Blog

  • Tule keskustelemaan kansainvälisestä ryhmävaihdosta Folklandian messuille!

    Tule keskustelemaan kansainvälisestä ryhmävaihdosta Folklandian messuille!

    Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) on tavattavissa Folklandian messuilla lauantaina 14.1. klo 10-13. Mikäli ryhmälläsi on haaveissa päästä esiintymään kansainväliselle festivaalille tai ehkä kiinnostusta isännöidä kansainvälistä ryhmää Suomessa, kannattaa tulla hakemaan lisätietoa kansainvälisestä vaihdosta KEK:n esittelypisteelle. Kansainvälisestä ryhmävaihdosta vastaa Suomessa Riia Niemelä ja hän on tavattavissa pisteellä klo 11-12.

    Lisätiedot riia.niemela(a)nuorisoseurat.fi, 044 744 3939

  • Koko Suomi tanssii 2017 kutsuu nauttimaan tanssin ilosta – kaikki osaavat tanssia!

    Koko Suomi tanssii 2017 kutsuu nauttimaan tanssin ilosta – kaikki osaavat tanssia!

    Kampanja käynnistyy tanssihaasteella: 6.1.2017 julkaistaan kuusi erilaista tanssihaaste-tanssia. Opettelemalla haluamasi tanssin, kuvaamalla sen esityksen ja jakamalla kuvan tai videon sosiaalisessa mediassa olet mukana haasteessa – mukaan voi myös haastaa haluamansa tahon.

    Voit tutustua tanssihaasteeseen vuoden aikana myös koulutetun opettajan johdolla ja tapahtumissa ympäri Suomea. Voit tilata tanssihaaste-opettajan yhteisöösi tai lahjoittaa tanssihaaste-opetuksen haluamallesi taholle.

    Kampanja on osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa.

    Saammeko luvan?

    Lue lisää Koko Suomi Tanssii – hankkeesta ja tutustu tanssihaaste-opettajiin www.suomitanssii.fi!

  • CIOFF® haastaa kaikki mukaan valokuvauskilpailuun!

    CIOFF® haastaa kaikki mukaan valokuvauskilpailuun!

    Harrastatko valokuvausta ja kiinnostaako sinua kansanperinnetapahtumien kuvaaminen? Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa kuten festivaalin järjestäjä, festivaalin osallistuja tai katsoja. Kuvia voi ottaa festivaaleilta, kulttuuriharrastuksista ja tapahtumista. Kilpailuun osallistutaan neljässä eri kategoriassa:

    1. Muotokuva kansallispuvussa
    2. Kuva esityksestä
    3. Kuva kansojen välisestä ystävyydestä
    4. Muotokuva tai kuva esityksestä perinteisissä asusteissa ja naamioissa

    Ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle sijalle sijoittuneet saavat valtuutuksen toimia CIOFF®:n virallisina valokuvaajina kolme vuotta. Viralliset valokuvaajat ovat tervetulleita osallistumaan mille tahansa CIOFF®:n kansainväliselle festivaalille.

    Jokaisen kategorian kymmenen parasta saavat:

    1. CIOFF® diplomin
    2. Heidän kuviaan julkaistaan CIOFF®:n nettisivulla
    3. Heidän kuviaan käytetään CIOFF®:n julkaisuissa ja markkinointimateriaaleissa
    4. Heidän kuviaan käytetään virallisessa CIOFF®:n kalenterissa

    Kilpailun säännöt:

    1. Kuvat tulee toimittaa sähköisesti JPG-muodossa (1200 x 1800 pikseliä, max 300 dpi)
    2. Jokaisen kuvan yhteydessä tulee olla kerrottuna: valokuvaajan nimi, festivaalin nimi (tai kulttuuriharrastus tai tapahtuman nimi), kuvanottovuosi, kuvassa esiintyvän ryhmän nimi (mikäli tiedossa), kuvan nimi.
    3. Yksi kuvaaja saa osallistua korkeintaan kolmella kuvalla / kategoria
    4. Jokainen kuvaaja antaa CIOFF®:lle käyttöoikeuden kuvamateriaaliin, joka on ilmoitettu kilpailuun

    Kilpailu päättyy 1.9.2017. Lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeen saat Riia Niemelältä riia.niemela(a)nuorisoseurat.fi.

