Kategoria: Yleinen

  • Uunituore kysely tuo kulttuurin harrastamisen vaikutukset näkyviin

    Uunituore kysely tuo kulttuurin harrastamisen vaikutukset näkyviin

    Kansalaisfoorumi, Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Puhallinorkesteriliitto ja Kansalaisareena ovat laatineet yhteistyössä mittariston kulttuurin harrastamisen koetuista vaikutuksista. Mittaristo syväluotaa kulttuurin harrastamisen vaikutuksia yksilöön niin fyysisestä, psykologisesta kuin sosiaalisesta näkökulmasta. Kyselyssä luodataan myös harrastamisen vaikutuksia oppimiseen sekä yhteisöllisyyden kokemukseen liittyen.

    Kyselyllä halutaan nostaa esiin kulttuurin ja taiteen harrastamisen merkitystä yhteiskunnassa. “Viimeistään korona-aika on tehnyt selväksi sen, ettei kulttuurin harrastamisen merkitystä yksilölle tunnisteta kunnolla. Nyt jos koskaan tarvitaan näyttöjä tämän upean toiminnan vaikutuksista ja merkittävyydestä”, toteaa Kansalaisfoorumin pääsihteeri Anneliina Wevelsiep.

    Kyselypatteristoa kehitettiin syksystä 2020 alkaen ja ensimmäinen mittaristo testattiin kohderyhmän keskuudessa syksyllä 2021. Siitä saatujen kokemusten ja palautteen perusteella viilattiin lopullinen kysely, joka julkaistaan 2.5. Ensimmäisessä vaiheessa mukana ovat kyselyn laatineet järjestöt, mutta mittaristo on jatkossa myös muiden toimijoiden käytettävissä. Kyselyssä hyödynnetään Kukunori ry:n laatimaa Pokka-kyselyportaalia, johon koko mittaristo on viety kaikkien hyödynnettäväksi.

    “Näemme työssämme sen, miten mahtavia fiiliksiä taiteen ja kulttuurin harrastaminen tuottaa yksilölle ja yhteisölle. Tämän kyselyn kautta pystymme myös näyttämään sen toteen, jolloin harrastamisen merkityksen kuvaileminen ei ole millään tavalla mutu-tuntumaa”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Kysely julkaistaan 2.5. aiemmin mainittujen järjestöjen harrastajille ja sen tuloksia on odotettavissa syyskuussa 2022.

    Kuva: Petri Kivinen

    Lisätietoa:
    Annina Laaksonen, pääsihteeri
    040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Nuori Kulttuuri On Air vuosi huipentuu äitienpäivän aattona

    Nuori Kulttuuri On Air vuosi huipentuu äitienpäivän aattona

    Nuori Kulttuuri On Air on monipaikkainen ja -taiteinen nuorten tapahtuma. Lauantaina 7.5. eri puolella maata valloittaa viisi osallistuja- sekä yleisötapahtumaa. Näitä kutsutaan On Air vuonna satelliittitapahtumiksi. Tämän vuoden satelliitit löytyvät Pääkaupunkiseudulta (Helsingin Suvilahden Tiivistämö), Tampereelta (Monitoimitalo 13), Mikkelistä (Kauppakeskus Stella), Oulusta (Kasarmiklubi) ja Rovaniemeltä (Monitoritalo Monde). Suvilahden tapahtumaa ovat olleet tekemässä myös Espoo ja Vantaa ja siksi satelliitin nimi on kokonaisuudessaan pääkaupunkiseutu. Jokaisella paikkakunnalla on ollut mahdollisuus tehdä omannäköisensä tapahtuma ja tuoda esiin oman alueensa piirteitä sekä toimintatapoja.

    Tapahtumissa juhlitaan kulttuurista nuorisotyötä nuorten itsensä tekemän taiteen siivittämänä sekä lukuisin työpajoin. Satelliiteissa esiintyy myös osa aiemmin tänä vuonna videohakuun osallistuneista teoksista. Teokset ovat nähtävillä Nuori Kulttuuri Digistagella. Digistagen tarjontaan voi tutustua edelleen osoitteessa digistage.nuorikulttuuri.fi.

