Kategoria: Tanssi

Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

17.10.2023

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Musiikin ja tanssin alueelta luetteloon lisättiin mm. kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto.

Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto on elävä kulttuuriperinteen ja yhdessäolon muoto. Kansanomaisella paritanssilla Suomessa tarkoitetaan perinteeseen pohjaavia tanssilajeja, joita tanssitaan elävästi ja spontaanisti, vapaasti muunnellen. Tanssilajeja ovat esimerkiksi masurkka, polkka, valssi, sottiisi, polska, hambo ja jenkka. Tanssisoitolla tarkoitetaan kansanmusiikkia, joka on syntynyt tanssien säestämiseen ja säilynyt elävänä yksin ja yhdessä soittamisen kulttuurina.

Suomen Nuorisoseurat oli yksi organisaatioista, jotka ehdottivat kansanomaisen parintanssin ja tanssisoiton lisäämistä luetteloon. Perinne näkyy ja kuuluu aktiivisesti paikallisten seurojen harrastusryhmissä ja Nuorisoseurojen tapahtumissa, kuten Pispalan Sottiisissa, Tanssimaniassa ja Folklandiassa.

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 86 kohdetta

Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. 

Suomen kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa.

Kaikki ehdotukset kansalliseen luetteloon tulevat perinnettä harjoittavilta yhteisöiltä itseltään, ja hakemukset vertaisarvioidaan. 

Kansallisen luettelon lisäksi eläviä perintöjä listataan wikiluetteloon, joka on laaja ja monipuolinen tietopankki elävästä kulttuuriperinnöstä. Alustalla on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä.
Ehdota Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeen palkinnon saajaa

25.9.2023

Vuoden kansantanssiyhtye valitaan jälleen ensi vuoden tammikuussa ja keräämme nyt yleisön ehdotuksia palkittavasta kansantanssiryhmästä. Ehdotuksia voi jättää 30.9. asti verkkolomakkeella.

Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Palkinto on jaettu vuodesta 1990 alkaen kahden vuoden välein. Vuonna 2022 vuoden kansantanssiyhtyeeksii valittiin PRO Turun Kansantanssin Ystävistä.

Palkinto jaetaan ryhmälle, joka on aktiivinen toimija esittävän kansantanssin alalla ja edustaa esimerkillisellä tavalla suomalaista kansantanssikulttuuria.

Vuoden kansantanssiyhtye saa 3500 euron stipendin ja on ensi vuonna järjestettävän Pispalan Sottiisin kotimainen pääesiintyjä. Valitun yhtyeen kausi jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka, kunnes seuraava yhtye ottaa tunnustuksen vastaan.

Valinnan suorittaa Pispalan Sottiisin päätoimikunta tapahtuman taiteellisen johtajan esityksen ja harrastajilta tulleiden ehdotusten perusteella. Palkinto jaetaan vuoden alussa Folklandialla.

Ehdota vuoden kansantanssiyhtyettä
Hae mukaan Tanhuraatiin!

21.9.2023

Nuorisoseuroissa kansantanssin toimintaa suunnittelee tanssin palvelutuottajasta ja muista työntekijöistä koostuva tanssin verkosto. Jotta suunnittelun tueksi saataisiin vahvemmin mukaan lajin parissa toimivat harrastajat, ohjaajat, opettajat ja muut tahot, perustetaan nyt Tanhuraati.

Tanhuraati on kevyen mallin mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun. Tavoitteena on kerätä vuoden 2024 Kansantanssin kääntöpiiriin (syksyisin järjestettävä valtakunnallinen tanssitoimijoiden tapaaminen) saakka toimiva työryhmä, joka voi yhdessä sopimallaan tavalla ideoida ja kommentoida välillä nopeallakin rytmillä tulevia kysymyksiä tai aiheita, joita tanssin palvelutuottajalla tai tanssin verkostolla tulee esiin.

Lähde mukaan kehittämään kansantanssin toimintaa nuorisoseuroissa! Hakuaika Tanhuraatiin on 21.9.-8.10.2023. Hakulomake löytyy täältä.

