Suomen Nuorisoseurojen ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan yhteiseksi hanke- ja kumppanuuspäälliköksi on valittu Riina Kylmälahti. Hän siirtyy tehtävään harrastustoiminnan suunnittelijan pestistä. Riinalla on pitkä kokemus niin nuorisoseuratyöstä, Suomen Nuoriso-opiston toiminnasta kuin monipuolisesta hankehallinnosta. Ennen harrastustoiminnan suunnittelijan tehtävässä toimimista hän luotsasi useita työllisyyspoliittisia hankkeita. Lisäksi Riinalla on erittäin laaja kokemus vapaaehtoistoiminnasta niin tekijänä kuin kokijana.
”Riinassa yhdistyy huikea osaaminen hankkeiden ideoinnista toteutukseen, vankka hallinnon taitaminen sekä luonnollisesti erittäin kattava kokemus järjestötoiminnasta. Myös oppilaitosmaailma on Riinalle erittäin tuttua”, hehkuttaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Sekä Nuorisoseuroilla että Suomen Nuoriso-opistolla on uusi strategia, joka vaatii myös uusia rahoituslähteitä ja kumppanuuksia. Uusien hankkeiden ideoiminen ja kumppanuuksien luominen ovatkin Riinan ydintehtäviä kummankin organisaation puolella.
”Odotan innolla uusia haasteita, mukavaa hypätä uusiin kuvioihin pian kesäloman jälkeen”, toteaa Riina.
Erätauko-säätiö on myöntänyt Nuorisoseuroille Suomen dialogiteko 2021 -tunnustuksen. Palkitsemisperusteissa kiitetään erityisesti vahvasta dialogityöstä nuorten parissa ja Nuori kulttuuri Talks -kokonaisuudesta sekä Poikkeusajan dialogit -kokonaisuuteen osallistumisesta. Nämä vahvistavat osaltaan demokratiaa.
Demokratian, luottamuksen ja keskustelukulttuurin vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä. Sitä voi tehdä monin eri tavoin. Dialogi ja esimerkiksi Erätauko-menetelmä on yksi tapa tarttua toimeen. Se on voinut tarkoittaa erilaisten merkityksellisten keskustelujen ja tilaisuuksien järjestämistä, oman yhteisön keskustelukulttuurin vahvistamista, Erätauko-ohjaajaksi kouluttautumista tai vaikkapa erilaisiin dialogikokonaisuuksiin ja -hankkeisiin osallistumista.
Demokratian vahvistaminen tarkoittaa tekoja. Dialogin tukeminen on matkalla olemista ja oppimista. Valmiiksi ei tule, ja kehittämistä täytyy tehdä. Demokratiaa ei vahvisteta yksin ja erillään, vaan yhdessä eteenpäin kulkien ja yhteistyötä tehden. Tärkeää on, että mahdollisimman moni tulisi halutessaan kuulluksi, kun yhteisistä, tärkeistä asioista puhutaan.
”Olemme tosi otettuja, että saimme tällaisen tunnustuksen! Suurin kiitos kuuluu ennen kaikkea Nuorten Vaikuttajien porukalle, jotka olivat keskeisessä roolissa tekemässä historian ensimmäistä Nuori Kulttuuri Talks -kokonaisuutta viime vuonna. Dialogi toimii niin monella tavalla demokratian edistäjänä sekä tärkeiden teemojen käsittelyssä siten, että jokainen tulee kuulluksi”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Nuorisoseurat ovat kouluttaneet varsinkin nuoria dialogiohjaajiksi. Nuori Kulttuuri Talks -kokonaisuuden lisäksi dialogia on hyödynnetty menetelmänä järjestön hiljattain hyväksytyn strategian tekemisessä, verkkokeskusteluissa, työpajoissa sekä henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Dialogista on tarkoitus tehdä rakenteellinen osa järjestön toimintaa.
Erätauko-säätiön mukaan aiemmin tunnustus on myönnetty yhdelle toimijalle. Vuoden 2021 dialogiteko on kuitenkin tehty yhdessä ja yhteistyössä. Poikkeuksellisen maailmantilanteen vuoksi Erätauko-säätiö on myös halunnut tehdä eri toimijoiden dialogityötä näkyväksi sekä kiittää hyvästä työstä sen osalta, että erilaiset ihmiset tulevat kuulluksi ja samalla rohkaista eri toimijoita edelleen tukemaan demokratiaa dialogin avulla. Tämän vuoksi dialogiteko -tunnustus on jaettu usealle toimijalle. Kaikki tunnustuksen saajat voi lukea osoitteesta www.eratauko.fi.