    Tapahtumapäivän huipentaa Nuori Kulttuuri On Air LIVE. Suoralähetys Tampere-talosta alkaa Nuorisoseurojen Vimeo -kanavalla klo 19. Lähetyksessä juhlitaan nuorten taideharrastusta ja kulttuurista nuorisotyötä. Lähetyksen rungon rakentavat nuorten esitykset, sekä palkitsemiset.

    Lähetyksessä jaetaan kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto, Vuoden kulttuurisen nuorisotyön teko sekä jo aiemmin mainitun Digistagen suostuin esitys, jonka yleisö on äänestänyt aiemmin keväällä.

    Nuori Kulttuuri -toimintaa järjestää Suomen Nuorisoseurat ry.

    Lisää tapahtumasta voi lukea: www.nuorikulttuuri.fi/onair

  • Tervetuloa seuraamaan Nuorisoseurapäivän juhlaa sunnuntaina 27.3.

    Tervetuloa seuraamaan Nuorisoseurapäivän juhlaa sunnuntaina 27.3.

    Viime vuonna palkittu Vuoden Nuorisoseura, Lapin ylioppilasteatteri, järjestää Nuorisoseurapäivän juhlan sunnuntaina 27.3. klo 15.00 alkaen. Juhla striimataan ylioppilasteatterin YouTube-kanavalle. Suomen Nuorisoseurat palkitsee juhlassa Vuoden Nuorisoseuran, Vuoden nuorisoseuralaisen ja Vuoden ohjaajat. Lisäksi julkistamme juhlan aikana järjestön uuden visuaalisen ilmeen.

    Tule mukaan seuraamaan juhlaa vaikkapa omalta nuorisoseuralta tai kotisohvalta käsin! Löydät Lapin ylioppilasteatterin YouTube-kanavan täältä.

    Kuvassa Lapin Ylioppilasteatterin Malla Ylijurva ja Minna Koponen vuonna 2021 esitetyssä kasvutarinassa Haltija-keiju-merenneito-maailman-vahvin-TYTTÖ, jonka käsikirjoitti ja ohjasi Maiju Saikkonen.

    Kuva: Jussi Pohjanvirta

  • YK-kino jalkautuu nuorisoseurantaloille

    YK-kino jalkautuu nuorisoseurantaloille

    Suomen YK-liitto ja Suomen Nuorisoseurat järjestävät yhteistyössä YK-kinon torstaina 28.4. klo 18 alkaen nuorisoseurantaloilla ympäri maan.

    Suomessa vuodesta 2014 järjestetyissä YK-kinoissa on tavoitteena lisätä ymmärrystä ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista. Tapahtumassa katsotaan yhdessä ensin ajatuksia herättävä elokuva, jonka jälkeen keskustellaan asiantuntevan paneelin kanssa elokuvan teemoista laajemmin. Tänä vuonna tavoitteena on lisätä erityisesti nuorten ymmärrystä ja empatiaa pakolaisuuteen, siirtolaisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyen. Lisäksi haluamme miettiä yhdessä katsojien kanssa keinoja rauhan ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi sekä pitää yllä toivoa siitä, että meillä on mahdollisuus toimia yhdessä paremman maailman eteen. Aihe on aina ajankohtainen, mutta erityisesti nyt, kun Ukrainan sota herättää paljon kysymyksiä siitä, kuinka auttaa hädässä olevia ihmisiä.

    Lost and Found vie jättimäiselle pakolaisleirille Bangladeshiin

    Huhtikuun tapahtumassa katsotaan yhdessä pakolaisteemaan erinomaisesti sopiva, 22-minuuttinen lyhytdokumentti Lost and Found (National Geographic, 2018). Se kertoo Kamal Husseinista, joka on omistanut elämänsä toisistaan eksyneiden lasten ja vanhempien yhdistämiseksi. Hän toimii maailman suurimmalla pakolaisleirillä Bangladeshin Cox’s Bazarissa, missä olevista pakolaisista suurin osa kuuluu Myanmarin väkivaltaisia ja raakoja vainoja paenneeseen rohingya-kansaan. Leirin olosuhteet ovat haastavat jo pelkästään valtavien ihmismäärien vuoksi, mutta myös äärimmäiset sääolosuhteet ja esimerkiksi lukuisat leirillä tapahtuneet tuhoisat tulipalot ovat vaikeuttaneet tilannetta entisestään. Perheitä on näin joutunut eroon toisistaan sekä jo pakomatkalla että leirin kaoottisissa olosuhteissa.

