Kategoria: Valtakunnallinen

  • Yhdessä seurantalojen puolesta

    Yhdessä seurantalojen puolesta

    Suomen Kotiseutuliitto ja sen asiantuntijaelimenä toimiva Seurantaloasiain neuvottelukunta ovat Nuorisoseuroille merkittävät yhteistyökumppanit seurantaloasioissa. Nuorisoseurat ylläpitävät noin 600 nuorisoseurantaloa ympäri Suomea, mutta kaikkiaan Suomessa on noin 2500 seurantaloa, jotka toimivat kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloina. Seurantaloja ylläpitävät nuorisoseurojen lisäksi muun muassa raittiusseurat, maamiesseurat, työväenyhdistykset ja kyläyhdistykset. Vanhimmat säilyneet seurantalot on rakennettu 1880-luvulla, ja monilla taloilla onkin kulttuurihistoriallista arvoa.

    Seurantalojen korjausavustuksella tukea seurantalojen kunnostukseen 

    Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jonka jakamisesta Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Määräraha avustuksiin varataan vuosittain valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista. Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtionavustuksia vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuodesta 2004 lähtien. Korjausavustusta jaetaan noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. 

    Seurantaloasiain neuvottelukunta yhteistyöelimenä ja kehittäjänä 

    Liiton asiantuntijaelimenä toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta, jonka esityksen perusteella päätös avustusten jakamisesta tehdään. Se on seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöjen perustama yhteistyöelin, jossa ovat mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön ja Museoviraston sekä Kuntaliiton edustajat. 

    Neuvottelukunnan päätehtävä on laatia vuosittain seurantalojen korjausavustuksia koskeva jakoesitys Suomen Kotiseutuliitolle. Suomen Kotiseutuliiton hallitus tekee päätöksen avustusten jakamisesta neuvottelukunnan esityksen mukaan. Neuvottelukunnalle kuuluu myös yleisemmin edistää seurantalojen säilymistä ja kehittämistä kansalaisyhteiskunnan kokoontumispaikkoina.   

    Koko avustusmuodon historian ajan on yhdistyksille annettu myös korjausneuvontaa. Avustukset kohdennetaankin hyvin perustelluille ja suunnitelluille hankkeille, jotka aiotaan korjata säilyttävällä tavalla, perinteisiä materiaaleja ja osaamista käyttäen. Myös kuntoarvioihin ja suunnitteluun myönnetään avustusta. Kotiseutuliiton rakennustutkijan työajasta puolet kuluukin neuvontaan. Hänellä on mahdollisuus myös käydä taloilla, joilla on käynnissä tai suunnitteilla korjaushanke. 

    Näin hakuprosessi etenee: 

    -> Seura lähettää korjausavustushakemuksen Kotiseutuliittoon 30.9. mennessä 

    -> Kotiseutuliiton rakennustutkija käsittelee hakemukset, asettaa niille maksimi avustussummat sekä merkitsee hakemuksen kiireellisyyden sekä merkittävyyden 

    -> Suomen Nuorisoseurojen asiantuntijat lausuvat hakijoina olevien nuorisoseurojen toiminnan aktiivisuudesta ja nuorisoseurantalon käytöstä ja esittävät avustuksen saajia ottaen huomioon rakennustutkijan lausunnot 

    -> Seurantaloasiain neuvottelukunta tekee esityksen avustuksen jakamisesta 

    -> Suomen Kotiseutuliiton hallitus päättää myönnettävistä avustuksista (maalis-huhtikuu) 

    -> Nuorisoseuralla on noin kaksi ja puoli vuotta aikaa toteuttaa korjaushanke 

    -> Selvitys avustuksen käytöstä pitää toimittaa viimeistään kolmen vuoden päästä avustuspäätöksestä Kotiseutuliittoon 

    Ota yhteyttä 

    Kotiseutuliiton rakennustutkija Lasse Majuri 
    puh. (09) 612 63221 / lasse.majuri@kotiseutuliitto.fi 

    Nuorisoseurojen seurantaloasiantuntija Jarmo Tupasela 
    puh. 040 505 2659 / jarmo.tupasela@nuorisoseurat.fi 

  • Teatterinuoret matkasivat Viroon esiintymään

    Teatterinuoret matkasivat Viroon esiintymään

    Vaikka maailma muuttuu yhä kansainvälisemmäksi, on suomalaisten teatteriharrastajien ulkomaankontaktit jääneet viime vuosina varsin vähäisiksi, ainakin Nuorisoseurojen teattereiden osalta.  Rovaniemen H-Moilaset ja Kuopion TeatteriTorstain nuoret päättivät korjata omalta osaltaan asian ja suuntasivat helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna Viron Laulasmaalle Teenifesteille. 