  • Juha Sipilä Nuorisoseuralehdessä: Voima on paikallisyhteisöissä

    Juha Sipilä Nuorisoseuralehdessä: Voima on paikallisyhteisöissä

    Nuorisoseuralehden 4/2016 Alakerta-kolumnin kirjoitti pääministeri Juha Sipilä

    Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Eikä ihmisen ole hyvä olla ilman välittämistä ja pyyteetöntä vuorovaikutusta muiden kanssa. Nuorisoseuraliike on aina ollut merkittävä yhteisöllisyyden vaalija ja sosiaalisen pääoman kasvattaja. Yhteisöllisyys parhaimmillaan on tunne yhteisestä historiasta, yhdessäolosta, turvallisuudesta, vuorovaikutuksesta, yhteisvastuusta ja välittämisestä. Tätä kaikkea nuorisoseurat tarjoavat. Juureva ja yhteisöllinen nuorisoliike vastaa tämän päivän aikaamme.

    Voimistuvat paikalliset yhteisöt rakentuvat vahvan identiteetin ympärilleen. Tässä on suuri mahdollisuus myös nuorisoseuraliikkeen kaltaiselle toimijalle: kyvystä muunnella fiksusti kansankulttuuria ja tehdä siitä ajassamme kiinnostavaa. Yhtenä esimerkkinä on näppäripedagogiikan nousu ja suosio Keski-Pohjanmaalla.

    Kasvaminen sivistyneeksi ja toimeliaaksi aikuiseksi ei tapahdu vain koululuokissa. Harrastukset, oli kyse sitten teatterista, tanssista tai urheilusta, tarjoavat mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen ja ihmisenä kasvuun. Moni lapsi ja nuori löytää harrastuksen kautta samanhenkisen kaveripiirin.

    Myös harrastuksissa toimivien aikuisten merkitys on erittäin tärkeä. Rovaniemeläinen Sirkus Taika-Aika on palkittu vuoden nuorisoseurana. Sen ohjaaja Joni Koivu on aiemmin pohtinut tässä lehdessä, että hänen oma toimintansa on saattanut pelastaa jonkun nuoren elämän. Onnistumisen elämykset ja yhteishenki kantavat monen nuoren pitkälle.

    Monille perheille lapsen harrastus on taloudellisesti raskasta. Vuoden 2015 Nuorisobarometrin mukaan joka kolmas nuori on joutunut luopumaan harrastuksesta sen kalleuden vuoksi. Tunnetusti tyyriitä lajeja ovat jääkiekko ja ratsastus, mutta joillekin perheille kipuraja tulee vastaan jo paljon aiemmin.

    Perheen taloudellinen tilanne ei saa sulkea lasta harrastusten ulkopuolelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle voitaisiin taata yksi lempiharrastus. Myös Suomen Nuorisoseurat on tässä työssä mukana.

    Ehdotukset harrastamisen tukemiseksi ovat nyt tervetulleita. Tärkein työ tehdään paikallisesti. Uudistuvien kuntien tehtävissä korostuu juuri tällainen hyvinvoinnin edistäminen.

    Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Nuorisoseuraliikkeen historia on sitäkin pidempi ja kietoutuu monin tavoin itsenäisen maan kasvuvaiheisiin. Ytimessä on aina ollut usko yhteisön voimaan. Omiin arvoihin nojaamalla olette aina löytäneet paikkanne muuttuneessa isänmaassa.

    Juha Sipilä
    Pääministeri

    Lue myös:

  • Iisalmen kulttuuripalkinto Ulmalan nuorisoseuran ohjaajalle

    Iisalmen kulttuuripalkinto Ulmalan nuorisoseuran ohjaajalle

    mirjahynynen-markkuryynanen-parnussa-2016
    Kuvassa Markku Ryynänen äitinsä Mirja Hynysen kanssa Pärnussa lokakuussa 2016. Kuvaaja Ritva Marin.

    Iisalmen kaupungin kulttuuripalkinnon sai tänä vuonna ohjaaja, koreografi Markku Ryynänen Ulmalan nuorisoseurasta. Palkinto luovutettiin Ryynäselle itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12. Iisalmen kulttuurikeskuksessa. Esityksen Markusta teki Ylä-Savon Nuorisoseurojen liitto.

    Markku Ryynänen on pitkän linjan nuorisoseura-aktiivi. Ulmalan nuorisoseuran verkkosivuilla hän kertoo itsestään seuraavaa:

    ”Aloitin kansantanssin harrastamisen 4-vuotiaana äitini ohjauksessa. Sittemmin nuorisoseuratoiminta on tullut hyvinkin tutuksi sen lähes kaikilla tasoilla toimien ja edelleen nuorisoseurajärjestö ja sen harrastusryhmät ovat tärkein työnantajani.

