialan osaajien kehittymistä omanlaisikseen tanssialan monitoimijoiksi, joista olen emon lailla pakahduttavan ylpeä.

    Tanssirallilta odotan upeita esityksiä, ihania persoonia, vahvaa eläytymistä ja yhdessä tekemisen riemua. Jos entiset merkit pitävät paikkansa, liikutuksen kyyneliltä tuskin selviän tänäkään vuonna. Ja se on hyvä se.”

    (Kuva: Raija Ainasoja)

    Siina Toimela:

    ”Hei! Olen Siina Toimela. Opetan tällä hetkellä kansantanssia Sodankylässä Jutaringissä. Lisäksi teen taiteellista työtä Kipuna

    Kollektiivissa, jossa toimii kansantanssin ammattilaisia ja ammattiin opiskelevia ympäri Suomen. Olen myös musiikkipedagogi ammatiltani ja arvioin tanssin lisäksi elävää musiikkia Tanssirallissa.

    Kiva nähdä kaikki Tanssirallissa! Pitäkää hauskaa lavalla ja nauttikaa esityksistä :)”

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    (Kuva: Essi Pulju)

    Elias Martikainen:

    ”Hei. Olen 28 vuotias tanssinopettajaopiskelija kotoisin Rovaniemeltä. Nykyisin opetan kansantanssia Helsingissä Karjalan Nuorissa sekä Hollolassa Mateissa ja Maijoissa. Tanssiharrastuksen aloitin viisi vuotiaana baletissa, josta kilpatanssien kautta siirryin kansantanssin pariin yhdeksän vuotiaana. Oppini olen saanut Rovaniemellä Rimpparemmissä ja myöhemmin Siepakoissa Tommi Semerin opetuksessa.

    Kansantanssissa pidän yhteisöstä ja yhdessä tekemisestä. Haluankin muistuttaa kaikkia ryhmiä, että tärkeintä on pitää hauskaa ja nauttia yhdessä tanssimisesta! Jokaiselle ryhmälle toivotankin menestystä Tanssiralli-tapahtumiin ja odotan innolla näkeväni kaikkien ryhmien esitykset!”

    (Kuva: Maritta Laesmaa)

    Timo Salonen (sihteeri, Oulun Tanssiralli):

    ”Mie oon Timo, 22-vuotias tanssinopettajaopiskelija. Tanssin aloitin täyttäessäni 11, Nuorisoseura Motoran Pelmakoissa, jossa tanssin edelleenkin. Olen siis Joensuun kasvatti ja henkisesti ikuinen pohjois-karjalainen, vaikka Oulussa nyt asustelenkin. Luokitteluihin ja katselmuksiin on tullut osallistuttua niin useaan otteeseen, etten pysy itsekään enää laskuissa mukana.”

    Terveiset ryhmille:

    Pistäkää puhelimet syrjään, vetäkää tanhutossut jalkaan ja nauttikaa täysillä Tanssirallista! Kannustakaa toisianne ja vetäkää huippukeikka. Kaikista tärkeimpänä kuitenkin – muistakaa pitää hauskaa!”

    (Kuva: Timo Salonen)

    Maiju Laurila (sihteeri, Lahden Tanssiralli):

    ”Olen musiikkipedagogi (amk) ja filosofian maisteri (musiikkikasvatus) ja opiskelen kansantanssin opettajaksi. Tanssirallissa toivon näkeväni aitoa musiikin ja tanssin yhteyttä sekä erityisesti tanssin riemua! Odotan innolla esityksiä ja toivon kaikille yhteisöllistä ja riemukasta viikonloppua hyvässä seurassa!”

    (Kuva: Maiju Laurila)

    RAATI 2

    Petri Kauppinen (Oulun Tanssiralli):

    ”Olen tanssinopettaja Petri Kauppinen ja opetan päätyönäni tanssinopettajia Oulun ammattikorkeakoulussa. Opetustyön lisäksi valmistan tansseja ympäri ämpäri eli toimin koreografina erilaisille ryhmille. Tykkään kirjoittaa tanssista ja laatia käsikirjoituksia sekä haluan edistää kaikkia sellaisia toimia, jotka tekevät tanssin ilon kokemukset mahdolliseksi mahdollisimman monelle ihmiselle maailmassa. Tykkään hypystä ja polkka on taas pitkästä aikaa suosikkitanssini.

