Kuluva vuosi on ennen kaikkea Suomen itsenäisyyden juhlavuosi, mutta samalla myös nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen merkkivuosi. Juhlavuoden ”yhdessä”-teeman mukaisesti vuoden aikana nuorten oikeuksia ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntamme kehittämiseen on parannettu. Vuoden alussa voimaan astunut uusi nuorisolaki, hallituksen esitys maakuntalaiksi sekä kuntalain lopullinen voimaantulo vahvistavat kaikki nuorten oikeutta vaikuttaa yhteisistä asioista päättämiseen. Suunta on oikea ja 2015-luku on nuorten osallistumisen kulta-aikaa, jos niin päätämme.
Erityisen ilahduttavaa on huomata nuorten aktiivista kansalaisuutta koskevan keskustelun käyvän aktiivisena juuri itsenäisyytemme juhlavuonna. Suomen satavuotinen historia on huikea kasvutarina. Keskinäisen kamppailun ja oman edun tavoittelun sijaan päätimme lopulta ymmärtää toinen toisiamme, rakensimme vahvan kansalaisyhteiskunnan ja synnytimme yhdessä monella mittarilla maailman parhaan hyvinvointivaltion. Aktiivinen kansalaisuus ja kanssaihmisten mielipiteiden kuunteleminen ovat aina olleet Suomen vahvuuksia. Pidetään huolta, että näin on myös jatkossa.
Nyt, Suomen siirtyessä toiselle vuosisadalleen, on tullut meidän nuorten vuoro vahvistaa asemiamme yhteisen tulevaisuutemme rakentajina. Nuorten halu ja mahdollisuudet osallistua sekä vaikuttaa Suomen tulevaisuuden rakentamiseen tulevat ratkaisemaan kansakuntamme selviytymisen tulevaisuudessa. Ilman aktiivisia kansalaisia ja tulevaisuudentekijöitä ei kunnista, maakunnista tai valtiosta jää jäljelle kuin ontot hallintorakenteet. Siksi onkin meidän jokaisen yhteinen tehtävä innostaa ja kannustaa erityisesti nuoria osallistumaan: niin koululuokissa, kaupan hyllyjen välissä tuotteita valkatessa, harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa kuin verkkokyselyissä ja vaaliuurnilla.
Me nuoret tulemme kohtaamaan täysimittaisena nyt tehtävien päätösten vaikutukset sekä elämään pitkällä itsenäisyytemme tulevalla vuosisadalla. Siksi meidän osallistumisen ja vaikuttamisen aika on nyt, kun kauas vaikuttavia päätöksiä tehdään ja yhteisestä tulevaisuudesta päätetään. Aktiivisen ja osallistuvan nuorison tulee olla yksi Suomen tulevaisuuden peruspilareista.
Nuorten osallistumiseen liittyviä taitoja sekä innostusta opitaan paitsi koulussa, myös ennen kaikkea sen ulkopuolella. Tässä tehtävässä myös teillä nuorisoseuralaisilla on paljon annettavaa ja tekemisen paikkoja. Olkaa rohkeasti mukana voimaannuttamassa nuoria osallistumaan ja rakentamassa Suomen seuraavasta vuosisadasta aiempaakin suurempi menestystarina.
Nuorten osallistumisen aika on NYT – kannustetaan yhdessä nuoria ottamaan paikkansa tulevaisuutemme rakentajina!
Kimi Uosukainen Nuorisovaikuttaja Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtaja
Nuori Kulttuuri SOUNDS on valtakunnallinen musiikkikatselmusten kokonaisuus, jossa nuoret pääsevät esiintymään, seuraamaan toisten ryhmien esityksiä ja oppimaan työpajoissa. Tapahtumakokonaisuuteen kuuluu noin parikymmentä alueellista katselmusta, joista valitaan edustajat valtakunnalliseen SOUNDS-tapahtumaan Mikkeliin 25.-27.5.2018.
Vuoden 2018 aluetapahtumat pidetään seuraavilla paikkakunnilla:
Rovaniemi 7.4.2018 Helsinki 23.-25.3.2018
Kemi 31.3.2018 Porvoo 7.–8.4.2018
Oulu 24.2.2018 Hyvinkää 3.3. 2018
Raahe 24.3.2018 Urjala 17.-18.3.