    Armeijan jälkeen opiskelin vuoden verran eri tanssilajeja Pohjois-Savon kansanopistossa Tanssitaiteenlinjalla ja 1994 aloitin 4-vuotiset opintoni tanssinopettajaksi Oulun konservatoriossa. Valmistuttuani jäin tuntiopettajaksi Oulun konservatorioon sekä OAMK:n tanssinopettajakoulutukseen. Oulusta kotiuduttuani olen toiminut freelance-opettajana ja koreografina useille kansantanssiryhmille eri puolella Suomea.

    Olen toiminut myös tanssijana sekä tehnyt koreografioita kuoroille sekä harrastajateattereille sekä toiminut kouluttajana lyhytkursseilla luokanopettajille ja musiikkikasvattajille.

    Nykyisin minut tavoittaa parhaiten Ulmalan tanssisalilta iltaisin ja viikonloppuisin.”

  • Haluatko teatteriagentiksi?

    Haluatko teatteriagentiksi?

    Suomen nuorisoseurojen teatterin osaamiskeskuksen teatteriagenttiverkosto hakee uusia jäseniä. Lähetä vapaamuotoinen hakemus 19.12.2016 mennessä.

    Teatteriagentit ovat nuorisoseurojen teatterin asiantuntijaverkosto. Verkostoon voi hakea harrastajateatterikentällä toimivat henkilöt, joilla on kokemusta harrastajaryhmien ohjaamisesta ja kehittämisestä. Erityisesti nuorisoteatteritoiminnan tunteminen lasketaan eduksi.

    Teatteriagentit toimivat harrastajateatteritoiminnan kehittämisen iskujoukkona. Agentit ovat muun muassa tuottamassa Teatterilaiva -tapahtumaa  ja tuomassa kentän ääntä kuuluviin koulutusten parantamiseksi. Keskeinen osa toimintaa on myös harrastajateatteritoiminnan sisältöjen kehittäminen. Teatteriagenteilla oli esimerkiksi merkittävä rooli vuosina 2015-2106 järjestetyssä nuorten näytelmäkirjoituskilpailussa, jonka tuotos WhatsUpp?  on juuri ilmestynyt.

    teatteriagentti-hahmo

    Teatteriagentit toimivat nuorisoseurojen teatterin osaamiskeskuksen osana. Osaamiskeskuksen tehtävänä on tukea ja kehittää harrastajateatteritoimintaa erityisesti nuorisoseurojen jäsenteattereissa. Teatteriagenttina pääset verkostoitumaan muiden samanhenkisten ihmisten kanssa, jakamaan ja saamaan innostusta omaan toimintaan.

    Lähetä vapaamuotoinen hakemus 19.12. mennessä osoitteeseen pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi. Hakemuksessa voit esitellä itseäsi, kokemustasi harrastajateatteritoiminnasta ja kiinnostuksenkohteistasi.

     

    Lisätietoja,

    henkilosto-pasi-saarinen-kulttuurisen-nuorisotyon-koordinaattori-nuorisoseurat

    Pasi Saarinen

    0504080366

     

     

     

  • Nuorisoseurat mukana muuraamassa Saimaa Stadiumin peruskiveä

    Nuorisoseurat mukana muuraamassa Saimaa Stadiumin peruskiveä

    Mikkelin Kalevankankaalle nousevan suurhallin peruskivi on nyt muurattu. Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa oli mukana juhlallisuuksissa, sillä hän kuuluu suurhallin rakennuttajatahon hallitukseen. Suomen Nuorisoseurat on mukana hankkeessa omistamansa Suomen Nuoriso-opiston kautta. Nuorisoseurajärjestön myötä Saimaa Stadium saa myös valtakunnallisen ulottuvuuden.

    ”Tulevaisuudessa nuorisoseurajärjestön omat kulttuuri- ja nuorisotapahtumat saavat Saimaa Stadiumista vertaansa vailla olevan elämysten areenan”, kommentoi Kalliomaa.