    Nuorisoteatterifestivaali Teenifest järjestettiin nyt 18. kertaa. Tapahtuman järjestävä KutiMuti Stuudio on vierailut Suomessa vuodesta 2014 saakka joka vuosi. Kankaanpäässä järjestettävän Ramppikuumeen vakivieras ihastutti viime vuonna myös Nuori Kulttuuri Teatriksen päätösgaalassa. Viime vuoden puolella ryhmän vetäjä Tiiu Mägi toivotti suomalaiset vieraat tervetulleiksi Viroon, ja Suomen Nuorisoseurojen alaisuudessa toimivat ryhmät tarttuivat ehdotukseen. 

    Viikonlopun aikana suomalaiset nuoret esiintyivät virolaiselle yleisölle, näkivät kymmenen virolaista esitystä, osallistuivat näyttelijäntyön ja ohjaamisen työpajoihin sekä viettivät hauskan illan virolaisten isännöimässä discossa.  

    ”Parasta oli esitykset ja työpajat sekä tosi hyvä ruoka. Ihmetytti, että tosi moni osasi suomea. Viron kieli ihastutti”, kertoo kuopiolainen Juulia Hämäläinen reissun annista. 

    Virolaisten ryhmien tavoin sekä H-Moilaset että TeatteriTorstai esittivät festivaalin katselmusosuudessa omat esityksensä Muutoksen ja Nallekarkit. Yleisön välitön palaute oli korvia huumaavan riemukasta.  

    ”Parasta oli saada esiintyä Virossa, saada uudenlaisia kokemuksia ja Vanhan Tallinnan kierros oli myös mahtava!”, iloitsee myös TeatteriTorstaissa teatteria harrastava Olga Kaikkonen. 

    Kuopion TorstaiTeatteri saapui Viroon jo perjantaina, ja heille oli järjestetty paikallisen oppaan johdolla opastettu kävelykierron Tallinnan vanhassa kaupungissa. Ensimmäistä kertaa Virossa vierailleet nuoret saivat aimo annoksen Viron historiaa autenttisilla paikoilla. 

    Kierroksen jälkeen ryhmä pääsi varsinaiseen matkakohteeseen Laulasmaalle, joka sijaitsee noin 35 kilometriä Tallinnasta länteen.  

    Viikonlopun tukikohtina olivat KutiMuti Stuudion leirikeskus sekä Arvo Pärdi -kulttuurikeskus, jossa pidettiin lauantaina tapahtuman katselmusosuus. Yhteensä kaksitoista esitystä ja heidän esiintyjänsä saivat välittömästi esityksen jälkeen palautteen arvovaltaiselta raadilta, joka koostui sekä näyttelijöistä että ohjaajista ja kriitikoista.  

    Sekä esitysten palaute että sunnuntain työpajat avasivat hyvin ikkunaa virolaisen ja suomalaisen teatterikulttuurin välillä. Kun meillä Nuorisoseuroissa taide nähdään kasvun välineenä ja mahdollisesti yhteiskunnallisen keskustelun välineenä, arvostetaan Virossa perinteistä näyttelijäntyötä, ja metodit pyrkivät tukemaan tätä.  

    ”Ehkä heillä ei ole Virossa traditiota siitä, kuinka nuoret kohdataan nuorina, vaan tärkeämpää on se, että harjoitukset tehdään oikein”, pohdiskeli TeatteriTorstain porukka paluumatkalla Suomenlahden aalloilla.  