Nivala 17.3.2018 Turku 17.3.2018
Kajaani 24.3.2018 Salo 24.3.2018
Joensuu 10.2.2018 Rauma 28.4.2018
Puumala 17.2.2018 Lahti 17.3.2018
Iisalmi 3.3.2018 Lohja 16.-18.3.2018
Kotka 7.4.2018
Lisäksi neuvottelut ovat käynnissä Lapualla, Jyväskylässä ja Kaustisilla aluetapahtuman saamiseksi myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin, sekä Keski-Suomeen. Aluetapahtumaverkosto pyritään saamaan tiiviiksi, jotta nuori voisi osallistua tapahtumaan lähellä omaa kotipaikkakuntaansa. Nuori Kulttuuri -toimijat pyrkivät näin omalta osaltaan edistämään nuortenkulttuurin saavutettavuutta.
Nuori Kulttuuri -toiminta kannustaa ja tukee lasten ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla. Nuori Kulttuuri on kulttuurisen nuorisotyön muoto, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta, koulutuksesta, etnisestä, kielellisestä tai sosioekonomisesta taustasta riippumatta.
Nuori Kulttuuri -toimintaan osallistuu vuosittain tuhansia nuoria, nuorisotyön ja taiteen ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia. Toimintaa hallinnoi Suomen Nuorisoseurat ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, sekä aluetapahtumia järjestävät kunnat. Aluetapahtumien koordinoinnissa yhteistyötä tekevät Aluehallintovirastot ja Nuori Kulttuuri -toimisto.
Nuori Kulttuuri SOUNDS on valtakunnallinen musiikkikatselmusten kokonaisuus, jossa nuoret pääsevät esiintymään, seuraamaan toisten ryhmien esityksiä ja oppimaan työpajoissa. Tapahtumakokonaisuuteen kuuluu noin parikymmentä alueellista katselmusta, joista valitaan edustajat valtakunnalliseen SOUNDS-tapahtumaan Mikkeliin 25.-27.5.2018.
Vuoden 2018 aluetapahtumat pidetään seuraavilla paikkakunnilla:
Rovaniemi 7.4.2018 Helsinki 23.-25.3.2018
Kemi 31.3.2018 Porvoo 7.–8.4.2018
Oulu 24.2.2018 Hyvinkää 3.3. 2018
Raahe 24.3.2018 Urjala 17.-18.3.
Nivala 17.3.2018 Turku 17.3.2018
Kajaani 24.3.2018 Salo 24.3.2018
Joensuu 10.2.2018 Rauma 28.4.2018
Puumala 17.2.2018 Lahti 17.3.2018
Iisalmi 3.3.2018 Lohja 16.-18.3.2018
Kotka 7.4.2018
Lisäksi neuvottelut ovat käynnissä Lapualla, Jyväskylässä ja Kaustisilla aluetapahtuman saamiseksi myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin, sekä Keski-Suomeen. Aluetapahtumaverkosto pyritään saamaan tiiviiksi, jotta nuori voisi osallistua tapahtumaan lähellä omaa kotipaikkakuntaansa. Nuori Kulttuuri -toimijat pyrkivät näin omalta osaltaan edistämään nuortenkulttuurin saavutettavuutta.
Nuori Kulttuuri -toiminta kannustaa ja tukee lasten ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla. Nuori Kulttuuri on kulttuurisen nuorisotyön muoto, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta, koulutuksesta, etnisestä, kielellisestä tai sosioekonomisesta taustasta riippumatta.
Nuori Kulttuuri -toimintaan osallistuu vuosittain tuhansia nuoria, nuorisotyön ja taiteen ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia. Toimintaa hallinnoi Suomen Nuorisoseurat ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, sekä aluetapahtumia järjestävät kunnat. Aluetapahtumien koordinoinnissa yhteistyötä tekevät Aluehallintovirastot ja Nuori Kulttuuri -toimisto.
Nuorisoseuroilla menee hyvin. Kulunut vuosi on monella tapaa näyttänyt, että yhteinen järjestömme elää ajassa. Yhä useampi löytää nuorisoseurojen toiminnasta mieluisan paikan toteuttaa itseään hyvien harrastusten parissa. Tekemisen riemua ja onnistumisen esimerkkejä löytyy toiminnan kaikilta tasoilta.
