Kategoria: Valtakunnallinen

  • Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa kohta – tässä ovat Nuorisoseurojen aluevaalitavoitteet

    Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa kohta – tässä ovat Nuorisoseurojen aluevaalitavoitteet

    Tammikuussa pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto, kertoo vaalit.fi-sivusto.

    Meillä Nuorisoseuroissa on tavoitteita aluevaalien osalta. Hyvinvointialueiden itsehallinnoilla on merkittävä rooli kansalaisten hyvinvoinnin edistäjinä, minkä vuoksi kansalaisten osallisuus ja mahdollisuus sanoa mielipiteensä heitä koskevissa päätöksissä on erittäin tärkeää.

    Nuorisoseurojen aluevaalitavoitteet ovat:

    1. Kansalaisjärjestöt mukaan! Uudet perustettavat hyvinvointialueet vastaavat tulevaisuudessa sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisestä. Sosiaalialan järjestöt ovat perinteisesti olleet vahvasti mukana näissä; nyt on tuhannen taalan paikka saada myös muut järjestöt mukaan.
    2. Oikeesti osallisuutta! Hyvinvointialueilla tehdään merkittäviä päätöksiä meidän kaikkien hyvinvoinnin suhteen. Jo heti alusta alkaen pitää asukkaat saada vahvasti mukaan osallistumaan. Erityisesti nuorten ja lasten osallisuus vaatii erityisiä toimenpiteitä.
    3. Nuorten palvelut yhdelle luukulle! Hyvinvointi koostuu monesta osasta. Terveyden lisäksi myös esimerkiksi harrastukset ovat tärkeä osa nuoren elämää. Nuorten palvelut pitäisi koota yhden luukun alle, josta saisi tietoa laajasti omaan hyvinvointiin liittyen.

    Esittelemme tavoitteitamme yksityiskohtaisemmin kuluvan viikon aikana konkreettisten esimerkkien kautta, joten pysy kuulolla!

    Piirroskuva: Emmi Uusitalo

  • Nuorisoseuraliikkeen 140-vuotisjuhlavuoden tunnelmia

    Nuorisoseuraliikkeen 140-vuotisjuhlavuoden tunnelmia

    Tänään on vuoden 2021 viimeinen päivä ja on hyvä hetki tarkastella, mitä kaikkea nuorisoseuraliikkeen 140-vuotisjuhlavuonna saatiinkaan aikaiseksi. Tapahtumia on ollut kaikesta huolimatta paljon. Juhlavuoden suojelijana on toiminut Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

    Nuorisoseuraliikkeen 140-vuotisjuhlavuosi käynnistyi virtuaalisesti tammikuussa, ja koronapandemian vuoksi juhlavuotta vietettiin vahvasti verkkoalustoilla. Helmikuun loppupuolella järjestettiin striimattu Eläköön Folk! -tapahtuma Tampereelta tammikuulta peruuntuneen Folklandian tilalle. Kansanmusiikin ja -tanssin äärelle kokoontui tuhansia ihmisiä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Katselukertoja kertyi noin 4000. Lämmin kiitos tapahtumayhteistyöstä Tampereen kaupungille!

    Maaliskuussa saimme nauttia hienosta ohjelmasta Nuorisoseurapäivän striimin äärellä. Upean juhlan oli koonnut Karjalan nuorten väki. Tunnin mittaisessa juhlassa näimme erilaisia tanssi- ja teatteriesityksiä sekä kuulimme fiiliksiä lasten ja nuorten harrastuksista. Juhlassa palkittiin myös vuoden nuorisoseuraksi Lapin Ylioppilasteatteri, vuoden nuorisoseuralaiseksi Taina Salminen Koski TL:n Nuorisoseurasta ja vuoden hermanskaksi Marja-Liisa ”Maisa” Selimäki. Juhlassa kuultiin myös kaikkien palkittujen ensitunnelmia. Virtuaalisen juhlan äärelle kokoontui satoja nuorisoseuralaisia ympäri Suomen. Juhlastriimi lähetettiin Facebookissa, ja tapahtuman seinältä olikin mukava lukea kuulumisia, onnitteluja, terveisiä ja muisteloita. Striimi sai kaiken kaikkiaan 1800 katselukertaa.