    Kaiken kaikkiaan matka oli erittäin onnistunut ja avasi silmiä sekä omaan harrastukseen että antoi myös vinkkejä tulevaan. Virolaiseen nuorisoteatterikenttään tutustuminen vahvisti käsitystä siitä, että Virossa tehdään erittäin laadukasta nuorisoteatteria. Kenties meillä voisi olla oppimisen paikka siitä pieteetistä, jolla ystävämme Suomenlahden toisella puolella harrastukseensa suhtautuvat ja kenties meidän kulttuurisen nuorisotyön metodeista voisi olla jossain vaiheessa käyttöä myös Virossa.  

    Matkailu avartaa, niin myös tällä kertaa. Paluumatkalla ryhmäläiset suunnittelivat seuraavia reissuja niinkin eksoottisiin paikkoihin kuin Milanoon tai Saarijärvelle. Nähtäväksi jää, mihin päätyvät.   

    Teksti: Pasi Saarinen 

    Kuva: Juulia Hämäläinen 

  • Antti Kalliomaa siirtyi järjestötyöstä yritysmaailmaan: Nuorisoseurat kasvatti johtajuuteen

    Antti Kalliomaa siirtyi järjestötyöstä yritysmaailmaan: Nuorisoseurat kasvatti johtajuuteen

    Antti Kalliomaan 15 vuoden työuraan Suomen Nuorisoseuroissa mahtuu paljon. Matka Kalevan Nuorten piirityöntekijästä pääsihteeriksi on ollut muutoksia täynnä, mutta kaikkeen Antti on tarttunut rohkeasti ja suurella innolla. Nyt häntä odottavat uuden haasteet Mikkelissä.

    Antti Kalliomaata jännittää: hän on juuri hypännyt uusiin ja suuriin saappaisiin, Saimaa Stadiumin sekä Konsertti- ja kongressitalo Mikaelin yhteiseksi toimitusjohtajaksi. Taakse on jäänyt 15 vuoden ura nuorisoseurajärjestössä lukuisine eri tehtävineen, viimeisimpänä Nuorisoseurojen pääsihteerin työ. Jännityksen lisäksi Antti tuntee suurta innostusta, mutta myös haikeutta.

    ”Odotan, että pääsen kokeilemaan työssä ja opinnoissa saatuja oppeja uudenlaisessa ympäristössä sekä ratkomaan uudenlaisia haasteita. Toisaalta työ nuorisoseuroissa on tähän saakka pitkälti määrittänyt identiteettiäni. Täällä olen kasvanut johtajaksi ja johtajana.”

    Järjestöjohtajuudessa on universaalia oppia johtajuudesta

    Kalliomaa aloitti työnsä nuorisoseuroissa vuonna 2004 piirityöntekijänä, ja siirtynyt vähitellen tehtävästä toiseen. Noihin vuosiin mahtuu muun muassa Nuorisoseurojen suuri organisaatiouudistus, jonka myötä nuorisoseurojen työntekijämäärä on kasvanut yhdeksästä hengestä viiteenkymmeneen. Jossain vaiheessa Antista alkoi tuntua, että hän tarvitsisi uutta osaamista, jotta hän voisi edelleen kehittyä johtajana ja että hänellä olisi jatkossakin annettavaa nuorisoseuroille. Niin hän jäi opintovapaalle ja lähti opiskelemaan urheilujohtamista ja brändien hallintaa, jotta saisi lisää paukkuja viedä järjestöä eteenpäin. Opintojen myötä Antin silmät avautuivat sille, miten paljon järjestöjohtamiseen liittyy asioita, jotka pätevät missä tahansa muuallakin.

    ”Olen tietenkin oppinut uutta, mutta myös ymmärtänyt, miten paljon järjestötyö opettaa hyvää johtajuutta, leadershippiä.”

    Kalliomaa oli palaamassa opintovapaalta takaisin vuodenvaihteessa ja oli jo valmistautunut henkisesti seuraavaan strategiaprosessiin ja juhlavuoden suunnitteluun, kun yksi avoinna oleva työpaikka rupesi puhuttelemaan häntä.

    ”Olen ollut Saimaa Stadiumin hallituksessa vuodesta 2015 lähtien ja tiesin, että toimitusjohtajan paikka on avoinna. Sitten kun mukaan tuli myös Mikaelin toimitusjohtajuus, niin ajatus ei enää antanut rauhaa. Musiikki, kulttuuri ja hyvinvointi ovat niin lähellä sydäntäni, ja näitä kaikkia pääsen tulevassa työssäni edistämään.”