Vuoden aikana on uutisoitu siitä, kuinka seuroihin on perustettu ennätysmäärä uusia harrastusryhmiä. Meillä on piirijärjestöjä, joiden jäsenmäärä on kasvu-uralla. Niin paikalliset seurat kuin liittokin ovat olleet avaamassa uudenlaisia kumppanuuksia. Vahvat toimintakonseptit ja ennakkoluulottomat ideat ovat synnyttäneet positiivista nostetta, joka vie meitä yhdessä eteenpäin.
Olemme mukana luomassa uutta ja kehittämässä vanhaa. Mikkeliin nousee Suomen suurin seurantalo – Saimaa Stadiumi. Monille harrastajille tuttu Nuori Kulttuuri –toiminta on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä siirtynyt nuorisoseurojen toteutettavaksi ja me jatkamme sen kehittämistä yhdessä vahvojen yhteistyökumppaneiden kanssa.
Itsenäisyyden juhlavuosi hankkeineen on avannut uusia ovia nuorten omaehtoiselle toiminnalle ja tekemiselle. Olemme liittona olleet opetus- ja kulttuuriministerin työryhmässä kehittämässä harrastustakuuta ja pääministeri on kutsunut meidät kertomaan näkemyksemme siitä, mitkä ovat Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla.
Parasta on kuitenkin se, että toimintamme houkuttelee koko ajan mukaan lisää nuoria. Marraskuun puolivälissä pidetty valtuuston kokous näytti, kuinka myös järjestön johtoon astuu aktiivisia nuoria ja kuinka nuorten vaikuttajaryhmät ovat aktiivisia toiminnan kehittäjiä. Uuden hallituksen keski-ikä, 32 vuotta, taitaa olla lähihistorian nuorin. Tämän porukan kanssa on hyvä jatkaa eteenpäin.
Kaikki tämä kehitys ja positiivinen vire lähtee liikkeelle teistä – harrastajista, luottamushenkilöistä ja seurojen aktiiveista sekä yhteistyökumppaneista ja työntekijöistä. Haluan omasta puolestani kiittää teitä kaikkia. Järjestössä toiminta on aina tekijöidensä näköistä ja nuorisoseuratoiminta näyttää nyt aktiiviselta, iloiselta ja tulevaisuuteen suuntautuneelta.
Kiitos kuluneesta vuodesta ja tekemisen riemua vuoteen 2018!
Vuoden nuorisoseura 2018 -tittelistä kisaa viisi upeaa ehdokasta! Hallitus valitsi 17 ehdotuksesta viisi jatkoon päässyttä. Vuoden nuorisoseura valitaan toiminnan laadun ja laajuuden perusteella kiinnittäen huomiota erityisesti lapsiin ja nuoriin. Toiminnassa on näyttävä Nuorisoseurojen arvot osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seuran merkittävyys omalla alueella ja innovatiivisuus otetaan myös huomioon päätöstä tehdessä.Voittaja julkistetaan nuorisoseurapäivänä 18.3.2018.
Täällä on mahtava porukka, kaikki projektit tehdään yhdessä ja joka lähtöön on osaaja. Teatteritoiminta on pääasiallinen toiminta ja sen maine on kiirinyt jo kauemmaskin. Näytelmiin satsataan tosi paljon ja se kyllä näkyy. Musiikit tehdään omalla väellä ja ne ovat oikeita korvamatoja. Lavastajat tekevät kaikkensa, jotta yleisöllä olisi myös silmänruokaa.
Lahden Tanhuujat, Lahti, Etelä-Häme
Lahden Tanhuujat on kansantanssin erikoisseura, jonka on perustanut opetusneuvos Helvi Jukarainen. Seuran tanssillinen monipuolisuus on aina ollut esimerkkinä muille nuorisoseuroille.
Lahden Tanhuujat ovat panostaneet erityisesti lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti. Lahden Tanhuujat ovat perinteinen seura, joka on hyvin kestänyt ajan rattaassa ja sopivasti uudistuen. Tanhuujien päätöksenteossa ja tapahtumien suunnittelussa on jo pitkään kuultu eri ikäryhmiä ja toimijoita.
Kerkkoon nuorisoseura, Porvoo, Uusimaa
Kerkkoon nuorisoseura on satavuotias seura, jonka toiminnassa ikä ei paina. Toiminta painottuu lasten ja nuoren toimintaan esim. tete, tanssi, kokkikerho ja nuorisokahvila. Toimintaan on myös mahdollista osallistua koko perheen voimin esim. perhesählyyn. Kerkkoon nuorisoseura on todellinen nuorisotyön helmi alueellaan.