Lisätietoja

Teija Nikkari
Tanssin palvelutuottaja
044 744 3939, teija.nikkari (at) nuorisoseurat.fi

Kuva: Pirita Laiho
Lasten ja nuorten luovuus näkyi Tanssiralli-katselmuksessa

11.6.2023
Lasten ja nuorten Tanssiralli-kansantanssikatselmus järjestettiin osana Kalenat-tapahtumaa 9.-11.6.2023. Kalenat on Suomen Nuorisoseurojen parittomina vuosina Lappeenrannassa järjestämä kulttuuritapahtuma, jossa oli tänä vuonna mukana 450 osallistujaa. Tapahtuma huipentui kaikkien osallistujien esittämään “Minusta tuntuu kanssa” -tanssiteokseen Lappeenrannan urheilutalossa, jossa lapset ja nuoret saivat käsitellä tunteita tanssin keinoin yhdessä kalenahahmojen Repen, Rillan ja Roimun kanssa.

Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadissa olivat tänä vuonna tanssinopettajat Jukka Saari, Jutta Wrangén ja Emma Kantelinen.

Monipuolisissa esityksissä nähtiin ajankohtaisia teemoja

Tanssiralliin osallistui 145 tanssijaa 15 eri ryhmästä. Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen.

Raadin mukaan esityksissä oli erityisen hienoa lasten ja nuorten oman luovuuden ja taiteellisen ajattelun vaaliminen. Tanssijat olivat itse osallistuneet merkittävissä määrin koreografioiden, puvustusten, sävellysten ja sanoitusten tekemiseen. Palautteessa kiiteltiin sitä, että yhä nuoremmille mahdollistetaan osallistuminen toiminnan ja sisällön suunnitteluun.

Raati nosti esiin, että jokaisessa sarjassa nähtiin tanssijoille ikä- ja taitotasoonsa sopivia esityksiä sekä teemoiltaan että tanssiainekseltaan. Esitykset olivat keskenään virkistävän erilaisia. Joukossa oli ajankohtaisia ja jopa yhteiskunnallisia teemoja, mutta yhtä lailla myös raikkaita sommitelmia hyvinkin perinteisistä lähteistä.

Sarjanimeämiset

Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan.

Kultahippu-sarja

Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Suloinen, suunnanvaihdot hallitseva, taidokas ryhmä

10-vuotiaat ja nuoremmat

Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Luontevaa, rohkeaa ja herttaista lavalla olemista.

Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat: Valovoimaista musikaalimaailmaan heittäytymistä, kulta.

Pieksut, Siepakat: Vauhdikas ja energinen, täpäkkää polkkaa tanssiva ryhmä, pronssi

Kiherrys, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Erinomainen yleisökontakti ja taito toteuttaa monipuolisesti liikettä, hopea.

Himpulat, Lahden Tanhuujat: Iloisen kirjava, esiintymisestä nauttiva joukko, pronssi.

13-vuotiaat ja nuoremmat

Ralli, Nuorisoseura Vilikas Ry: Raikas, leikkinomaiseen tanssiin luottava ryhmä, kulta

Savissa, Aitomäen nuorisoseura ry: Monilahjakas ryhmä, jonka taito ulottuu laajasti kansantanssin ulkopuolelle, pronssi.

Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret ry: Vahva, yhdessä tanssiva ryhmä, hopea.

Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Ilmavaa ja taidokasta tanssia sekä vahvaa eläytymistä, hopea.

Nutukkaat, Siepakat: Rohkeaa rytmiikkaa ja etevää askelikko-osaamista, pronssi.

16-vuotiaat ja nuoremmat

Siepat, Siepakat: Kauniin soiton luonteva yhdistäminen tarinalliseen tanssiteokseen, hopea.

Karjalan Nuorten Roihu, Nuorisoseura Karjalan Nuoret ry: Vahva ryhmä, joka herätti teoksen eloon luontevalla läsnäololla, hopea.

Hippa, Nuorisoseura Vilikas ry: Eteerisen kaunis ja rytmikäs, menevä kokonaisuus, kulta.

Hyrrä, Nuorisoseura Vilikas ry: Taitava, eheä ja tyylilleen uskollinen kokonaisuus, kulta.