    Orlando von Einsiedelin ohjaama lyhytdokumentti seuraa Kamalin tärkeää työtä perheiden eteen ja onnistuu vaikeista olosuhteista huolimatta luomaan myös toivoa kaaoksen keskelle. Elokuvan traileri löytyy esimerkiksi täältä, ja koko 22-minuuttisen dokumentin voi katsoa täältä (englanninkielisellä tekstityksellä). Tapahtumailtana on käytössä suomeksi tekstitetty versio elokuvasta.

    Asiantuntijapaneeli tuo laajempaa ymmärrystä

    Dokumentin jälkeen kaikki nuorisoseurantalokatsomot liittyvät virtuaalisesti keskustelemaan yhdessä asiantuntijapaneelin kanssa. Paneelissa avataan tilannetta laajemmin ja pohditaan yhdessä keinoja vaikuttaa. Mukaan keskustelemaan ovat alustavasti lupautuneet mukaan Suomen YK-liiton puheenjohtaja Joonas Könttä ja UNHCR:n eli YK:n pakolaisjärjestön Farhasaad Shahid. Lisäksi saamme paneeliin mukaan Ukrainan tilannetta tuntevan asiantuntijan. Keskustelemassa ovat myös Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko sekä Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen. Keskustelun juontaa YK-kinojen koordinaattori Niina Siivikko.

    Paneelin ja elokuvan väliin on varattu katsojille aikaa keskustella dokumentista. Keskustelun tueksi annetaan kysymyksiä yhdessä pohdittavaksi (esim. Mikä oli itselle merkittävin/mieleenpainuvin kohta elokuvassa? Mitä maailman pitäisi tehdä pakolaisten auttamiseksi? Miten me voisimme itse vaikuttaa?). Lisäksi katsojat voivat valmistella omia kysymyksiä esitettäväksi asiantuntijapaneelille esimerkiksi siitä, mitä YK tekee pakolaisten auttamiseksi, mitä tavalliset kansalaiset voivat tehdä ja millaisista eri tilanteista pakolaisia saapuu. Ukrainan tilanne herättää varmasti myös keskustelua.

    Kuvassa: Perheensä menettänyt, itkevä poika istuu Kamal Husseinin sylissä.
    Kuva: Nobel Media

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen
    pääsihteeri
    Suomen Nuorisoseurat
    puh. 040 726 7450 tai annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Dynamo-hanke lupaa uusia tapahtumia Pieksämäelle ja Mikkeliin

    Nuoret Etelä Savon dynamoina -hankkeessa 16–25-vuotias nuori pääsee itse tuottamaan asuinpaikkakunnalleen, Mikkeliin tai Pieksämäelle, ihkauuden tapahtuman. Vuoden 2023 elokuun loppuun mennessä Mikkelin ja Pieksämäen nuoret saavat kokea neljä uutta tapahtumaa tekijöinä ja kokijoina. Dynamo-ryhmissä syntyy uutta osaamista, ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on, että oma kotikaupunki on entistäkin rakkaampi, kun on itse osallisena sen tapahtumakentän rakentamisessa.  

    Dynamon tarkoituksena on sytyttää valo

    Hankkeen nuorisotyöllinen pohja on viime syksynä julkaistussa kouluterveyskyselyn tuloksissa. Kyselystä käy ilmi, että Mikkelin seutukunnan lukion ensimmäisellä ja toisella luokalla opiskelevista 46,1% oli ollut huolissaan mielialastaan kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien luku oli pienempi, mutta sekin oli kyselyn mukaan 30,7% eli kolmannes opiskelijoista. Pieksämäellä noin neljännes saman ikäryhmän nuorista oli kokenut huolta mielialastaan THL:n kyselyn mukaan. Kahden koronavuoden jälkeen tarvitaan yhteisöllistä tekemistä ja yhteisiä tapahtumia.