Seura järjestää monipuolista toimintaa kaikenikäisille ja jäseniltä löytyy uskomatonta talkoohenkeä niin toiminnan kuin seurantalon kunnostuksen parissa. Toiminta on kaikille avointa, helposti pääsee vaikuttamaan toiminnan sisältöön ja harrastusryhmissä on mukana mm. erityislapsia.
Seuran toiminnassa huomioidaan myös aikuiset jäsenet ja kyläläiset esim. koko kylän yhteisten juhlien, joulumarkkinoiden tai naisten iltojen myötä. Oma talo on saatu hienoon kuntoon viime vuosina, mutta aikaavievästä remontista huolimatta toiminta ei ole hiipunut.
Seura osallistuu aktiivisesti valtakunnallisiin tapahtumiin ja on aidosti nuorisoseura isolla n-kirjaimella. Seuran kotisivut, hupparit ja esimerkiksi lakulaatikot ovat hienosti sävytetty nuorisoseuraväreihin.
Murtolahden nuorisoseura on Vuoden Nuorisoseura Pohjois-Savossa. Tämä nuorisoseura on monipuolinen ja erinomaisesti toimiva. Talottomuus ei ole heille este, eikä edes hidaste. Toimintaa löytyy kaikenikäisille jäsenille. Erityisesti on panostettu lasten ja varhaisnuorten kerhotoimintaan. Seuran edustajat ovat aktiivisesti mukana myös maakunnallisessa nuorisoseuratoiminnassa. Seuran jäsenmäärä on hienoisessa kasvussa.
Karjalan Nuoret, Helsinki, Uusimaa
Karjalan Nuoret on aktiivinen helsinkiläinen nuorisoseura, joka kasvattanut toimintaansa valtavasti ja saanut puolessa vuodessa mukaan noin 160 uutta jäsentä. Seurassa harrastetaan teatteria, kansantanssia, kansanlaulua, viulunsoittoa, Tempoa tenaviin -musiikkiliikuntaa ja FolkJam-tanssiliikuntaa yhteensä 32 eri toimintaryhmässä. Syksyllä 2017 seura perusti 16 uutta harrastusryhmää, otti lajivalikoimaan kaksi uutta harrastusmuotoa ja levittäytyi kahteen uuteen kaupunginosaan. Tällä hetkellä seurassa on 390 jäsentä, joista 350 on mukana myös jossain toimintaryhmässä. Kasvun ovat mahdollistaneet laadukas toiminta, osaavat ohjaajat, aktiiviset vapaaehtoiset, panostaminen näkyvyyteen ja jo seuran toiminnassa mukana olevien sitouttaminen. Seuran ryhmien toiminta on tavoitteellista, innostavaa ja niissä on aina läsnä aito tekemisen riemu.
Seura edistää ansiokkaasti Nuorisoseurojen näkyvyyttä. Se on esillä kaupunginosatapahtumissa, festivaaleilla ja sen ryhmät esiintyvät aktiivisesti: teatteriryhmät esimerkiksi kouluilla, tanssiryhmät yhdistysten juhlissa ja keväällä 2017 muun muassa kiinalaisten matkailijoiden ryhmälle. Seura järjestää helsinkiläislapsille tutustumistunteja Nuorisoseurojen harrastusmahdollisuuksista koulu- ja päiväkotipäivän aikana. Seura työllistää taiteen alan ammattilaisia ja kasvattaa omia ohjaajia. Tällä hetkellä seuralla on 10 KNoppi-koulutuksen tai kansatanssiohjaajan peruskoulutuksen käynyttä 12-17 -vuotiasta nuorta.
Jari Lepältä ei ole elämänsä varrelta luottamustehtäviä puuttunut. Hänestä aivan huokuu henki, joka sanoo ”minusta saatte luotettavan ja aikaansaavan henkilön hoitamaan meidän yhteisiä asioita”. Tämä asenne – ja vankka nuorisoseuralaistausta – on vienyt Lepän Suomen valtion kauneimpaan työhuoneeseen, maa- ja metsätalousministeriksi. Prameassa, kullalla koristellussa huoneessa on tarkoitus selvittää, kuka on Jari Leppä.