Kunniamaininnat

Sarjanimeämisten lisäksi raati jakoi kunniamaininnat seuraaville ryhmille:
- Lahden Tanhuujat – Tanhutatit: Täysillä tanssittu, yleisön mukaansatempaava esitys, täyttä kultaa.
- Nuorisoseura Rajan Nuoret – Kaiku: Eheän kokonaisuuden käsikirjoituksesta ja toteutuksesta.
- Nuorisoseura Rajan Nuoret – Karkelo: Monipuolinen tanssijalähtöinen kehonkäyttö.
- Nuorisoseura Vilikas – Hippa – Minttu Nikula: Kypsää koreografista työtä.
- Nuorisoseura Vilikas: Eheästä yhteissoitosta sekä vanhempien ja lasten yhteistyöstä.
- Aitomäen Nuorisoseura Savissa: Menuetin oivallisesta äänimaailmasta ja sävellyksestä.
- Siepakat Siepat: Koko ryhmän osallistumisesta tanssiteoksen musiikilliseen osuuteen.
Suomen Nuorisoseurat onnittelee kaikkia Tanssiralli 2023 -katselmukseen osallistuneita ryhmiä upeista esityksistä!
Lasten ideoima Kalenat – kulttuuritapahtuma tulee taas!

5.6.2023

Kalenat – lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma järjestetään Lappeenrannassa torstaista 8.6. sunnuntaihin 11.6.2023. Tapahtuma kokoaa lasten ja nuorten kansantanssiryhmät ympäri maan kohtaamaan toisiaan, tanssimaan yhdessä ja viettämään iloista kesäkuista viikonvaihdetta Saimaan rannalle. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Saimaan Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa.

Yleisölle suunnattu ohjelma alkaa perjantaina Tanssiralli – kansantanssikatselmuksesta, joita tanssitaan kolmessa eri konsertissa perjantain ja lauantain aikana.

”Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen tanssin palvelutuottaja Teija Nikkari.

Festivaali huipentuu Minusta tuntuu kanssa -pääjuhlaan sunnuntaina. Yhteisesti tanssittavan teoksen eli yhteisohjelman teemana on tänä vuonna tunnekasvatus. Tavoitteena on opettaa lapsille tunteiden käsittelyä ja tunnistamista sekä kehittää tunneilmaisua osana tanssia.

”Monesti tanssinopetuksessa keskitytään koreografiaan ja teknisyyteen, jolloin tunneilmaisulle jää vähemmän aikaa. Tunneilmaisua ei kuitenkaan voi oppia ilman harjoittelua”, avaa tanssinopettaja Maiju Laurila, joka on yksi teoksen koreografeista.

Teoksen osana on toteutettu vapaassa käytössä oleva tunnekasvatusmateriaali. ”Toivomme, että materiaali tuo ideoita kansantanssiryhmien ohjaajille ja kaikille tanssin ammattilaisille”, Laurila kertoo.

Lapset mukana tapahtuman ideoinnissa

Tämän vuoden tapahtumaa on ollut ensimmäistä kertaa suunnittelemassa lapsista koostuva Kalenaparlamentti, joka on kehittänyt tapahtuman eri osa-alueita työntekijöiden avustuksella. Parlamentti on saanut vaikuttaa erityisesti oheisohjelmien sisältöön, festivaaliruokailuihin sekä Kalenahahmojen tekemisiin tapahtuman aikana. Kalenahahmoina ovat tänäkin vuonna aiemmista festivaaleista tutut kalenakatit Repe ja Rilla, sekä heidän uusi ystävänsä, kalenakoira Roimu.

Tapahtumaan on tulossa lähes 450 nuorta tanssijaa eri puolilta Suomea esimerkiksi Sodankylästä, Rovaniemeltä, Kouvolasta, Oulusta, Nurmijärveltä, Helsingistä ja Lappeenrannasta.

Katso koko ohjelma osoitteesta: Kalenoiden yleisöohjelma
Tanssimanian ohjelma on julkaistu!