    Olen ollut aiemminkin Tanssirallin raadissa ja nautin tästä roolista erityisen paljon. Minusta on tärkeää nähdä reippaita ja iloisia lapsia, jotka esiintyvät sydän sykkyrällä ja sukat rullalla.”

    (Kuva: Petri Kauppinen)

    Petri Hoppu (Lahden Tanssiralli):

    ”Toimin kulttuurialan yliopettajana Oulun ammattikorkeakoulussa ja tanssintutkimuksen dosenttina Tampereen yliopistossa. Kansantanssi on ollut kiinteä osa elämääni lähes neljänkymmenen vuoden ajan. Kaikille Tanssirallin osallistujille haluan toivottaa hurjasti tsemppiä ja iloista mieltä. ”Ei meitä surulla ruokita, vaan se on ilo, joka elättelee!”

    (Kuva: Marika Raitanen)

    Anni Koponen: 

    ”Olen alunperin Haapavedeltä kotoisin oleva nykytanssija ja olen täysillä tanhuun hurahtanut tanssijan opinnoistani lähtien. Opiskelen nyt neljättä vuotta tanssinopettajaksi Oulussa.

    Terveiset tanssijoille: Hymyile ja koko maailma hymyilee kanssasi!”

    (Kuva: Anni Koponen)

    Eetu Laitinen:

    ”Meikä on Eetu Laitinen ja olen neljännen vuoden tanssinopettajaopiskelija Oulun ammattikorkeakoulussa. Tällä hetkellä vaikutan tanssinopettajana Jyväskylän suunnalla. Meikä innolla odottaa kaikkea mitä olette katselmuksiin tuomassa! Kovan harjoittelunne tulokset pääsevät viimein tositoimiin ja uskon näkeväni kaikkea mahtavaa tulevien päivien aikana!  Ralleissa tavataan!”

    (Kuva: Paula Kettu)

    Elena Vuoksiola (sihteeri):

    ”Olen oululainen tanssinopettaja Elena Vuoksiola ja työskentelen freelancerina monipuolisesti tanssin ja teatterin parissa. Tänä keväänä olen muun muassa valmistautunut käsikirjoittamani ja ohjaamani kansantanssin suurproduktion, Owla ja kadonnut walkia, ensi-iltaan yhdessä 90 oululaisen kansantanssin harrastajan ja ammattilaisen kanssa.

    Tanssirallissa työskentelen raadin 2 sihteerinä. Toivon, että Tanssirallissa pääsisimme kaikki niin näyttämöllä kuin yleisössä nauttimaan yhdessä omista ja toistemme onnistumisista!”

    (Kuva: Jarmo Ollila)

  • Nuorisoseurakokouksen liput myynnissä – ennakkohinta 31.5. asti

    Nuorisoseurakokouksen liput myynnissä – ennakkohinta 31.5. asti

    Nuorisoseurakokous eli järjestömme ”eduskunta” kokoontuu 28.-30.9.2018 Joensuussa.  Nuorisoseurakokous on paitsi päätöksenteon myös kohtaamisten ja yhdessä tekemisen foorumi. Kokouksessa nuorisoseuratoimijat eri puolilta Suomea kohtaavat, tutustuvat ja vaihtavat mielipiteitä.

    Lähde kokousedustajaksi!

    Kokousedustajien määrä määräytyy jäsenmäärän mukaan. Jokainen nuorisoseura voi lähettää kokoukseen vähintään kaksi edustajaa. Kokousedustaja kannattaa valita hyvissä ajoin! Lue lisää

    Ilmoittautuminen ja hinnat

    Kokoukseen ilmoittaudutaan ja hankitaan osallistumispaketti. Ennakkoilmoittautuminen ja halvemmat hinnat ovat voimassa 18.3.-31.5.2018. 

    [thrive_link color=’teal’ link=’http://nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/info/#ilmoittautuminen’ target=’_blank’ size=’big’ align=center”]Hanki osallistumispaketti ennakkohintaan![/thrive_link]

  • Vuoden Nuorisoseuralainen 2018 on Sini Hirvonen Karjalan Nuorista!

    Vuoden Nuorisoseuralainen 2018 on Sini Hirvonen Karjalan Nuorista!

    Suomen Nuorisoseurat on valinnut Vuoden Nuorisoseuralaiseksi Sini Hirvosen Nuorisoseura Karjalan Nuorista Helsingistä. 31-vuotias Hirvonen on tehnyt ansiokasta työtä kansantanssin, nuorisoseuratoiminnan ja lasten ja nuorten harrastusten edistämiseksi Helsingissä. Vapaaehtoistyöstä annettava tunnustus jaettiin sunnuntaina 18.3. nuorisoseurapäivän juhlassa Ristiinassa. Valtakunnallinen tunnustuspalkinto jaettiin kolmatta kertaa.