”Olen maalaismies Etelä-Savon Pertunmäen Koirakiven Antinmäeltä”, vastaa mies harmaassa puvussa. Arvokkaista puitteista huolimatta, Leppä on rento ja hauska haastateltava. Aloitamme tietysti nuorisoseuroista, joissa Leppä on ollut mukana ihan pikkupojasta lähtien.
Nuorisoseuralainen syntymästä asti
”Vanhemmat, isovanhemmat, naapurit, sukulaiset, ystävät ja tuttavat, olivat tässä harrastuksessa mukana. Muistan, kuinka innokkaana olin siellä kaikkea touhuamassa ja kuinka hauskaa oli olla mukana.”
Nuorisoseuran rekisterissä on merkitty Lepän jäsenyys alkaneeksi 24.6.1959, eli päivä jolloin hän syntyi. Ja touhu on jatkunut tähän päivään asti.
”Ja tulee jatkumaan. Niin kauan kuin jalka heiluu”, sutkauttaa Leppä.
Varhaisimmat muistot ovat yhdessä tekemisestä ja erilaisten harrastusten parissa olemisesta. Toiminta rupesi pikku hiljaa tavoitteellisemmaksi.
”Jossain vaiheessa kehityksen kaari vei minut suorittajasta ensin johtokuntaan, sitten puheenjohtajaksi. Siinä olen ollut nyt kohta kolkyt vuotta,” Leppä toteaa. Aika rientää, sillä tarkistuksen jälkeen puheenjohtajavuosia tulee nyt täyteen 33.
Tie päätöksenteon huipulle
”Ykskaks huomasin, minut halutaan mukaan kunnallispolitiikkaan ja erilaisiin maakunnallisiin toimintoihin. Seuraavaksi tuli kannustusta, että lähde valtakunnan vaikuttajaksi pyrkimään. Ja sitä tietä tässä nyt ollaan”, Leppä kertoo.
Nuorisoseuralaisuus on vaikuttanut olennaisesti Lepän polkuun politiikassa.
”Todella olennaisesti. Olen monta kertaa sanonut sen, kymmeniä kertoja, että ilman nuorisoseuran vaikutusta tuskin olisin tässä haastateltavana tässä roolissa. Kyllä sillä on ollut niin ratkaiseva vaikutus.”
Jari Leppä kutsuttiin syksyllä 2017 Nuorisoseurojen kunniajäseneksi. Pääsihteeri Kalliomaa ja puheenjohtaja Reichardt luovuttivat kunniakirja maa- ja metsätalousministeriössä marraskuussa.
Koska nuorisoseura on antanut Lepälle pohjan toteuttaa unelmiaan, hän haluaa nyt vastaavasti luoda edellytyksiä seuraaville sukupolville ponnistaa haluamiinsa tehtäviin ja saavuttaa haaveitaan. Olivatpa haaveet mitä tahansa, Leppä on vahvasti sitä mieltä, että nuorisoseuroissa saa siihen hyvän pohjan.
Lepälle Koirakiven nuorisoseuran puheenjohtajuus on luottamustehtävä, josta hän luopuisi vasta viimeisenä ja pakon edessä. Ryhtyessään kansanedustajaksi ja ministeriksi eri luottamustehtävistä syntyviä jääviyksiä käytiin läpi oikeuskanslerin kanssa. Leppä kysyi nuorisoseuran puheenjohtajuudesta oikein erikseen.
”Vastaus oli että ei, kyllä ministerillä ja kansanedustajalla pitää olla oikeus toimia kansalaisjärjestössä. Kansalaisjärjestötoiminta on asia, jota pitää kaikkien voida tehdä.”
Leppä nousi eduskuntaan vuonna 1999 alueensa ääniharavana. Tämä poiki audienssin silloisen Itä-Suomen läänin maaherra Pirjo Ala-Kapeelle. Hän antoi aloittelevalle kansanedustaja Lepälle yhden neuvon: älä muutu. Tämän neuvon Leppä muistaa vieläkin.
Nuorisoseuratoiminnan Leppä näkee tärkeänä itsetunnon, minäkuvan ja uskalluksen kasvattajana. Siltä pohjalta on hyvä ponnistaa myös kohtaamaan toisia, ihan erilaisiakin ihmisiä. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, Leppä korostaa, mutta kaikkien kanssa on pystyttävä toimimaan. Tätä periaatetta hän pyrki viljelemään myös Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajakaudellaan 2009-2012. Keskusteluun ja mielipiteiden esittämiseen kannustettiin, mutta asiattomasta kielestä Leppä jyrähti niin, ettei harhapoluille sen jälkeen menty.