    Juhlavuoden virtuaalisten tapahtumien lisäksi työssämme korostui tänä vuonna huomattavan paljon vaikuttaminen ja edunvalvonta. Ennen kaikkea paikallisten nuorisoseurojen tilanne on aiheuttanut suurta huolta pitkin vuotta. Toinen merkittävä, osittain koronasta johtuva muuttuja, on koko suomalaisen kansalaisjärjestökentän rahoitus. Olemme pitäneet isosti esillä sitä, että kansalaisjärjestökenttä niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla tarvitsee tukea niin valtiolta kuin kunnilta.

    Vuoden keskeinen valopilkku on ollut Nuoret Vaikuttajat -ryhmän toiminta. On ollut ilo seurata eri puolilta Suomea tulevien nuorten keskusteluja vaikuttamisesta, harrastamisen merkityksestä ja nuorisoseurajärjestön tulevaisuuden pohdinnoista.

    Toukokuussa järjestettiin Porista käsin todella onnistuneesti Nuori Kulttuuri DigiFestival, jossa pääosassa olivat nuoret. Digistagen ja verkon välityksellä järjestettyjen työpajojen lisäksi tapahtumassa oli mukana yhteiskunnallista keskustelua Nuori Kulttuuri Talks -tilaisuuksien muodossa. Niissä keskusteltiin muun muassa taiteen ja kulttuurin harrastamisen hyvinvointivaikutuksista. Talks-tilaisuuksia olivat tekemässä Nuoret Vaikuttajat yhdessä porilaisten nuorten kanssa. Katselijoita tälle toukokuun lopun kokonaisuudelle kertyi lähes 10 000 lyhyen ajan sisällä.

    Touko-kesäkuussa järjestettiin juhlavuotemme lasten ja nuorten päätapahtuma Kalenat. Koronan vuoksi se jouduttiin järjestämään myös verkossa, mutta yli kuukauden mittainen kokonaisuus mahdollisti sen, että kokoontumaan pääseet ryhmät saivat käyttöönsä riemukasta tanssimateriaalia sekä synttäripaketin Repe- ja Rilla-kissoilta. Kalenat huipentui Lappeenrannasta lähetettyyn juhlakonserttiin 12.6.

    Kesäkuussa juhannuksen aatonaattona järjestettiin juhlavuotemme kunniaksi Suomen suurimmat kakkukahvit. Tilaisuuksia järjestettiin yli 100 eri puolilla Suomea ja kahvittelijoita oli jopa viitisentuhatta.

    Syksyllä järjestettiin hybridinä Tampereella Tanssimania-tapahtuma, mikä pääsi mukaan myös Ylen Let’s lauantai -ohjelmaan TV2:lle ja Yle Areenaan. Katselukertoja kertyi noin 100 000.

    Lokakuussa järjestetyssä Nuorisoseurakokouksessa hyväksyttiin järjestömme uusi strategia, mikä tähtää vuoteen 2030. Siinä nostettiin vahvasti esiin se, miten nuorisoseuraliikkeen voima on ylisukupolvisessa toiminnassa, mukaan ottavissa ja turvallisissa paikallisyhteisöissä, oman yhteisön kansalaistoiminnan keskuksina toimivissa nuorisoseurantaloissa sekä siinä, että kaikkialla Suomessa olisi mahdollisuus laadukkaaseen yhdessä tekemiseen ja harrastamiseen.