    Sini Hirvonen on tehnyt väsymättä työtä nuorisoseurajärjestön hyväksi monella eri tasolla – paikallisessa seurassa, liiton valtuustossa sekä työssään Kotiseutuliitossa.  Hän on toiminut Nuorisoseura Karjalan Nuorissa sekä luottamushenkilönä, ohjaajana että tanssijana.

    Sini tanssii Karjalan Nuorten Lykky-ryhmässä. Kuva: Folklandia/Petri Kivinen

    Viime vuosina Sini on tehnyt erityisen aktiivisesti työtä kansantanssiharrastuksen ja nuorisoseuratoiminnan edistämiseksi Helsingissä. Hän on perustanut useita uusia ryhmiä ja kolminkertaistanut oman nuorisoseuransa harrastajamäärän laadukkaalla toiminnalla ja sen tehokkaalla markkinoinnilla. Perustetuissa ryhmissä on niin kansantanssia, teatteria, FolkJam- kuin Tempoa tenaviin -ryhmiä. Hänen toimintansa on erinomainen esimerkki siitä, kuinka yksittäinen nuorisoseura-aktiivi ja nuorisoseura voi vaikuttaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien edistämiseen.

    Sini ohjaa 11-15 -vuotiaiden Jippoja. Kuva: Amanda Rannanjärvi
    Sini ohjaa 7-10 -vuotiaiden Jekkuja. Kuva: Amanda Rannanjärvi

    [one_half_first][/one_half_first][one_half_last][/one_half_last]

    Sini venyy aina ylimääräiseen oli kyseessä sitten esiintymisasujen ompelu, esiintymisten valmistelu tai tapahtumaosallistumisten koordinointi. Sini on erityisen aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja antaa nuorisoseuroista, kansantanssista ja kansanperinteestä iloisen ja ajassa elävän kuvan.

    Vuoden nuorisoseuralainen

    Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016.

  • Ramppikuume 2018 – esitysvalinnat

    RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät Kankaanpäässä 20.-22.4.2018

    RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät -esityskatselmukseen valittiin seitsemän esitystä ympäri Suomen.

    Valitut esitykset ovat:

    Teatteri Pogos: Neila, Ilomantsi

    Mikkelin Poikateatteri: Pelkompleksi, Mikkeli

    Tampereen Nuorisoteatteri: Aika… Suuria aaltoja, Tampere

    Oulun Taidekoulu/Labyrinttiteatteri: Tuntemattoman eläimen jäljet, Oulu

    Sällit – Tampereen Poikateatteri: Kullervo, Tampere

    ArtMix: Seitsemän toivomusta, Helsinki

    Pataluodon koulun ysidraama: Kauas kantaneet, Joensuu

    RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät järjestetään Kankaanpäässä tänä keväänä jo 22. kerran 20.-22.4.2018. Tapahtuma kerää Kankaanpäähän huhtikuisen viikonlopun ajaksi noin parisataa 13-20-vuotiasta nuorta teatterinharrastajaa ohjaajineen.

    Tapahtuma alkaa perjantaina 20.4. koulutuspajoilla, jotka tänä vuonna sisältävät muun muassa näyttämötaistelun, maskeerauksen, radioteatterin ja klovnerian sisältöjä. Tapahtumaan voi osallistua, vaikka ei olisi mukana esityskatselmuksessa.

    Esityskatselmus alkaa Kankaanpäässä lauantaina 21.4. ja päättyy sunnuntai-iltapäivällä 22.4. tilaisuuteen, jossa jaetaan RAMPPIKUUMEEN pääpalkinto sekä stipendejä ja kunniakirjoja. Esityksiä katsoo ja antaa palautetta teatterin ammattilaisista koostuva raati. Vuoden 2018 raadissa ovat näyttelijä ja kansanedustaja Jani Toivola, ohjaaja ja näytelmäkirjailija Elina Kilkku sekä näyttelijä Antti Laukkarinen.

    Ensimmäistä kertaa ohjaajille palautetta antaa erillinen ohjaajaraati, jonka muodostavat ohjaaja ja dramaturgi Aila Lavaste sekä toimialajohtaja ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Pasi Saarinen.