    Rohkea loikka epämukavuusalueelle

    Ja kun kipinä syttyy sisällä, on sitä kuunneltava. Näin opetti jo mummo Anttia, kun tämä oli pieni poika.

    ”Mummo sanoi, että oo vahva ja rehellinen itsellesi. En lapsena ymmärtänyt, mitä mummo sillä tarkoitti, mutta nyt se tuntuu tärkeältä elämänohjeelta.”

    Tärkeä oli myös työkaverin lähettämä sitaatti Santeri Alkiolta vuodelta 1914: ”Itsekasvatuksen ensimmäinen ja tärkein momentti on itsensä velvoittaminen. Kaiken uudistumisen täytyy lähteä itsestä.” Tämän viestin Antti sai, kun tieto uudesta työpaikasta oli kiirinyt maakuntiin. Antille se oli tärkeä rohkaisu ja vahvistus sille, että oli tehnyt oikean valinnan.

    ”Uudessa kiehtoo se, että joudun astumaan oman mukavuusalueeni ulkopuolelle, kun saan johdettavakseni kaksi isoa taloa ja mukaan tulee myös kaupallinen aspekti. Nyt minun on pakko oppia uutta.”

    Eikä Antti mene sieltä, missä aita on matalin. Yritysmaailman lainalaisuuksiin kuuluu muun muassa se, että mikäli toimitusjohtajaan ja hänen tekemään tulokseen ei olla tyytyväisiä, hänet voidaan irtisanoa. Uusi työ tarkoittaa myös uutta kaupunkia, jossa Antti tulee jatkossa asumaan osan viikosta. Se, miten perhe sopeutuu uuteen tilanteeseen, onkin Antin päällimmäisin huoli. Hän uskoo kuitenkin, että avoimella keskustelulla saadaan tämäkin asia hoidettua, ja hyvän työtilanteen voi nähdä positiivisena ongelmana. Myönteistä asennetta ja rohkeutta Kalliomaalta ei siis ainakaan puutu.

    Pelinrakentaja, joka toimi lähellä nuorisoseurakenttää

    Pääsihteerinä Antti on halunnut olla johtaja, joka on lähellä nuorisoseurakenttää. Hänet on nähty vuosien aikana lukuisissa paikallisseurojen tilaisuuksissa eri puolilla Suomea.

    ”Jos minut on kutsuttu johonkin tilaisuuteen eikä minulla ole ollut mitään päällekkäisyyttä, niin aina olen mennyt. Nuorisoseurat on kuitenkin kansanliike, joka saa oikeutuksensa paikallistoimijoista.”

    ”Olen todella kiitollinen siitä, mitä olen saanut kokea. Toivon, että nuorisoseurajärjestö näkee, miten valtavan hienoa työtä se tekee. Se järjestää upeita tapahtumia ja on täynnä upeita ihmisiä. Järjestölle on tilausta, ja sen työ on arvokasta.”

    Esimies-Antti toivoo, että hänet muistettaisiin sellaisena johtajana, joka rakensi paikkoja työkavereilleen. Kannustavana ja rakentavana esimiehenä. Joukkuepelin rakentajana.

    ”Vaikeissakin tilanteissa olen koittanut toimia niin kuin toivoisin, että minua itseäni olisi kohdeltu. Ymmärrän, ettei kaikki ehkä ole kokeneet aina sitä samalla tavalla. Olen kuitenkin ollut itselleni rehellinen.”

    Työ nuorisoseuroissa jää taakse haikein, mutta levollisin mielin. Antti tuntee tehneensä sen, minkä on pystynyt.

    ”Uskon, että siinä ajassa tarvittiin sellaista johtajuutta, mitä minulla on ollut. Olen koittanut rakentaa yhtenäistä nuorisoseuraa. Nyt on jonkun muu aika viedä järjestöä eteenpäin – seuraavalle levelille.”

  • Aluetyön uudistus tekee Lounais-Suomen paikallisseuroista yhdenvertaisia

    Aluetyön uudistus tekee Lounais-Suomen paikallisseuroista yhdenvertaisia

    Nuorisoseurat Satakunta, Nuorisoseurat Häme ja Nuorisoseurat Varsinais-Suomi muodostavat yhdessä Nuorisoseurat Lounais-Suomen.

    Kolmen nuorisoseura-alueen muodostama ”troikka” on tehnyt jo vuosia yhteistyötä mm. tapahtumien ja tiedotuksen osalta. Satakunta ja Häme muutettiin keskusseurajohtoisesta hallinnosta valtakunnallisiksi Nuorisoseurojen aluetoimistoiksi vuosina 2016 ja 2017. Molemmilla alueilla on oma toiminnanohjaaja eli ns. aluetyöntekijä. Varsinais-Suomessa ei ole ollut aluetoimistoa eikä -työntekijää.

    Projektikoordinaattori Elina Kaakinen oli vetämässä hanketta Lounais-Suomen alueen, mutta erityisesti Varsinais-Suomen alueen, seurojen palveluiden kehittämiseksi huhtikuusta elokuuhun. Vaikka projekti kohdistui erityisesti Varsinais-Suomen alueen seuroihin, projektissa tehty kehitystyö koski tiivisti koko Lounais-Suomen aluetta.

    Kehitystyö on tähdännyt siihen, että jokainen nuorisoseura Lounais-Suomen alueella voisi saada yhtäläiset palvelut järjestöltä. Lounais-Suomen kehittämistoiminta antaa uudenlaista mallia lähipalvelujen tuottamisesta alueiden välisen yhteistyön ja verkostojen kautta. Nuorisoseurojen organisaatiouudistuksesta 2013 lähtien paikallisten nuorisoseurojen tukea ja palvelua on jatkuvasti kehitetty verkostomaiseen suuntaan. Verkostomaisuus tarkoittaa, että koko järjestö työntekijöineen palvelee paikallisyhdistystä. Verkostomainen palvelumalli mahdollistaa, että paikallisyhdistys saa parasta mahdollista palvelua liiton asiantuntevalta työntekijältä riippumatta siitä, onko paikallisyhdistyksen ja työtekijän fyysinen välimatka viisi tai viisisataa kilometriä.

    Hankkeen suurimmiksi onnistumisiksi voidaan nimetä Varsinais-Suomen alueen nuorisoseurapalveluiden nostaminen valtakunnalliselle tasolle sekä aä alueen toiminnan kartoitus, joka toteutettiin haastattelemalla paikallisseurojen edustajia. Kehitystyötä koko Lounais-Suomen alueella seurojen palvelun edistämiseksi on jatkettu edelleen hankkeen päättymisen jälkeen.

    Uusi Lounais-Suomen alue aloittaa virallisesti 1.1.2020. Alueella on kaksi toimipistettä Tampereella ja Porissa sekä kaksi aluetyöntekijää.

    Lisätietoja
    Henna Liiri-Turunen
    044 207 3072 / henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi

  • Saa tanssia! – kansanomaisten paritanssien työpajat valloittavat Suomen!

    Saa tanssia! – kansanomaisten paritanssien työpajat valloittavat Suomen!

    Pispalan Sottiisi juhlii 50-vuotissynttäreitä ensi kesäkuussa. SottiisiMovesin ”Saa tanssia!” pääjuhla tulee olemaan todellista kansanomaisen paritanssin riemujuhlaa. Tuleva vuosi on myös Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksen KEK:n julistama kansanomaisten paritanssien teemavuosi. Kaikki halukkaat pääsevät nauttimaan kansanomaisten paritanssien imusta ja riemusta pitkin vuotta ja viimeistään kesällä SottiisiMovesissa!

    Pispalan Sottiisi on palkannut yhdeksän paritanssilähettilästä opettamaan kansanomaisia paritansseja eri puolilla Suomea tulevan talven aikana. Nuorisoseurojen aluetoimistot ja keskusseurat järjestävät kaikille avoimia Saa tanssia! –kansanomaisen paritanssin työpajoja useammalla paikkakunnalla. Paritanssipajoissa niin vasta-alkajat kuin jo kokeneetkin tanssijat pääsevät oppimaan uutta ja tanssimaan kansanomaisia paritansseja yhdessä toisten kanssa.