    Mitä uusi vuosi mahtaa tuoda tullessaan? Toimintasuunnitelmamme on kunnianhimoinen, ja tähtäämme kohti strategiamme visiota monenlaisin kärkihankkein ja toimin. Koronapandemia ei ole vielä jättänyt meitä rauhaan, mutta toivokaamme, että voimme elää tilanteen kanssa parhaamme mukaan.

    Onnellista Uutta Vuotta 2022!

    Annina Laaksonen
    Pääsihteeri
    Suomen Nuorisoseurat

  • Kynttilät syttyvät Suomen presidenttien haudoilla itsenäisyyspäivän aattona

    Kynttilät syttyvät Suomen presidenttien haudoilla itsenäisyyspäivän aattona

    Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen presidenttien haudoilla. Kesällä 140 vuotta täyttänyt nuorisoseuraliike haluaa osoittaa kiitollisuutta Suomen itsenäisyyttä ja yhteistä kansakunnan rakentamista kohtaan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi. Tänä vuonna juhlan teemana on tasavaltamme kuudes presidentti, marsalkka Carl Gustaf Mannerheim. Mannerheim nostettiin teemaksi, sillä jatkosodan syttymisestä tuli kesällä kuluneeksi 80 vuotta.

    Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951)
    Carl Gustaf Emil Mannerheimin kädenjälki Suomen historiassa on suuri. Mannerheim toimi ylipäällikkönä ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana Suomessa. Tie jatkosodasta rauhaan kulki Mannerheimin siirtyessä presidentiksi Risto Rytin tilalle.

    Mannerheimin presidenttikausi (1944–46) oli lyhyt, mutta merkityksellinen. Suomen jälleenrakentaminen alkoi, mutta samaan aikaan Suomelle lankesi myös valtava sotakorvausurakka hoidettavaksi. Mannerheimin presidentinkaudella jouduttiin vielä käymään Lapin sota sekä sotasyyllisyysoikeudenkäynti, joka oli Suomessa erittäin poikkeuksellinen.

    Presidentinkautensa jälkeen Mannerheim vetäytyi Sveitsiin viettämään eläkepäiviään. Mannerheim haudattiin Hietaniemeen vuonna 1951, ja hautajaissaatto keräsi Helsinkiin monituhatpäisen saattoväen katujen varsille.

    Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.

    Kiitos kaikille hautojen valaisua tukeneille yrityksille.

    Presidenttien hautojen valaiseminen 5.12.2021
    Helsinki / Hietaniemi
    Klo 17.00 alkaen
    Sytytyksestä vastaa Hollolan Nuorisoseura
    Yhteyshenkilö: Aimo Hentinen puh. 040 558 9755, aimo.hentinen@phnet.fi

    Luumäki
    Klo 18.00 alkaen
    Sytytyksestä vastaa partiolippukunta Taavetin Korpihaukat
    Yhteyshenkilö Linda Kiviluoma linda.kiviluoma@gmail.com

    Nivala
    Kynttilät sytytetään ensin sankarihaudoille klo 17.00 ja sen jälkeen Kyösti Kallion haudalle klo 18.00.
    Sytytyksestä vastaa Nivalan Polku.
    Yhteyshenkilö: Nivalan seurakunnan kirkkoherra Sanna Jukkola puh. 040 532 5577, sanna.jukkola@evl.fi

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    puh. 040 726 7450

  • Nuorisoseurojen hallitukseen valittiin uusia jäseniä

    Nuorisoseurojen hallitukseen valittiin uusia jäseniä

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto valitsi syyskokouksessaan tänään järjestön hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi kaudelle 2022–23 Maaria Koivula-Talkkarin Ylihärmästä, Jyri Siimeksen Tampereelta, Elsa Weckströmin Klaukkalasta ja varajäseneksi Taneli Arosaran Joensuusta. He ovat kaikki uusia kasvoja hallituksessa. Hallitukseen valittiin myös Lauri Haltsonen, joka oli erovuoroinen hallituksen jäsen, joten hän jatkaa toiselle kaksivuotiskaudelleen. Valituista henkilöistä kaksi on alle 29-vuotiaita. 

