Kategoria: Tanssi

Vuoden tanssiteko 2023 on Käärmeenpääntallaajat -näyttämöteos

12.1.2024

Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 12.1.2024 Käärmeenpääntallaajat näyttämöteokselle. Valinta tehtiin mestarikansantanssija Antti Savilammen esityksestä ja hän myös luovutti tunnustuksen.

Käärmeenpääntallaajat on Tanssiteatteri Tsuumin, Folk Extremen, Espoon kaupunginteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotanto. Esitysdramaturgiasta ja ohjauksesta on vastannut Marjo Kuusela, musiikista Anne-Mari Kivimäki ja koreografioista Reetta-Kaisa Iles, Marjo Kuusela ja työryhmä. Tuotannossa oli mukana myös kaksi ilmaisutaidon lukiota, Tampereen Yhteiskoulun lukio (TYK) ja Kallion ilmaisutaidon lukio. Musiikista vastasivat Suistamon Sähkö ja Palomylly.

Tampereen Yhteiskoulun lukio tuotti prosessissa opettajiensa Jyri Siimeksen, Leena Tanhuan ja Lotta Kaarlan johdolla teoksen Käärmeenpääntallaajat II – Jos maailma ei lopukaan -näytelmän, joka esitettiin keväällä 2023 Tampereella 55 opiskelijan voimin.

Eteläpohjalaisen parisataa vuotta sitten toimineen vasulaisten uskonlahkon sisuksiin sukeltava Käärmeenpääntallaajat on hurmoksellinen spektaakkeli, jossa uskonnolliset kokemukset heräävät musiikin ja tanssin voimasta henkiin. Ammattilaisia ja alan opiskelijoita yhdistävä teos luo myönteistä julkikuvaa kansantanssille ja-musiikille uuden yleisön keskuudessa.

Vuoden tanssiteko -palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta ja / tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä. Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai se voi olla asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan.  Palkinto jaettiin nyt yhdennentoista kerran.

Lisätietoja:

Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat
puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajina palkittiin Milla Puurula-Tilli ja Siiri Suoniemi

12.1.2024

Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Vuoden 2024 ohjaajiksi on valittu Milla Puurula-Tilli Reisjärveltä ja Siiri Suoniemi Hämeenlinnasta. Tunnustukset luovuttivat Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen Folklandialla pidetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 12.1.

Milla on kokenut teatteriryhmien ohjaaja

Milla Puurula-Tilli on empaattinen ja määrätietoinen ohjaaja. Hän on vastuussa vuosittain Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseuran suositun kesänäytelmän ohjaamisesta ja on myös dramatisoinut, sovittanut lauluja ja johtanut orkesteria. Viime kesänä hän ohjasi Rauli Badding Somerjoen elämästä kertovan näytelmän. Lisäksi hän on ohjannut menestyksekkäästi Juice Leskisen lauluja käsittelevän esityksen ja historiallisen lyhytnäytelmän.

Milla on myös aktiivinen lasten ja nuorten teatteriohjaaja vetäen harrastajateatteri ReTén nuorten näyttelijöiden kerhoa ja lastenteatterikerhoa. Milla on tuonut vahvasti musiikin osaksi teatteria ja hänen ohjauksessaan näyttelemisestä on tullut yhteisöä yhdistävä voima paikkakunnalla. Milla on antanut panoksensa myös nuorisoseuran aikuisten ja lasten teatterissa. Kesäteatterin suosion kasvu Reisjärvellä kertoo Millan erinomaisesta vapaaehtoistyöstä ohjaajana teatterin parissa.

Siiri on pidetty kansantanssin ohjaaja

Siiri Suoniemi on kansatanssin ammattiopettaja, joka on valmistunut Oulun ammattikorkeakoulusta vuonna 2020. Hän työskentelee tällä hetkellä Klaukkalan Nuorisoseurassa, Kerkkoon Nuorisoseurassa, Suomen Nuorisoseuroissa Lounais-Suomen alueella, Sottiisi Fun Clubissa ja Hämeenlinnan kansantanssijoissa. Hänellä on yli 10 vuoden kokemus tanssin ohjaamisesta eri ikäisten tanssijoiden parissa aina 1-vuotiasta aikuisiin saakka.