Kuva: Joonas Mäkivirta
Lisätietoja Vuoden Dialogiteko -tunnustuksesta: Toimitusjohtaja Laura Arikka, Erätauko-säätiö, puh. 044 5792 686, laura.arikka@eratauko.fi
Lisätietoja Suomen Nuorisoseurojen dialogeista & Nuori Kulttuuri Talks -kokonaisuudesta: Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat, puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto jaettiin Tampere-talossa lauantaina 7.5. Nuori Kulttuuri On Air LIVElähetyksessä. Palkinnon luovuttivat Suomen Nuorisoseurat ry:n puheeenjohtaja Ragni Reichardt ja toimialajohtaja Hannu Ala-Sankola.
Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon imatralaiselle Irti-teatterin perustajalle Jorma Piispaselle. Palkinto julkaistiin lauantaina Tampere-talossa Nuori Kulttuuri On Air LIVElähetyksessä.
Suomen Nuorisoseurat ry:n puheenjohtaja Ragni Reichardt kiittelee pitkäjänteistä työtä, jota Imatralla on tehty teatterin keinoin.
”Piispanen on kolmenkymmenen vuoden ajan pelastanut nuoria syrjäytymiseltä ja pahoilta teiltä antamalla nuorille kodin teatterista. Hän on ollut turvallinen aikuinen useille sukupolville ja sadoille nuorille.” ihastelee Reichardt.
IRTI-Teatteri on vuonna 1992 perustettu harrastajateatteri, joka toimii Vuoksenniskan Nuoriseuran alaisuudessa Imatralla. Irti-teatterin nimi tulee ajatuksesta, että siellä ihmiset ovat irti jostain tutusta, toisenlaisessa paikassa ja olotilassa. Kolmeenkymmeneen vuoteen on mahtunut noin seitsemänkymmentä produktiota.
”Suomi on täynnä kulttuurin ja kulttuurisen nuorisotyön tekijöitä, jotka ovat kyseisellä polulla ainoastaan Irti-teatterin ja Jorma Piispasen ansiosta. Ehkä vieläkin merkittävämpää on se, että ihmiset ovat saaneet teatterilta vahvan kulttuuriperinnön.” taustoittaa Reichardt hallituksen valintaa.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.
Yhteiskunnan ja työelämän lisääntyneet mielenterveyden haasteet huolestuttavat laajasti. Me nuorisoseurajärjestössä haluamme olla mukana varmistamassa, että mielen hyvinvoinnista huolehditaan erityisesti työelämässä. Myös vapaaehtoisten hyvinvointi on toimivan kansalaisyhteiskunnan ytimessä.
Mielenturvaa-verkosto on rypäs eri työelämän organisaatioita, jotka ovat tarttuneet toimeen ja lähteneet yhdessä etsimään ratkaisuja kasvavan haasteen taklaamiseen. Suomalaisen työelämän mielenterveyskriisiin pureutuva verkosto on työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyön tulos. Sen ovat perustaneet Akava, Barona, Ellun Kanat, Heltti, Hyvinvointiala HALI ry, Janssen, Kukunori ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Mehiläinen, SAK, STTK ja Vincit. MIELI ry on mukana asiantuntijana ja Hyvän mielen työpaikka -merkin kotiorganisaationa. Nuorisoseurat on kutsuttu mukaan yhtenä ensimmäisistä nuorisoalan toimijoista.
Mielenturvaa-verkosto lanseerattiin 26.4., ja sen keskeisenä tehtävänä on pitää yllä positiivista puhetta hyvästä mielenterveysjohtamisesta työelämässä sekä kaikkien työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtimisesta.