    Tapahtuma saa myös kansainvälisiä vieraita, kun esiintymään saapuvat nuorisoteatteriryhmät Compagnia Dell´ago Italiasta ja KutiMuti Stuudio Virosta.

    Esityksiin voi ostaa lippuja tapahtumapaikalta, Kankaanpääsalista, joka sijaitsee Pohjanlinnan koululla (Kangasmoisionkatu 1).

    Lisätiedot tapahtumasta: http://www.ramppikuume.net/

     

    Tapahtuman tuottavat Nuorisoseurat Satakunta, Kankaanpään kaupunki, Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto ry ja Kankaanpään Nuorisoseura ry.

     

    Tiedustelut

    Karoliina Hursti

    Toiminnanohjaaja

    Nuorisoseurat Satakunta

    Hallituskatu 6, 28100 Pori

    044 059 1913, karoliina.hursti@nuorisoseurat.fi

     

    Ullamarja Kontiainen

    Vapaa-aikasihteeri

    Kankaanpään kaupunki

    044 577 2691, ullamarja.kontiainen@kankaanpaa.fi

     

    www.satakunnannuorisoseurat.fi

    www.ramppikuume.net

    www.facebook.com/satakunnannuorisoseurat

    www.facebook.com/ramppikuume

     

     

     

     

     

  • Teatteriagentit kouluttautuivat teatterin tyylilajien äärellä

    Teatteriagentit kouluttautuivat teatterin tyylilajien äärellä

    Suomen nuorisoseurojen teatteriverkosto eli teatteriagentit kouluttautuivat viime viikonloppuna Jyväskylän Veturitalleilla. Suomen Harrastajateatteriliiton järjestämän koulutuksen vetäjänä oli teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija ja teatteriopettaja Elina Kilkku. Koulutus pohjautui Kilkun jo vuosia tutkimiin teatterin tyylilajien käytännön sovellutuksiin. Mikä on tragedian ja komedian ero? Miten Shakespearea näytellään? Millaista on Brechtin eeppinen teatteri? Mitä kaikkea muuta kuin todellisuutta jäljittelevää realismia teatteri voi olla?

    -Koulutus muutti länsimaisen teatterin historian tuoreella tavalla eläväksi! totesi koulutukseen osallistunut Pohjois-Savon teatteriagentti Johanna Hakkarainen.

    -Teatterin tyylilajit olivat useille osallistujista ainakin jollain tasolla jo ennestään tuttuja ja Elinan koulutus oli varsin virkistävä tapa nostaa nämä uudelleen mieleen. Emme jääneet koulutuksessa liikaa kiinni historiallisiin yksityiskohtiin, nimiin tai vuosilukuihin, vaan opimme oman kehomme kautta.

    Kaksipäiväiseen koulutukseen osallistui yhdestätoista teatteriagentista kymmenen. Aktiivinen teatteriagenttiverkosto on käynnistetty vuonna 2013 nuorisoseurojen toimikuntien muututtua aktiivisemmiksi ja toiminnallisimmiksi verkostoiksi. Agenttiverkostoon kuuluu sekä teatterin ammattilaisia että kokeneita harrastajia. Kaikkia agentteja yhdistää halu harrastajateatteritoiminnan kehittämiseen.

    -Agenttiverkosto on meillä erittäin tärkeä teatteritoiminnan kehittämisen voimavara. Agentit edustavat maata laajasti Kittilästä Klaukkalaan ja Joensuusta Ulvilaan, kertoo teatteritoiminnasta vastaava toimialajohtaja Pasi Saarinen Suomen Nuorisoseuroilta.

    Vapaaehtoisverkoston toiminnalle luonteenomaisesti agenttien toimenkuvat vaihtelevat aika laajastikin. Osa toimii teatteritoiminnan ja taiteen asiantuntijana maakunnan toiminnanjohtajan tukena, osa ohjaa nuorisoseurojen tai muiden harrastajateattereiden teatteriryhmiä. Osa on aktiivisia hallitustoimijoita ja osa tärkeitä kontakteja ammattikenttään.

    -Erilaisuus on tässäkin asiassa valttia. Agenttiverkosto on aikoinaan perustettu, jotta Liitto saisi informaatiota siitä millaisia koulutuksia alueilla tarvitaan. Nykyään teatterin osaamiskeskukseksi kutsumaamme verkostoon kuuluu agenttiverkoston ohella tärkeinä yhteistyökumppaneina Suomen Harrastajateatteriliitto ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, ja toiminta on alkuvuosista vakiintuneempaa ja laajempaa.