Siiri on valloittava ammattilainen, jolta sujuu yhteistyö kaikkien kanssa. Hän ohjaa monenlaisia ryhmiä, muun muassa Tempoa Tenaviin -ryhmiä, FolkJamia ja aikuisten kansantanssiryhmiä eri puolilla eteläistä Suomea. Siiri on saanut osallistujilta valtavasti hyvää palautetta iloisesta ja ammattitaitoisesta ohjaamisesta.

Lisätietoja

Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat, pääsihteeri
puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat
puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

17.10.2023

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Musiikin ja tanssin alueelta luetteloon lisättiin mm. kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto.

Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto on elävä kulttuuriperinteen ja yhdessäolon muoto. Kansanomaisella paritanssilla Suomessa tarkoitetaan perinteeseen pohjaavia tanssilajeja, joita tanssitaan elävästi ja spontaanisti, vapaasti muunnellen. Tanssilajeja ovat esimerkiksi masurkka, polkka, valssi, sottiisi, polska, hambo ja jenkka. Tanssisoitolla tarkoitetaan kansanmusiikkia, joka on syntynyt tanssien säestämiseen ja säilynyt elävänä yksin ja yhdessä soittamisen kulttuurina.

Suomen Nuorisoseurat oli yksi organisaatioista, jotka ehdottivat kansanomaisen parintanssin ja tanssisoiton lisäämistä luetteloon. Perinne näkyy ja kuuluu aktiivisesti paikallisten seurojen harrastusryhmissä ja Nuorisoseurojen tapahtumissa, kuten Pispalan Sottiisissa, Tanssimaniassa ja Folklandiassa.

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 86 kohdetta

Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. 

Suomen kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa.

Kaikki ehdotukset kansalliseen luetteloon tulevat perinnettä harjoittavilta yhteisöiltä itseltään, ja hakemukset vertaisarvioidaan. 

Kansallisen luettelon lisäksi eläviä perintöjä listataan wikiluetteloon, joka on laaja ja monipuolinen tietopankki elävästä kulttuuriperinnöstä. Alustalla on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä.
Ehdota Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeen palkinnon saajaa

25.9.2023

Vuoden kansantanssiyhtye valitaan jälleen ensi vuoden tammikuussa ja keräämme nyt yleisön ehdotuksia palkittavasta kansantanssiryhmästä. Ehdotuksia voi jättää 30.9. asti verkkolomakkeella.

Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Palkinto on jaettu vuodesta 1990 alkaen kahden vuoden välein. Vuonna 2022 vuoden kansantanssiyhtyeeksii valittiin PRO Turun Kansantanssin Ystävistä.

Palkinto jaetaan ryhmälle, joka on aktiivinen toimija esittävän kansantanssin alalla ja edustaa esimerkillisellä tavalla suomalaista kansantanssikulttuuria.

Vuoden kansantanssiyhtye saa 3500 euron stipendin ja on ensi vuonna järjestettävän Pispalan Sottiisin kotimainen pääesiintyjä. Valitun yhtyeen kausi jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka, kunnes seuraava yhtye ottaa tunnustuksen vastaan.

Valinnan suorittaa Pispalan Sottiisin päätoimikunta tapahtuman taiteellisen johtajan esityksen ja harrastajilta tulleiden ehdotusten perusteella. Palkinto jaetaan vuoden alussa Folklandialla.

Ehdota vuoden kansantanssiyhtyettä
Hae mukaan Tanhuraatiin!

21.9.2023

Nuorisoseuroissa kansantanssin toimintaa suunnittelee tanssin palvelutuottajasta ja muista työntekijöistä koostuva tanssin verkosto. Jotta suunnittelun tueksi saataisiin vahvemmin mukaan lajin parissa toimivat harrastajat, ohjaajat, opettajat ja muut tahot, perustetaan nyt Tanhuraati.