Me Nuorisoseuroissa haluamme olla edelläkävijöitä vahvistamassa mielenterveyttä työelämässä. Tämä työ ulottuu myös freelancereidemme sekä erityisesti nuorten harrasteohjaajien piiriin. Mietimme konkreettisia toimenpiteitä yhdessä henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa tämän kevään ja tulevan syksyn aikana. Verkoston toiminnassa ovat Nuorisoseurojen edustajina näin alkuvaiheessa pääsihteeri, luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu sekä kaksi nuorta edustajaa, jotka valitaan Nuorten vaikuttajien mentoreiden keskuudesta.
Haluamme haastaa mukaan kaikki nuorisoalan toimijat – nyt on erityisen tärkeää satsata siihen, että jokaisen jaksamiseen kiinnitetään yhdessä huomiota.
Vuoden Hermanska on Liisa Kuusela-Opas Klaukkalasta, Uudeltamaalta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin sunnuntaina 3.4.2022 H-kiltapäivien yhteydessä Rovaniemellä. Kuusela-Opas on tehnyt mittavan ja pitkän nuorisoseurauran niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.
“Tämä tunnustus tuli minulle yllätyksenä, mutta olen kovin otettu. Olen jo kolmannen polven nuorisoseuralainen. Tätä olen harrastanut koko ikäni”, kertoo Kuusela-Opas.
Liisa Kuusela-Opas on syntynyt Kurikassa 1945, mutta muutti jo perheensä mukana vauvana isänsä kotipitäjään Kauhajoelle. Nuorisoseuraura urkeni vuonna 1961, kun hän liittyi isovanhempiensa perustamaan Kokon Nuorisoseuraan, jossa toimi seuran sihteerinä ja harrasti sekä ohjasi kansantanssia.
Kuusela-Oppaan tie vei muutaman Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen Klaukkalaan 70-luvun alussa, ja hän liittyi miehensä kanssa Klaukkalan Nuorisoseuraan. Tunnustus tuli sikälikin merkittävään aikaan, sillä hänen nykyinen kotiseuransa täyttää tämän vuoden marraskuussa kunnioitettavat 100 vuotta. Liisa Kuusela-Opas on toiminut seurassa varsin monella tasolla: kansantanssiharrastajana ja -ohjaajana, opinto-ohjaajana, varapuheenjohtajana sekä varsinaisena puheenjohtajana. Hän on myös erittäin ahkera talkoolainen.
Liisa Kuusela-Opas on vaikuttanut oman seuransa ulkopuolellakin. Hän on toiminut Kalevan Nuorten Uudenmaan piirin johtokunnassa useita kausia. Lisäksi hän on ollut peräti 12 vuoden ajan varapuheenjohtaja Kalevan Nuorten Uudenmaan piirin ja Uudenmaan Nuorisoseurojen Liiton yhteisessä johtokunnassa. Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa hän istui kaksi kuusivuotiskautta.
H-kilta-toiminta on hänelle varsin tuttua: hän oli kolme vuotta H-killan sihteerinä ja yli 15 vuotta Uudenmaan H-killan varapuheenjohtajana. Liisa Kuusela-Opas on saanut Suomen Nuorisoseurojen kultaisen ansiomerkin vuonna 2006 ja H-arvon 1995. Uudenmaan Hermanskaksi hänet valittiin 2011.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen.Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Pohjois-Karjalassa, Nurmeksessa toimiva, virkeä, yli 120-vuotias Lipinlahden Nuorisoseura tarjoaa kyläläisille ja kaupunkilaisille monenlaista tapahtumaa ja toimintaa. Seuralla on myös oma arvokas talo, Tuohuspirtti, jota on remontoitu viime vuosina paljon. Siitä onkin muodostunut koko kylän tärkeä kokoontumispaikka.
”Kyllähän tämä tunnustus tällaiselle pienelle seuralle tuntuu todella hienolta ja aivan uskomattomalta. Jo pelkästään se ehdolla olo oli jo hienoa, mutta sitten vielä tämä”, kiittelee seuran puheenjohtaja Merja Pihlatie.
Lipinlahden Nuorisoseura järjestää matalan kynnyksen toimintaa ja tapahtumia, joissa ovet ovat auki kaikelle kansalle, niin oman paikkakunnan kuin naapurikylien asukkaille. Uudet toimijat ovat tervetulleita mukaan toimintaan, ja pienetkin ideat ja toiveet huomioidaan ja viedään eteenpäin.