    Hallituksessa jatkavat lisäksi vuonna 2022 puheenjohtaja Ragni Reichardt Koski Tl:stä ja varsinaisina jäseninä Sanni Antinniemi Pertunmaalta, Hannu Harmaala Lahdesta, Juha Heikkola Jyväskylästä ja Elli Myöhänen Rovaniemeltä. Varajäsenenä jatkaa Mikko Kärkkäinen Kuopiosta. 

    Valtuuston syyskokous järjestettiin hybridimuotoisena eli osa valtuutetuista oli paikan päällä Helsingissä ja osa etänä Teamsin välityksellä. Kokouksessa käytiin aktiivista keskustelua esimerkiksi järjestön hiljattain hyväksytyn strategian ja kolmivuotisohjelman muuttamisesta konkreettiseksi toiminnaksi sekä järjestön kestävän kehityksen ohjelmasta. Kokous hyväksyi vuoden 2022 toimintasuunnitelman ja talousarvion vilkkaan keskustelun jälkeen.   

    Kuvassa uudet hallituksen jäsenet Elsa Weckström (oik.) ja Taneli Arosara, jotka olivat tänään paikan päällä valtuuston kokouksessa Helsingissä.
    Kuva: Annina Laaksonen

    Lisätietoja: 
    Pääsihteeri Annina Laaksonen 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
    puh. 040 726 7450 

  • Paavo Tolvanen Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralainen

    Paavo Tolvanen Hollo ja Martta festivaalilla Kukko-talossa.

    Etelä-Suomen alueen vuoden nuorisoseuralaiseksi 2020-2021 valittiin Paavo Tolvanen Lahden Tanhuujista.

    Paavo on pitkän linjan nuorisoseuralainen ja kansantanssin harrastaja. Kansantanssi-innostus tuli vanhempien perintönä, jotka olivat olleet harrastajia Valtimolla, josta Paavo on kotoisin. Muutettuaan Lahteen, Paavo lähti mukaan 26-vuotiaana Lahden Tanhuujien joukkoon ajatuksena löytää itselleen mielekäs harrastus, oppia tanssimaan polkkaa ja löytää myös samanhenkisiä ystäviä kaupungista, jossa ei tuntenut ketään aikaisemmin. Kansantassia on tullut harrastettua nyt 42-vuotta ja elinikäisiä ystäviäkin on löytynyt nuorisoseuran parista. Paavo on ollut aktiivisesti mukana harjoituksissa sekä esiintymismatkoilla niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Onpa harrastuksen parista löytynyt aikoinaan myös vaimo.

    Aktiivinen kun on, nuorisoseuran talkooasiat ovat aina vetäneet puoleensa ja Paavo on ollut useaan otteeseen Lahden Tanhuujien johtokunnassa ja edustanut seuraa nuorisoseurakokouksessa. Lahdessa järjestettiin useiden vuosien ajan SM- ja MM-mölkkykisoja, joissa Paavo oli niin tekemässä kenttiä, rakentamis- ja purkuhommissa sekä mölkkytuomarina. Paavo on ollut Kalevan Nuorten Sampo- ja Taigametsäleireillä rakennus- ja huoltojoukoissa. Lisäksi löytyy lukematon joukko erilaisia tapahtumia, joissa Paavo on nähty auttamassa ja toimimassa talkooapuna.

    Paavo on koulutukseltaan puuseppä, jonka vuoksi häneltä on usein pyydetty apua jos jonkinmoisen rekvisiitan tekemisessä niin seuran tapahtumiin kuin tanssiryhmien esityksiinkin.