Teatteri on kurkistus toiseen ihmiseen
Nuorisoseuralaisuuden lisäksi Leppä kokee myös nimenomaan teatterin auttaneen häntä politiikan puolella. Äänenkäyttö, eleet, kehonkieli, esiintymisvarmuus ja se miten uskaltaa ja osaa heittäytyä asioihin, Leppä mainitsee muutamina konkreettisina asioina.
”Teatteri on tilaisuus kurkistaa jonkun muun elämään. Kun saa olla huikentelevaisesta ministeristä peräkammarin poikaan tai höperöityvästä kenraalista lehdenjakajaan ja kaikkea siltä väliltä.”
Ministerintehtävistä huolimatta Leppä oli mukana Koirakiven kesäteatterin viime kesän näytelmässä, joka kertoi Laila Kinnusen elämästä. Näytelmä alkaa dramaattisella kohtauksella, jossa sodan sekasorron riehuessa taustalla saatellaan sotalapsia junaan.
”Siinä kohtauksessa, kun lapsia vietiin rautatieasemalle lähtemään Ruotsiin, laitettiin lappu kaulaan ja eteenpäin, se kosketti ihan varmasti joka ainoaa katsojaa. Katsomossa oli ihan haudanhiljaista.”
Näytelmässä Leppä esitti saattajaa ja hänen kuusivuotias tyttärensä saatettavaa.
”Yhden kerran kun tultiin kotiin, tyttö sanoi ”Isi hei, voisko sen sotalapsikohtauksen jättää pois, kun se on niin surullinen”. Selitin, että ei sitä voi jättää pois, kun se kuuluu niin oleellisena osana Lailan elämän alkutaipaleeseen. Tytär sanoi heti siihen, että ”kyllä, no pietään se siellä, mutta onneks se ei oo meiän kohalla totta”.
”Juuri se, ja pidetään huoli, ettei niin tapahdu jatkossakaan.”
Inspiraationa nuoriso ja perinteet
Lasten ja nuorten mahdollisuudet ovat ministerin sydäntä lähellä. Hän iloitsee, että saa olla kohtuullisen paljon nuoren väen kanssa tekemisissä, esimerkiksi nuorisoseuratoiminnassa tai kouluissa ja oppilaitoksissa vieraillessa.
”Joka kerta lähden voimaantuneempana sieltä pois kuin olin sinne menneessäni olen. Se ilmapiiri, joka rakentuu heidän kanssa tekemisissä ollessaan, se innostus puskee läpi näilläkin vuosilla.”
Kun Leppä oli puhumassa yliopiston opiskelijoiden kanssa, ei hän meinannut haluta pois lähteäkään.
”Siellä oli aivan mahottomasti porukkaa ja meillä oli aivan järisyttävän hauskat keskustelut, eikä vain hauskat vaan myös hyödylliset. Aikaa meni paljon yli sen mitä olin varannut, kun en malttanut lähteä pois. Mietin, että jestas, on nää kyllä paljon viksumpia kuin itse olin tuohon aikaan. Ja näinhän se pitää ollakin”.
Nuorten lisäksi Leppää inspiroivat seurantalot.
”Seurantalot, niissä on sitä jotain. Olin viime sunnuntaina puhumassa Sysmän Tikkalan 100-vuotisjuhlissa. Aina kun astuu seurantaloon sisään, tuntee, että täällä on vuosikymmeniä ihmiset tehneet hirmusesti töitä ja talo on hienossa kunnossa. Kaikki huokuu ylisukupolvisuutta ja eteenpäin katsomista, vaikka on kuinka hankalaa ollut.
Yksi asia kaduttaa
Vaikka Leppä istuu yhdellä valtion korkeimmista paikoista, yksi asia on häntä jäänyt kaduttamaan. Nuorena miehenä perhe ja vanhemmat kannustivat voimakkaasti lähtemään ulkomaille.
”Ja itte pöllö en sinne mennyt! Se on mua jäänyt ikuisiksi ajoiksi harmittamaan.”
Tämän takia Lepällä on tärkeä viesti nuorille: ”Lähtekää ulkomaille, menkää hakemaan kokemuksia. Ja tulkaa takaisin. Olette sitten paljon vahvempia. Menkää mihin vaan, kuhan meette.”