”Olemme järjestäneet muun muassa konsertteja, yhteislaulutilaisuuksia, tansseja, myyjäisiä, koko perheen tapahtumia, lasten diskoja ja kyläyhdistyksen kanssa yhdessä koko kylän puurojuhlan vuosittain. Viime vuonna meillä oli seuran historian ensimmäinen isänpäivälounas, jota varmasti jatkamme tänä vuonna”, kertoo Pihlatie.
Korona-aikana seura järjesti alakouluikäisille piirustuskilpailun, jonka aiheena oli mielikuvituksellinen luonto. Kisa sai suuren suoison lasten keskuudessa. ”Hiihtolomaviikolla meillä on ollut näköalatorni Toivontornin valloitus lapsille. Luontopolun varrella vastataan luontoaiheisiin kysymyksiin ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kymmeniä palkintoja.”
Kunniamaininnan saaneet piirustukset lasten piirustuskilpailussa, jossa aiheena oli mielikuvituksellinen luonto.
Talkoilla remonttia ja linnunpönttöjä
Viimeisten vuosien aikana seura on remontoinut tunnelmallista, yli 80-vuotiasta nuorisoseurantalo Tuohuspirttiä paljon. ”Pirtin viihtyvyys ja toiminnallisuus on parantunut huomattavasti. Siitä kiitos aktiiviselle talkooporukalle, joka on erittäin sitoutunutta ja tehnyt ahkerasti töitä. Leader-rahoituksella rakensimme uudet ulkoraput ja inva-luiskan, remontoimme keittiön toimivammaksi ja ullakolle puhallettiin eristysvillaa. Samaan aikaan omana talkootyönä kunnostettiin kaikki ikkunat. Nyt on avustushaku menossa katon ja ulkoseinien maalaukseen sekä pihapiirissä olevan ladon pärekaton uusintaan.”
Lipinlahden nuorisoseuralaiset ovat kunnostaneet talkoilla nuorisoseurantalo Tuohuspirtin ikkunat.
Uusimpana toimintomuotona talossa on alkanut aikuisten sählykerho kerran viikossa. Seura on hankkinut mailat niin aikuisille kuin lapsillekin. Toiveissa onkin saada myös oma kerho lapsille.
Kuten monessa muussakin seurassa, myös Lipinlahdella mietitään jatkuvasti uusia varainhankintakeinoja. ”Viime keväänä teimme talkoovoimin 150 linnunpönttöä, jotka myimme kyläläisille ja muille tutuille. Vastaanotto oli niin hyvä, että pönttöjen rakentelu sai jatkoa myös tänä keväänä ja pönttöjä myydään toritapahtumassa.”
Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseura valitaan facebookin kannatusäänestyksessä. Äänestykseen Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee hakijoista neljä seuraa. Tänä vuonna Lipinlahden lisäksi loppusuoralla olivat Siepakat, Pertunmaan Nuorisoseura ja Viitaniemen Nuorisoseura.
Pääkuvassa viime vuonna järjestetyn isänpäivälounaan talkoilijoita.
Martti Suihkonen, Vehmasmäen Nuorisoseurasta Pohjois-Savosta, on vuoden nuorisoseuralainen. Hän on tärkeä voimavara sekä seuralle että kyläyhteisölle. Hän ei pelkää tarttua toimeen, kun sitä vaaditaan. Vapaaehtoistyötä Martti on tehnyt Vehmasmäen Nuorisoseurassa jo ansiokkaat yli 40 vuotta. Ja työ jatkuu.
”Sydäntä lämmittää kovasti tällainen muistaminen. Pitää kuitenkin muistaa, että kukaan ei tee tällaista saavutusta yksin, vaan tiimityötähän tämä on. On hyvä porukka ollut mukana tukemassa. Ja yhdessä tehty työtä, että saadaan nuoret viihtymään pärjäämään elämässä”, Martti Suihkonen muistuttaa.
Vehmasmäen nuorisoseuratalo Valoharjun täydellinen peruskorjaus tehtiin 1980-luvun puolivälissä. Martti toimi yhtenä rakentamisen päätekijöistä yhdessä Rauno Impolan, Terttu Hiltusen ja Pirkko Nousiaisen kanssa. Martin vastuulla oli itse rakentaminen, ja sen työn laatu on kestänyt tähän päivään saakka.