    Nuoret Etelä-Savon dynamoina -hanke on Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama hanke, jota hallinnoi Suomen Nuorisoseurat.

    Lisätietoja hankkeesta antaa:
    Nazia Asif, projektipäällikkö
    044 491 4943 tai nazia.asif@nuorisoseurat.fi

    www.nuorisoseurat.fi/dynamo

  • Miten voimme auttaa ukrainalaisia?

    Miten voimme auttaa ukrainalaisia?

    Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut jo yli viikko, ja tilanne kiristyy. Samaan aikaan ihmisten auttamisenhalu on kasvanut merkittävästi, ja ukrainalaiset ovat saaneet lahjoituksia eri puolilta maailmaa ja ennen kaikkea humanitääristä apua. Monet haluaisivat auttaa sodasta kärsiviä ukrainalaisia konkreettisella tavalla.

    Suomen Nuorisoseurat kannustaa kaikkia nuorisoseuralaisia auttamaan. Voit lahjoittaa Ukrainassa toimiville avustusjärjestöille kuten esimerkiksi Suomen Punaiselle Ristille, Unicefille tai Kirkon Ulkomaanavulle. Voit myös valmistautua auttamaan Suomeen sotaan pakoon saapuvia ukrainalaisia esimerkiksi vaate- ja muun tarvikeavun muodossa. Tätä työtä kannattaa tehdä yhteistyössä viranomaisten kanssa, joiden vastuulla esimerkiksi sotaa pakenevien majoittaminen on.

    Täältä voit lahjoittaa SPR:lle

    Täältä voit lahjoittaa Unicefille

    Täältä voit lahjoittaa Kirkon ulkomaanavulle

    Tuomitsemme Suomen valtion tavoin jyrkästi sotatoimet Ukrainassa ja toivomme sodan mielettömyyksien päättyvän välittömästi. Olemme mukana sekä Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kannanotossa, jonka voi lukea täältä sekä Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksen kannanotossa, johon voi tutustua täällä.

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    puh. 040 726 7450
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Nuoret nuorisoseuravaikuttajat toimivat nuorten ehdoilla

    Nuoret nuorisoseuravaikuttajat toimivat nuorten ehdoilla

    Nuorten osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun on keskusteltu viime aikoina paljon mediassa. Aluevaaleissa valittiin hyvinvointialueiden valtuustoihin erittäin pieni nuorten määrä, ja varsinkin nuorten äänen kuuluminen heitä koskevassa päätöksenteossa huolettaa. Samaan aikaan nuorten henkilöiden innokkuus äänestää vaaleissa laskee entisestään. Myös huoli nuorten hyvinvoinnin laskusta on noussut esiin merkittävästi.  

    Vuonna 2020 julkaistussa ”Kuullaan muttei kuunnella” – lasten osallistumisoikeudet Suomessa –raportissa todetaan, että ”lasten ja nuorten osallisuus toteutuu Suomessa edelleen lähinnä muodollisten ja aikuisten antamien rakenteiden puitteissa. Osallistumisen rakenteiden koetaan olevan pääosin kunnossa, mutta puutteita on esimerkiksi viranomaisten asenteissa (lasten mielipiteitä ei oteta vakavasti) sekä yhdenvertaisen osallistumisen toteutumisessa.

    Nuorisoseuratoiminnassa on läpi 140-vuotisen historian pyritty tukemaan sekä yksilön itsekasvatusta, että yhteisössä toimimisen merkitystä. Uuden strategian myötä järjestössä halutaan entisestään vahvistaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Vuodesta 2019 toiminut Nuoret Vaikuttajat -toiminta laajentuu nyt huomattavasti. Toiminnan keskeisimpänä tavoitteena on muuttaa tapaa, miten nuorista ja nuorille ajankohtaisista teemoista puhutaan yhteiskunnassa ei heidän ohitseen, vaan heidän kanssaan, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.  