31.5.2023

Kansantanssin ja kansanmusiikin konsertti- ja koulutustapahtuma Tanssimania järjestetään Tampereella 28.9.-1.10.2023. Suomen Nuorisoseurojen parittomina vuosina järjestämä Pispalan Sottiisin syysfestivaali esittelee kansantanssin uusimmat teokset viikonlopun aikana konserteissa eri puolilla kaupungin keskustaa. Tapahtumaan osallistuu noin viisisataa tanssin harrastajaa ja ammattilaista ja sen työpajoissa kouluttautuu satoja tanssista kiinnostunutta osallistujaa. Tanssimanian tilaisuuksiin odotetaan yli 3000 kävijää.

Rovaniemeläinen Siepakat tuo tapahtumaan ”Tumman laineen rannat – hukutettujen kylien tarina” -teoksen. Siina Toimelan ja Julius Sarajärven väkevä teos on Lapin allasevakoiden kertomuksiin perustuva kansantanssiteos luonnosta, kotiseudusta ja juurettomuudesta Porttipahdan tekojärvien alta muuttaneiden henkilöiden kertomana.

Joensuulainen Motoran Vinhakat ja Rälläkkä-yhtye ”Ajastaika – Elämänjuhlat” -teoksen kohtaukset pohjautuvat 1800–1900-luvun juhlaperinteisiin ja seuraavat elämää hautajaisten, häiden ja kosintamenojen kautta. Teoksen on käsikirjoittanut, ohjannut ja koreografioinut Eveliina Pilke ja sävellyksestä vastaa Joonas Ojajärvi.

Kansantanssiryhmä Raito Oulusta tuo näyttämölle uuden ”Akmeeli” -tanssiteoksen, joka kertoo Lapin noidasta, joka saa koko yhteisön pyörryksiin. Teoksen koreografia ja ohjaus on Elssa Antikaisen tuottama yhdessä tanssijoiden kanssa ja musiikin sävellyksistä ja sovituksista vastaa Leevi Häkkinen.

Tanssimanian koulutuspaketti on moninainen ja kiinnostava. Työpajoissa on mahdollista tutustua muun muassa polskalauluihin, outoihin tansseihin, kontaktitangoon, foxiin ja fuskuun, letitykseen ja tempoa tenaviin -leikkimateriaaliin. Nuorille 12-17-vuotiaille kansantanssin harrastajille suunnatulla DÄÄNS-leirillä pääsee oppimaan uutta ammattitanssinopettajien johdolla. Konserttien ja työpajojen lisäksi viikonloppuun kuuluu myös Tanhujalostamo -seminaari, perinnelaboratorio, jossa tarkastellaan tanssia uusista näkökulmista. 

Samana viikonloppuna Tanssimanian kanssa on mahdollista nähdä myös Tampereen Työväen Teatterin ohjelmistossa olevan ”Käärmeenpääntallaajat”, jota ovat toteuttamassa kansanmusiikin ja -tanssin huipputekijät etnoteknoyhtye Suistamon Sähkö, hypnoottinen underground-trio Palomylly, Tanssiteatteri Tsuumi, Folk Extreme sekä hurjat TYK-lukiolaiset.

Tanssimanian järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Suomen Nuorisoseurat on maamme merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija.

Tanssimanian ohjelma on julkistettu tapahtuman verkkosivuilla: www.tanssimania.fi

Lisätietoja:
Jukka Heinämäki 
Toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat
Suomen Nuorisoseurat 
+358 50 526 8957 jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi 
Tanssia kaiken aikaa ja ikää

22.5.2023

Suvi kysyi edellisessä kiertokirjeessä, mikä kansantanssissa sykähdyttää erityisesti juuri
nyt. No sehän on tietysti elävä perintö! Sen määritelmään kuuluu muutos ja ajassa eläminen, kun puhutaan aineettomasta perinnöstämme, jota kansantanssikin edustaa. Olemme selvinneet tanssien ja laulaen muistakin poikkeusajoista, joten miksemme tästäkin! Traditiot kannattelevat, kun maailma muuttuu, ja vaikutteet alati kehittyvässä ympäristöstämme saavatkin näkyä siinä tavassa, jolla perinnettä tulkitsemme.