”Remontin myötä tulin mukaan myös seuran toimintaan. Talkoissa tutustui koko kylään kerralla, niin uusiin kuin vanhoihin kyläläisiin, ja siitä oli todella helppo jatkaa toimimista”, Martti kertoo.
Nuorisoseuran oma kesäteatteri, Tammenranta, rakennettiin talkoilla 1998, ja Martti oli yksi rakentamisen päätekijöistä. Rakentamisen jälkeenkään hän ei ole lyönyt vasaraa naulaan, vaan on ollut vuosittain mukana teatterin lavaste- ja kunnostustöissä.
Liikunta antaa voimaa
Martti vetää nykyisin viikoittain miesten kuntojumppaa, joka on toiminut kylällä jo yli 50 vuotta ja vastaa Vehmasmäen latuverkoston ylläpidosta talvisin. Yhdessä talkooporukan kanssa hän oli tekemässä latupohjan peruskunnostuksen viimeksi 2019. Kuopion kaupungin laduista Vehmasmäessä päästään yleensä hiihtämään ensimmäisenä, kun ”kolme senttiä” lunta on saatu maahan asti. Kiitos siitä kuuluu kenttämestari Martille.
Mikä saa Martin kerta toisen jälkeen lähtemään mukaan? ”Kyllä se on se liikunnan ilo. Hyvä esimerkki tästä oli Suomi-juoksu, kun juostiin useampana vuonna yhdessä oman seuran porukan kanssa Utsjoelta Helsinkiin. Ja rakennustalkoihin on mukava osallistua, kun nikkarointi on itselle helppoa ja luontevaa, ja työkalutkin löytyvät omasta takaa.”
Martti nostaa hattua seuran johtokunnalle, jossa on innokkaita ihmisiä järjestämässä erilaista toimintaa. ”Helppoa mennä aina mukaan, kun kaikki on hyvin järjestelty etukäteen. Eikä tässäkään kukaan ole yksin, vaan tukee toinen toistaan ja yhdessä ideoidaan asioita.”
Nuorisoseurat elää ja hengittää täysin vapaaehtoistensa ansiosta. Vuosittain Suomen Nuorisoseurat valitsee Vuoden nuorisoseuralaisen, vapaaehtoisen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää.
Joensuulainen vuoden ohjaaja Tero Sarkkinen on teatterin, improvisaation ja kulttuurisen nuorisotyön moniosaaja. ”Ilon läikähdys valtasi ukon, kun kuulin, että tällainen on minulle myönnetty. Kyllähän tämä oli iso yllätys. Arvostan nuorisoseuroja tosi paljon ja kun arvostamani yhteisö on kiitoksen antanut, tuntuu siltä, että on jotain tehnyt oikein: että on vienyt eteenpäin asioita, joihin on uskonut, ja kyllä tämä kannustaa myös jatkamaan”, Sarkkinen summaa ensitunnelmia.
Tero Sarkkinen on kuopiolaisen nuorisoteatteri TeatteriTorstai-toiminnan ohjaaja ja koordinaattori. Tero on myös improvisaatioteatterin tekijä, ohjaaja ja ideoija; erityisesti hänen sydäntään lähellä on improliiga eli improvisaatiokilpailu.
”Unelmoin sen suorista valtakunnallisista tv-lähetyksistä; siitä voisi tulla hieno valtakunnallinen juttu. Näen siinä valtavaa potentiaalia. Ajatellaan teatteria, jonka fanit käyvät katsomassa kaikki teatterin esitykset, pukeutuvat teatterin omiin väreihin ja kannustavat. Heillä on omat kannustuslippunsa, jotka liehuvat katsomossa. Mutta improon ei mielestäni kuulu hampaat irvessä -kilpailu, vaan yhteenkuuluvuus, ilo ja leikki”, Sarkkinen ideoi.