    Vaikuttamistaitoja rakentavan vuoropuhelun keinoin 
    Nuoret nuorisoseuravaikuttajat -toiminnassa haetaan 15–25-vuotiaita mukaan seitsemään alueelliseen vaikuttajaryhmään, jotka kokoontuvat sekä omalla alueellaan että yhtensä isona valtakunnallisena joukkona. Toimintaa rahoitetaan Euroopan Unionin Erasmus plus -ohjelmasta. Toiminnassa valmennetaan nuoria kansalaisyhteiskuntaan, järjestötoimintaan sekä vaikuttamiseen, tuetaan alueellista ja valtakunnallista nuorten osallisuutta heitä itseään koskevassa päätöksenteossa sekä lisätään nuorten ​ymmärrystä yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Nuoret itse muodostavat hankkeen ohjausryhmän suunnitellen toiminnan keskeisimmän sisällön. Aikuisten tehtävänä on toimia mahdollistajina. Myös nuorten ryhmien mentorit ovat itse nuoria. Hankkeessa käytetään menetelminä esimerkiksi Erätauko-dialogia, yhteiskehittämistä sekä muita osallistavia tapoja oppia.  

    Nuorten Vaikuttajien toimintaan voi hakea mukaan 15.2. asti osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/vaikuttajaksi. Ensimmäinen alueellinen kokoontuminen pidetään huhtikuun alussa.  

    Lisätietoja:  
    Henna Liiri-Turunen, kehittämispäällikkö, Suomen Nuorisoseurat ry 
    p. 044 207 3072 / henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi 

  • Nuori Kulttuuuri On Air -videokatselmuksen haku on avautunut

    Nuori Kulttuuri On Air on monipaikkainen nuorten taidetapahtuma, joka huipentuu lauantaina 7.5. kuudella paikkakunnalla: Inari, Rovaniemi, Oulu, Mikkeli, Tampere ja Helsinki.

    Tapahtuman prologi on videohaku ja -katselmus.

    Nuori Kulttuuri haastaa kaikki kulttuuria harrastavat nuoret videoimaan omat teoksensa, riippumatta siitä mitä tyylilajia se edustaa.

    Teos voi edustaa mitä taidelajia tahansa tai yhdistellä niitä. Vain mielikuvitus on rajana, kunhan teos on 2-20 min aikahaarukassa ja kuvattu vaakakuvana.

    Haku videokatselmukseen alkoi 1.2.2022. Katselmuksessa on paikkoja 300 ensimmäiselle teokselle, joten helmikuun alussa kannattaa olla nopea.

    Katselmukseen osallistuva teokset saavat kaikki raadeilta asiantuntijapalautteen. Palaute toimitetaan tekijöille kirjallisena kevään aikana.

    Raateja on viisi, joiden kesken teokset jakautuvat arvioitaviksi. Raadeissa ovat mukana: Johanna Seppänen, Esko Korpelainen, Jaakko Pitkänen, YEBOYAH, Mikko von Hertzen, Marjaana Vehkanen, Juuso Peippo, Jarmo Skön, Marko Tamminen, Mikko Salmi, Antti Rundelin, Hanna-Leena Metsävainio, Esko Janhunen, Siina Toimela ja Annu Nietula.

    Videokatselmukseen osallistuvat saavat oikeuden hakea kansainvälistä matka-avustusta.

    KAIKKI HAKUUN OSALLISTUNEET PÄÄSEVÄT DIGISTAGELLE

    Kaikki katselmuksen 300 teosta sekä teokset, jotka eivät katselmukseen mahdu, päätyvät helmikuun lopussa joka tapauksessa Digistagelle. Ne tulevat kaikkien nähtäväksi pitkälle toukokuuhun saakka.

    Nuori Kulttuuri haluaa jatkaa vuoden 2021 hyviä kokemuksia Digistagesta ja näin ollen antaa näkymisen paikkoja yhtä festivaalia useammalle nuorelle harrastajalle. Digistagella toteutetaan yleisöäänestys, jonka suosituin esitys palkitaan Nuori Kulttuuri On Air päivän la 7.5. päättävässä Tampereen live-lähetyksessä.