Tanssi on valtava voimavara kaiken ikäisille, ja näin nelikymppiselle se tarkoittaa jo eri asioita kuin nuorempana. Liikun, jotta voin hyvin, ja tanssin, jotta mieleni pysyy iloisena. Elinikäisiä ystävyyssuhteita on solmittu jo koulumajoituksen patjalattioilla, mutta yhä syntyy eri alojen edustajista uusia tuttavuuksia, joita tanssi yhdistää taustasta huolimatta. Mikä rikkaus yhdessä tekeminen onkaan!

Aloitin kansantanssin Toijalan nuorisoseurassa 5-vuotiaana ja ohjasin ensimmäisiä tanhuryhmiäni hyvin nuorena. Kanta-Teiskon Nuorisoseura ja Petri Hoppu sen ohjaajana mahdollisti taitavassa Kantavarvas-ryhmässä aikuistanssijoilta oppimisen, jonka jälkeen päädyinkin kansantanssin ammattiopintojen pariin. Kansantanssin tutkimus on aina ollut innostava kurkistusaukko menneisyyden ihmisten ajanviettotapoihin ja ajatusmaailmaan, joten valitsin graduni aiheeksi naisten historialliset soolotanssit. Aikansa populaarikulttuuri maaseudun agraariväestön ja kaupunkien porvareiden ja yläluokan maailmoissa on ollut varsin erilainen aikanaan vielä yli satakunta vuotta sitten.

Tänäkin päivänä tanssin kautta voimme kertoa kehollisesti asioita, joita on vaikea pukea sanoiksi. Kun talonpoikaisväestön Vanhapiika-tanssi osoitti pilkan kärjet ylöspäin naimattomia aatelisia kohtaan, nykyisin nuoret kommentoivat koreografioillaan vaikka ilmastonmuutosta ja yhdenvertaisuutta. Puhumattakaan yksilön sanoja pakenevasta immersiivisestä kokemuksesta tanssin pyörteissä yksin – tai yhdessä parin kanssa pyöriessä poski poskea vasten lavatansseissa tai argentiinalaisen tangon milongoissa, joissa tanssipari ei jaa välttämättä edes samaa äidinkieltä.

Tanssin kieli on universaali ja kulttuuriset rajat ylittävä. Tanssiminen on paljastavaa ja siksi se tekee nöyräksi. Keho ei valehtele. Samankin henkilön kanssa tanssiessa eri kerralla tanssi ei tunnu aina samalta, vaan eri päivinä keho toimii eri tavoin. Tanssia katsellessa näemme uusia puolia toisistamme eri aikoina. Voimme olla aiemmin sokeita joillekin piirteille tai tavoille tehdä, mutta yhtenä päivänä jokin tietty tyyli saattaa valjeta meille. Tämä on sykliseen oppimiseen kuuluva ilmiö.

Tanssi on kuin elämä pienoiskoossa, täynnä yllätyksiä. Tavoitteesta toiseen etenemme kukin omalla polullamme, jota ei voi verrata toisten kanssakulkijoiden tiehen, vaikka yhtä matkaa käymme. Kullakin on omat haaveensa, vahvuutensa ja heikkoutensa, ja mehukkain keitos syntyy siitä, kun nämä yhdistetään: Yhdessä olemme enemmän kuin yksin!

Tämä kiertokirje Kaikuja kansantanssin maailmasta –sarjassa on laatuaan viimeinen, mutta pidetään yhteyttä muilla konstein. Ja nähdään kesän tanssilavoilla ja syksyllä Tanssimaniassa Tampereella! Halataan, kun tavataan, ja annetaan musiikin mennä jalan alle, pyörinnän sekoittaa pään ja yhteisen liikerytmin sulattaa sielut ja sydämet. Sillä siitähän juuri tanssissa on kyse.

Jaana Kari

Kirjoittaja on Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston tuottaja, tanssin sekakäyttäjä ja tuore aikidoka

Kuva: Riina Tanskanen

”Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan
kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Kiertokirje kiersi ympäsi Suomea keväästä 2021 kesään 2023.”
Tiedätkö, mikä on Tanssiralli?

25.4.2023

Tänä vuonna osana Kalenoita järjestetään Tanssiralli. Tiedätkö sinä, mikä Tanssiralli oikeastaan on? Tässä siis tietoa Tanssirallista!