    Paavon mukaan parasta nuorisoseuratoiminnassa on ollut ihmisiin tutustuminen ja oman kaveripiirin löytäminen vieraassa kaupungissa. Tanssimisen riemu, osaaminen ja uuden oppiminen on myös pitäneet kiinni harrastuksen parissa. Yhdessä tekeminen muiden saman henkisten kanssa on tosi mukavaa summaa Paavo.

    Terveisinä muille nuorisoseuralaisille Paavo haluaa toivottaa positiivista asennetta kaikille toimijoille ja toisten kunnioittamista nuorisoseuratoiminnasta. Avoin ote elämään ja harrastustoimintaan luo hyvää mieltä niin itselle kuin muillekin.

    Paavon oma slogan: ”Tanhu on ihan perheestä”

  • Seurantalot ovat paikallisyhteisöjen toimintakeskuksia ja merkittävää rakennus- ja kulttuuriperintöä

    Seurantalot ovat paikallisyhteisöjen toimintakeskuksia ja merkittävää rakennus- ja kulttuuriperintöä

    Kuulimme tiistaina 12.10. uutisen, miten opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut taiteen, kulttuurin, tieteen ja urheilun määrärahaleikkaukset vuodelle 2022. Leikkaukset johtuvat vähenevistä Veikkauksen rahapelituotoista. Huolimatta valtion kompensaatioista eri toimijoille ja järjestöille rahapelituottojen vähenemisestä johtuvista menetyksistä, ensi vuodelle kompensaatioita ei tule täysimääräisinä. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamien rahapelituottojen arvioitu vähenemä vuodelle 2022 on 43 miljoonaa euroa.

    Seurantalojen korjausavuksiin esitetään peräti 50 prosentin leikkauksia. Määrärahaa on leikattu jo kahden viimeisen vuoden aikana. Tänä vuonna määräraha on 1 697 000 euroa. Talousarviossa esitys ensi vuodelle on 848 000 euroa. Avustuksia on haettu vuosittain kolminkertainen määrä normaalivuosien määrärahaan nähden. Seurantaloja on Suomessa noin 2 500. Noin puolet taloista sijaitsee paikkakunnilla, joilla ei ole muuta avoimeen kansalaistoimintaan sopivaa tilaa. Niitä ylläpitää joukko erilaisia paikallisyhdistyksiä kuten nuorisoseuroja ja kyläyhdistyksiä.

    ”Seurantalot ovat merkittäviä paikkoja lasten, nuorten ja aikuisten harrastus- ja kansalaistoiminnalle. Korona-aika on ollut erityisen kovaa kaikille seurantaloja ylläpitäville, vapaaehtoisvetoisille yhteisöille, joten emme voi käsittää, miksi sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien että toiminnaltaan paikallisyhteisöille tärkeiden tilojen halutaan antaa ränsistyä”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen

    Avustusta myönnetään korjaustoimenpiteisiin, jotka säilyttävät talojen ominaispiirteitä, parantavat toiminnallisuutta ja vastaavat kestävän kehityksen toteutumiseen muun muassa energiatehokkuuden kautta.

    ”Seurantalojen korjaamisella on seurantaraportin mukaan merkittävä työllistävä vaikutus. Alkuun avustusta käytettiin voittopuolisesti materiaalikuluihin, ja taloja korjattiin enemmän talkoovoimin. Nykyisin vaativat korjaustyöt tilataan useimmiten paikallisilta yrittäjiltä, jotka vuorostaan maksavat veroja. Siten korjausavustusmäärärahasta palautuu valtiolle yrittäjien veroina suurempi osa kuin ennen”, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo Suomen Kotiseutuliitosta.

    Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtionavustuksia vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuodesta 2004 lähtien. Seurantalojen korjaamiseen liittyvää neuvontaa on annettu vuodesta 1985 lähtien.

    Allekirjoittaneiden 13 valtakunnallisen keskusjärjestön mukaan nyt on väärä aika leikata kansalaisyhteiskunnan rahoituksesta. Suomessa taiteella, kulttuurilla ja vireällä kansalaisyhteiskunnalla on aina ollut merkittävä rooli. Kannammekin suurta huolta suomalaisen sivistyksen murenemisesta sekä sanoinkuvaamattoman arvokkaan kulttuuriperinnön katoamisesta näiden leikkausuutisten myötä.

    Finlands Svenska Hembygdsförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Kansantalojen Liitto, Marttaliitto, ProAgria Keskusten Liitto ja Keskukset sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja piirikeskukset, Raittiuden ystävät, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kylät, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Työväentalojen Liitto

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen
    pääsihteeri
    p. 040 726 7450
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Nuorisoseurojen monipuoliset ja kaikille avoimet harrastusmahdollisuudet ovat kuntien vetovoimatekijöitä

    Nuorisoseurojen monipuoliset ja kaikille avoimet harrastusmahdollisuudet ovat kuntien vetovoimatekijöitä

    Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksissa on merkittäviä alueellisista ja sosiaalisista lähtökohdista aiheutuvia eroja. Harrastamisen Suomen mallissa tavoitteena pitäisi olla kaikkien lasten ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus löytää itselleen kiinnostava harrastus. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorisoseurat on valmis tarjoamaan kunnille oman asiantuntemuksensa kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön merkittävimpänä valtakunnallisena toimijana. 

    Maailmanlaajuinen koronapandemia ja sen vaikutuksesta syntynyt etätyön suosiminen on saanut aikaan pysyvän muutoksen ihmisten muuttaessa kaupunkikeskuksista pienemmille paikkakunnille. Monet ovat siirtyneet väliaikaisesti vapaa-ajan asunnolleen tai jopa muuttaneet kokonaan väljempään asumismuotoon lisätilan ja huokeampien asumiskustannusten perässä. Muutos on saanut ihmiset pohtimaan myös omia arvojaan, jonka myötä vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen ja luonnon huomioimiseen liittyvät asiat ovat nousseet tärkeään asemaan. 

    Tässä tilanteessa paikkakunnan aktiiviset harrastusmahdollisuudet ja mukaan ottava yhteisö voivat olla kunnan vetovoimatekijöitä. Vireän kansalais- ja harrastustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää toimintatilojen ja muiden tarvittavien resurssien antamista yhdistysten käyttöön. Maamme yli 600 paikallista nuorisoseuraa tarjoavat laadukkaita harrastusmahdollisuuksia ja tältä osin voivat täydentää kuntien olemassa olevaa palvelutarjontaa.  

    Nuoriseurojen toiminta on kaikille avointa ja sen arvoina ovat osallisuus, yhdenvertaisuus, moninaisuus ja yhteisöllisyys. Harrastustoiminta on mukaan ottavaa, turvallista ja saa aikaan hyvinvointia kaikille toimintaan osallistuville.  

    Valtakunnallinen nuorisoseurakokous järjestettiin 9.-10.10.2021 Lahdessa. Kokouksessa vahvistettiin nuorisoseurojen visio ja strategia vuoteen 2030 saakka sekä hyväksyttiin toiminnan kolmivuotisohjelma vuosille 2022-2024.  

  • Moninaisuus nousi järjestön neljänneksi arvoksi

    Moninaisuus nousi järjestön neljänneksi arvoksi

    “Meille on äärimmäisen tärkeää, että jokainen saa tulla mukaan sellaisena kuin on. Se on myös paluu juurillemme. Sen vuoksi moninaisuus tuntuu meille erittäin luontevalta arvolta”, toteaa hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt.  

    Suomen Nuorisoseurat on päättänyt järjestön uudessa strategiassaan nostaa järjestön neljänneksi arvoksi moninaisuuden; arvostamme sitä, että jokainen voi tulla mukaan sellaisena kuin on. Kaikessa toiminnassa noudatamme myös turvallisemman tilan periaatteita.  

    Kolme muuta järjestön arvoa ovat tutut osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Suomen Nuorisoseurat päätti uudesta strategiasta, joka ulottuu vuoteen 2030 sekä kolmivuotisohjelmasta vuosille 2022–24 tänään sunnuntaina päättyneessä ja etänä toteutetussa Nuorisoseurakokouksessa. Kolmivuotisohjelma on ensimmäinen strategiaa toteuttava asiakirja.

    Valtuuston puheenjohtajisto jatkaa samana seuraavan kolmivuotiskauden 

    Suomen Nuorisoseurat valitsi myös tänään uudet päättäjät seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Anu Hynynen (kuvassa vasemmalla) Ylä-Savosta, Ulmalan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajana Petra Mäkeläinen Sottiisi Fun Clubista, Hämeestä.  

    “Kiitämme luottamuksesta ja odotamme innolla ja ilolla, että pääsemme tekemään töitä uuden valtuuston kanssa”, Anu Hynynen ja Petra Mäkeläinen toteavat.   

    Valtuustoon valittiin 40 varsinaista jäsentä ja heille 40 henkilökohtaista varajäsentä.  

    Nuorisoseurakokous pidettiin etäkokouksena Teams-sovelluksen kautta 9.–10.10. ja se antoi kokouksen päätteeksi julkilausuman: 

    Nuorisoseurojen monipuoliset ja kaikille avoimet harrastusmahdollisuudet ovat kuntien vetovoimatekijöitä  

    Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksissa on merkittäviä alueellisista ja sosiaalisista lähtökohdista aiheutuvia eroja. Harrastamisen Suomen mallissa tavoitteena pitäisi olla kaikkien lasten ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus löytää itselleen kiinnostava harrastus. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorisoseurat on valmis tarjoamaan kunnille oman asiantuntemuksensa kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön merkittävimpänä valtakunnallisena toimijana. 

    Maailmanlaajuinen koronapandemia ja sen vaikutuksesta syntynyt etätyön suosiminen on saanut aikaan pysyvän muutoksen ihmisten muuttaessa kaupunkikeskuksista pienemmille paikkakunnille. Monet ovat siirtyneet väliaikaisesti vapaa-ajan asunnolleen tai jopa muuttaneet kokonaan väljempään asumismuotoon lisätilan ja huokeampien asumiskustannusten perässä. Muutos on saanut ihmiset pohtimaan myös omia arvojaan, jonka myötä vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen ja luonnon huomioimiseen liittyvät asiat ovat nousseet tärkeään asemaan. 

    Tässä tilanteessa paikkakunnan aktiiviset harrastusmahdollisuudet ja mukaan ottava yhteisö voivat olla kunnan vetovoimatekijöitä. Vireän kansalais- ja harrastustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää toimintatilojen ja muiden tarvittavien resurssien antamista yhdistysten käyttöön. Maamme yli 600 paikallista nuorisoseuraa tarjoavat laadukkaita harrastusmahdollisuuksia ja tältä osin voivat täydentää kuntien olemassa olevaa palvelutarjontaa.  

    Nuoriseurojen toiminta on kaikille avointa ja sen arvoina ovat osallisuus, yhdenvertaisuus, moninaisuus ja yhteisöllisyys. Harrastustoiminta on mukaan ottavaa, turvallista ja saa aikaan hyvinvointia kaikille toimintaan osallistuville. 

    Kuva: Jukka Heinämäki 

  • Nuorisoseurakokous alkoi tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksellä

    Nuorisoseurakokous alkoi tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksellä

    Etänä toteutettava Nuorisoseurakokous on alkanut. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lähetti kokouksen alkuun kirjallisen tervehdyksensä kokousväelle ja onnitteli samalla 140-vuotiasta Nuorisoseuraliikettä. 