Kesäksi tulossa Hulabaloota
Sarkkinen on myös nuorisoseurojen maakunnallisen teatteritoiminnan yhteyshenkilö eli teatteriagentti, joka toimii niin Savossa kuin Pohjois-Karjalassa. Freelance-työntekijänä hän on ohjannut kymmeniä teatteriesityksiä mm. Kontiolahdella, Joensuussa ja Ilomantsissa. Näyttelijäntyötä hän tekee mm. Maarianvaaran Nuorisoseuran ammattiteatterissa ja Improholisitit-ryhmässä. Tällä hetkellä Sarkkinen ohjaa Kontiolahden kanavateatteriin kesäksi elämänmakuista komediaa Hulabaloo, jota virittää kesän romantiikka, sukupolvien yhteentörmäykset sekä menevä musiikki.
Teatterikärpänen puraisi Sarkkista jo päiväkodissa. ”Minut valittiin päiväkodin näytelmään Nalle Puhiksi, koska minulla oli haalari, jossa oli ruskea karvavuori. Istuin lattialla ja päälleni tiputettiin paperisilppua. Ei siis kummoinen rooli, mutta jotenkin se oli taianomainen hetki. Kun sitten kuudennen luokan kevätnäytelmässä huomasin, kuinka yleisö eli mukana ja nauroi, ja että minut huomattiin ja hyväksyttiin, tunsin vahvasti, että tämä on minun juttu.” Teatteri onkin nykyään Sarkkiselle tapa käsitellä elämää, ymmärtää ihmisiä ja yhteiskuntaa sekä toteuttaa itseään.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tämän vuoden tunnustukset jaettiin sunnuntaina 27.3.2022 Nuorisoseurapäivän juhlassa. Toisen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen sai Kaustisen Nuorisoseuran tanssiohjaaja Miia Timonen, josta voitte lukaista enemmän eilisestä kotisivujemme uutisesta.
Kuvassa Tero Sarkkinen on matkalla Teatterilaivan valmisteluristeilylle. Mukana myös nuorisoseurojen Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jussi Salmi sekä teatterin ja kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen.
Miia Timonen on toiminut Kaustisen Nuorisoseurassa kansantanssiohjaajana jo vuodesta 1995, jolloin hän aloitti vasta 13-vuotiaana ohjaamaan lasten kansantanssiryhmää. Ensimmäisen ryhmänsä Miia luotsasi aina nuorten aikuisten edustusryhmä Ottosiksi saakka, jonka jälkeen Miia on vastannut seuran vanhimpien tanssijoiden eli Ottosten ohjaamisesta ja ohjelmien koreografioista. Nyt Miia ohjaa päävastuullisesti kolmea eri kansantanssiryhmää.
”Tunnustus tuntuu todella hyvältä ja merkittävältä omalla ohjaajataipaleellani. Olen todella otettu, että pitkä työni Kaustisen Nuorisoseurassa huomioidaan myös valtakunnallisesti. Ja tästä heijastuu myös se, kuinka tärkeää työtä nuorisoseuroissa tehdään eri-ikäisten kanssa”, Miia kiittelee.
Miia on myös vastannut suurten yhteisesitysten harjoituksista Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleille vuosittain. Miia on valmistanut kaksi isoa tanssikokonaisuutta, jotka ovat molemmat pohjanneet kaustislaiseen purppuriperinteeseen: Tanssi morsian, tanssi neito sekä vuonna 2016 Morsiustaivhan alla, jonka hän suunnitteli ja ohjasi Sottiisiin 2016 Kansantanssin Riemuvuoden päätapahtumaan.
Tanssi on tärkeä väline ilmaisuun
Miian ajatuksena on aina tarjota lapsille ja nuorille elämyksiä ja hienoja kokemuksia kansantanssin kautta esiintymisten ja matkojen muodossa. Ohjaajana Miia on lapsia ja nuoria arvostava aikuinen, joka laittaa itsensä likoon täysin heidän kanssaan ja kohtaa jokaisen harrastajan yksilönä ja tärkeänä ainutlaatuisena tanssiyhteisön jäsenenä.
Omassa elämässä tanssi ja omassa seurassa toimiminen ovat muodostuneet Miialle elämäntavaksi. ”Tanssi on itselleni tärkein väline ilmaisuun ja musiikin kanssa yhdessä se saa monesti aikaan tunteikkaan olotilan. Tanssiessaan tuntee ja kokee vahvasti. Ja tietenkin tanssi on tuonut elämääni valtavan määrän ihmisiä, kohtaamisia ja kokemuksia. Olen luova ihminen ja parasta on, kun omat tanssijat herättävät koreografiani eloon yhdessä soittajien kanssa. Kuinka hienoa on nähdä ryhmänsä nauttivan esiintyessään ja kokevan onnistumisia. Tärkeintä on aina ohjattava ryhmä sekä sen tanssijat myös yksilöinä ja toiminnan luominen juuri heidän näköisekseen.”