Tanssiralli on lasten ja nuorten kansantanssiryhmien valtakunnallinen katselmus, joka on perinteisesti järjestetty joka toinen vuosi. Koronan vuoksi edellinen Tanssiralli järjestettiin vuonna 2020, jolloin se toteutettiin virtuaalisena katselmuksena. Tänä vuonna Tanssiralli järjestetään ensimmäistä kertaa osana Kalenoita. Katselmuksen tavoitteena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa sekä tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen. Katselmuksen järjestänä toimii Suomen Nuorisoseurat.

Katselmuksessa esityksen tulee olla suomalaisen perinteen pohjalle rakennettu kokonaisuus, joka voi sisältää eri perinnealueilta muistiinmerkittyä ja sovitettua kansantanssia, uusia kansantanssikoreografioita, piirija laululeikkejä sekä lasten leikkejä, loruja ja hokemia. Musiikkina voidaan käyttää sekä traditionaalista että sovitettua ja sävellettyä musiikkia, laulua ja muita ääniä. Ryhmä saa käyttää esityksen tukena erillistä musiikki – tai lauluryhmää. Pääpainon tulee olla tanssillisessa toteutuksessa. Esiintymisasuina voi käyttää kansallispukua, kansanomaista tai rooliin kuuluvaa asua.

Tänä vuonna mukaan on ilmoittautunut 15 ryhmää eri puolilta Suomea. Ryhmät ovat ilmoittautuneet yhteen neljästä ikäsarjasta: Kultahippu-sarja (6-vuotiaat ja nuoremmat), 10-vuotiaat ja nuoremmat, 13-vuotiaat ja nuoremmat tai 16-vuotiaat ja nuoremmat. Arviointiraati antaa ryhmille sekä suullisen että kirjallisen palautteen. Arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Halutessaan ryhmät voivat saada sijoituksen seuraaviin sarjoihin: rauta, pronssi, hopea ja kulta.

Tanssiralliin liittyviä tarkempia tietoja päivitetään osoitteeseen www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli

Kuva: Jukka Heinämäki
Keväisiä terveisiä Lappeenrannasta!

20.4.2023

Mie olen Suvi ja harrastan kansantanssia Nuorisoseura Rajan Nuorissa tanssijana
Kirjavat-ryhmässä ja ohjaan tällä hetkellä kahta lasten kansantanssiryhmää, Kiertulia ja
Karkeloa. Miun tanssiharrastus oli viime keväällä hetken äitiyslomalla, mutta hiljaiseloa ei
kestänyt pitkään, kun vauva jo pääsi rintarepussa tai vaunuissa mukaan treeneihin ja
tapahtumiin. Miulla on ollut tanssin saralla hurjan monipuolinen vuosi, joten on mukavaa
päästä jakamaan kuulumisia muille tanssiharrastajille! Nytkin kirjoitan tätä kirjettä
kansantanssi- ja musiikkifestivaali Lempon jälkeisessä väsyneessä mutta onnellisessa
tunnelmassa: Sain tanssia onnistuneen keikan Kirjavien ja Polennan kanssa
Kuusankoskitalolla, ihailla Polokkareiden Finaalia ja nautiskella klubilla lisää musiikki- ja
tanssiesityksistä ja tanhutyyppien seurasta.

Pakittelen kuulumisissa kuitenkin ensin viime syksyyn, kun vihdoin syyskuussa päästiin
kaikkien koronavuosien aiheuttamien viivästysten jälkeen toteuttamaan Kirjavien
25-vuotisjuhlakonserttisarja Lappeenrannassa. Juhlateoksemme on Hanna Poikelan
koreografioima ja Petri Praudan säveltämä Eteinen – tanssiteos valinnoista. Saimme tehdä
Hannan johdolla meidän ryhmän näköisen teoksen, jossa liike ja tanssi edellä tarkastellaan,
millaisia valintoja myö kolmekymppiset pohditaan, joudutaan tekemään tai mihin päätöksiin
edes voidaan vaikuttaa. Prosessi oli myös rankka, kun maaliviiva siirtyi useita kertoja
olosuhteiden pakosta, mutta esiintymisestä osaa nyt nauttia sitäkin enemmän. Ja oli meillä
melkoinen 25-vuotiskaronkka!

Syksyllä myös ohjaajahommat pitivät kiireisinä, sillä seurassamme toteutettiin aivan
uudenlainen projekti, kun lasten- ja nuortenryhmämme esittivät marraskuussa tanssisatu
Ruma Ankanpoikasen, joka oli koreografi Susanna Kivisen ja teatteriohjaaja Aapo Stavénin
yhteistyössä syntynyt tanssiteatteriteos. Mie toimin myös tuottajana teoksessa, miun
puolivuotiaan assistentin kulkiessa mukana treeneissä ja puuhissa. Lopputulos oli miusta
monella tapaa herkistävä, kun näki miten sitoutuneesti noin 60 tanssijan joukko suhtautui
omaan esiintyjyyteensä, ja miten lopputulos oli toden totta tanssitaidetta lasten
toteuttamana. Esitys ainakin sulatti yleisön sydämet, ja toimi aivan ihanasti myös
lapsikatsojille! Myö päästään vielä toukokuussa esittämään teos uudelleen seuramme
kevätkonsertissa. Kevätkonsertin lisäksi lasten ryhmien kanssa tähtäillään jo kovasti kohti
ensi kesän Kalenoita. Myö harjoitellaan ahkerasti yhteisohjelmien tansseja ja Karkelon
kanssa valmistaudutaan Tanssiralli-katselmukseen. Luvassa taitaa olla miun 10. Kalenat,
joita oon saanut viettää osallistujana, talkoolaisena tai ohjaajana. Oottehan kaikki tulossa
Lappeenrantaan kesäkuussa?

Lopuksi vielä yritän vastata edellisen kirjoittajan kysymykseen, että mitä kaikkea tanssi on
antanut minulle – vaikka mahdotonhan sitä kaikkea on kuvata. Miulle tanssi on ihana
itseilmaisun keino, oman kehon ja mielen tutkimista sekä vuorovaikutukseen heittäytymistä
tanssiparin ja -ryhmän kanssa. Tanssi on antanut miulle Kirjavat, joiden kanssa ollaan jaettu
elämää tanssisaleissa, festareilla, keikkalavoilla, yleisössä, ympäri maailmaa ja ihan vaan
”siviilielämässä” niin tiiviisti, että myö puhutaan toisistamme Kirjava-perheenä. Toki sieltä on
löytynyt miulle myös aviomies, ja ryhmässä tanssii myös oma sisko, että ehkä tää
perhevertaus ei ole niin kaukaa haettu miun kohdalla noin muutenkaan!

Lisäksi ohjaajuus on miulla kulkenut tanssimatkassa 15-vuotiaasta saakka, ja koen sen olevan ihana
mahdollisuus tarjota muillekin samoja kokemuksia ja rakkautta kansantanssilajiin, kuin mitä
itse on huipuista huipuimmalta ohjaajaltani Merja Skytältä vuosien aikana itse saanut.
Loputtomiin voisi puhua myös nuorisoseuralaisuudesta, omasta seurasta, perinteestä ja siitä
ammentamisesta tai kansantanssimaailman myötä tulleista ystävistä…!
Seuraavalta kirjoittajalta haluan kysyä, mikä kansantanssissa sykähdyttää erityisesti just
nyt?

Kirjoittaja: Suvi Rahikainen

Suvi Rahikainen, kuvaaja Lassi Rahikainen

”Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan
kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi
osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 /
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi”
Tanssi pysyy, vaikka maisemat muuttuvat!

21.3.2023

Terveissi täält Turust! Olen Sini Mäenpää ja muutin tänne kolme vuotta sitten opiskelujen perässä. Kotoisin olen Jokioisilta, mistä myös innostus kansantanssiin alkoi. Isosiskoni aloitti sen jo aiemmin isoäitimme jalanjäljissä. Äitini yritti saada minuakin mukaan, mutta enhän minä itkultani päässyt edes harjoituksiin asti. Kuitenkin pari vuotta myöhemmin kuusivuotiaana ilmoitin, että minä haluan yhtä lailla tanssimaan niin kuin sisko. Siitä lähtien olen tanssinut eri ryhmissä Jokioisten Nuorisoseura Tahdittomissa. Ensimmäisen lapsiryhmän ohjaamisen aloitin apuohjaajana 13-vuotiaana ja parhaimmillaan vuosien aikana taisin ohjata samaan aikaan kolmea ryhmää. Tahdittomien johtokunnan jäsenenä aloitin juuri ennen kuin täytin 18 vuotta.

Koska tällä hetkellä asun kauempana, en pysty käymään joka viikko Jokioisilla tanssiharjoituksissa tai ohjaamassa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etten voisi olla ollenkaan toiminnassa mukana. Kesäisin olen aina töiden vuoksi muuttanut takaisin kotiseudulle. Tanssikaverit ovat ottaneet minut aina avosylin vastaan ja toukokuusta elokuuhun olen tanssinut aikuisten ryhmässä. Siten olen päässyt mukaan kesäntapahtumiin, muun muassa viime vuonna Pispalan Sottiisiin. Olen myös edelleen Tahdittomien johtokunnan jäsen. Välillä osallistun kokouksiin etänä, mutta pyrin aina saapumaan paikalle mahdollisuuksien mukaan. Siinä samalla on hyvä käydä kotona moikkaamassa äitiä.

Vähän aikaa sitten saavuinkin Jokioisille johtokunnan kokoukseen ja sain kuulla seuran kuulumiset. Valitettavasti koronan vaikutukset näkyvät edelleen, mutta onneksi valoa näkyy tunnelin päässä. Aikuisten ryhmään on saatu paljon uusia tanssijoita, ja seuran keikkamäärät ovat lisääntyneet huimasti. Kesällä Kalenat Lappeenrannassa kutsuvat taas lapsiryhmiä. Puheenaiheeksi nousi myös Tahdittomien kevätkonsertti ja siellä ajattelin esiintyä itsekin. Keväällä täytyy ehtiä siis muutamiin harjoituksiin. Silloin, kun tieto opiskelupaikasta tuli ajattelin aloittavani heti jossain uudessa kansantanssiryhmässä. Kuitenkin Turkuun muutettuani mieli muuttui ja aktiivinen kansantanssin harrastaminen sai jäädä. Puolestaan halusin antaa aikaa eri paritansseille.

Vanhempani ovat nuoresta asti käyneet lavatansseissa, joten luontevana jatkumona myös me kaikki lapset olemme jääneet koukkuun kyseiseen harrastukseen. Lapsuudessani kävimme välillä koko perhe yhdessä tansseissa. Viisitoistavuotiaana lähdin tansseihin veljeni kanssa kahdestaan, silloin uskalsin ensimmäistä kertaa mennä naistenriviin. Sen jälkeen hyppäsin takapenkille melkein joka viikonloppu, kun auto starttasi kohti lavaa erinäisissä kokoonpanoissa. Turusta olen löytänyt monta uutta ihanaa tanssikoulua ja sen myötä tanssilajia. Salsa on kuulunut minun ehdottomiin suosikkeihini ja viime keväänä innostuin West Coast Swingistä. Parasta on ollut huomata, miten eri tanssilajit tukevat toisiaan. Muistan vieläkin, kun olin yhdellä tanssileirillä Sami ja Jutta Heleniuksen opissa hitaassa valssissa. Opettelimme täydellistä tanssiotetta leikkimällä, että olemme haukkoja ja teimme haukkahyppyjä. Silloin ymmärsin, että nämä aivan samat opit sopivat yhtä lailla kansantanssiin. Haluankin kannustaa kaikkia kokeilemaan myös itselle jotain uusia tanssilajeja. Varsinkin kansantanssin parista on helppo hypätä muihinkin paritansseihin ja sillä tavalla kehittää taitoja myös siinä omassa tutussa tanssikuplassa. Seuraavalle kirjoittajalle haluan heittää kysymyksen, että mitä kaikkea tanssi on antanut sinulle.

Sini Mäenpää, kuvaaja Vilma Timonen

Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / teija.nikkari@nuorisoseurat.fi