Tanhuraati on kevyen mallin mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun. Tavoitteena on kerätä vuoden 2024 Kansantanssin kääntöpiiriin (syksyisin järjestettävä valtakunnallinen tanssitoimijoiden tapaaminen) saakka toimiva työryhmä, joka voi yhdessä sopimallaan tavalla ideoida ja kommentoida välillä nopeallakin rytmillä tulevia kysymyksiä tai aiheita, joita tanssin palvelutuottajalla tai tanssin verkostolla tulee esiin.

Lähde mukaan kehittämään kansantanssin toimintaa nuorisoseuroissa! Hakuaika Tanhuraatiin on 21.9.-8.10.2023. Hakulomake löytyy täältä.

Lisätietoja

Teija Nikkari
Tanssin palvelutuottaja
044 744 3939, teija.nikkari (at) nuorisoseurat.fi

Kuva: Pirita Laiho
Lasten ja nuorten luovuus näkyi Tanssiralli-katselmuksessa

11.6.2023
Lasten ja nuorten Tanssiralli-kansantanssikatselmus järjestettiin osana Kalenat-tapahtumaa 9.-11.6.2023. Kalenat on Suomen Nuorisoseurojen parittomina vuosina Lappeenrannassa järjestämä kulttuuritapahtuma, jossa oli tänä vuonna mukana 450 osallistujaa. Tapahtuma huipentui kaikkien osallistujien esittämään “Minusta tuntuu kanssa” -tanssiteokseen Lappeenrannan urheilutalossa, jossa lapset ja nuoret saivat käsitellä tunteita tanssin keinoin yhdessä kalenahahmojen Repen, Rillan ja Roimun kanssa.

Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadissa olivat tänä vuonna tanssinopettajat Jukka Saari, Jutta Wrangén ja Emma Kantelinen.

Monipuolisissa esityksissä nähtiin ajankohtaisia teemoja

Tanssiralliin osallistui 145 tanssijaa 15 eri ryhmästä. Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen.

Raadin mukaan esityksissä oli erityisen hienoa lasten ja nuorten oman luovuuden ja taiteellisen ajattelun vaaliminen. Tanssijat olivat itse osallistuneet merkittävissä määrin koreografioiden, puvustusten, sävellysten ja sanoitusten tekemiseen. Palautteessa kiiteltiin sitä, että yhä nuoremmille mahdollistetaan osallistuminen toiminnan ja sisällön suunnitteluun.

Raati nosti esiin, että jokaisessa sarjassa nähtiin tanssijoille ikä- ja taitotasoonsa sopivia esityksiä sekä teemoiltaan että tanssiainekseltaan. Esitykset olivat keskenään virkistävän erilaisia. Joukossa oli ajankohtaisia ja jopa yhteiskunnallisia teemoja, mutta yhtä lailla myös raikkaita sommitelmia hyvinkin perinteisistä lähteistä.

Sarjanimeämiset

Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan.

Kultahippu-sarja

Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Suloinen, suunnanvaihdot hallitseva, taidokas ryhmä

10-vuotiaat ja nuoremmat

Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Luontevaa, rohkeaa ja herttaista lavalla olemista.

Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat: Valovoimaista musikaalimaailmaan heittäytymistä, kulta.

Pieksut, Siepakat: Vauhdikas ja energinen, täpäkkää polkkaa tanssiva ryhmä, pronssi

Kiherrys, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Erinomainen yleisökontakti ja taito toteuttaa monipuolisesti liikettä, hopea.

Himpulat, Lahden Tanhuujat: Iloisen kirjava, esiintymisestä nauttiva joukko, pronssi.

13-vuotiaat ja nuoremmat

Ralli, Nuorisoseura Vilikas Ry: Raikas, leikkinomaiseen tanssiin luottava ryhmä, kulta

Savissa, Aitomäen nuorisoseura ry: Monilahjakas ryhmä, jonka taito ulottuu laajasti kansantanssin ulkopuolelle, pronssi.

Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret ry: Vahva, yhdessä tanssiva ryhmä, hopea.

Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Ilmavaa ja taidokasta tanssia sekä vahvaa eläytymistä, hopea.

Nutukkaat, Siepakat: Rohkeaa rytmiikkaa ja etevää askelikko-osaamista, pronssi.

16-vuotiaat ja nuoremmat

Siepat, Siepakat: Kauniin soiton luonteva yhdistäminen tarinalliseen tanssiteokseen, hopea.

Karjalan Nuorten Roihu, Nuorisoseura Karjalan Nuoret ry: Vahva ryhmä, joka herätti teoksen eloon luontevalla läsnäololla, hopea.

Hippa, Nuorisoseura Vilikas ry: Eteerisen kaunis ja rytmikäs, menevä kokonaisuus, kulta.

Hyrrä, Nuorisoseura Vilikas ry: Taitava, eheä ja tyylilleen uskollinen kokonaisuus, kulta.

Kunniamaininnat

Sarjanimeämisten lisäksi raati jakoi kunniamaininnat seuraaville ryhmille:
- Lahden Tanhuujat – Tanhutatit: Täysillä tanssittu, yleisön mukaansatempaava esitys, täyttä kultaa.
- Nuorisoseura Rajan Nuoret – Kaiku: Eheän kokonaisuuden käsikirjoituksesta ja toteutuksesta.
- Nuorisoseura Rajan Nuoret – Karkelo: Monipuolinen tanssijalähtöinen kehonkäyttö.
- Nuorisoseura Vilikas – Hippa – Minttu Nikula: Kypsää koreografista työtä.
- Nuorisoseura Vilikas: Eheästä yhteissoitosta sekä vanhempien ja lasten yhteistyöstä.
- Aitomäen Nuorisoseura Savissa: Menuetin oivallisesta äänimaailmasta ja sävellyksestä.
- Siepakat Siepat: Koko ryhmän osallistumisesta tanssiteoksen musiikilliseen osuuteen.
Suomen Nuorisoseurat onnittelee kaikkia Tanssiralli 2023 -katselmukseen osallistuneita ryhmiä upeista esityksistä!
Lasten ideoima Kalenat – kulttuuritapahtuma tulee taas!

5.6.2023

Kalenat – lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma järjestetään Lappeenrannassa torstaista 8.6. sunnuntaihin 11.6.2023. Tapahtuma kokoaa lasten ja nuorten kansantanssiryhmät ympäri maan kohtaamaan toisiaan, tanssimaan yhdessä ja viettämään iloista kesäkuista viikonvaihdetta Saimaan rannalle. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Saimaan Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa.

Yleisölle suunnattu ohjelma alkaa perjantaina Tanssiralli – kansantanssikatselmuksesta, joita tanssitaan kolmessa eri konsertissa perjantain ja lauantain aikana.

”Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen tanssin palvelutuottaja Teija Nikkari.

Festivaali huipentuu Minusta tuntuu kanssa -pääjuhlaan sunnuntaina. Yhteisesti tanssittavan teoksen eli yhteisohjelman teemana on tänä vuonna tunnekasvatus. Tavoitteena on opettaa lapsille tunteiden käsittelyä ja tunnistamista sekä kehittää tunneilmaisua osana tanssia.

”Monesti tanssinopetuksessa keskitytään koreografiaan ja teknisyyteen, jolloin tunneilmaisulle jää vähemmän aikaa. Tunneilmaisua ei kuitenkaan voi oppia ilman harjoittelua”, avaa tanssinopettaja Maiju Laurila, joka on yksi teoksen koreografeista.

Teoksen osana on toteutettu vapaassa käytössä oleva tunnekasvatusmateriaali. ”Toivomme, että materiaali tuo ideoita kansantanssiryhmien ohjaajille ja kaikille tanssin ammattilaisille”, Laurila kertoo.

Lapset mukana tapahtuman ideoinnissa

Tämän vuoden tapahtumaa on ollut ensimmäistä kertaa suunnittelemassa lapsista koostuva Kalenaparlamentti, joka on kehittänyt tapahtuman eri osa-alueita työntekijöiden avustuksella. Parlamentti on saanut vaikuttaa erityisesti oheisohjelmien sisältöön, festivaaliruokailuihin sekä Kalenahahmojen tekemisiin tapahtuman aikana. Kalenahahmoina ovat tänäkin vuonna aiemmista festivaaleista tutut kalenakatit Repe ja Rilla, sekä heidän uusi ystävänsä, kalenakoira Roimu.

Tapahtumaan on tulossa lähes 450 nuorta tanssijaa eri puolilta Suomea esimerkiksi Sodankylästä, Rovaniemeltä, Kouvolasta, Oulusta, Nurmijärveltä, Helsingistä ja Lappeenrannasta.

Katso koko ohjelma osoitteesta: Kalenoiden yleisöohjelma
Tanssimanian ohjelma on julkaistu!

31.5.2023

Kansantanssin ja kansanmusiikin konsertti- ja koulutustapahtuma Tanssimania järjestetään Tampereella 28.9.-1.10.2023. Suomen Nuorisoseurojen parittomina vuosina järjestämä Pispalan Sottiisin syysfestivaali esittelee kansantanssin uusimmat teokset viikonlopun aikana konserteissa eri puolilla kaupungin keskustaa. Tapahtumaan osallistuu noin viisisataa tanssin harrastajaa ja ammattilaista ja sen työpajoissa kouluttautuu satoja tanssista kiinnostunutta osallistujaa. Tanssimanian tilaisuuksiin odotetaan yli 3000 kävijää.

Rovaniemeläinen Siepakat tuo tapahtumaan ”Tumman laineen rannat – hukutettujen kylien tarina” -teoksen. Siina Toimelan ja Julius Sarajärven väkevä teos on Lapin allasevakoiden kertomuksiin perustuva kansantanssiteos luonnosta, kotiseudusta ja juurettomuudesta Porttipahdan tekojärvien alta muuttaneiden henkilöiden kertomana.

Joensuulainen Motoran Vinhakat ja Rälläkkä-yhtye ”Ajastaika – Elämänjuhlat” -teoksen kohtaukset pohjautuvat 1800–1900-luvun juhlaperinteisiin ja seuraavat elämää hautajaisten, häiden ja kosintamenojen kautta. Teoksen on käsikirjoittanut, ohjannut ja koreografioinut Eveliina Pilke ja sävellyksestä vastaa Joonas Ojajärvi.

Kansantanssiryhmä Raito Oulusta tuo näyttämölle uuden ”Akmeeli” -tanssiteoksen, joka kertoo Lapin noidasta, joka saa koko yhteisön pyörryksiin. Teoksen koreografia ja ohjaus on Elssa Antikaisen tuottama yhdessä tanssijoiden kanssa ja musiikin sävellyksistä ja sovituksista vastaa Leevi Häkkinen.

Tanssimanian koulutuspaketti on moninainen ja kiinnostava. Työpajoissa on mahdollista tutustua muun muassa polskalauluihin, outoihin tansseihin, kontaktitangoon, foxiin ja fuskuun, letitykseen ja tempoa tenaviin -leikkimateriaaliin. Nuorille 12-17-vuotiaille kansantanssin harrastajille suunnatulla DÄÄNS-leirillä pääsee oppimaan uutta ammattitanssinopettajien johdolla. Konserttien ja työpajojen lisäksi viikonloppuun kuuluu myös Tanhujalostamo -seminaari, perinnelaboratorio, jossa tarkastellaan tanssia uusista näkökulmista. 

Samana viikonloppuna Tanssimanian kanssa on mahdollista nähdä myös Tampereen Työväen Teatterin ohjelmistossa olevan ”Käärmeenpääntallaajat”, jota ovat toteuttamassa kansanmusiikin ja -tanssin huipputekijät etnoteknoyhtye Suistamon Sähkö, hypnoottinen underground-trio Palomylly, Tanssiteatteri Tsuumi, Folk Extreme sekä hurjat TYK-lukiolaiset.

Tanssimanian järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Suomen Nuorisoseurat on maamme merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija.

Tanssimanian ohjelma on julkistettu tapahtuman verkkosivuilla: www.tanssimania.fi

Lisätietoja:
Jukka Heinämäki 
Toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat
Suomen Nuorisoseurat 
+358 50 526 8957 jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi 
Tanssia kaiken aikaa ja ikää

22.5.2023

Suvi kysyi edellisessä kiertokirjeessä, mikä kansantanssissa sykähdyttää erityisesti juuri
nyt. No sehän on tietysti elävä perintö! Sen määritelmään kuuluu muutos ja ajassa eläminen, kun puhutaan aineettomasta perinnöstämme, jota kansantanssikin edustaa. Olemme selvinneet tanssien ja laulaen muistakin poikkeusajoista, joten miksemme tästäkin! Traditiot kannattelevat, kun maailma muuttuu, ja vaikutteet alati kehittyvässä ympäristöstämme saavatkin näkyä siinä tavassa, jolla perinnettä tulkitsemme.

Tanssi on valtava voimavara kaiken ikäisille, ja näin nelikymppiselle se tarkoittaa jo eri asioita kuin nuorempana. Liikun, jotta voin hyvin, ja tanssin, jotta mieleni pysyy iloisena. Elinikäisiä ystävyyssuhteita on solmittu jo koulumajoituksen patjalattioilla, mutta yhä syntyy eri alojen edustajista uusia tuttavuuksia, joita tanssi yhdistää taustasta huolimatta. Mikä rikkaus yhdessä tekeminen onkaan!

Aloitin kansantanssin Toijalan nuorisoseurassa 5-vuotiaana ja ohjasin ensimmäisiä tanhuryhmiäni hyvin nuorena. Kanta-Teiskon Nuorisoseura ja Petri Hoppu sen ohjaajana mahdollisti taitavassa Kantavarvas-ryhmässä aikuistanssijoilta oppimisen, jonka jälkeen päädyinkin kansantanssin ammattiopintojen pariin. Kansantanssin tutkimus on aina ollut innostava kurkistusaukko menneisyyden ihmisten ajanviettotapoihin ja ajatusmaailmaan, joten valitsin graduni aiheeksi naisten historialliset soolotanssit. Aikansa populaarikulttuuri maaseudun agraariväestön ja kaupunkien porvareiden ja yläluokan maailmoissa on ollut varsin erilainen aikanaan vielä yli satakunta vuotta sitten.

Tänäkin päivänä tanssin kautta voimme kertoa kehollisesti asioita, joita on vaikea pukea sanoiksi. Kun talonpoikaisväestön Vanhapiika-tanssi osoitti pilkan kärjet ylöspäin naimattomia aatelisia kohtaan, nykyisin nuoret kommentoivat koreografioillaan vaikka ilmastonmuutosta ja yhdenvertaisuutta. Puhumattakaan yksilön sanoja pakenevasta immersiivisestä kokemuksesta tanssin pyörteissä yksin – tai yhdessä parin kanssa pyöriessä poski poskea vasten lavatansseissa tai argentiinalaisen tangon milongoissa, joissa tanssipari ei jaa välttämättä edes samaa äidinkieltä.

Tanssin kieli on universaali ja kulttuuriset rajat ylittävä. Tanssiminen on paljastavaa ja siksi se tekee nöyräksi. Keho ei valehtele. Samankin henkilön kanssa tanssiessa eri kerralla tanssi ei tunnu aina samalta, vaan eri päivinä keho toimii eri tavoin. Tanssia katsellessa näemme uusia puolia toisistamme eri aikoina. Voimme olla aiemmin sokeita joillekin piirteille tai tavoille tehdä, mutta yhtenä päivänä jokin tietty tyyli saattaa valjeta meille. Tämä on sykliseen oppimiseen kuuluva ilmiö.

Tanssi on kuin elämä pienoiskoossa, täynnä yllätyksiä. Tavoitteesta toiseen etenemme kukin omalla polullamme, jota ei voi verrata toisten kanssakulkijoiden tiehen, vaikka yhtä matkaa käymme. Kullakin on omat haaveensa, vahvuutensa ja heikkoutensa, ja mehukkain keitos syntyy siitä, kun nämä yhdistetään: Yhdessä olemme enemmän kuin yksin!

Tämä kiertokirje Kaikuja kansantanssin maailmasta –sarjassa on laatuaan viimeinen, mutta pidetään yhteyttä muilla konstein. Ja nähdään kesän tanssilavoilla ja syksyllä Tanssimaniassa Tampereella! Halataan, kun tavataan, ja annetaan musiikin mennä jalan alle, pyörinnän sekoittaa pään ja yhteisen liikerytmin sulattaa sielut ja sydämet. Sillä siitähän juuri tanssissa on kyse.

Jaana Kari

Kirjoittaja on Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston tuottaja, tanssin sekakäyttäjä ja tuore aikidoka

Kuva: Riina Tanskanen

”Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan
kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Kiertokirje kiersi ympäsi Suomea keväästä 2021 kesään 2023.”
Tiedätkö, mikä on Tanssiralli?

25.4.2023

Tänä vuonna osana Kalenoita järjestetään Tanssiralli. Tiedätkö sinä, mikä Tanssiralli oikeastaan on? Tässä siis tietoa Tanssirallista!

Tanssiralli on lasten ja nuorten kansantanssiryhmien valtakunnallinen katselmus, joka on perinteisesti järjestetty joka toinen vuosi. Koronan vuoksi edellinen Tanssiralli järjestettiin vuonna 2020, jolloin se toteutettiin virtuaalisena katselmuksena. Tänä vuonna Tanssiralli järjestetään ensimmäistä kertaa osana Kalenoita. Katselmuksen tavoitteena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa sekä tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen. Katselmuksen järjestänä toimii Suomen Nuorisoseurat.

Katselmuksessa esityksen tulee olla suomalaisen perinteen pohjalle rakennettu kokonaisuus, joka voi sisältää eri perinnealueilta muistiinmerkittyä ja sovitettua kansantanssia, uusia kansantanssikoreografioita, piirija laululeikkejä sekä lasten leikkejä, loruja ja hokemia. Musiikkina voidaan käyttää sekä traditionaalista että sovitettua ja sävellettyä musiikkia, laulua ja muita ääniä. Ryhmä saa käyttää esityksen tukena erillistä musiikki – tai lauluryhmää. Pääpainon tulee olla tanssillisessa toteutuksessa. Esiintymisasuina voi käyttää kansallispukua, kansanomaista tai rooliin kuuluvaa asua.

Tänä vuonna mukaan on ilmoittautunut 15 ryhmää eri puolilta Suomea. Ryhmät ovat ilmoittautuneet yhteen neljästä ikäsarjasta: Kultahippu-sarja (6-vuotiaat ja nuoremmat), 10-vuotiaat ja nuoremmat, 13-vuotiaat ja nuoremmat tai 16-vuotiaat ja nuoremmat. Arviointiraati antaa ryhmille sekä suullisen että kirjallisen palautteen. Arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Halutessaan ryhmät voivat saada sijoituksen seuraaviin sarjoihin: rauta, pronssi, hopea ja kulta.

Tanssiralliin liittyviä tarkempia tietoja päivitetään osoitteeseen www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli

Kuva: Jukka Heinämäki