Blog

  • Vuoden nuorisoseura 2017: Ristiinan nuorisoseura ja Tuuva Teatteri

    Vuoden nuorisoseura 2017: Ristiinan nuorisoseura ja Tuuva Teatteri

    Suomen Nuorisoseurat on nimennyt Vuoden Nuorisoseuraksi 2017 Ristiinan nuorisoseuran. Kunnianosoitus on korkein, jonka seura voi nuorisoseuraliikkeessä saada. Tittelistä kisasi neljä erittäin aktiivista ja laadukasta seuraa. Tunnustuksen saajaksi valittu yli satavuotias Ristiinan nuorisoseura vakuutti hallituksen toiminnan kehittämisellä ja yhteistyöllä.

    ”Olemme mykistyneitä valinnasta vuoden nuorisoseuraksi!” iloitsee Ristiinan nuorisoseuran puheenjohtaja Tanja Puustinen-Kiljunen. ”Seuramme on uutterasti kehittänyt toimintaa eteenpäin, ja nyt toimintamme on huomattu valtakunnallisesti. Suomen Vuoden Nuorisoseura 2017 on tunnustus, joka seurassamme arvotetaan todella korkealla. Työmme on huomattu ja haluamme jatkossakin viitoittaa tietä nuorisoseuratoiminnalle, jossa yhdessätekeminen ja yhteisöllisyys nostavat päätään entistä vahvemmin.”

    ”Vuoden nuorisoseuran valinta oli vaikea!”, kommentoi Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt. ”Ristiinan nuorisoseura on kuitenkin onnistunut monessa. Se on pystynyt käynnistämään lapsille harrastustoimintaa ja tekemään seurarajat ylittävää yhteistyötä. Seuralla on suuri halu tarjota toimintaa kaikille halukkaille omalla paikkakunnallaan rikastuttaen Ristiinan alueen kulttuuritarjontaa.”

    Ristiinan nuorisoseuran Tuuva Teatteri tekee joka vuosi kesäteatteriesityksen Linnankorvan teatteriin ja on ollut aktiivisesti mukana uusimassa teatterin tiloja. Lisäksi vuonna 2016 oli yksi aikuisten talvinäytelmä ja yksi lastennäytelmä. Etelä-Savon Tekemisen riemua -hankkeen aikana seurassa käynnistyi lasten ja nuorten teatterikerhotoiminta, jota on jatkettu hankkeen päätyttyä.

    Tänä vuonna, Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi, yhdistävät Ristiinan, Pertunmaan ja Suomenniemen Nuorisoseurat voimansa ja valmistavat Linnankorvan kesäteatteriin Tukkijoella-esityksen. Yhteisprojektia johtaa Ristiinan Nuorisoseura.

    Vuoden nuorisoseura valitaan toiminnan laadun ja laajuuden perusteella kiinnittäen huomiota erityisesti lapsiin ja nuoriin. Toiminnassa on näyttävä Nuorisoseurojen arvot osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seuran merkittävyys omalla alueella ja innovatiivisuus otetaan myös huomioon päätöstä tehdessä.

    Suomen Nuorisoseurojen hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marian päivänä valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän pääjuhlassa. Nuorisoseurapäivän pääjuhlan järjestää edellisenä vuonna valittu Vuoden Nuorisoseura eli tänä vuonna Sirkus Taika-Aika Rovaniemeltä.

    Tässä sosiaalisessa mediassa kerättyjä kommentteja Ristiinan nuorisoseurasta:

    ”Ristiinassa tekemisen meininki, huippu porukka ja osuvaa huumoria/suuria tunteita!”

    ”Ristiinan nuorisoseura – hulvatonta menoa ja tekemisen meininkiä” ❤️

    ”Edelläkävijä nuorisoseurojen yhteistyökuvioiden luomisessa. Siitä todisteena kolmen nuorisoseuran yhteistyöprojekti Tukkijoella kesällä 2017”

    ”Ristiina, järjestää joka kesä mahtavan hienon elämyksen ?? Katsomoon asti välittyy hyvä henki.”

    ”Ristiina, sitä oikeaa kesäteatteria täysille katsomoille.”

    ”Ristiina ? pienen paikkakunnan seura, joka kuitenkin toimii suuresti”

    ”Siellä on menoa ja meininkiä.”

    Ristiinan nuorisoseura!  ❤ Järjestävät tärkeää itseilmaisua tukevaa tekemistä lapsille ja nuorille, sekä monipuolistavat koko seudulle tärkeää kulttuuritarjontaa. Ennaltaehkäisevät samalla syrjäseutujen syrjäytymistä ja siitä seuraavia ongelmia.

    Tuuva-teatterin kesäteatteri on kesän ykkösjuttuja. Ikinä, kun olen käynyt katsomassa, ei ole tarvinnut tylsistyneesti edes vilkaista kelloa.

    Ristiina, koska Ristiinan NS on viime vuosina kehittynyt huimasti! Lasten- ja nuortenteatteria, talviteatteria sekä kesäteatteria.. Todella paljon tarjontaa yhdeltä pikku paikkakunnalta, ja nyt iso prokkis meneillään Suomen juhlavuoden kunniaksi! Huiput tyypit toiminnan takana ja mahtava yhteishenki.

    ”Ristiina  ❤ Vuonna 1910 perustettu seura on onnistunut uusiutumaan, kehittymään ja houkuttelemaan yhä uusia harrastajia joukkoihinsa. Tarjosi teatteriharrastamisen mahdollisuuden pikkupaikkakunnan nuorellle 1970-luvulla, mistä olen hyvin kiitollinen edelleen. Ja pystyy tekemään sitä nykyaikaisissa puitteissa edelleen!”

    Ristiina. Kesäteatteri on jokavuotinen ”must”. Sopii aina koko perheelle ja lapsia myös näyttämöllä.

    ”Ristiinan Nuorisoseura  🙂 Nuorena koettu hienoja hetkiä teatteriharrastuksen parissa 1970-luvulla! Nuorisoseura antoi paikan toteuttaa ja kehittää itseään, nuorisotyötä parhaimmillaan! Siitä tie vei opiskelemaan Paukkulaan ja sillä työuralla olen edelleen. Ilolla olen seurannut kehitystä vuosien varrella ja seura antaa edelleen hyvän kasvupaikan paikkakunnan nuorille turvallisten aikuisten seurassa.”

  • Nuori2017

    Nuorisoseurat on näkyvästi mukana nuoriso- ja kasvatusalan suurimmassa ammattilaistapahtumassa 27.-29.3. Tampereella. 

    Tälle sivulle on koottu lisätietoa niistä sisällöistä, joita esittelemme tapahtumassa. Lue lisää, äläkä epäröi olla yhteydessä! 

    Hyvä ohjaaja​

    Hyvä ohjaaja on nuorisoseuratoiminnan ja kaiken nuorisotyön ytimessä. Nuorisoseurojen vahvuuksia ovat kulttuurinen harrastustoiminta, osallisuus ja ohjaajakoulutus. Tuomme näitä teemoja esiin tapahtumassa messupisteellämme sekä vetämässämme työpajassa. Hyvä ohjaaja -teema näkyy muun muassa kaikille osallistujille jaettavassa tapahtumakassissa.  

    Osallisuuden työkalupakki

    ​Nuorisoseurat järjestää maanantaina 27.3. kello 14-15:15 Osallisuuden työkalupakki -työpajan.

    Työskentelitpä kunnassa, järjestössä tai seurakunnassa ja olipa kohderyhmäsi lapsia, nuoria tai aikuisia, tämä työpaja on tarkoitettu sinulle. Tule kuulemaan Nuorisoseurojen kokemuksia osallisuudesta ja osallistavista menetelmistä käytännössä eri ikäisten toimijoiden kanssa. Tule rakentamaan omaan työhösi osallisuuden portaat.  

    Haluatko toteuttaa osallisuuden työkalupakki –seminaarin omassa työyhteisössäsi?
    Ota yhteyttä, niin suunnitellaan ja tehdään se yhdessä: 
    Iija Filén, iija.filen@nuorisoseurat.fi tai 045 633 6944

     *  *  * 

    Luova lava lapsille

    Luova lava -toiminta on Nuorisoseurojen esittävien taiteiden leiri- ja kerhotoimintaa, jossa sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Lasten oma luovuus ja osallisuus ovat keskeisiä toiminnan elementtejä. Luova lava on matalan kynnyksen taidetoimintaa – osallistujilla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta taiteen harrastamisesta.

    Luova lava -toiminta työllistää vuosittain noin sata nuorta vastuuohjaajaa, ohjaajaa tai apuohjaajaa.

    Lue lisää…

    Haluatko toteuttaa Luova lava lapsille -toimintaa omassa kunnassasi?
    Ota yhteyttä, niin suunnitellaan ja toteutetaan toimintaa yhdessä:
    Pasi Saarinen, pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi tai 050 408 0366 

     *  *  * 

    Aineistot ohjaajille

    Tempoa tenaviin ®
    Tempoa Tenaviin -musiikkiliikunta on iloinen vanhemman ja taaperon yhteinen harrastus. Ohjaajakoulutukset soveltuvat musiikkiliikuntaryhmien ohjaamisesta kiinnostuneille tai lasten ohjaustyössä toimiville.
    Lue lisää…

    Vauvasirkus
    Vauvasirkus on hauska vauvan ja vanhemman yhteinen harrastus. Ryhmässä temppuillaan ja tasapainoillaan akrobatian keinoin. Nuorisoseurat järjestää vauvasirkusohjaajakoulutuksia vuosittain.
    Lue lisää…

    WhatsUpp?
    Nuorisoseurat järjesti WhatsUpp? -nuorten näytelmäkirjoituskilpailun. Teksteistä kuusi parasta pääsi hiontavaiheeseen ja koottin yksiin kansiin. Näytelmät ovat vapaasti käytettävissä nuorisoseurojen jäsenteattereille sekä oppilaitoksille vuoden 2017 loppuun.
    Lue lisää…

    Kerho-ohjelmat ja ohjaajan työkalupakki
    Nuorisoseurat tuottaa joka kevät ja syksy kerho-ohjelman, joka on vapaasti ladattavissa verkkosivuilta. Ohjaajan työkalupakista löytyy myös leikkiopas, tarpeellisia toimintapohjia, vinkkejä osallisuuteen ja paljon muuta!
    Lue lisää…

    Kiinnostuitko?

    Ole rohkeasti yhteydessä, mikäli haluat toteuttaa kulttuurisen nuorisotyön koulutuksia tai työpajoja omassa työyhteisössäsi tai kunnassasi:
    Pasi Saarinen, pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi tai 050 408 0366 

  • Tänään vietetään kansainvälistä lastenteatteripäivää

    Tänään vietetään kansainvälistä lastenteatteripäivää

    Kansainvälistä lastenteatteripäivää juhlitaan taas ympäri maailman tänään maanantaina 20.3.2017.

    Lastenteatteripäivän maailmanlaajuinen kampanja #takeachildtothetheatre puolustaa jokaisen lapsen oikeutta luovaan leikkiin ja ilmaisuun sekä teatterin kokemiseen ja näkemiseen.
    Kansainvälinen Assitej on vuodesta 2001 lähtien julkistanut lastenteatteripäiväjulistuksen, joka luetaan ympäri maailman lastenteatterin juhlapäivänä. Vuosien varrella tekstin on kirjoittanut moni merkittävä alan toimija, kuten Peter Brook,Augusto Boal, Suzanne Osten, Suzanne Lebeau, Michael Morpurgo, Malala Yousafzai, Guila Clara Kessous ja Jenny Sealey.

    Tänä vuonna julistuksen on kirjoittanut meksikolainen lastenkirjailija Francisco Hinojosa.

  • Kantaesityspalkinto Teatteri Pystymehtälle

    Suomen Harrastajateatteriliiton vuotuinen kantaesityspalkinto on myönnetty Ullavan Ylikylän Nuorisoseuran Teatteri Pystymehtälle.

    Tuhannen euron palkinto myönnettiin Katja Hakalan kirjoittamasta ja ohjaamasta Kultamaan kutsu-kotimaan kaipuu -näytelmästä, jonka aineksina ovat siirtolaisuuden valta-aika 1865 – 1930, kirjeenvaihto valtameren yli 1901-50 luvuilta, perheiden hajoamiset ja paljon nähneet matka-arkut.

    Kantaesityspalkinnon valitsija Liisa Kosonen luonnehtii Hakalan palkittua näytelmää näin: ”Näytelmän roolihenkilöiden konstailematon elämänote tuntoineen ja murteineen (ullavankieli), elämän rosoisuus ja kaunistelemattomuus sytyttävät tekstin elämään. Tässä kunnianhimoisesti rakennetussa käsikirjoituksessa lukija pääsee ikään kuin kärpäseksi kattoon kurkistamaan vuorotellen, miten ummikkosuomalaiset selviävät matkalla ja unelmien kultamaassa leivän syrjään kiinni ja vastaavasti miten pärjää Suomeen jäänyt kotikylän väki ankaran puutteen keskellä.”

    Kuva Paula Salminen

    Kantaesityspalkinnon tarkoituksena on kannustaa näyttämöitä tuottamaan uusia kotimaisia näytelmätekstejä. Palkinto myönnetään näytelmän esittäneelle teatterille, ja se perustuu näytelmätekstiin, ei itse esitykseen.

    Tekstin pitää olla kirjoitettu näytelmäksi – se ei siis voi olla dramatisointi, eikä käännös muusta kielestä.

    Kantaesityspalkinto Teatteri Pystymehtälle

     

  • Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa

    Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa

    Yhteinen harrastus hyvässä seurassa on mitä parhain hyvinvoinnin lähde.  Harrastukset ovat erityisen tärkeitä lapsille ja nuorille, sillä ne tarjoavat onnistumisen kokemuksia ja vahvistavat itseluottamusta.

    Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta harrastaa. Suomessa on lähes kaksisataatuhatta lasta ja nuorta, joilla ei ole harrastusta.

    Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen perusti viime syksynä työryhmän pohtimaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, ja Nuorisoseurat kutsuttiin mukaan. Hallituksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus vähintään yhteen mielekkääseen harrastukseen.

    Olen saanut osallistua työryhmän työskentelyyn nuorisoseurojen edustajana ja huomannut, että kuljemme monessa asiassa tien näyttäjänä. Me nuorisoseuralaiset voimme olla ylpeitä omasta järjestöstämme ja kaikesta siitä monipuolisesta toiminnasta, jota nuorisoseurat tarjoavat ympäri Suomea.

    Toimintamme on kaikille avointa, turvallista ja kasvattavaa. Nuorisoseuroissa eri-ikäiset toimivat yhdessä. Toimintamme myös kehittyy ja elää ajassa. Nuorisoseuralaiset ovat avoimia uusille ideoille ja uusille toimijoille.

    Työryhmän raportti luovutetaan maaliskuussa ministerille, ja se sisältää konkreettisia ehdotuksia harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Ongelmaa ei ole tarkoitus ratkaista vain valtiovallan ja viranomaisten toimenpiteillä. Mukaan tarvitaan myös meitä harrastustoiminnan järjestäjiä.

    Suurena valtakunnallisena toimijana meillä on vastuu siitä, että olemme mukana toteuttamassa yhteistä harrastustakuuta. Tähän meitä velvoittaa myös toiminta-ajatuksemme ja arvomme.  Jo syksyn 2015 valtuuston kokous otti kantaa harrastusten tärkeydestä syrjäytymisen ehkäisyssä.

    Meidän on yhdessä tehtävä työtä sen eteen, että nuorisoseura olisi jatkossa yhä useammalle lapselle ja nuorelle paikka, jossa voi turvallisten aikuisten tukemana kasvaa ja kokeilla siipiään. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.

  • Kun kädet toimivat silminä: sokkonakin voi tehdä kuvataidetta

    Kun kädet toimivat silminä: sokkonakin voi tehdä kuvataidetta

    Nuorisoseurojen toimistossa Tikkurilassa Tuiken tunnistaa innokkaasta keskustelusta, positiivisuudesta – ja valkoisen kepin rauhallisesta laahaamisesta toimiston lattiaa vasten. Tuike on sokko. Jos pitäisi arvata sokean ihmisen lempiharrastus, ei ensimmäisenä tulisi mieleen maalaaminen. Mutta kun katselee Näkövammaiset Kulttuurin Ystävät -yhdistyksen järjestämää maalauspiiriä, ei asia enää ollenkaan yllätä.

    Kalliolaisissa kerhotiloissa on koolla tusinan verran ihmisiä ja neljä opaskoiraa. Maalaamaan ei suinkaan ruveta suin päin, vaan ensin esittäydytään, vaihdetaan kuulumisia ja kahvitellaan. Päivän teema on jättää hyvästit vuodelle 2016 ja katsoa tulevaan vuoteen. Kuulumiskierroksella ei vältetä arkojakaan aiheita.

    ”Kesällä oli ahdistusta, mutta nyt tuntuu, että elämä kantaa,” Tuike aloittaa. ”Syksyllä alkoivat työt ja se on ollut mahtava juttu. Olin töissä joulun välipäivät. Tätä vuotta odotan toiveikkaana.”

    Koska näkövammaisten kuvataideharrastus on minulle täysin tuntematon juttu, Tuike selittää alkeista lähtien, miten homma toimii.

    ”Maalauspiirissä käytän akryylivärejä ja maalaan canvakselle. Olen kirjoittanut jokaiseen maalipurkkiin pistekirjoituksella, mitä väriä missäkin on. Kaikkein luontevinta on maalata sormilla,” Tuike kertoo.

    Maalaaminen on aina miellyttänyt Tuikea. Vuonna 2007 hän osallistui näkövammaisille suunnatulle maalauskurssille Ateneumissa. Kurssia veti Maarit Hedman, Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut kuvataiteilija, joka sokeutui sairauden myötä kolmekymmenvuotiaana. Vuodesta 2014 Maarit on vetänyt maalauspiiriä Näky ry:ssä kerran viikossa.

    ”Maarit on tosi hyvä opettaja!” Tuike sanoo ja koko huone yhtyy tähän mielipiteeseen. ”Sokko opettaja ymmärtää eri tavalla.”

    Maarit on niin hyvä opettaja, että maalauskerhossa on mukana myös täysin näkeviä. Kahden tunnin aikana minulle ei vieläkään ole selvinnyt, ketkä kaikki ovat näkeviä, ketkä sokkoja ja ketkä jotain siltä väliltä, ja se on jännittävää. Niinpä hämmennyn, kun vieressäni istuva nainen pyytää kertomaan, onko hänen tuubissaan hopeaa vai keltaista maalia.

    Maarit muistaa värit, mutta Tuike ei ole koskaan nähnyt niitä.

    ”Teen taidetta intuition varassa. Minulla on hyvä muotohahmotus ja väri-intuitio. Kun aloitin maalauskerhossa, värit konkretisoituivat. Esimerkiksi lämpimät värit yhdistyivät lämpimiin asioihin, kylmät kylmiin. Sininen on toiveikkuutta. Keltainen on kesän väri. Valkoinen on valoisia asioita.”

    Tuike valitsee tämän päivän ensimmäiseen teokseensa sinisen. Hän kastaa sormet maaliin. Kädet lähtevät vaeltamaan pitkin kanvasta rauhallisin vedoin, välillä pyörivin, välillä suorin liikkein.

    ”En suunnittele töitäni etukäteen, vaan usein ne ovat tajunnanvirtaa. Pääsen sellaiseen tunnetilaan, joka on kuin kupla.”

    Kotona Tuike ei pysty harrastamaan akryylimaalausta.

    ”Akryylimaalaus on sotkuista. Saattaa tiputtaa maalia, eikä sitä näe sitten siivota, jolloin maalia voi levitä joka paikkaan ilman että huomaa!” Tuike selittää. Onneksi kotona voi harrastaa vesimaalausta.

    Mistä sokko tietää, että hänen teoksensa on valmis? ”Silloin kun tuntee antaneensa kaikkensa. Kun se tietty tunne tai olotila loppuu, silloin tietää maalauksen olevan valmis.”

    Kerhon lopuksi Venla, Maaritin avustaja, kuvailee osallistujien työt: miltä teokset näyttävät näkevän silmin.

    ”Yleensä hänellä on ihan samat ajatukset kuin minulla teosta maalatessani,” Tuike iloitsee.

  • Näytelmästä kasvoi lasten luova tapahtuma 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -avustuksella

    Näytelmästä kasvoi lasten luova tapahtuma 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -avustuksella

    Syksystä 2016 Suomen Nuorisoseurat on jakanut tapahtuma-avustuksia lapsille ja nuorille. Nyt rahoitetut tapahtumat alkavat värittää satavuotiasta Suomea. Seinäjoen Kivistön koulun tokaluokkalaiset Jalmari Kivimäki, Emil Vainionpää ja Ida-Adeliina Hemminki saivat rahaa näytelmän tekemiseen. Tapahtuman kutsuminen pelkäksi näytelmäksi on kuitenkin aliarviointia. Kolmikko toi esityksensä Nuorisokeskuksen saliin ja kutsui kaikki koulun 1. ja 2.-luokkalaiset katsomaan. Tapahtumassa oli myös open stage -osio, jossa kaikki halukkaat lapset pääsivät esiintymään.

    Kävin katsomassa alueemme ensimmäisen 100 tapahtumaa 1000 tarinaahankkeen lasten itse suunnitteleman näytelmän Tatun ja Patun outo unikirja. Tapahtumassa olivat mukana Kivistön koulun 1A ja B luokat opettajineen sekä lasten lähipiiriä. Kaikki oppilaat saivat esittää itse suunnittelemiaan esityksiä. Saimme seurata mm. näytelmiä, taikatemppuja, stand uppia, tansseja, musiikkiesityksiä ja tarinan kerrontaa.

    Illan pääesitys on Tatun ja Patun outo unikirja

    Illan pääesitys oli Tatun ja Patun outo unikirja. Esityksen alussa Tatua esittävä Jalmari kertoo, että puhelimet on suljettava – koskee myös opettajia. Kerrassaan mainio tilanteen haltuunotto, ajattelen. Jotain jännittävää on tulossa ja yleisön on syytä keskittyä seuraamaan.

    Näytelmä alkaa siitä, kun Tatun ja Patun serkku Satu tulee yökylään. Satu on kovin nälkäinen, mutta haluaa vain Piltti-ruokaa. Onneksi sitä viimein löytyy. Tatukin syö iltapalaa, mutta saa valitettavasti vatsavaivoja.

    Tatu ja Patu laittavat Satun nukkumaan. Iltasaduksi Tatu lukee Tatun ja Patun outoa unikirjaa ja esittelee hyvien unilelujen ominaisuuksia tieteelliseen tyyliin. Esitelmä ei saa Satua nukkumaan ja Tatun esitelmöidessä Satu lähtee omille teilleen – Tatun ja Patun näkökulmasta katsottuna hän katoaa. Tosin tässä vaiheessa tämä seikka jää heiltä huomaamatta.

    Tatu päätyy huonekalukauppaan testaamaan sänkyjä. Meille tutut sänkyjen ominaisuudet saavat uusia ulottuvuuksia. Vai oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että vesisängyn sisältö olisikin puolukkahilloa? Hyh, sanoo Tatu tästä.

    Sitten Tatu ja Patu huomaavat viimein Satun kadonneen. Vaikka siinähän Satu jo onkin, ihan heidän nenänsä alla. Tarina päättyy onnellisesti ja serkut sopivat, milloin Satu voi seuraavan kerran tulla yökylään.

    Näytelmä oli erittäin hyvin laadittu. Käsikirjoitus pohjautuu Aino Havukaisen ja Sami Toivosen teokseen Tatun ja Patun outo unikirja, mutta ryhmä on dramatisoinut sitä itse.

    Harjoittelua syksystä lähtien

    Haastattelen lopuksi Tatua esittävää Jalmari Kivimäkeä. Hän kertoo, että idea näytelmän tekemiseen tuli siitä, että he olivat ensin tehneet toisen Tatu ja Patu -näytelmän Emilin kanssa ja tähän toiseen Ida-Adeliina tuli mukaan.

    ”Olemme harjoitelleet viime syksystä lähtien. Harjoittelimme viikoittain toistemme kotona”, Jalmari kertoo.  Näytelmästä huomaa, että takana on säännöllistä harjoittelua. Ryhmän yhteistyö näytti katsojan silmin toimivan saumattomasti.

    ”Meillä on ollut hauskaa tätä tehdessä! Hauskin kohtaus mielestäni on huonekalukauppakohtaus ja jännittävin kohtaus se kun Satu katoaa,” Jalmari sanoo.

    Haastattelijana minua kiinnostaa onko tässä pysyvä näyttelijäkaarti vai aikovatko he kasvattaa ryhmän kokoa. ”Kyllä meidän porukka on tässä. Tarpeen mukaan voimme ottaa mukaan lisää näyttelijöitä. Mutta koska tunnemme jo toistemme tavat toimia, olemme ajatelleet jatkaa tällä porukalla,” Jalmari Kivimäki perustelee.

    Poistuessani tapahtumasta muihin töihini ajattelen, että tulevaisuus on hyvä, kun se on näiden lasten käsissä.

  • Suomen Nuorisoseurat sai Ragni Reichardtista uuden aikakauden johtajan

    Suomen Nuorisoseurat sai Ragni Reichardtista uuden aikakauden johtajan

    ”Mikään ei tuota niin paljon iloa kuin toimiminen yhteisen hyvän eteen”

    Teksti: Minna Wallenius

    Erään hyvinkääläisen perheenäidin arkiaamu alkaa seuraavasti. Herättyään hän kipittää alakertaan ja antaa kissoille ruuan, napsauttaa kahvinkeittimen päälle, nauttii aamukahvit rauhassa, jumppaa kropan hereille ja ainakin kerran viikossa lähtee aamulenkille. Vasta sen jälkeen hän herättelee lapset, Alexanderin 7v ja Amandan 4v, ja suuntaa koulun ja perhepäivähoidon kautta töihinsä Hyvinkään kaupunginmuseolle.

    ”Mulla täytyy olla oma aika, että päivä lähtee hyvin käyntiin”, valaisee Ragni Reichardt, 35.

    Kyseessä on vasta valittu Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja, joten en malta olla kysymättä, miltä nyt tuntuu?

    ”En vielä ihan usko tätä todeksi. Tämä on yksi elämäni mahtavimmista asioista.”

    Lapsuus Virossa oli yhteisöllistä aikaa

    Ragni on koulutukseltaan filosofian maisteri ja työskentelee Hyvinkään kaupunginmuseolla sisällöntuottajana.

    ”Minulla on työpaikkojen suhteen ollut onni myötä, ja olen päässyt synnyttämään uutta näkökulmaa. Olen myös äärimmäisen kiitollinen Suomelle, että olen saanut kouluttautua haluamaani ammattiin.”

    Ragni oli 10-vuotias, kun hän muutti äitinsä ja sisarustensa kanssa Virosta Suomeen. Hän muistelee elämäänsä Neuvosto-Virossa lämmöllä.

    ”Meillä oli iso perhe, ja muutenkin yhteisöllisyyttä oli paljon. Virossa eli tuohon aikaan voimakas kyläkulttuuri: koko kylä kasvatti lapsia ja toisista pidettiin huolta.”

    Taustalla leijui kuitenkin epämääräinen uhka. Ragnin perhe asui lähellä lentotukikohtaa, ja lentokoneista saatettiin pudottaa lentolehtisiä, joissa neuvottiin, miten kaasunaamari puetaan päälle. Elettiin laulavan vallankumouksen aikaa, joka lapsille näyttäytyi pelottavana, vaikka aikuiset suhtautuivat tilanteeseen rauhallisesti.

    ”Äitini on inkeriläinen, joten hän pääsi paluumuuttajan statuksella Suomeen, ja niin me muutimme Suomeen ja Koskelle vuonna 1991.”

    Nuorisoseura kasvatti suomalaiseen kulttuuriin

    Ragnin ensimmäisiä muistikuvia Suomesta oli uuden luokkakaverin, Elinan, toivotus: ”Tu-le tanhuun, siel-lä on mu-ka-vaa”, jonka Elina esitti kuuluvalla äänellä ja selkeästi artikuloiden. Ja niin Ragni meni tanhuun, ja hänestä ja Elinasta tuli läheiset ystävät. Kosken Nuorisoseurasta muodostui yksi tärkeimmistä paikoista, joka auttoi Ragnia kotoutumaan Suomeen.

    ”Nuorisoseuroissa ei haitannut, että oli erilainen. En kokenut oloani ulkopuoliseksi. Nuorisoseurassa ei tarjottu valmista ajatusmallia eikä pidetty tyhmänä, kun kysyin, miksi jokin asia Suomessa tehdään tietyllä tavalla. Yhdessä mietimme kysymyksiin vastauksia, ja kun menimme esiintymään, ohjaaja piti hienona sitä, että tulin omassa virolaisessa kansallispuvussani. Erilaisuus nähtiin rikkautena.”

    Ragni näkeekin maahanmuuttajissa nuorisoseuroille yhden suuren mahdollisuuden ja tavoitteen tulevaisuuttakin ajatellen.

    ”Pitäisi luoda uusia sellaisia uusia toimintamalleja, joilla voisi tutustua puolin ja toisin. Yhdessä tehdessä on luontevaa tutustua ihmisiin ja tapoihin. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurat järjestävät kulttuuri-iltoja, joissa voi tulla tutustumaan muualta tulleiden kulttuuriin. Näen, että nuorisoseuroissa ollaan edistysmielisiä ja halutaan tarjota hyvää omaan yhteisöön. Toiminnassa vallitsee hyvä henki, solidaarisuus ja auttamisen halu”, Ragni tiivistää.

    Askel askeleelta kohti puheenjohtajuutta

    Ragni sanoo saaneensa nuorisoseuroista myös työelämätaitoja.

    ”Erityisesti kuuntelemisen taidon! Niin, ja vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot. Meitä oli Kosken Nuorisoseurassa 2000-luvun taitteessa tosi kirjava porukka ihmisiä: opiskelijoita, yrittäjiä ja kotiäitejä, ja aina pystyttiin sopimaan yhteisistä asioista. Olen luontaisesti vastuunkantaja, mutta piirre on edelleen vahvistunut nuorisoseuroissa. Olen saanut askel askeleelta lisää vastuuta, ja minua on kannustettu eteenpäin. Edelleen opin koko ajan uutta.”

    Ragni onkin ollut monessa mukana. Kosken Nuorisoseuroissa hän on ollut niin ohjaajana kuin johtokunnan jäsenenä, myöhemmin piirin johtokunnassa ja Kalevan Nuorten valtuustossa. Kun Kalevan Nuorten Liiton toimintaa ruvettiin yhdistämään Suomen Nuorisoseurojen toimintaan, Ragni tuumi, että nuorisoseuratoiminta oli hänen osaltaan tässä.

    ”Ajattelin, että mä oon niin vanha, ettei mua tarvita enää mihinkään. Kuopion syysvaltuustossa vuonna 2011 jättäydyinkin sitten pois. Olin silloin 29-vuotias”, Ragni muistelee.

    Tanhua hän ei sentään malttanut jättää, vaan sunnuntai oli – ja on edelleen – äidin omaa aikaa, jolloin hän otti auton alleen, ja ajeli Hyvinkäältä Koskelle omiin tanhuharjoituksiinsa. Pari vuotta meni tällaisella hiljaiselolla, kunnes Ragnin nuorimmainen lapsi täytti vuoden, ja Ragni ajatteli, että nyt hänellä olisi niin paljon aikaa, että voisi tehdä jotain uutta. Hän haki ja pääsi Suomen Nuorisoseurojen hallitukseen vuonna 2014. Vuodet 2015-2016 hän toimi hallituksen varapuheenjohtajana.

    Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan

    Puheenjohtajuus tuntuukin loogiselta jatkumolta, mutta Ragnista itsestään se ei ole tuntunut siltä.

    ”Jälkikäteen tämä tietenkin näyttäytyy loogisena, mutta elän aina niin hetkessä, etten välttämättä tajua koko kuviota”, hän nauraa.

    Hän ei olekaan ehtinyt muodostamaan julkisuuskuvaansa. Ragnilla on kuitenkin kaksi esikuvaa, joita hän kuvailee siten, että paljastaa jotain oleellista itsestäänkin. Ragni ihailee Pekka Haavistoa, koska tämä on tehnyt itselleen sen näköisen elämän kuin Ragni haluaisi – toimiessaan maailman rauhan ja ympäristön puolesta. Toinen esikuva, oman seuran Taina Salminen, on puolestaan saanut ihmiset toimimaan yhdessä. Taina on tehnyt yhteisen hyvän eteen paljon, tarttumalla itse toimeen. Mikä Ragnia sitten motivoi yhteisten asioiden hoitamiseen?

    ”Tarvitsemme muutosta, että asiat olisivat paremmin. Ja maailmasta tulee parempi, kun siitä tehdään sellainen.”

    Samasta syystä Ragni on ehdolla myös kevään kuntavaaleissa. Puoluevalinta, Vihreät, on ollut hänelle selvä jo yläasteelta lähtien.

    ”Haluan, että yhteiskunta on tasa-arvoinen. On huolestuttavaa, miten paljon raha määrittää sitä, mikä ihmisestä voi tulla. Suomessakin. Haluan toimia niiden puolesta, jotka eivät pysty pitämään kiinni omista oikeuksistaan.”