    Alkusyksystä käynnistynyt Saimaa Stadiumin rakentaminen kestää keväälle 2018 asti, jolloin rakennuksen on tarkoitus olla käyttövalmiina. Erilaisiin käyttötarkoituksiin muuntuva halli tulee täydentämään Kalevankankaan monipuolista liikunta-, urheilu- ja tapahtumatarjontaa. Sen käyttöala on lähes kaksi kertaa viereistä jäähallia suurempi. Rakennuksille tulee yhteinen sisääntulo- ja aulatila. Kalliomaalla on jo visioita siitä, mitä mahdollisuuksia uusi halli tuo nuorisoseurajärjestölle.

    ”Tulevaisuudessa nuorisoseurajärjestön omat kulttuuri- ja nuorisotapahtumat saavat Saimaa Stadiumista vertaansa vailla olevan elämysten areenan”, Kalliomaa hehkuttaa. ”Valmistuttuaan Saimaa Stadiumi avaa nuorisoseurojen tapahtumatuotannolle ovet aivan uusiin mahdollisuuksiin. Tilat on luotu tunnelmaltaan ja kooltaan mitä erilaisimpien tapahtumien näyttämöksi. Stadiumi sopisi mitä mainiommin esimerkiksi Kalenoiden tapahtuma-areenaksi. Saimaa Stadiumi tarjoaa kaikki palvelut, mitä onnistuneen tapahtuman järjestämiseen tarvitaan.”

    saimaa-stadiumi-mikkeli-areena-ncc-renderointi

    Monitoimihallin rakennuttaa ja sen toiminnasta vastaa osakeyhtiö, jonka muodostavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunki ja Suomen Nuoriso-opisto. Rakentamisen kustannusarvio on 18 miljoonaa euroa. Hankkeelle on saatu valtiolta liikuntapaikkarakentamiseen tarkoitettua avustusta vajaat miljoona euroa.

    Kunnat vastaavat terveyden edistämisestäsaimaa-stadiumi-peruskiven-muuraus-sanni-grahn-laasonen

    – Mikkelin monitoimihallissa on ennakkoluulottomasti yhdistetty koulutuksen ja tutkimustoiminnan tarpeet, yritystoiminnan mahdollisuudet sekä kuntien vastuu kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tämä kuntien tehtävä tulee korostumaan entistä enemmän sote- ja maakuntauudistuksen myötä, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.  Grahn-Laasonen osallistui peruskiven muuraustilaisuuteen maanantaina 28.11. Kalevankankaalla.

    Saimaa Stadiumi lisää alueen vetovoimaa

    Kun hankkeeseen ryhtymisestä tehtiin viime vuonna eri omistajatahoilla lopulliset päätökset, keskeisenä peruteltuna tuotiin esille monitoimihallin positiivinen vaikutus Mikkelin imagolle. Kaupungin maine puolestaan kulkee tutkitusti käsi kädessä alueen veto- ja elinvoiman kanssa.

    – Tästä lähtökohdasta tarkastellen on luontevaa, että monitoimihalli ristitään Saimaa Stadiumiksi. Nimi viestittää paitsi rakennuksen käyttötarkoituksesta, niin myös alueemme keskeisimmästä vetovoimatekijästä eli Saimaan ainutlaatuisesta luonnosta, toteaa Areena Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.

    – On tärkeää, että keskeiset kaupungin ja lähialueemme matkailun vetovoimatekijät vahvistavat yhteistä brändiä, painottaa Koivikko.

    Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Kalevi Niemen mukaan monitoimiareena tarjoaa vetovoimaiset puitteet uudelle terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koulutukselle, jota parasta aikaa suunnitellaan Mikkeliin.

    – Stadiumiin sijoittuva hyvinvointilaboratorio puolestaan on jo tässä vaiheessa herättänyt runsaasti yritysten kiinnostusta yhteiseen tutkimus-, kehittämis- ja testaustoimintaan, toteaa Niemi.

    Lisätietoja:

    • Jyrki Koivikko, hallituksen puheenjohtaja, Mikkeli Areena Oy, puh. 040 670 5509
    • Kalevi Niemi, hallituksen varapuheenjohtaja, Mikkeli Areena Oy, puh. 040 569 8901
    • Timo Welsby, toimitusjohtaja, Mikkeli Areena Oy, puh. 0400 677 817
  • Näe Tanssiteatteri Hämyn Suomi Hall of Fame vielä tällä viikolla Oulussa

    Näe Tanssiteatteri Hämyn Suomi Hall of Fame vielä tällä viikolla Oulussa

    Isänmaan sankarit suomineidon helmoissa

    Tanssiteatteri Hämyn uusin teos Suomi Hall of Fame on vielä tämän viikon JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen ohjelmistossa. Tanssiteatteri Hämy asettuu seuraavassa kokoillan tanssiteoksessa tutkimaan sankaruuden olemusta. Teoksessa ryhmä jatkaa tyylilleen uskollisena kansanperinteen ennakkoluulotonta sisäänajoa tämän ajan ilmiöihin.

    Suomi Hall of Fame on mytologinen keitos, jossa Kalevalan muinaisten sankarien rippeet sekoittuvat nykypäivän tähtitehtailun uunituoreisiin tapauksiin. Tämä tanssin ja musiikin energiapatukka sopii hyvin myös nuorille. Esitykset vielä tällä viikolla: 24.11. klo 19, 25.11. klo 13 ja 19 ja 26.11. klo 19. Katso traileri osoitteessa: https://vimeo.com/188807414

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Petri Kauppinen
    Tanssi: Elssa Antikainen, Riina Hosio, Jyrki Kontkanen, Mitja Pilke, Hanna Poikela
    Musiikki: Marja-Liisa Aro, Erja Mesimäki, Tapio Miettinen
    Tuotanto: JoJo – Oulun Tanssin Keskus, Tanssiteatteri Hämyn kannatus ry
    Tukijat: Taiteen edistämiskeskuksen tanssitaiteen toimikunta, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta
    Kesto: 45 min

    Liput: 12€ normaalihinta / 10€ opiskelija, eläkeläinen, työtön / 5€ JoJon jäsenhinta
    Liput Kulttuuritalo Valveen lippumyymälästä sekä www.ticketmaster.fi

    Lisätietoja: Hanna Poikela, 0407786358, hamytanssi@gmail.com
    www.jojo.fi
    www.facebook.com/events/1246691802048645/
    www.facebook.com/tanssiteatterihamy
    tanssiteatterihamy.wordpress.com

  • Suomen Nuorisoseurat valitsi uuden puheenjohtajan – järjestön johtoon tutkija, nuorisoseura-aktiivi Ragni Reichardt

    Suomen Nuorisoseurat valitsi uuden puheenjohtajan – järjestön johtoon tutkija, nuorisoseura-aktiivi Ragni Reichardt

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto valitsi tänään 20.11. järjestölle uuden puheenjohtajan, Ragni Reichardtin Kosken Tl nuorisoseurasta. Ragni on 35-vuotias nuorisoseura-aktiivi Varsinais-Suomesta ja toiminut pitkään nuorisoseuraliikkeen luottamustoimissa yhdistys-, alue- ja valtakuntatasolla. Ragni on Hyvinkään kaupunginmuseon tutkija ja oli yksi Nuorisoseuramuseon näyttelyn uudistamisen kantavia voimia.

    ”Sain Esko Ahoselta todella isot saappaat täytettäväksi. Niistä saappaista lähden, mutta sen jälkeen lähden myös omaan suuntaani”, kommentoi Ragni puheenjohtajuuttaan tuoreeltaan.

    Kymmenen vuotta Nuorisoseurajärjestön puheenjohtajana toiminut Esko Ahonen oli ilmoittanut jo järjestön kevätvaltuustossa, ettei aio jatkaa.

    ”Vetäydyn laakereille. En aio ryhtyä neuvonantajaksi, mutta jos minulta kysytään, niin vastaan. Toivon, että minut muistetaan isojen, vaikeiden asioiden läpi viemisestä. Toivotan seuraavalle puheenjohtajalle onnea ja menestystä,” kommentoi Esko Ahonen.

    Lisäksi kokouksessa valittiin uusia hallituksen jäseniä. Hallitukseen valittiin yksimielisesti vaalivaliokunnan esityksestä Juuso Lökfors (Kuopio), Anni Kelkka (Kotka), Anu-Maaria Tulla (Jyväskylä), Harri Penttilä (Vesilahti) ja varajäseneksi Tanja Kilpiö (Rovaniemi). Heikki Saarelan erottua kesken kautta hänen tilalleen valittiin Matti Tuomisto (Haapavesi). Ragni Reichardtin noustua puheenjohtajaksi hänen tilalleen valittiin Merja Skyttä (Lappeenranta).

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto kokoontui 19.-20.11.2016 Vaasassa. Kokouksessa oli paikalla 24 äänioikeutettua valtuutettua.

     

  • Uudistettu Nuorisoseuramuseo juhli avajaisia Laihialla – katso video!

    Uudistettu Nuorisoseuramuseo juhli avajaisia Laihialla – katso video!

    Suomen Nuorisoseuramuseon uuden päänäyttelyn avajaisia juhlittiin Laihialla lauantaina 19.11. lämpimissä tunnelmissa. Uudistettu näyttely kertoo, miten sivistystyö, yhteisöllisyys, aktiivinen kansalaisuus ja paikallinen harrastustoiminta ovat toimineet nuorisoseuralaisten voimavarana jo lähes 140 vuotta. Aatteen mukaisesti näyttely on toteutettu talkoovoimin.

    Laihian nuorisoseurantalo on suuri, kaunis punavalkoinen puutalo, jonka erikoinen arkkitehtuuri pistää heti vierailijan silmään. Sisällä vallitsee jännittynyt ja innostunut tunnelma, pitkä työ on vihdoin saatu päätökseen. Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtaja Tuomas Koivuniemi, hallituksen puheenjohtaja Esko Ahonen ja varapuheenjohtaja Ragni Reichardt toivottivat kaikki vieraat tervetulleeksi.

    ”Tämä on meidän museomme,” iloitsi Reichardt, joka on ollut aktiivisesti mukana näyttelyn suunnittelussa ja toteutuksessa.

    Museon puuharyhmään kuului museon taustayhdistyksen johtokunta, Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran toiminnanjohtaja Sanna Paloniemi, näyttelyn museoammatillinen asiantuntijajäsen Ragni Reichardt sekä ahkerat Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Avajaisten ensimmäisen puheenvuoron piti kauhavalainen entinen kansanedustaja Kyösti Virrankoski, joka korosti nuorisoseurojen yhteiskunnallista merkitystä vuosien varrella. Näyttelyyn astuvien vieraiden ilmeet, huokaisut ja naurunremakat kertoivat kaiken: tämä näyttely on tehty sydämellä.

    ”Tässä oli huikea wau-efekti. Näyttelyssä on hienosti rakennettu draaman kaari kansallisesta heräämisestä tähän päivään,” ylisti puolestaan Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa.

    Nuorisoseuramuseon puuhatiimi. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran toiminnanjohtaja Sanna Paloniemi, museoalan ammattilainen ja nuorisoseura-aktiivi Ragni Reichardt ja opiskelijat Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
    Nuorisoseuramuseon puuhatiimi. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran toiminnanjohtaja Sanna Paloniemi, museoalan ammattilainen ja nuorisoseura-aktiivi Ragni Reichardt ja opiskelijat Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

     

    Nuorisoseuramuseon uuden perusnäyttelyn erikoisuuksia ovat toiminnalliset osuudet, joissa kävijät pääsevät itse kokeilemaan erilaisia harrastusmuotoja. Teatteriosiossa kävijä voi pukeutua näytelmän rooliasuun ja nousta lavalle esiintymään. Tanhuosiossa voi harjoitella tikkuristi-tanssia ja ottaa itsestään kuvan kansallispukutinttamareskissa. Järjestöosiossa pääsee eläytymään nuorisoseuran johtokunnan rooliin. Kansansivistys, yhteisöllisyys ja erilaiset toimintamuodot muodostavat näyttelyn temaattisen kentän.

    [responsive_video type=’youtube’ hide_related=’1′ hide_logo=’0′ hide_controls=’0′ hide_title=’0′ hide_fullscreen=’0′ autoplay=’0′]https://www.youtube.com/watch?v=1wMUgiPq4KY[/responsive_video]

    Jos video ei näy, klikkaa tästä.

    Kauhavalainen Matti Sippola ja laihialainen Santeri Alkio perustivat Suomen ensimmäisen nuorisoseuran vuonna 1881 kansallishenkisten ihanteiden ja kansansivistysliikkeen innoittamina. Suomen Nuorisoseuramuseo avattiin vuonna 2000 Laihian nuorisoseurantalon yhteyteen. Museo toimii nuorisoseuraliikkeen henkisen ja aineellisen perinteen ja historian tallentajana.

    Perusnäyttelyn nähtiin kaipaavan merkittävää uudistusta ja modernisointia syksyllä 2014. Museon uudistamistyöhön saatiin rahoitusta Museovirastolta ja Suomen Kulttuurirahastolta yhteensä 11 000 euroa vuonna 2015. Rahoituksella palkattiin työntekijä viedä museon tiloissa sijaitsevien kokoelmien ja arkistojen inventointi ja luettelointityö loppuun.