    -Suomen Harrastajateatteriliiton koulutustoiminta on parin vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Koska kaikki nuorisoseurojen teatterit ovat automaattisesti myös Harrastajateatteriliiton jäseniä, suosittelemme nuorisoseuroja hyödyntämään teatterin erikoisjärjestön jäsenpalveluita, muistuttaa Saarinen.

    Teatterin osaamiskeskus toimii palvellakseen harrastajateattereita ja etenkin nuorisoseurojen jäsenteattereita. Yksi esimerkki järjestöjen välisestä yhteistyöstä on teatteriagenttien kouluttautuminen Teatterin tyylilajit -kurssilla.

    -Tämä on aika hauska esimerkki hyvästä yhteistyöstä. Harrastajateatteriliitto järjestää laadukkaan koulutuksen,me kustannamme koulutukseen meidän agenttiverkoston. Mutta koska elämme vastikkeellisessa maailmassa, niin agentit vetävät tämän vuoden aikana omalla alueellaan yhden päivän mittaisen koulutuksen, jossa hyödynnetään Teatterin tyylilajit -koulutuksen oppeja. Nämä alueelliset koulutukset toteutetaan yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa ja ovat nuorisoseurojen lähes kahdelle sadalle teatterille ilmaiset.

    Teatteriagenttitoiminnassa yhdistyy filosofinen ja ajattelemaan haastava teatteritoiminnan kehittäminen sekä käytännön tekeminen. Samalla lailla kuin Elina Kilkun järjestämällä kurssilla.

    -Fyysisen tekemisen ohella koin antoisaksi myös muiden osallistujien kanssa tapahtuneen pohdinnan eri tyylilajien ominaisuuksista sekä näiden heijastumista nykykulttuuriin ja tämän päivän teatterin tekemiseen, summaa Kuopiossa Nuorisoseurojen nuorisoteatteriryhmää ohjaava agentti Hakkarainen.

     

  • Teatteri Kyröön Vapauden hinta on valittu Vuoden kantaesitysnäytelmäksi

    Teatteri Kyröön Vapauden hinta on valittu Vuoden kantaesitysnäytelmäksi

    Suomen Harrastajateatteriliitto on myöntänyt Vuoden 2018 Kantaesityspalkinnon Teatteri Kyröön näytelmälle VAPAUDEN HINTA. Kyseessä on Isonkyrön nuorisoseuran,  Isonkyrön Ylipään nuorisoseuran ja Lehmäjoen nuorisoseuran yhteinen teatteri. Näytelmä sai ensi-iltansa Teatteri Kyröössä Isossakyrössä marraskuussa 2017. Käsikirjoitus Kirsti Manninen ja Jussi-Pekka Aukia. Ohjaus Eija-Irmeli Lahti.

    Kantaesityspalkinnon tarkoituksena on kannustaa näyttämöitä tuottamaan uusia kotimaisia näytelmätekstejä. Palkinto on suuruudeltaan 1000 € ja se myönnetään näytelmän esittäneelle teatterille. Palkinto perustuu näytelmätekstiin, ei itse esitykseen. Tekstin piti olla kirjoitettu näytelmäksi – se ei siis voinut olla dramatisointi, eikä käännös muusta kielestä. Kilpailuun saivat osallistua edellisenä vuonna (2017) kantaesitetyt näytelmät, jotka oli kantaesitetty Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterissa.

    ”Suomen Harrastajateatteriliiton vuoden 2018 Kantaesityspalkinnon saajaksi oli tarjolla yhteensä 18 näytelmää. Kantaesitystekstejä esittäneet teatterit jakautuivat ympäri maata. Yhtä laajaksi osoittautui myös tekstien kirjo. Lajeja oli laidasta laitaan. Pääsääntöisesti tekstien dialogi oli tasokasta. Useissa teksteissä oli laulujen ja dialogien soljuvaa ykseyttä, murteiden taitavaa käyttöä, mielenkiintoista historiaa, uljasta utopiaa, kauhua, huumoria. Kirjo oli hyvinkin laaja. Valtaosa teksteistä oli sidoksissa Suomen itsenäisyyden historiaan. Tähän vaikutti osaltaan Suomi 100 –juhlavuosi. Valinta ei ollut kovin helppoa” –  kertoo valitsija, näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Seppojuhani Ruotsalainen

    ”Voittajatekstin ansioksi voisi ensiksi mainita aiheen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.

    Eletään vuosikymmenen vaihdetta 1917-1918. Tapahtumapaikka on Tervajoen rautatieasema ja sen ympäristö. Vapaussota sotkee ihmisten arkipäivää. Ihmiskohtalot tuodaan vaikuttavasti esille näytelmän edetessä. Raakuuksilla ei mässäillä. Näytelmän dialogi on todella ammattitasoista ja murteen käyttö hienoa. Teksti etenee toiminnallisen kerronnan kautta, joka on antanut ohjaajalle hyvän lähtökohdan rakentaa isot ja vaikuttavat kohtaukset draamalliseksi ykseydeksi. Mahtipontisten laulujen käyttö entuudestaan lisää tekstin vaikuttavuutta.
    Näytelmässä seurataan kolmen perheen elämää: pyykkipoikatehtaan väkeä, kauppiasperhettä ja työläisperhettä. Näytelmän roolihahmot kuvaavat erinomaisella tavalla aikakauden ahdinkoa ja pyrkimystä rakentaa tulevaisuuttaan kireässä yhteiskunnallisessa tilanteessa.
    Mielestäni tämä näytelmäteksti täyttää ne vaatimukset, jotka asetin etukäteen kriteereiksi alkaessani lukea tekstejä. Siinä on yhteiskunnallisesti koskettava aihe, selkeä kerronnallinen juoni, uskottavat roolihahmot, draaman rakenne, selkeät kohtaukset, tunteisiin vetoava musiikki.”  –  perustelee valitsija Seppojuhani Ruotsalainen.

    Trailerin Teatteri Kyröön esityksestä voit katsoa täällä (avautuu uuteen ikkunaan).

  • Nuorisoseurojen Suomi 100 -hankkeessa 105 tapahtumaa, 1013 tarinaa

    Nuorisoseurojen Suomi 100 -hankkeessa 105 tapahtumaa, 1013 tarinaa

    Suomen juhlavuosi ja samalla Nuorisoseurojen Suomi 100 -hanke 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa on päättynyt. Yhdessä järjestimme tai tuimme lapsia ja nuoria järjestämään yhteensä 105 tapahtumaa. Näihin tapahtumiin osallistui yhteensä 13 600 ihmistä! Samalla keräsimme 1013 tarinaa Suomesta.

    Vuoden tavoitteina oli tukea lasten ja nuorten luovuutta ja itsetuntoa, tuoda esille heidän ajatuksiaan ja toiveitaan ja antaa konkreettisia taitoja tapahtumajärjestämisessä. Halusimme myös kannustaa aikuisia ja ohjaajia lasten ja nuorten kuulemiseen ja innostaa heitä toimimaan lasten ja nuorten tukena. Näihin tavoitteisiin pääsimme.

    Pääsimme myös tavoitteiden yli! Tässä muutama poiminta:

    Itäkylän nuorisoseuralla ei ole muutamaan vuosikymmeneen ollut nuorten toimintaa. Nuorilla oli toiveena saada talolla tilaa hengailuun ja pelejä. Avustuksen turvin  he hankkivat uuden pleikan ja järjestivät pelitapahtuman koko kylälle. Tämä toimi lähtölaukauksena nuorten uudelle toiminnalle Itäkylän Nuorisoseuralla.

    Kuusamon Maanselällä järjestettiin kertaluonteinen Kantria ja keppareita -tapahtuma, joka kuitenkin antoi kipinän kepparikerhon perustamiselle!

    Tampereella Teatteri Täsmän huikealle Uittovoima-esitykselle myönnettiin Tampereen Vuoden 2017 Kulttuuripalkinto!

    Miten tästä eteenpäin? Tarinat ovat näkyvillä www.1000tarinaa.fi-sivustolla vielä tämän vuoden ajan, jonka jälkeen ne arkistoidaan. Nuorisotutkimusseuran Fanny Vilmilä käyttää niitä aineistona tutkimukseen, josta varmasti kuulemme myöhemmin. Ohjaajille tehdyt materiaalit tallennetaan Nuorisoseurojen verkkosivuille www.nuorisoseurat.fi/tyokalupakki.

    Suomen Nuorisoseurojen Suomi 100 -tiimi haluaa lämpimästi kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita ja myötävaikuttaneita. Tästä on hyvä jatkaa lasten ja nuorten asialla!