    Erityisesti lasten ja luonnon hyvinvointi on hänelle sydämen asioita.

    ”Lasten kärsimys on kamalaa, ja haluaisinkin, että konfliktialueilta saataisiin siviilit mahdollisimman nopeasti pois. Lisäksi minua huolettaa maailman tila: ylikulutus, ilmastonmuutos ja arktiksen sulaminen. Toivoisin, että ihmiset katsoisivat ympärilleen ja ottaisivat huomioon toistensa tarpeet sekä ympäristön hyvinvoinnin.”

    Voimaa kaikkeen tekemiseen hän saa paitsi lapsista, niin myös tanhusta, talkoista, urheilusta sekä hyvästä ruuasta, ystävistä ja rakkaudesta. Vaikka päivä olisi ollut raskas ja kiireinen, niin Ragni pyrkii kuitenkin päättämään päivän aina positiiviseen vireeseen.

    ”Pyrin siihen, että ilta päättyy iloiseen asiaan. Olkoon se sitten jakso lempiohjelmaa, Modernia perhettä tai kappaleen verran Kirkkoisä Augustinuksen tunnustusten lukemista.”

  • Tanssimyllyn esiintyjät ja arviointiraadit ovat nyt julki

    Tanssimyllyn esiintyjät ja arviointiraadit ovat nyt julki

    30 mahtavaa, erilaista ja eri-ikäisistä tanssijoista ja muusikoista koostuvaa ryhmää nähdään tämän kevään Tanssimyllyssä 31.3.-2.4. Sorin Sirkuksessa Tampereella! Tutustu esiintyviin ryhmiin Tanssimyllyn sivulla.

    Tanssimyllyssä kansantanssiryhmät esiintyvät, saavat palautetta tanssin ja musiikin ammattilaisista koostuvalta arviointiraadilta ja pääsevät mukaan kevään kuumimpiin geimeihin. Tanssimyllyn yleisen sarjan raadissa nähdään tänä vuonna Liina Siimes, Jukka Saari ja Silja Palomäki. Riemua!-sarjan, 15–20-vuotiaiden, yli 35-vuotiaiden ja yli 55-vuotiaiden ryhmille antavat palautetta Katariina Hiukka, Petri Hoppu ja Hannu Kella.

    Tapahtumassa riittää pureskeltavaa myös katsojana! Mitkä ovat tämän vuoden tanhutrendejä, mikä puhuttelee, koskettaa tai riemastuttaa? Ajatuksen vaihtoa ja kuhinaa konserttien väliajoilla ja tapahtuman ohjatuissa keskustelutilaisuuksissa varmasti riittää.

    Tapahtumaan osallistuminen käy kätevimmin ostamalla Tanssimylly-passin, joka sisältää vapaapääsyn kaikkiin viiteen konserttiin. Passin hinta on 35 e. Kun varaat passisi 15.2. mennessä saat viiden euron lisäalennuksen! Yksittäisen konserttilipun hinta on 12 e. Passilla voi varata myös edullisia majoitus- ja ruokailupaketteja. Lue lisää passeista ja osallistujapaketeista.

  • Tuhannen taalan paikka vaikuttaa Tanssimanian sisältöön!

    Tuhannen taalan paikka vaikuttaa Tanssimanian sisältöön!

    Tanssimania on uuden kansantanssin tapahtuma, joka kerää yhteen alan tämän hetken mielenkiintoisimmat ja mieleenpainuvimmat ilmiöt. Nyt haemme uusia ideoita ja uusia virtauksia tulevaan tapahtumaamme. Ehdota rohkeasti omia visioitasi!

    Vaikuta Tanssimanian koulutussisältöön!

    Mikä kurssi ehdottomasti Tanssimaniaan?
    Millaista koulutusta kaipaat?
    Mikä olisi unelmakurssisi?
    Kenet haluaisit kouluttajaksi?
    Kenet ryhmäsi haluaisi sparraajaksi?
    Tanssia, musiikkia, laulua?
    Ideoi ja kerro! Laita viestiä Päivi Hopulle (paivi.hoppu@nuorisoseurat.fi).

    Esiintymään Tanssimaniaan!

    Tapahtuma pohjautuu pitkälti suomalaiseen kansantanssiin,musiikkin ja perinteeseen sekä siitä ammenettuihin teoksiin. Myöskään rajoja rikkovat ja sekä folkin lähetteviltä tulevat teokset ovat tapahtumaa kinnostavia esityksiä.

    Onko sinulla Tanssimaniaan soveltuva teos, jonka haluaisit saada mukaan tapahtumaan. Ota rohkeasti yhteyttä kulttuurituottaja Jussi Kaijankankaaseen: jussi.kaijankangas@nuorisoseurat.fi

    Voit laittaa ehdotukseen mukaan:

    • musiikki- tai videonäyte
    • esiintymisen ehdot
    • muut mahdolliset toiveet​