    Lisää tapahtumasta voi lukea: www.nuorikulttuuri.fi/onair

  • Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 3: Nuorten palvelut yhdelle luukulle!

    Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 3: Nuorten palvelut yhdelle luukulle!

    Julkaisimme tiistaina 11.1. aluevaalitavoitteemme ja esittelemme tavoitteita yksityiskohtaisesti pitkin viikkoa. Kolmantena aluevaalitavoitteenamme on ”Nuorten palvelut yhdelle luukulle!”.  

    Hyvinvointi koostuu monesta osasta. Terveyden lisäksi myös esimerkiksi harrastukset ovat tärkeä osa nuoren elämää. Nuorten palvelut pitäisi koota yhden luukun alle, josta tietoa saisi laajasti omaan hyvinvointiin liittyen.

    Tutkimuksen mukaan peräti 20–25% nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, ja välillä oikea-aikaista apua on vaikeaa saada. Myöskään ennaltaehkäisevää, mielen hyvinvointia edistävää toimintaa, ei kaikkialla ole, se ei ole saavutettavissa vaikkapa pitkien välimatkojen vuoksi tai siitä on vaikeaa löytää tietoa.

    Ennaltaehkäisevien palveluiden lisäksi kannatamme lämpimästi Mielenterveyspoolin ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin yhdessä ajamaa tavoitetta terapiatakuusta. Nuorten mielenterveyshaasteet on otettava vakavasti, ja sotepalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille ei voi tarkoittaa sitä, että apua olisi entistä vaikeampaa saada.

    Järjestöt voivat auttaa hyvinvointialueita näiden tavoitteiden saavuttamisessa – yhteistuottajuus myös palveluissa on järkevää ja kustannustehokasta. Voisiko eri puolilla Suomea olevia nuorisoseurantaloja hyödyntää palveluiden jalkauttamisessa?

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    puh. 040 726 7450
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 2: Oikeesti osallisuutta!

    Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 2: Oikeesti osallisuutta!

    Julkaisimme tiistaina 11.1. aluevaalitavoitteemme ja esittelemme tavoitteita yksityiskohtaisesti pitkin viikkoa.  

    Toinen aluevaalitavoitteemme eli ”Oikeesti osallisuutta!” pyrkii siihen, että uusilla hyvinvointialueilla huomioitaisiin kansalaisten kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa. Usein osallisuustoimet saattavat tuntua harmillisen näennäisiltä, sillä osallistujien kokemus ei välttämättä tunnu siltä, että oltaisiin pyritty aitoon vuorovaikutukseen tai ihmisten ajatusten kuulemiseen, vaikka se olisikin järjestäjän tarkoitus. Hyvinvointialueilla tehdään merkittäviä päätöksiä meidän kaikkien hyvinvoinnin suhteen. Jo heti alusta alkaen pitää asukkaat saada vahvasti mukaan osallistumaan – ihan aidosti. Erityisesti nuorten ja lasten osallisuus vaatii erityisiä toimenpiteitä.

    Nuorisoseuroissa erinomainen esimerkki nuorten osallisuuden vahvistamisesta ja demokratiakasvatuksesta on Nuoret vaikuttajat -toiminta. Siinä 16–26-vuotiaille nuorille avataan ryhmämuotoisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaa, suomalaista päätöksentekojärjestelmää, vaikuttamista ja viestintää sekä avoimen dialogin merkitystä toimivalle päätöksenteolle ja demokratialle. Meidän kauttamme voit siis tavoittaa varsinkin kulttuuria harrastavia nuoria eri maakunnista. Heidän kanssaan voimme myös kertoa muille nuorille siitä, miksi vaikuttaminen kannattaa sekä miten tehdyt päätökset vaikuttavat tavallisen ihmisen elämään.

    Muistattehan myös meidän osallisuusportaamme, jotka kuvaavat mainiosti osallisuutta päätöksenteossa. Löydät osallisuusportaat täältä. Kiinnostaisiko myös ohjattu dialogi nuorten kanssa? Ota meihin yhteyttä niin järjestetään sellainen!

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    puh. 040 726 7450
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi