Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Vuoden ohjaaja -tunnustuksen teatteriohjaaja Sami Sivoselle. Sivonen tunnetaan kotikulmillaan Etelä-Karjalassa erityisesti harrastajateattereiden ohjaajana ja lasten ja nuorten teatteritoiminnan vetäjänä. Sivonen on myös työskennellyt ammattinäyttelijänä muun muassa Imatran kaupunginteatterissa. Tunnustus julkistettiin kansanmusiikki- ja -tanssifestivaali Folklandialla 13.1.2017.
Sami Sivonen on pitkän linjan teatterin ammattilainen ja aktiivinen ohjaaja. Hänet tunnetaan vahvana Nuorisoseurojen harrastajateatteritoiminnan kehittäjänä. Hän on opiskellut Kokkolassa Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulussa Esittävän taiteen linjalla ja työskennellyt lavalla ja sen vieressä reippaasti yli kymmenen vuotta. Sivonen on ohjannut esityksiä ja vetänyt teatteriryhmiä muun muassa kotiseurassaan Vuoksenniskan Nuorisoseurassa, Lemillä, Ulvilassa, Taipalsaarella, Rautjärvellä ja Lappeenrannassa. Tampereen kupeessa Pirkkalassa asuva Sivonen pendelöi säännöllisesti Saimaan rannoille teatteriprojektien perässä.
Sivonen on myös toiminut Improliigan organisoijana, kouluttajana ja tuomarina Etelä-Karjalassa. Improliigassa teatteriryhmät kisaavat improvisaatioteatterin keinoin. Vuonna 2015 Sivonen toimi lastenkulttuuritapahtuma Lasten Kalenoiden tarinan käsikirjoittajana ja ohjaajana. Vuonna 2017 sama tapahtuma kulkee nimellä Voltti, ja Sivonen vastaa Suomen Harrastajateatteriliiton osuuden sisällöstä.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tunnustuksen myöntämisen perusteena katsotaan erityisesti ohjaajan roolia lasten ja nuorten kasvun edistäjänä. Sivonen työskentelee luontevasti niin lasten, nuorten kuin aikuisten parissa nauttien kaikkien ikäryhmien arvostusta ja luottamusta. Toisen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen sai Tampereen nuorisoseuran Anne Mehtonen.
Erityisesti lapsiryhmiä varten suunniteltu tapahtuman suunnittelurata auttaa lapsia hahmottamaan mistä tapahtuman tuottamisessa on kyse. Radan voi toteuttaa joko yhtenä päivänä tai jakaa useammalle kerhokerralle, jolloin yksittäisiin osa-alueisiin voidaan perehtyä huolellisemmin. Rata toimii siis paitsi ideoinnin tukena, myös työkaluna esimerkiksi tuotantosuunnitelman laatimiseen.
Lahden Tanhuujista alkanut nuorisoseuraura sai luontevaa jatkoa järjestön erilaisissa luottamustehtävissä. Hannu toimi muun muassa piirin puheenjohtajana ja valtuustoedustajana. Harrastuksesta tuli työ vuonna -84, kun Hannu palkattiin oman paikallisseuransa ohjaajaksi. Parin vuoden päästä hän siirtyi Kalevan nuorten piirin työntekijäksi, ja jo vuonna -89 Hannusta tuli Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja. Tässä tehtävässä hän on edelleen.
Jaana Tarkkonen on Liperistä, Honkalammen nuorisoseurasta ja työskentelee kehitysvammaisten ohjaajana. Jaanan perheeseen kuuluvat puolison lisäksi kotoa jo poismuuttaneet lapset. Jaana kuvailee itseään aina vapaaehtoistyöstä innostuvaksi ihmiseksi. Jaanan nuorisoseurataival alkoi, kun hänen äitinsä vei hänet tanhuharjoituksiin Hollolan Nuorisoseuraan vuonna 1970. Nuorisoseuralaisuus tuli hänelle jo kotikasvatuksessa. Hollolasta tie vei moneen muuhunkin nuorisoseuraan kansantanssin mukana ja jopa Paukkulaan opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Honkalammelle Jaana tuli vuonna 1992, lupasi olla ohjaajana pari vuotta ja on sillä tiellä edelleen! Tällä hetkellä Jaana toimii Honkalammen Nuorisoseuran puheenjohtajana ja ohjaajana, on mukana toteuttamassa perinneurheilutoimintaa ja toimii yhteyshenkilönä nuorille, jotka suunnittelevat nuorisoseuran Suomi100 -tapahtumaa. Jaana kuvaileekin itseään innostajaksi ja motivoijaksi.
[/one_half_first][one_half_last]
[/one_half_last]
Vuonna 2017 itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Suomen Nuorisoseurat avustaa lapsia ja nuoria järjestämään sata tapahtumaa ja kertomaan tuhat tarinaa Suomesta vuonna 2017. Aikuiset toimivat järjestelyissä tukena. Tapahtuma voi olla tanssi- tai teatteriesitys, flashmob, hengailuilta tai peliturnaus – mitä vain! Suomen Nuorisoseurat tukee 100-500 euron rahallisilla avustuksilla sekä käytännön vinkeillä.