Yhteisöllisyys ja ylisukupolvisuus
Vaikka Lepän oma nuorisoseurapolku on ollut vahvasti teatterissa, nuorisoseuralaisuutta voi hänen mukaan ilmentää monella tapaa. Tärkeimmäksi liimaksi, joka yhdistää seurojen harrastusaloista riippumatta on yhteisöllisyys.
Yhteisöllisyyden lisäksi Leppä haluaa nostaa järjestön vahvuudeksi ja vaalittavaksi arvoksi ylisukupolvisuuden.
”Me ajattelemme pitkäjänteisesti asioita, eikä mitä voin saada seurasta itselleni tässä näin ja huomenna. Vaan mitä se on meistä eteenpäin, mitä se on sitten jatkossakin. Se on vastuun kantamista, johon me kasvamme tässä hienossa seurassa.”
En oo ikinä miettinyt asiaa! Pitää olla evästä ja hyvää seuraa, läheiset. Tämän työnkin myötä tulee ruoka aina päällimmäisenä mieleen. Sitten tulee vasta muut, kuten kirjat ja viestivälineet.
Jos saisit olla päivän joku muu, kenen saappaisiin haluaisit hypätä?
Oho. Miten sulla on tollaisia kysymyksiä? No, hävittäjälentäjä. Saisi vedellä Hornetilla silmukoita. Se on aina kiehtonut. On vauhtia, vapautta, voimaa ja riskienhallintaa. Pitää olla äärimmäisen hyvä kontrolli itseensä ja siihen laitteeseen.
Miten rentoudut?
Kolme asiaa. Kun kapuaa näyttämölle teatteriesityksessä, niin ei kyllä tasan tarkkaan muista mitään [työasioita]. Se on niin mukavaa, niin kiinnostavaa ja innostavaa, mutta lisäksi pitää keskittyä siihen tekemiseensä.
Toinen on ravit, sielläkään ei mieti työasioita. Varsinkin kun on oma hevonen juoksemassa, sit ei muista edes omaa nimeään!
Kolmas asia on se kun saa olla metsällä. Vaikka olisi yksinään passissa tai kyttäämässä, niin se vie mennessään, kaikki se mitä siinä tapahtuu, mitä näkee, koko ajan se luonto on ympärillä.
Pääministeri Juha Sipilä kutsuu laajan joukon suomalaisia järjestöjä kertomaan oman näkemyksensä siitä, mitkä ovat Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla. Pääministeri Sipilän isännöimä Kohti seuraavaa sataa -tapahtuma järjestetään heti Suomen sadannen itsenäisyyspäivän jälkeen, tänään perjantaina 8. joulukuuta. Myös Nuorisoseurat on mukana tässä tapahtumassa.
Pääministeri Sipilän avauspuheenvuoro ja keksijä Perttu Pölösen alustus klo 9.00–9.50 sekä päivän loppuyhteenveto noin klo 14.00 alkaen lähetetään suorana verkkolähetyksenä osoitteessa vn.fi/live.
Vuoden tunnustusten saajiksi saimme ennätysmäärän hienoja ehdokkaita. Vuoden nuorisoseuran tittelistä kisaa 17 seuraa, kun viime vuonna ehdotuksia tuli 4. Nuorisoseurojen hallitus valitsee 4 jatkoon pääsevää seuraa, jotka julkistetaan 16.12. Lopullinen valinta julkistetaan Nuorisoseurapäivän juhlassa 18.3.
Yhteensä ehdotuksia eri kategorioihin tuli 54. Suuret kiitokset kaikille ehdotuksia tehneille!
Tulokset julkistetaan seuraavasti:
Vuoden nuorisoseura: Nuorisoseurapäivän juhla 18.3.2018
Vuoden nuorisoseuralainen: Nuorisoseurapäivän juhla 18.3.2018
Vuoden ohjaaja: Folklandia 12.1.2018
Vuoden tanssiteko: Folklandia 12.1.2018
Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye: Folklandia 12.1.2018
Vuoden teatteriteko: Tunnustuksen saajan kanssa sovittava päivämäärä
Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston kulttuurituottajaksi on valittu Jaana Kari Valkeakoskelta. Jaana Karilla on monipuolinen kokemus erilaisista kulttuurialan ja tapahtumatuotannon tehtävistä. Hän on toiminut aktiivisesti useissa kansanmusiikin ja -tanssin kansainvälisissä, valtakunnallisissa, alueellisissa sekä paikallisissa verkostoissa. Jaana Kari siirtyy tehtävään Pirkkalan kunnan kulttuurituottajan toimesta. Koulutukseltaan Jaana on filosofian maisteri (FM) ja musiikin maisteri (MA).