    Varsinaisia kokousedustajia on mukana lähes sata henkilöä. Kaikkiaan kokousta seuraa linjoilla noin 130 henkilöä. Ennen varsinaisen kokouksen alkua keskusteltiin pienryhmissä puolentoistatunnin ajan uudesta strategiasta ja kolmivuotisohjelmasta.  

    Nuorisoseurakokous on järjestömme ylin päättävä kokous eli siellä tehdään järjestön tärkeimmät päätökset: kokous päättää tulevasta strategiasta, kolmivuotisohjelmasta, valtuuston jäsenistä ja käsittelee mahdolliset jäsenseurojen tekemät aloitteet. 

    Kokous jatkuu vielä huomenna sunnuntaina, jolloin on vuorossa muun muassa uuden valtuuston valitseminen. 

  • Nyt on 82 valtuustopaikkaa auki – lähde mukaan vaikuttamaan

    Nyt on 82 valtuustopaikkaa auki – lähde mukaan vaikuttamaan

    Suomen Nuorisoseurojen uusi valtuusto valitaan Nuorisoseurakokouksessa 9.–10.10. Valtuustoon valitaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 40 jäsentä ja heille varajäsenet. Nyt on oiva mahdollisuus päästä järjestön huippupaikalle vaikuttamaan, koska valtuustolla on todella tärkeä tehtävä järjestössä. Se hyväksyy toiminnan kivijalat: toimintasuunnitelma ja -kertomuksen, tilipäätöksen sekä säännöt. Kaksi kertaa vuodessa kokoontuva valtuusto myös valitsee liiton hallituksen ja sen puheenjohtajan.

    ”Kannustaisin kaikkia rohkeasti asettumaan ehdolle uuteen valtuustoon. Vilpittömästi voin todeta, että työ valtuutettuna on mielenkiintoista ja monella tavalla palkitsevaa. On tärkeää muistaa, että järjestö ja sen toiminta ovat sellaisia kuin sen jäsenet ovat eli järjestömme asioista päätämme me jäsenet yhdessä eri luottamustehtävissämme”, muistuttaa Ira Korkala, joka on toiminut kaksi täyttä valtuuston kolmivuotiskautta.

    Ehdotuksen tekee virallisesti jäsenseura. Eli jos haluat asettautua ehdolle, ilmaise asia seurasi johtokunnalle. Jos taas haluat ehdottaa jotakuta muuta, kysy ehdokkaalta, onko hän käytettävissä.

    ”Sinun ei tarvitse olla valmiiksi kaiken tietävä järjestöjyrä tai jyrä varsinkaan, demokraattinen päätöksenteko antaa tilaa ja äänen kaikenlaisille vaikuttajille, niin noviiseille kuin kokeneemmillekin. Tärkeintä on uteliaisuus uutta ja tulevaa kohtaan, yhdessä tekemällä opitaan ja saavutetaan parhaat tulokset asiassa kuin asiassa”, kannustaa Korkala.

    Korkalan mukaan valtuuston kokoukset ovat aina hyvin innostavia tapaamisia. Verkostoituminen ja eri maakuntien nuorisoseuratoimintaan tutustuminen avaavat silmiä uudella tavalla järjestömme laadukkaaseen ja monipuoliseen toimintaan ja sen jäsenistöön.

    Tunnetun ja arvostetun järjestön luottamustehtävissä toimiminen antaa hyvät valmiudet toimia myös muiden yhdistysten ja järjestöjen vaikuttajatehtävissä. ”Yllättävän monen vaikuttajan ansioluettelosta löytyykin luottamustoimia nuorisoseurajärjestössä. Erityisesti nuoria muistuttaisin, että nuorisoseuran luottamustoimissa oppiessa sinusta voi kasvaa tulevaisuuden hallitusammattilainen työelämän tai vapaa-ajan päätöksentekoon ja vastuunkantoon”, toteaa Korkala.

    Lisätietoja valtuuston ehdokasasettelusta löydät Nuorisoseurakokouksen sivulta