    Myös yksittäiset seurat tai muut kiinnostuneet tahot voivat tilata työpajan itselleen. Tarjolla on eri mittaisia ja hintaisia pajoja S:stä XL-kokoiseen. Saa tanssia! – kansanomaisten paritanssien työpajojen sisältö on sovittavissa suoraan pajan tilaajan ja kunkin paritanssilähettilään kanssa.

    Pistetääs sitten jalalla koreasti vaikka sottiisin tahtiin!

    Lisätietoja Saa tanssia! –kansanomaisen paritanssien työpajoista saat Riia Niemelältä riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939

  • Varsinais-Suomen aluefoorumin ilmoittautuminen käynnissä

    Varsinais-Suomen aluefoorumin ilmoittautuminen käynnissä

    Aluefoorumit ovat alueellisia nuorisoseurakokouksia, joissa on mahdollista saada näkökulmia, apua ja sparrausta oman nuorisoseuran toimintaan. Seuraava nuorisoseurojen aluefoorumi järjestetäänkin Varsinais-Suomessa Liedon nuorisoseurantalolla lauantaina 10.8. klo 12-16. Tilaisuudessa esitellään esimerkiksi jäsenpalveluja, avustuksia, rahoitustukia ja materiaaleja, joita seurojen kannattaa ottaa käyttöön ja hyödyntää omassa toiminnassaan. Ilmoittaudu mukaan viimeistään tiistaina 6.8. Lue lisää ja ilmoittaudu täällä: http://nuorisoseurat-arkisto.frodo.kehatieto.fi/uutiset_ja_tapahtumat/tapahtumakalenteri/nuorisoseurat-varsinais-suomen-aluefoorumi-1082019

  • Seurantalojen korjausavustus – aloita hakemus ajoissa!

    Seurantalojen korjausavustus – aloita hakemus ajoissa!

    Seurantalojen korjausavustusta haetaan vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Mikään ei kuitenkaan estä tekemästä ja hankkimasta hakemukseen vaadittuja asiakirjoja hyvissä ajoin, sillä myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Vaadittuja liitteitäkin on sen verran, että kannattaa hoitaa homma etukenossa.

    Hakemukseen vaaditut asiakirjat:

    • Yhdistyksen toimintakertomus, tuloslaskelma, tase ja tilin- tai toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä toimikaudelta sekä yhdistyksen kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
    • Todistus maan omistus- tai hallintaoikeudesta ja rakennuksen vuokrasopimus
    • Valokuvia korjaustyön kohteesta sekä rakennuksen ulkoasusta ja sisätiloista sekä vähintään yksi kuva talon juhlasalista
    • Suunnitelmat: korjausten kokonaissuunnitelma, rakennustapaselitys, mahdolliset rakennuspiirustukset, kustannusarvio, rakennusalan ammattilaisen laatima kuntoarvio (laajoissa ja vaativissa korjauksissa)
    • Jos avustusta haetaan lainan takaisinmaksuun: pankin todistus lainoituksesta ja lainan lyhennyksistä
    • Selvitys rakennuksen suojelutilanteesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta

    Seurantalojen korjausavustuksilla on tarkoitus säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä, mahdollistaa talojen erityispiirteet säilyttävä korjaaminen ja käytettävyyttä parantavat välttämättömät muutostyöt. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti perinteisten, vakiintuneessa käytössä olevien seurantalojen välttämättömiin korjaustöihin.

    Lisätietoja seurantalojen korjausavustuksen hakemisesta, ehdoista, käytöstä ja muista asioista löydät Kotiseutuliiton sivuilta osoitteesta: https://kotiseutuliitto.fi/seurantalot/seurantalojen-korjausavustus/.