Miia on huolehtinut myös lukuisten ohjelmien ja ryhmien puvustuksen suunnittelusta sekä toteutuksesta. Miia on pelastanut monta kiperää tilannetta ennen esitystä, milloin minkäkin esiintymisasun osan puuttuessa tai hameeseen silitysraudalla poltetun reiän ilmestyessä juuri ennen h-hetkeä.
Koulutukseltaan Miia on yo-artesaani. Hän työskentelee pääasiallisesti kansallispukujen valmistajana, ja hänen työskentelyssään näkyy vanhojen perinnetekstiilien sekä käsityötaitojen arvostus. Hän kokee tärkeänä ja velvollisuutena kaustislaisen purppuriperinteen opettamisen tanssijoille.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tämän vuoden tunnustukset jaettiin sunnuntaina 27.3.2022 Nuorisoseurapäivän juhlassa. Toisen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen sai joensuulainen teatteriohjaaja Tero Sarkkinen, josta julkaistaan uutinen huomenna kotisivuillamme.
Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut jo kuukausi, eikä tilanne näytä helpottavan. Miljoonat ukrainalaiset ovat paenneet kodeistaan eri puolille maailmaa. Suomeen on saapunut jo useita tuhansia Ukrainan sotaa pakenevia henkilöitä, joista merkittävä enemmistö on äitejä lapsineen. Viranomaisarvion mukaan Suomeen saattaa saapua tämän vuoden aikana jopa 40 000–80 000 ukrainalaista.
Monet suomalaiset ovat halunneet auttaa ukrainalaisia asettumaan Suomeen ja pääsemään kiinni tavalliseen arkeen mahdollisimman nopeasti. Myös suomalaiset kunnat ovat ryhtyneet toimeen, jotta lapset pääsisivät nopeasti kouluun tai varhaiskasvatuksen piiriin. Tilapäisen suojelun myötä myös moni Ukrainasta saapunut aikuinen pääsee nopeasti työhön tai koulutukseen.
Tavallinen, turvallinen arki sisältää myös muuta kuin katon pään päälle, ruokaa ja koulutusta tai työtä. Vapaa-ajassa merkittävässä roolissa voi olla harrastustoiminta, jonka kautta voi löytyä itselle mieluisia yhteisöjä ja uusia kavereita sekä saada onnistumisen kokemuksia. Harrastaessa arkeen tulee rutiineja, toivoa tuovia kokemuksia sekä iloa. Nämä ovat erityisen tärkeitä asioita lapsille ja nuorille, joille omasta kodista pakeneminen toiseen maahan ja kulttuuriin on erityisen mieltä järkyttävä asia.
Harrastustoiminnan potentiaali yhteiskuntaan sopeutumisen ja kotoutumisen välineenä on erittäin merkittävä. Haluamme haastaa niin yhteiskuntamme kuin yrityssektorin tukemaan maahan saapuneiden harrastamista. Harrastamisen pitäisi olla kaikille sotaa paenneille lapsille ja nuorille maksutonta ja mukaan pääsyn helppoa.
Suomessa harrastustoimintaa tarjoavat kuntien lisäksi yhdistykset, seurat ja yksityiset toimijat. Koulutetut ohjaajat ja opettajat sekä vapaaehtoiset auttavat harrastuksen aloittamisessa ja ottavat mukaan turvalliseen yhteisöön. Teemme parhaamme, jotta jokainen maahan saapunut lapsi ja nuori löytäisi itselleen mieluisan harrastuksen. Sitä emme voi kuitenkaan tehdä yksin, vaan siihen vaaditaan niin yhteiskunnan kuin yksityisen sektorin henkistä, poliittista ja taloudellista tukea. Mukaan ottava yhteiskunta ja turvallinen arki kuuluvat jokaiselle, joten nopea integraatio on sekä inhimillisesti että eettisesti oikein.
Kuva on kuvituskuva; kuvan henkilöt eivät liity uutiseen.