Jaana Kari aloittaa uudessa työssään 2.1.2018 ja hänen vastuualueenaan tulevat olemaan erityisesti Suomen Nuorisoseurojen ja Pispalan Sottiisin valtakunnallisten tapahtumien (Pispalan Sottiisi, Folklandia ja Tanssimania) ohjelmistosuunnittelu sekä tuotanto.
Suomen Nuorisoseurojen Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto tuottaa valtakunnallisia ja kansainvälisiä kansantanssi- ja musiikkitapahtumia ja tukee asiantuntijaorganisaationa kansantanssi- ja -musiikkialan kehitystä. Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto toimii Nuorisoseurojen tapahtumien osaamiskeskuksena ja se sijaitsee Tampereella osoitteessa Monitoimitalo 13, 33100 Tampere.
Aluehallintoviraston myöntämät avustukset on tarkoitettu lapsille ja nuorille suunnatun, säännöllisen ja tavoitteellisen harrastustoiminnan sekä koulujen loma-aikoihin ajoittuvan päiväleiritoiminnan järjestämiseen 7-18-vuotiaille kaudelle 2018-2019.
Hakuaika on 6.11.2017 – 15.12.2017 klo 16:15. Hakupäätökset pyritään antamaan toukokuussa.
Huomaathan, että haku tapahtuu nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti, joten täyttäminen kannattaa aloittaa ajoissa. Lue ohjeet tarkasti!
Kannustamme kaikkia paikallisia nuorisoseuroja hakemaan avustusta seuran järjestämään kerhotoimintaan tai vaikka Luova lava -päiväleirin järjestämiseen!
Rahoituksessa on hyvä huomioida osallistumismaksuille asetetut rajoitteet sekä omarahoitusosuus, avustus on kokemuksiemme perusteella kattanut vain noin 30-50 % toiminnan kuluista.
Viisi vinkkiä hakemuksen tekoon:
Osallisuus on tärkeä osa kaikkea toimintaamme ja yksi nuorisoseurojen arvoista. Aktiiviseksi kansalaiseksi ei synnytä, vaan kasvetaan, ja osallisuuden toteutuminen kerho- ja leiritoiminnassa on aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattamista.
Nuorisoseuratoiminta on matalan kynnyksen toimintaa. Paitsi, että toimintamme on edullista, toimintaa järjestetään lähellä ihmisiä, myös keskustojen ulkopuolella. Toimintamme ei myöskään vaadi aiempaa harrastuneisuutta, vaan mukaan voivat tulla kaikki innokkaat.
Nuorisoseurassa kaikki ovat yhdenvertaisia. Yhdenvertaisuus on myös yksi arvoistamme, ja järjestö on kehittänyt viime aikoina monikulttuurisuuden huomioimista harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa. Uusien käännösmateriaalien kautta voimme paremmin kertoa toiminnastamme myös uusille kohderyhmille paikallisellakin tasolla.
Ohjaajan koulutuskulut ovat hyväksyttäviä menoja – liitä siis hakemuksen kuluihin KNoppi-koulutus tai osallistuminen harrastusalakohtaisiin koulutuksiin ja tarjoa ohjaajalle mahdollisuus kehittää itseään!
Jäsenyyttä ei voi edellyttää toimintaan osallistuvilta. Suosittelemme, että ilmoittautumisessa olisi kohta ”En halua liittyä nuorisoseuran jäseneksi”, joka antaa mahdollisuuden osallistua toimintaan ilman jäsenyyttä, mutta ensisijaisesti kannustaa kuitenkin liittymään nuorisoseuran jäseneksi.
Jos tarvitset lisää apua, ota yhteys lähimpään aluetoimistoosi!
Nuorisoseuralaisuuden lisäksi Leppä kokee myös nimenomaan teatterin auttaneen häntä politiikan puolella. Äänenkäyttö, eleet, kehonkieli, esiintymisvarmuus ja se miten uskaltaa ja osaa heittäytyä asioihin, Leppä mainitsee muutamina konkreettisina asioina. 
