Kerkkoon nuorisoseurantalo Toivolan korjaukset onnistuivat
Esteettömyys parantaa talon saavutettavuutta
Kerkkoon Nuorisoseura halusi talonsa Toivolan mittavan peruskorjauksen yhteydessä parantaa myös esteettömyyttä, jotta talo palvelisi paremmin erilaisten käyttäjien tarpeita. Suunnitelmiin kuului esteettömän wc:n ja sisääntuloluiskan rakentaminen.
”Suunnittelun alkuvaiheessa tapasimme Kotiseutuliiton rakennustutkijan kanssa paikan päällä Toivolassa ja saimme tietoa muun muassa eri wc-ratkaisujen mitoitusperiaatteista sekä sisääntuloluiskan korkoeroista ja nousukulmasta. Tutkimme myös aiheeseen liittyviä nettisivustoja ja rakentamismääräyksiä. Olimme yhteydessä Porvoon museon rakennustutkijaan, joka kannusti sisääntuloluiskan rakentamiseen, vaikka se vaikuttaakin talon ulkoasuun”, kertoo Kerkkoon Nuorisoseuran puheenjohtaja Heli Pelkonen. Peruskorjauksessa mukana ollut arkkitehti teki tarvittavat suunnitelmat. Suunnitteluvaiheessa kysyttiin myös kokemuksia ja vinkkejä seuran toiminnassa mukana olevalta perheeltä, jossa on pyörätuolia käyttävä henkilö.
Vanhan talon käytettävissä olevat neliöt ja rakenteet asettivat rajat wc:n sijoittamiselle ja koolle. Toteutuksessa jouduttiin hieman joustamaan joidenkin vaatimusten kohdalla, jotta kokonaisuus saatiin toimivaksi. ”Kantavia seiniä ei voinut siirtää, mutta yksi uusi oviaukko oli mahdollista tehdä, ja niin palapelin palat loksahtivat kohdilleen”, kertoo Pelkonen.
Sisääntuloluiska päätettiin rakentaa talon sivusisäänkäynnin yhteyteen, jossa sen toteutus oli helpompaa eikä talon julkisivu muuttunut niin paljon. Myös maasto sivusisäänkäynnin ympäristössä oli valmiiksi tasaisempaa. Ulko-ovien uusimisen yhteydessä oven avautumissuunta vaihdettiin, jotta luiskaa käytettäessä oven avaaminen ja käynti on helpompaa.
Liuta asiantuntijoita apuna
Suunnitteluvaiheessa käytettiin paljon asiantuntijoita: Kotiseutuliiton rakennustutkija, korjauksen suunnitellut rakennusarkkitehti, Porvoon museon rakennustutkija sekä lämpö- vesi- sähkö- ja ilmanvaihtotöiden ammattilaiset. Remontin toteutusvaiheessa oli mukana eri alojen ammattilaisia: kirvesmies, sähköasentaja, lvi-asentaja, lattiavalutyön osaaja ja lattiapinnoitteen asentaja.
Hankkeen suunnittelu käynnistettiin keväällä 2017 ja työt tehtiin vuoden 2018 aikana. Korjauksen akuuttivaihe kesti reilut kaksi kuukautta. Tuona aikana talolla ei ollut tilaisuuksia eikä juhlia, joten töistä ei ollut juurikaan haittaa talon normaalille toiminnalle. Ainoastaan talkoolaiset ja työntekijät joutuivat turvautumaan välillä viereisen koulun saniteettitiloihin uusia wc-tiloja odotellessa.
Sisääntuloluiskan rakentaminen ei vaikeuttanut talon käyttöä tai kulkua taloon. ”Kestopuupinokin hupeni keittiön nurkalta nopeasti, kun luiskaan rakennettiin kaiteet”, Pelkonen muistelee.
Esteettömyyskorjaukset toteutettiin osana laajempaa korjaushanketta. Korjauksiin saatiin opetus- ja kulttuuriministeriön seurantalojen peruskorjausavustusta kahtena vuotena. Yli puolet hankkeen kokonaiskustannuksista katettiin kuitenkin talkootyönä ja omarahoituksella.
Esteettömyys on markkinoinnin valttikortti
”Palaute ja käyttökokemukset ovat olleet todella positiivisia”, kertoo Heli Pelkonen. Sisääntuloluiska on parantanut paljon talon saavutettavuutta. Luiskaa ovat käyttäneet mm. pyörätuolia käyttävät, rollaattorin avulla kulkijat, ihmiset, joille portaiden nousu on vaikeampaa ja myös lastenvaunuja ja -rattaita työntävät perheet. Myös tavarankuljetus esimerkiksi keittiöön tai orkestereiden roudaus on helpompaa luiskaa käyttäen. Luiskan teräsritilät on helppo puhdistaa lumesta, joten rampin käyttö onnistuu myös ympäri vuoden.
Esteetön vessa on myös ollut hyvä ja tarpeellinen. Wc-istuimen käsinojat ovat toimiva,t ja hieman tavanomaista alempana oleva pesuallas toimii hyvin myös lasten kohdalla. Joskus esteetön vessa on tilavuutensa ansiosta palvellut myös morsiamen wc:nä, jos ei juhlissa muuten ole ollut esteettömälle wc:lle tarvetta.
”Perehtyminen kunnolla esteettömyyteen ja saavutettavuuteen ennen korjaushankkeeseen ryhtymistä kannattaa. Se on niin paljon enemmän kuin ensin tulee ajatelleeksikaan. Edelleen vuosia hankkeen jälkeenkin tulee mieleen, mitä kaikkea vielä tulevissa kunnostuksissa voisikaan parantaa.
Monet talomme vuokraamista suunnittelevat kiinnittävät myös huomiota esteettömyyteen. Se onkin myös markkinoinnissa valttikortti. Tärkeintä on käyttäjiltä saatu hyvä palaute – se on lämmittänyt mieltä. Yhdenvertaisuus on Toivolassa tärkeää”, kiteyttää Pelkonen.
Kerkkoon Nuorisoseurantalo Toivola, Porvoo, Uusimaa:
– Kokonaisbudjetti: 161 000, josta esteettömyyskorjaukset 35 000 euroa
– Rahoitus: 45 000 euroa peruskorjausavustusta; loppu omarahoitusta ja talkootyötä
– Talo rakennuttu 1919
– Talon virallinen maksimihenkilömäärä 350, käytännössä noin 200
Teksti: Hannu Ala-Sankola