  • Helena Koivusalo kehittämään Keski-Pohjanmaan keskusseuraa

    Helena Koivusalo kehittämään Keski-Pohjanmaan keskusseuraa

    Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura toteuttaa kesän aikana KPNS-kehittämishankkeen, jossa hankekoordinaattori Helena Koivusalo kontaktoi kaikki alueen nuorisoseurat, kerää tietoa maakunnan nuorisoseurojen toiminnan tilasta ja palvelutarpeista sekä selvittää keskusseuran mahdollisuuksia tarjota jäsenpalveluja alueella tulevaisuudessa. Nuoresta iästä huolimatta Helenalta löytyy jo pitkä tausta nuorisoseuratoiminnasta ja hän odottaakin innolla kehittäviä kohtaamisia alueen nuorisoseuraväen kanssa! 

  • Lapista teatteriharrastajia Jyväskylän Teatrikseen

    Lapista teatteriharrastajia Jyväskylän Teatrikseen

    Jyväskylässä järjestettävä valtakunnallinen teatterikatselmus Nuori Kulttuuri Teatris lähestyy! Tapahtuma kokoaa nuoria teatterin harrastajia ympäri Suomen, myös Lapista nuoria teatteriharrastajia osallistuu tapahtumaan.

    Rovaniemellä 6.4. järjestetystä aluetapahtumasta pääsi neljä ryhmää jatkoon edustamaan Lappia Jyväskylään: kaksi ryhmää Rovaniemeltä, yksi Keminmaasta ja yksi Muoniosta. Muoniolaisilla matkaa kertyy yhteensuuntaan hurjat 730 km, mutta me täällä pohjoisessa olemme tottuneet matkustamaan – kilometrit ei meitä hidasta! Rovaniemeltä jatkoon päässeet ryhmät ovat Suomen Nuorisoseuran Lapin aluetoimiston järjestämän teatterikoulun harrastajia, nuorisoteatteriryhmä H-Moilaset ja lasten ryhmä Luppaukset. Keminmaassa teatteriharrastusta tarjoaa Keminsuun Nuorisoseura, ja heiltä jatkoon pääsi Näytelmähirmut. Muoniota edustamaan lähtee Lapin Kullat.

    Bussilastillinen lappilaisia suuntaa siis etelään 24.-26.5. väliseksi ajaksi – toivotamme oikein mukavaa viikonloppua nuorille teatteriharrastajien lupauksille! Luvassa on varmasti huikea viikonloppu!

    Lisää tapahtumasta nettisivuilta nuorikulttuuri.fi/teatris/

     

     

  • Hae mukaan edustajaksi Kansantanssin kääntöpiiriin seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2019-2021

    Hae mukaan edustajaksi Kansantanssin kääntöpiiriin seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2019-2021

    Tanssitoimijat eri puolilta Suomea kokoontuvat syksyisin Kansantanssin kääntöpiiriin, valtakunnalliseen tanssitoimijoiden tapaamiseen. Kansantanssin kääntöpiiri on kahden päivän mittainen seminaari, jossa toimijat vaihtavat ajatuksia ajankohtaisista tanssiasioista ja kehittävät Suomen Nuorisoseurojen valtakunnallista tanssitoimintaa. Seuraavan kerran Kansantanssin kääntöpiiri kokoontuu 6.-7.9. Tampereella.

    Onko sinulla palava halu päästä keskustelemaan yhdessä toisten toimijoiden kanssa, ideoimaan ja kehittämään Suomen Nuorisoseurojen kansantanssitoimintaa?! Etsimme nyt edustajia ympäri Suomen Kansantanssin kääntöpiiriin seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2019-2021. Kolme vuotta, kolme tapaamista ja mahdollisuus toimia ja vaikuttaa valtakunnallisesti.

    Mikäli toimit jo aktiivisesti jossain nuorisoseurassa ohjaajana, tanssijana tai jossakin muussa roolissa kansantanssin parissa, saatat olla etsimämme henkilö. Haku on avoin kaikille, mutta valinnoissa huomioimme, että edustajissa on riittävä määrä alle 29-vuotiaita. Edustajille korvataan matkat julkisten mukaan ja ylläpito tapahtuman ajan.

    Hae mukaan sähköisellä hakulomakkeella 31.5. mennessä. Ilmoitamme kaikille mukaan valituille viimeistään elokuun ensimmäisellä viikolla.    

    Lisätiedot: riia.niemela@nuorisoseurat.fi /044 744 3939, www.nuorisoseurat.fi/kaantopiiri2019